Läsnä Poissa Puheenjohtaja Järvinen Virpi x Varapuheenjohtaja Lilja Lasse J x Jäsenet Aitola Nina x, poistui Juottonen Mauno

Transkriptio

1 HATTULAN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kokous Nro Aika kello Paikka Pappilanniemi Läsnä Poissa Puheenjohtaja Järvinen Virpi x Varapuheenjohtaja Lilja Lasse J x Jäsenet Aitola Nina x, poistui Juottonen Mauno x Purhonen Pekka x Suomaa Jussi, ilm. este x Ylitalo Leila x Asiantuntija, 85 OP Private Arno Sahri x, paikalla Kirkkovaltuuston pj. Heikkilä Taina x Kirkkovaltuuston varapj. Tast Olle x Pöytäkirjanpitäjä Taivalmaa Riitta x Asiat Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Virpi Järvinen Riitta Taivalmaa Virsi 600; 1-3 rukouksena Virpi Järvinen; Turun tapahtumat 82 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Todetaan läsnä- ja poissaolijat. Luettelo on sivulla yksi. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 83 Pöytäkirjan tarkastajat Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirja tarkastetaan taloustoimistossa perjantaina ja pöytäkirja on nähtävänä taloustoimistossa välisen ajan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Nina Aitola ja Lasse J. Lilja.

2 84 Työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksytään esityslista työjärjestykseksi. Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi, lisäyksillä 95, Lasse J. Liljan asia ja Virpi Järvisen asia. Ilmoitusasioihin 96, lisättiin Taina Heikkilän asia sekä täydennettiin ilmoitusasioiden kohtaa yksi. 85 OP Etelä-Häme, yksityispankkiiri OP Private Arno Sahrin katsaus seurakunnan sijoitusvaihtoehdoista Arno Sahri esittelee OP Private Etelä-Hämeen sijoitusvaihtoehtoja seurakunnan rahavarojen turvalliseen sijoittamiseen. Esityksen pohjalta käymme keskustelua sijoitusvaihtoehdoista. Kirkkoneuvosto valtuuttaa talouspäällikön tekemään rahavarojen sijoituksen OP Private Etelä-Hämeen konttoriin. Kirkkoneuvosto valtuutti talouspäällikön tekemään sijoituksen Op Private Etelä-Hämeen konttoriin. 86 Talouspäällikön valtuudet sijoitusasioissa Seurakunnan käyttämät pankit edellyttävät talouspäällikön vaihtuessa, että kirkkoneuvosto on myöntänyt talouspäällikölle valtuudet tehdä sijoituksia. Kirkkoneuvoston ohjesääntö, joka on vahvistettu Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulissa tammikuun 25.päivänä Luku 4 Toimivallan siirtäminen, 9, kohta 6) päättää seurakunnan varojen sijoittamisesta kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa. KL 10:4 Kirkkoneuvosto antaa ohjeet seurakunnan sijoitustoiminnasta. Kirkkoneuvoston ohjesäännöllä voidaan siirtää sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaa talouspäällikölle/ talousjohtajalle. Tämän tulee tehdä päätös sijoituksista ja ilmoittaa tehdyistä päätöksistä kirkkoneuvostolle kirkkoneuvoston päättämällä tavalla. Seurakunnan sijoitustoiminnassa sovelletaan Kirkon eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen ohjeita kaikissa omaisuuslajeissa: osakesijoitukset, korkosijoitukset, kiinteistösijoitukset, pääomasijoitukset jne. Kirkkoneuvosto päättää myöntää talouspäällikölle valtuudet seurakunnan varojen sijoittamisesta riskittöminä talletuksina seurakunnan käyttämiin pankkeihin seurakunnan etua ja tasapuolisuutta noudattaen. Esitys hyväksyttiin lisäyksellä, talouspäällikkö informoi kirkkoneuvostoa sijoitussalkkujen tilanteesta puolivuosittain. 87 Tömäjärvi-projekti, 74 tekstin uudelleen muotoilu Kirkkoneuvoston kokouksen pykälän 74 teksti oli muotoiltu epäselvästi koskien Tähtiranta Oy:ltä saatua tarjousta. Saatu tarjous koski vain suihku- ja wc-tilojen suunnittelua. Kirkkoneuvosto päätti jatkaa suunnittelua ja pyytää Tähtiranta Oy:ltä suunnitelmat suihkuja wc-tilojen peruskorjauksesta luonnoksen VE2/ tai luonnoksen VE3/ pohjalta jättäen laajennusosan pois, Jyri Niskasen sähköpostitse (pykälässä) antamien

3 tarjousten mukaisesti ja pyytää salin laajennuksesta luonnoksen rakennuksen harjan mukaisesti. Rakennustoimikunta kokoontuu Tömäjärvelle suunnittelemaan korjauksen jatkotoimenpiteitä. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. 88 Toiminta- ja taloussuunnitelman perusteet ja laadintaohjeet vuosille Suomen kokonaistuotanto (bkt) kasvoi 1,4 % vuonna Kasvu oli suurin viiteen vuoteen. Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 1,5 %. Ensi vuonna kasvua olisi hitusen enemmän, mutta vuonna 2019 kasvua olisi alle 1,5 %. Ennusteet ovat melko yksimielisiä kasvuluvuista. Joskin suurempiakin lukuja on esitetty, enimmillään 2 %. Inflaatio on ollut alhaisella tasolla pitkään. Nyt ennustetaan loivaa kasvua siten, että vuonna 2017 inflaatio olisi vähän yli prosentin ja kasvaisi edelleen vuodeksi Nousu olisi kuitenkin vähäistä. Palkkakulut ovat olleet kiky-sopimuksen perusteella käytännössä miinusmerkkisiä, koska lomarahojen leikkaus vähentää palkkoja. Vuodeksi 2018 ansiotason ennustetaan nouse- van noin 1,3 prosenttia, eli odotettavissa on palkkojen korotuksia. Työttömyysasteen odotetaan hieman laskevan. Työllisten määrän kasvu ja palkkojen korotukset tukevat verotettavan tulon kasvua. Edellä mainittujen skenaarioiden perusteella kirkollisveron kasvulle olisi olemassa edellytykset. Vuosina 2015 ja 2016 kirkollisverot vähenivät ja sama suunta toteutuu myös tänä vuonna. Tämän vuoden verokertymää heikentää myös kiky-sopimuksen mukaiset veronkevennykset. Jos talous piristyy ennustetun mukaisesti ja palkkasumma kasvaa, on kirkollisveroon odotettavissa ansiotulojen kehityksen mukaista kasvua vuodeksi Jäsenmäärän kehitys, erityisesti työssäkäyvien ikäryhmissä, kuitenkin jarruttaa kasvua. Tämän hetken arvion mukaan vuonna 2018 kirkollisveron määrän pysyisi vuoden 2017 tasolla. Vaikka työikäisen väestön kirkkoon kuuluminen on alhaista, on kirkollisveroa maksavia jäseniä kuitenkin niin paljon, että talouden piristymisen myötä lähitulevaisuudessa ansiotulojen kasvu riittäisi kattamaan jäsenmäärän alenemisen. Talous kasvaa epätasaisesti ja erot maan eri osissa saattavat olla suuria. Talouden kasvu on suurinta niin kutsuissa kasvukeskuksissa. Kasvua ei välttämättä ole lainkaan paikkakunnilla, joita vaivaa muuttotappio ja joissa teollisuuden, palveluiden ja muun tuotannon työpaikkoja on vähän. Hallituksen esitykseen eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi liittyy muutosesityksiä verolakeihin. Hallituksen esityksessä mainitaan, että verotuksen painopisteen siirtämisellä kunnilta valtiolle on vaikutusta myös kirkollisveron tuottoon. Valtion tuloveron määrän kasvaessa merkittävästi, ensisijaisesti valtion tuloverosta tehtävät vähennykset kohdistuisivat nykyistä enemmän valtion tuloveroon ja nykyistä vähemmän kunnallis- ja kirkollisveroon. Tämä johtaisi siihen, että kirkollisveron tuotto kasvaisi noin 43 miljoonalla eurolla. Kirkko siis saisi verouudistuksen yhteydessä perusteetonta hyötyä ja vastaavasti seurakuntaan kuuluvat verovelvolliset maksaisivat kirkollisveroa nykyistä enemmän. Kirkollisveroprosenttien alentamisesta ei ehdoteta säädettäväksi lailla. Jotta uudistus olisi kirkollisveron osalta neutraali, tulisi seurakuntien alentaa kirkollisveroprosentteja oma-aloitteisesti. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan keskimääräinen alentamistarve olisi kokonaistasolla noin 0,1 prosenttiyksikköä. Kirkollisveroprosenttien alentamistarve jakautuu kuitenkin seurakuntien välillä eri tavalla, johtuen erilaisista veropohjista. Kirkkolain 15 luvun 2 :n mukaan kirkollisveroprosentti määrätään 0,05 prosenttiyksikön tarkkuudella, minkä johdosta pienin mahdollinen

4 veroprosentin alentaminen on 0,05 prosenttiyksikköä. Koska joidenkin seurakuntien kohdalla alentamistarve olisi vähemmän kuin pienin mahdollinen alentaminen, kirkollisvero todennäköisesti kiristyisi uudistuksen yhteydessä hieman joissakin seurakunnissa. Tämän hetkisen arvion mukaan kirkollisveron tuotto kasvaisi yhteensä noin 15 miljoonalla eurolla. Hallituksen esityksen valmistelun aikana on oltu yhteydessä Kirkkohallitukseen sekä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Kirkkohallituksen kanssa on sovittu, että he pyrkivät omilla toimillaan edistämään sitä, että seurakunnat alentaisivat kirkollisveroprosenttejaan omaaloitteisesti. Kirkkohallitukselle on toimitettu laskelmat, joissa on esitetty kirkollisveroprosenttien alentamistarve seurakunnittain. Kirkkohallitus on antanut lausunnon hallituksen esitykseen. Kirkkohallitus yhtyy siihen esityksen tavoitteeseen, että uudistuksen tulisi olla myös kirkollisverotuksen kannalta mahdollisimman neutraali. Samoin se on yhtä mieltä siitä, että ainoa mahdollinen tapa kompensoida tilanne on seurakuntien oma-aloitteinen kirkollisveroprosentin alentaminen. Kirkkohallitus tulee omilla toimillaan edistämään seurakuntien oma-aloitteista kirkollisveroprosenttien alentamista. Kirkkohallituksessa seurataan tilannetta ja seurakunnille tiedotetaan yksityiskohtaisemmin heti, kun laskelmat kirkollisverojen alentamistarpeesta tarkentuvat. Asiasta päättäminen tulee ajankohtaiseksi seurakunnissa viimeistään vuoden 2018 syksyllä. Valtionrahoituksen käyttö ja tilittäminen seurakunnille vuonna 2017 Vuodesta 2016 alkaen yhteisövero-osuuksien tilittäminen seurakunnille lakkasi ja tilalle tuli valtion talousarviomäärärahoista maksettava rahoitus. Rahoituksella rahoitetaan seurakuntien lakimääräisiä tehtäviä; hautaustointa, väestökirjanpidon tehtäviä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoa. Lakiin kirjatun rahoituksen kuluttajahintaindeksiin sidottu määrä on 114 miljoonaa euroa, joka tilitetään Kirkon keskusrahastolle. Eduskunta päätti joulukuussa 2016, että poiketen siitä, mitä rahoituslain 2 pykälässä säädetään rahoituksen määrän korottamisesta, kuluttajahintaindeksin mukaista yleisen hintatason muutosta vuosina ei oteta huomioon. Seurakuntien osuus kirkon saamasta valtionrahoituksesta pysynee nykytasolla. Kirkkohallitus käyttää summasta kirkolliskokouksen jakopäätöksen mukaisesti 2 miljoonaa euroa Kirjurin kehittämiseen ja jakaa 5 miljoonaa euroa seurakunnille rakennusavustuksina. Loppuosa 107 miljoonaa euroa tilitetään seurakunnille seurakuntataloutta vastaavan kunnan asukasluvun mukaisessa suhteessa. Jako tapahtuu kunnan väkiluvun mukaan siten, että vuoden 2017 rahat jaetaan viimeisen vahvistetun väkilukutiedon eli tilanteen perusteella. Sama laskentatapa jatkuu vuosittain, eli käytetään maksuvuodesta katsottuna toissavuoden viimeisen päivän väkilukutietoja. Tilityksen tapahtuvat kuukausittain. Sakasti/vuoden 2018 talousarvion valmistelun lähtökohtia. Seurakunnan verotulojen vertailu verokertymittäin edelliseen vuoteen milj. Tilitys 2016 Tilitys 7/2017 Tilitys 7/2016 Muutos % 2017/2016 Kirkollisverot -1,600-1,008-1,058-4,7 Yhteisövero-osuus -0,023-0,003-0,029-91,2 Verotulot kirkollisvero ja yhteisövero -1,624-1,011-1,087-7,0 Valtionrahoitus vrt. yhteisövero2015-0,190-0,111-0,111 VEROTULOT YHTEENSÄ -1,814-1,121-1,198-6,4

5 Keskusrahastomaksut Kirkolliskokous on vahvistanut laskennallisen kirkollisveron perusteella määräytyvän Kirkon keskusrahaston perusmaksun suuruudeksi 7,5 % verovuoden 2016 laskennallisesta kirkollisverosta. Sakasti/keskusrahastomaksut, (KL 22 luku 7 1 kohta) Seurakunnat maksavat kirkon keskusrahastolle vuosittain kirkon eläkerahaston kartuttamista varten enintään neljä prosenttia verovuoden 2015 kirkollisverosta, seurakunnan vuoden 2017 eläkerahastomaksu on Sakasti/keskusrahastomaksut, (KL 22 luku 8 3 kohta) Kirkollisverosta perittävä eläkerahastomaksu vuodelle 2018 nousisi viiteen prosenttiin. Sakasti/vuoden 2018 talousarvion valmistelun lähtökohtia. Eläkerahaston sääntöjen mukaan rahaston varoja käytetään sitten, kun Hattulan seurakunnan eläkemenojen tai niiden suhteellisen osuuden kasvu sitä edellyttää. Rahaston käytöstä päättää kirkkovaltuusto. Eläkerahastossa on varoja ,90. Vuodesta 2013 lukien päätettiin tulouttaa eläkerahastosta kirkollisveroperusteista eläkemaksua vastaava summa, jonka laskennallinen määrä vuonna 2018 on Vuodesta 2015 lukien päätettiin tulouttaa eläkerahastosta tasapainottamaan taloutta summalla, joka vastaa noin 0,05 veroprosentin tuottoa. KN 6/2015, 78 Kirkon alalle on syntynyt kilpailukykysopimuksen mukainen sopimus. Kirkon työmarkkinalaitos sekä kirkon alan pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kirkon alan unioni ja Kirkon alat ovat päässeet sopimukseen kirkon virka- ja työehtosopimuksesta, joka toteuttaa työmarkkinakeskusjärjestöjen helmikuussa neuvottelemaa kilpailukykysopimusta. Sopimuskausi on Eräät sopimusmääräyksiin tehdyt pääasiassa teknisluontoiset muutokset ovat tulleet voimaan lukien. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule palkankorotuksia. Vuosina päättyviä lomanmääräytymisvuosia, kilpailukykysopimuksen rakenteellisten muutosten kohdan 4.2 mukaan julkisen sektorin lomarahoja vähennetään 30 prosentilla. Sakasti/vuoden 2018 talousarvion valmistelun lähtökohtia. Palkkojen sivukulujen muutoksista ei tällä hetkellä ole tietoa. Laskennassa on käytetty vuoden 2017 sivukulujen prosenttilukuja. Seurakunnan henkilöstökulut ja palkkakulut /osuus toimintakuluista ja verotuloista. Tot Tot.7/2017 TA 2017 TA 2018 Vrt% Henkilöstökulut, vak.henkilöstö 0,983 0,954 0,970 1,7 Henkilöstökulut, kirjanpito 0,587 Osuus toimintakuluista 1,729 1,729 56,1 Osuus verotuloista 1,810 1,740 55,8 Palkkamenot 0,900 0,532 0,844 0,788-6,6 Työnantajan eläkemaksu vuonna 2017 on 23,8 %, vuodelle 2018 on mainittu vaihtoehto, jossa työnantajan eläkemaksu alenisi 22,5 %:iin. Sakasti/vuoden 2018 talousarvion valmistelun lähtökohtia. Parolan seurakuntatalo on päätetty purkaa kirkkovaltuuston päätöksellä 18 / Parolan seurakuntatalon purkuhakemus on jätetty Hattulan kunnan rakennusvalvontaviranomaisille. Hattulan kunnan rakennusvalvonta on julkaissut naapurien kuulemisen Hämeen Sanomissa tiistaina , mahdolliset muistutukset oli tehtävä rakennusvalvontaan kello mennessä.

6 Parolan seurakuntatalon tilanne on talousarviota tehtäessä avoin. Hattulan kunnan rakennusvalvonta on lähettänyt lausunnot kierrokselle, tilannetta seurataan. Talousarviolaskelmaan on arvioitu vuodelle 2018 mahdollisesti siirtyvät vuoden 2016 tilinpäätöksessä kirjatut ennakkomaksut/keskeneräiset hankinnat sekä purkukustannukset, jotka joudutaan kattamaan edellisten vuosien yli/alijäämä tililtä. Talouden tervehdyttämiskeinoina suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi kiinteistöjen määrän vähentämistä ja käyttökustannusten karsimista ja vasta tämän jälkeen henkilöstön määrään liittyviä ratkaisuja. Aina kun seurakunnassa tulee virka tai työsuhde avoimeksi, suositellaan tällaisen tilanteen hyödyntämistä henkilöstön vähentämiseksi. Samalla tilannetta tulisi hyödyntää myös jäljelle jäävän henkilöstön tehtävänkuvien uudelleen arviointiin ja laajentamiseen. Ellei edellä mainitut keinot riitä, on turvauduttava henkilöstön lomautuksiin ja aivan viimeisenä keinona irtisanomisiin. Mikäli seurakunnalla on taseen omassa pääomassa edellisten tilikausien ylijäämää alijäämän kattamiseen, seurakunnalla on mahdollisuus hyväksyä alijäämäinen talousarvio. Liite nro 1 Kirkkoneuvosto antaa ohjeet talousarvion laatimiseksi vuosille Talousarvion käyttötalouden nettomeno, ilman vakinaisen henkilöstön palkkakuluja sivukuluineen, ei saa nousta verrattuna vuoden 2016 toteutuneeseen käyttötalouden nettomenoon. Myöskään vuosien käyttötalouden nettomenot eivät saa nousta verrattuna edellisten vuosien käyttötalouden nettomenoihin. Kustannuspaikoittain nettomenojen muutokset voivat vaihdella. Seurakunnallisen toiminnan, kirkonkirjojen pidon ja kirkkoherranviraston ja yleishallinnon osalta nettomenojen muutokset hyväksyy kirkkoherra ja tukitoimien osalta talouspäällikkö. Laskelma perustuu 1,25 prosentin kirkollisveroon ja sisältää euron siirron eläkerahastosta. KN 6/2015, 78 Talousarvioesitystä tarkennetaan suunnitelmavuosien osalta seuraavan kolmivuotissuunnitelman yhteydessä, kun vuoden 2017 tilinpäätös on valmistunut. Talouspäällikkö antaa tarkemmat ohjeet talousarvion laatimiseksi ja laadinta-aikataulusta siten, että talousarvio valmistuu kirkkojärjestyksessä määrätyssä aikataulussa. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. 89 Tuloveroprosentti vuodelle 2018 Suomen kokonaistuotanto (bkt) kasvoi 1,4 % vuonna Kasvu oli suurin viiteen vuoteen. Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 1,5 %. Ensi vuonna kasvua olisi hitusen enemmän, mutta vuonna 2019 kasvua olisi alle 1,5 %. Ennustetalot ovat melko yksimielisiä kasvuluvuista. Joskin suurempiakin lukuja on esitetty, enimmillään 2 %. Inflaatio on ollut alhaisella tasolla pitkään. Nyt ennustetaan loivaa kasvua siten, että vuonna 2017 inflaatio olisi vähän yli prosentin ja kasvaisi edelleen vuodeksi Nousu olisi kuitenkin vähäistä. Palkkakulut ovat olleet kiky-sopimuksen perusteella käytännössä miinusmerkkisiä, koska lomarahojen leikkaus vähentää palkkoja. Vuodeksi 2018 ansiotason ennustetaan nousevan noin 1,3 prosenttia, eli odotettavissa on palkkojen korotuksia. Työttömyysasteen odotetaan hieman laskevan. Työllisten määrän kasvu ja palkkojen korotukset tukevat verotettavan tulon kasvua. Edellä mainittujen skenaarioiden perusteella kirkollisveron kasvulle olisi olemassa edellytykset. Vuosina 2015 ja 2016 kirkollisverot vähenivät ja sama suunta toteutuu myös tänä vuonna. Tämän vuoden verokertymää heikentää myös kiky-sopimuksen mukaiset veronkevennykset. Jos talous piristyy ennustetun mukaisesti ja palkkasumma kasvaa, on kirkollisveroon odotettavissa ansiotulojen kehityksen mukaista kasvua vuodeksi 2018.

7 Jäsenmäärän kehitys, erityisesti työssäkäyvien ikäryhmissä, kuitenkin jarruttaa kasvua. Tämän hetken arvion mukaan vuonna 2018 kirkollisveron määrän pysyisi vuoden 2017 tasolla. Vaikka työikäisen väestön kirkkoon kuuluminen on alhaista, on kirkollisveroa maksavia jäseniä kuitenkin niin paljon, että talouden piristymisen myötä lähitulevaisuudessa ansiotulojen kasvu riittäisi kattamaan jäsenmäärän alenemisen. Talous kasvaa epätasaisesti ja erot maan eri osissa saattavat olla suuria. Talouden kasvu on suurinta niin kutsuissa kasvukeskuksissa. Kasvua ei välttämättä ole lainkaan paikkakunnilla, joita vaivaa muuttotappio ja joissa teollisuuden, palveluiden ja muun tuotannon työpaikkoja on vähän. Hallituksen esitykseen eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi liittyy muutosesityksiä verolakeihin. Hallituksen esityksessä mainitaan, että verotuksen painopisteen siirtämisellä kunnilta valtiolle on vaikutusta myös kirkollisveron tuottoon. Valtion tuloveron määrän kasvaessa merkittävästi, ensisijaisesti valtion tuloverosta tehtävät vähennykset kohdistuisivat nykyistä enemmän valtion tuloveroon ja nykyistä vähemmän kunnallis- ja kirkollisveroon. Tämä johtaisi siihen, että kirkollisveron tuotto kasvaisi noin 43 miljoonalla eurolla. Kirkko siis saisi verouudistuksen yhteydessä perusteetonta hyötyä ja vastaavasti seurakuntaan kuuluvat verovelvolliset maksaisivat kirkollisveroa nykyistä enemmän. Kirkollisveroprosenttien alentamisesta ei ehdoteta säädettäväksi lailla. Jotta uudistus olisi kirkollisveron osalta neutraali, tulisi seurakuntien alentaa kirkollisveroprosentteja oma-aloitteisesti. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan keskimääräinen alentamistarve olisi kokonaistasolla noin 0,1 prosenttiyksikköä. Kirkollisveroprosenttien alentamistarve jakautuu kuitenkin seurakuntien välillä eri tavalla, johtuen erilaisista veropohjista. Kirkkolain 15 luvun 2 :n mukaan kirkollisveroprosentti määrätään 0,05 prosenttiyksikön tarkkuudella, minkä johdosta pienin mahdollinen veroprosentin alentaminen on 0,05 prosenttiyksikköä. Koska joidenkin seurakuntien kohdalla alentamistarve olisi vähemmän kuin pienin mahdollinen alentaminen, kirkollisvero todennäköisesti kiristyisi uudistuksen yhteydessä hieman joissakin seurakunnissa. Tämän hetkisen arvion mukaan kirkollisveron tuotto kasvaisi yhteensä noin 15 miljoonalla eurolla. Hallituksen esityksen valmistelun aikana on oltu yhteydessä Kirkkohallitukseen sekä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Kirkkohallituksen kanssa on sovittu, että he pyrkivät omilla toimillaan edistämään sitä, että seurakunnat alentaisivat kirkollisveroprosenttejaan omaaloitteisesti. Kirkkohallitukselle on toimitettu laskelmat, joissa on esitetty kirkollisveroprosenttien alentamistarve seurakunnittain. Kirkkohallitus on antanut lausunnon hallituksen esitykseen. Kirkkohallitus yhtyy siihen esityksen tavoitteeseen, että uudistuksen tulisi olla myös kirkollisverotuksen kannalta mahdollisimman neutraali. Samoin se on yhtä mieltä siitä, että ainoa mahdollinen tapa kompensoida tilanne on seurakuntien oma-aloitteinen kirkollisveroprosentin alentaminen. Kirkkohallitus tulee omilla toimillaan edistämään seurakuntien oma-aloitteista kirkollisveroprosenttien alentamista. Kirkkohallituksessa seurataan tilannetta ja seurakunnille tiedotetaan yksityiskohtaisemmin heti, kun laskelmat kirkollisverojen alentamistarpeesta tarkentuvat. Asiasta päättäminen tulee ajankohtaiseksi seurakunnissa viimeistään vuoden 2018 syksyllä. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. paikkakunnan elinkeinorakenne, ikärakenne, työttömyysaste ja muuttoliike sekä muutokset veroprosentin hinnassa. Seurakuntien osuus verotuskustannuksista vuonna 2017 alusta lukien on 3,3 %. Sakasti/vuoden 2018 talousarvion valmistelun lähtökohtia. Seurakunnan toteutuneet ja arvioidut verotulot ja muut tulot vv

8 Verovuosi Tulo- Muutos-% Verotulot M Muut tulot Yhteensä vero-% verotulot verovuonna M M ,25-2,9 L 1,757 L 0,222 L 1, ,25 + 2,8 L 1,807 L 0,238 L 2, ,25 + 0,4 L 1,814 L 0,215 A 2, ,25-0,2 A 1,810 A 0,183 A 1, ,25-3,9 A 1,740 A 0,181 A 1, ,25 + 1,2 A 1,760 A 0,181 A 1, ,25 + 0,6 A 1,770 A 0,181 A 1,951 Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto vahvistaa Hattulan seurakunnan tuloveroprosentiksi 1,25 vuodelle Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. 90 Tömäjärvi-projekti, päärakennuksen saniteettitilat, Tähtiranta VE05/ Käsitellään Insinööritoimisto Tähtiranta Oy:n suunnittelukokouksen pöytäkirja nro 1. Liite nro 7 Käsiteltiin suunnittelukokouksen pöytäkirja nro 1 ja edetään sen pohjalta Tömäjärven saneeraussuunnittelussa. Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Mauno Juottonen ja mahdollisuuksien mukaan muut kirkkoneuvoston jäsenet osallistuvat suunnittelijoiden palaveriin Tömäjärvellä. Jyri Niskaselta pyydetään saneerauksen kustannusarvio ja tarkennettu aikataulu. 91 Hautamuistomerkin tuonti hyväksymättömänä hautausmaan osastolle yhdeksän Kiviveistämöiltä edellytetään, että hautamuistomerkistä tehdään aina muistomerkkisuunnitelma, joka toimitetaan etukäteen seurakunnalle. Muistomerkkisuunnitelman käsittelee ja hyväksyy hautausmaahallinnosta vastaava viranhaltija ennen muistomerkin tuontia hautausmaalle. Muistomerkkiohjeisto KN Kiviveistämö on lähettänyt hautamuistomerkin hyväksyttäväksi seurakuntaan. Hautamuistomerkkiä ei ollut vielä hyväksytty seurakunnassa, kun hautausmaalta ilmoitettiin , että hautamuistomerkki on tuotu hautausmaalle. Hyväksyntään lähetetty suunnitelma hautamuistomerkistä poikkeaa muodoltaan ja korkeusmitaltaan valmiista hautamuistomerkistä. Kirkkoneuvosto edellyttää, että kiviveistämöt noudattavat seurakunnan muistomerkkiohjeistoa. Hautausmaalle tuotavan hautamuistomerkin on oltava suunnitelman mukainen. Hautausmaille ei saa tuoda hyväksymättömiä muistomerkkejä. Hyväksytyn muistomerkin asennusajankohdasta on etukäteen ilmoitettava seurakunnan hautatoimen yhteyshenkilöille. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. 92 Pöytäkirja hautausmaiden tarkastuksesta Kirkkoneuvosto on suorittanut hautaustoimen ohjesäännön 13 :n mukaisen vähintään kerran vuodessa tehtävän hautausmaiden ja kiinteistöjen tarkastuksen. Katselmuksessa päätetään toimenpiteistä, joihin hautausmaan hoidosta vastaavan viranhaltijan tekemät

9 esitykset sekä tehdyt havainnot antavat aihetta. Erityisesti katselmuksessa on todettava, onko hautaustoimen ohjesääntöä ja vahvistettua hautausmaan käyttösuunnitelmaa noudatettu; 1) onko hautakirjanpito yhtäpitävä hautausmaalla suoritettujen toimenpiteiden kanssa; 2) onko yksityisiä hautoja kunnostettu ja hoidettu ohjesäännön mukaisesti; 3) onko seurakunnan huolehtimien hautojen hoito ollut sopimusten ja annettujen määräysten mukaista ja 4) onko hautausmaan henkilökunta noudattanut sille vahvistettua johtosääntöä. Kirkkoneuvosto suoritti hautausmaa- ja kiinteistökatselmuksen Katselmukseen osallistuivat kirkkoneuvoston jäsenet, valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä seurakuntapuutarhuri Kustaa Niini, kiinteistönhoitaja Arto Hasari ja talouspäällikkö Riitta Taivalmaa. Katselmuksesta laadittiin pöytäkirja. Liite nro 2 Kirkkoneuvosto hyväksyy hautaustoimen ohjesäännön 13 :n mukaisen hautausmaiden ja kiinteistöjen tarkastuksen suoritetuksi. Pöytäkirja hyväksyttiin lisäyksillä pöytäkirjaan hautausmaiden ja kiinteistöjen tarkastuksesta: Pyhän Ristin hautausmaa ja kirkko Mietittiin kirkon pohjoispuolen porttihuoneen viereen aukon tekemistä kiviaitaan pelastustien aikaan saamiseksi kirkkopihalle. Museovirastolta pyydetään lausuntoa. Poistetaan opastetaulujen hintatieto. Yleisellä tasolla keskusteltiin hautausmaiden hoitoon tarvittavien resurssien riittävyydestä. 93 Syksyn 2017 leirien vastuujohtajat Ohjelma- ja turvallisuusvastuullisen leirin johtajan määrääminen on välttämätöntä kullekin leirille ja retkelle laadittavan turvallisuussuunnitelman vuoksi. Myös ns. johtajalisän maksaminen edellyttää vastuuhenkilön määräämistä. Ohjelma- ja turvallisuusvastuussa oleva leirin johtaja voi poistua leirialueelta vain poikkeustapauksissa esim. hätätapauksessa tai koko ryhmän mukana retkitilanteessa. Henkilökohtaisista syistä vastuujohtaja voi poistua leirialueelta vain virkaehtosopimuksen erikseen määrittelemissä tilanteissa, jolloin myös ohjelma- ja turvallisuusvastuu siirtyy kirkkoherran päätöksellä toiselle viranhaltijalle. Voimassa olevan Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimus, 41 sisältää määräykset leirin johtajan palkkiosta/johtajalisästä. Tämän mukaan viranhaltijalle, joka on määrätty ohjelmaja turvallisuusvastuussa olevaksi leirin johtajaksi, maksetaan johtajalisänä 18,00 euroa jokaiselta yhdenjaksoiselta leirivuorokaudelta. Edellytyksenä on lisäksi, että leirille osallistuvien lukumäärä on vähintään 18 henkilöä. Erityisestä syystä johtajalisää voidaan maksaa, jos leirille osallistuvien lukumäärä on vähintään 10 henkilöä. Erityisenä syynä maksaa johtajalisää osallistujamäärän alittaessa 18 henkilöä voidaan pitää mm. erityisryhmille järjestettävää leiriä, jonka johtaminen on olennaisesti vaativampaa kuin seurakunnan muiden leirien vetäminen. Lukumäärään ei lasketa leirillä järjestelyihin osallistuvia viranhaltijoita, työntekijöitä tai muita leirille palkattuja tai palkkiotoimisia ohjaajia. Johtajalisää voi saada samalta leiriltä vain yksi viranhaltija. Jollei ohjelma- ja turvallisuusvastuussa olevaa leirin johtajaa ole määrätty, johtajalisää ei makseta. Enintään 12 tuntia kestävältä leiriltä johtajalisää ei makseta. Johtajalisää maksetaan myös seurakunnan järjestämältä retkeltä, jos lisän maksamisen edellytykset muutoin täyttyvät. ESITYS (kirkkoherra): Kirkkoneuvosto määrää syksyn 2017 leirien oheisen liitteen mukaiset ohjelma- ja turvallisuusvastuussa olevat johtajat. Liite nro 3 Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

10 94 Palaute kirkkohallitukselle kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan mietinnöstä Kirkolliskokous hyväksyi tulevaisuusvaliokunnan mietinnön 1/2017. Kyseessä on laaja uudistushanke, joka koskettaa kaikkia kirkon toimijoita. Kirkkohallitus sai kirkolliskokoukselta kaikkiaan 17 kirkon organisaatiota uudistavaa ja seurakuntalaisten aktiivista roolia edistävää tehtävää valmisteltavaksi tai toteutettavaksi: 1. kehittää seurakuntien henkilöstön rekrytointia, koulutusta ja osaamista niin, että se antaa nykyistä enemmän valmiuksia monialaiseen työhön, seurakuntalaisten kohtaamiseen, vapaaehtoistyön rekrytointiin ja johtamiseen sekä viestintään; 2. kartoittaa ja purkaa vapaaehtoistyöhön ja seurakuntalaisten oma-aloitteiseen toimintaan liittyvät esteet mahdollisine säädösmuutosesityksineen kirkolliskokoukselle; 3. kehittää johtamista kirkossa niin, että johtajat ottavat huomioon johtajuuden hengellisen luonteen, vapaaehtoistyön johtamisen sekä palkatun ja vapaaehtoistoimijoiden hengellisen identiteetin tukemisen; 4. tehdä kirkolliskokoukselle selvitys siirtymisestä virkasuhteista työsopimussuhteisiin, johtamistehtävien määräaikaisuudesta, työaikajärjestelyistä ja tehtäväkierrosta; 5. valmistella aiempaa paremmat edellytykset työntekijöiden palkkaamiseen yli seurakuntarajojen ja tehdä asiasta tarpeelliset säädösmuutosesitykset kirkolliskokoukselle; 6. parantaa piispainkokouksen kanssa seurakuntien sisällä toimivien jumalanpalvelusyhteisöiden toimintaedellytyksiä; 7. tehdä kirkolliskokoukselle esitys siitä, miten seurakuntalainen voi säilyttää seurakunnan jäsenyyden, kun henkilö muuttaa seurakuntayhtymän sisällä toisen seurakunnan alueelle; 8. kehittää nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta kirkon hallinnon kaikilla tasoilla; 9. valmistella suunnitelma kirkkotilojen kehittämisestä yhteisön keskuksiksi yhteistyössä museoviraston kanssa; 10. tehdä kirkolliskokoukselle esitys hiippakuntajaon tarkistamisesta niin, että se vastaa maakuntarajoja, mutta ei kasvata hiippakuntien määrää; 11. tehdä kirkolliskokoukselle esitys hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisesta ja niille kuuluvien tehtävien hoitamisesta sekä hiippakuntahallinnon synodaalisuuden turvaamisesta; 12. tehdä kirkolliskokoukselle esitys alistusasioiden karsimisesta kodifiointiprosessi huomioon ottaen ja tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen konsultointi- ja koulutusmahdollisuuksien vahvistamisesta ko. asioissa; 13. tehdä kirkolliskokoukselle selvitys virka- ja hallintoterminologian uudistamisesta; 14. lisätä seurakuntien, hiippakuntien ja kirkkohallituksen välistä vuorovaikutusta esimerkiksi työnkiertojärjestelmän avulla ja muilla mahdollisilla keinoilla; 15. laatia yhdessä hiippakuntien kanssa kirkolliskokoukselle Kirkon kehittämispalveluiden rakenteesta ja toimintatavoista jatkoselvitys, jossa otetaan huomioon myös muut Kirkkohallituksen osastot, seurakuntien ja hiippakuntien näkökulma sekä kirkkoon kiinteästi kytköksissä olevat seurakuntien palvelujärjestöt, lähetysjärjestöt, herätysliikkeet ja erilaiset kirkolliset yhtiöt ja säätiöt; 16. valmistella esitys keskusrahastomaksun pienentämisestä yhdellä prosenttiyksiköllä ja selvittää tämän vaikutukset seurakuntien, seurakuntayhtymien, hiippakuntien ja kirkon keskushallinnon toimintaedellytyksiin; ja 17. esittää marraskuussa 2017 kokoontuvalle kirkolliskokoukselle ilmoitusasiana tarkempi suunnitelma aikatauluineen tulevaisuusvaliokunnan mietinnön perusteella hyväksyttyjen, kirkkohallituksen toimenpiteitä edellyttävien ponsien eteenpäin viemisestä. Mietinnössä

11 edellytetään, että kirkkohallitus kuulee seurakuntia ja hiippakuntia keskeisistä sisällöistä ennen tarkemman valmistelusuunnitelman laadintaa. Kirkolliskokous haastaa kirkon vastuunkantajia pohtimaan innovatiivisesti ja ennakkoluulottomasti kirkon tulevaisuutta! Tämän palautekyselyn kautta irrottaudutaan lähitulevaisuudesta ja katsotaan laajempaa kokonaisuutta pidemmällä aikavälillä kuin normaalissa toiminnan suunnittelussa. Vastausaikaa on saakka. Palautteen antajana toimii kirkko-/seurakuntaneuvosto. Hiippakuntien osalta vastauksen antaa tuomiokapituli tai hiippakuntavaltuusto. Palautelomake on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille tutustumista varten sähköpostin liitteenä. ESITYS (kirkkoherra): Palautteen antamisen vaihtoehdot 1. Palaute annetaan kokouksessa. 2. Kirkkoneuvoston nimeämä työryhmä, jossa kirkkoherran lisäksi on 2-3 kirkkoneuvoston, jäsentä antaa palautteen määräaikaan mennessä. Keskustelun jälkeen päätettiin, että kirkkoneuvoston jäsenet täyttävät palautelomakkeen ja lähettävät sen kirkkoherralle. Palautelomaketta käsitellään myös suunnittelukokouksessa Tömäjärvellä Kirkkoherra antaa palautteen määräaikaan mennessä. 95 Muut asiat 1. Suomi 100-juhlavuoden puun hankinta ja istutus Tyrvännön kirkkopihaan pidettävän messun jälkeen. 2. Lasse J. Lilja on valittu Hattulan kunnan tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaksi toimikaudelle Ilmoitusasiat 1. Kappalaisen virkaanasettaminen sunnuntaina klo 10 messussa, lääninrovasti Tapani Vanhanen. Jouni Salko aloittaa työt , hän pitää tulosaarnansa Hattulan kirkossa Luottamushenkilöiden neuvottelupäivä Nastolassa. Ilmoittautuminen 4.9. mennessä. 3. Kirkon Työmarkkinalaitoksen yleiskirje A7/2017:Kirkkolain muutoksia: viranhaltijan eroamisikä (eroamisikä on porrastettu viranhaltijan syntymävuoden mukaan siten, että eroamisikä on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, vuosina syntyneillä 69 vuotta, vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta), viivästyskoron maksaminen virkasuhteessa ja viranhaltijan muutoksenhakuoikeus virkasuhdeasioissa. Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeet löytyvät ja ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa 4. Arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle Hattulan-Tyrvännön sotaveteraanien Suomi 100 seppelhanke: kaikille sankarihaudoille valmistetaan talkoilla havuseppeleet, jotka viedään paikalleen 5./ kynttilöiden kanssa. Talkoopäivä torilla la klo Matti Listenmaa on ottanut uudelleen yhteyttä Valintalon kiinteistöön liittyen. 7. Kiss Consulting tarjous seurakunnan tulevaisuus-työskentelyyn. 8. Kirkkolaiva on sijoitettu konservoinnin jälkeen väliaikaisesti Pappilanniemen toimitiloihin. 9. Verovertailu ajalta Liite nro Tuloslaskelma ja tase ajalta Liite nro 5, lähetetty sähköpostitse 11. Rakennustoimikunnan kokouksen 33/2017 pöytäkirja. Liite nro 6, lähetetty sähköpostitse 12. Pyhän Ristin kirkon kuoro tekee omakustanteisen matkan Tukholmaan. Kuoro esiintyy Tukholman suomalaisen seurakunnan messussa , johtajanaan Ari Lehtonen.

12 97 Valitusosoitus Annettiin valitusosoitus. Virsi 563; 1-3 Herran siunaus