Uusiutuvan energian ja energiansäästön hankinta- ja rahoitusmalliselvitys

Transkriptio

1 Uusiutuvan energian ja energiansäästön hankinta- ja rahoitusmalliselvitys Laatija: Petri Leppänen Iin Micropolis Oy 2017

2 1 Sisällys 2 Johdanto Energiakatselmus Energiatehokkuussopimukset Julkiset hankinnat Energia- ja investointituet Energiatuki Investointituki Syöttötariffi Muita tukivaihtoehtoja energiahankintoihin Maatalouden investointituki Kotitalousvähennys Hankintamallit Perinteiset hankintamallit Avoin menettely Rajoitettu menettely Neuvottelumenettely Kilpailullinen neuvottelumenettely Suorahankinta Dynaaminen hankintajärjestelmä Joukkohankinta ESCO -malli Elinkaarimalli Energian ostosopimus Innovaatiokumppanuus Hankintamalleja maailmalta Energy performance contracting plus Green public procurement SMART SPP Rahoitusmallit Oma pääoma Lainaraha Lainaa Euroopan Investointipankilta (EIP) Lainaa Finnveralta

3 8.3 Osamaksu- tai leasingrahoitus Vihreä rahoitus Joukkorahoitus Rahoitusmalleja maailmalta Yhteenveto

4 2 Johdanto Tämä selvitys on osa EnergiaPlus -hanketta, jonka tavoitteena on uuden energiayrittäjyyden ja työpaikkojen lisääminen bioenergian hankintaketjuun parantamalla alueen energiaomavaraisuutta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), jossa tuen myöntäjänä on Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeessa kartoitetaan Oulunkaaren kuntien ja Oulun alueen öljy- ja sähkölämmityskohteita. Kohteille laaditaan toimenpide-ehdotukset, miten korvata energian kulutusta uusiutuvan energian ratkaisuilla, kuten hakelämmityksellä, pienchp:lla, maalämmöllä, aurinkoenergialla ja hybridiratkaisuilla. Selvityksen tarkoitus on koota kattava tietopaketti uusiutuvan energian ja energiansäästön hankinta- ja rahoitusmalleista Suomessa. Lisäksi selvitetään hankintoihin olennaisesti liittyviä asioita, kuten hankintalakia, energiatukia ja energiatehokkuussopimuksia. Hankintaprosessi voi projektista riippuen olla vaativa tehtävä. Perusteellinen hankevalmistelu helpottaa ja nopeuttaa prosessin läpi vientiä. Hankkeelle sopivan hankinta- ja rahoitusmallin etsiminen on osa hankevalmistelua. Julkisella sektorilla hankintojen tulee noudattaa hankintalakia. Tämän selvityksen tarkoitus on antaa neuvoja onnistuneeseen hankintaan ja siten edistää energiatehokkuutta ja energiaomavaraisuutta. 4

5 Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset 3 Energiakatselmus Ennen merkittäviä energiansäästöinvestointeja kannattaa tehdä energiakatselmus, missä selvitetään kiinteistön järkevimmät energiansäästökohteet. Motiva-mallin energiakatselmuksessa selvitetään rakennuksen energian ja veden kulutukset ja annetaan niiden pohjalta ehdotukset kannattavimmista energiansäästömahdollisuuksista. Mikro- ja pk-yritysten sekä kuntien on mahdollista saada 40-60% tukea TEM:ltä (ks. taulukko 2) tällaisiin Motiva-mallin mukaisiin energiakatselmuksiin. Tuen saamiseksi energiakatselmuksen tulee suorittaa Motivan energiakatselmoijan peruskurssin suorittanut asiantuntija, joita Suomesta löytyy noin Tukihakemus tehdä ennen energiakatselmuksen toteutuspäätöstä. Motiva ylläpitää listaa pätevöityneistä energiakatselmoijista, joka on saatavilla heidän verkkosivuilta. (Motiva. 2017a.) Energiankatselmuksilla on saavutettu keskimäärin 13% kustannussäästöt. Osa säästöistä on saatu jopa ilman investointeja, pelkästään optimoimalla olemassa olevia laitteistoja. Yleensä energiankatselmuksissa ilmenevät investoinnit maksavat itsensä takaisin varsin nopeasti. Erityisesti ilmanvaihdossa havaituissa energiansäästötoimissa on saavutettu alle vuoden takaisinmaksuaika. (Motiva. 2017a.) Kuva 1 Vuosina energiakatselmuksissa havaitut keskimääräiset säästömahdollisuudet (Motiva. 2017a.) Suurissa yrityksissä energiakatselmukset ovat pakollisia energiatehokkuuslain (1429/2014) nojalla. Suuriksi yrityksiksi luokitellaan ne, jotka työllistävät yli 250 henkilöä tai joiden liikevaihto ylittää 50 M vuodessa ja tase on yli 43 M. Myös omistussuhteiden kautta yritys voidaan luokitella suureksi yritykseksi. Pakollisissa energiakatselmuksissa tulee käyttää pätevöitynyttä vastuuhenkilöä, joka voi olla yrityksen omaa henkilöstöä tai ulkopuolinen asiantuntija. Vastuuhenkilö on vastuussa, että energiakatselmus noudattaa energiatehokkuuslakia ja asetuksia. Pakollinen energiakatselmus on tehtävä vähintään neljän vuoden välein. (Motiva. 2017a.) Lisätietoa energiakatselmuksista Motivalta: Listaus pätevöityneistä energiakatselmoijista: /patevoityneet_energiakatselmoijat 5

6 4 Energiatehokkuussopimukset Energiatehokkuussopimuksilla Suomi pyrkii edistämään valitsemaansa energia- ja ilmastostrategiaa. Uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille jatkaa edellistä sopimuskautta. Energiatehokkuussopimuksilla on pystytty tehostamaan energiankäyttöä ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Energiankäytön tehostus toimenpiteillä on myös saavutettu kustannus säästöjä ja parannettu kannattavuutta. Suomi on sitoutunut EU:n energiatehokkuusdirektiivissä vähentämään energiakulutustaan 20% vuoteen 2020 mennessä ja jopa puolet tuosta on laskettu saavutettavan energiatehokkuussopimuksilla. Energiatehokkuussopimukset perustuvat vapaaehtoisuuteen, joka on todettu mielekkäämmäksi ja tehokkaammaksi, kuin lainsäännölliset pakkokeinot. Lisäksi valtio lupaa tukea tapauskohtaisesti sopimuksen tehneiden energiainvestointeja korottamalla energiatukea 5-10%. (ks. taulukko 2.) (Motiva. 2017b.) Minkä takia kannattaa liittyä energiatehokkuussopimukseen: Energiansäästöllä saavutetaan kustannussäästöjä ja parannetaan kannattavuutta Saa enemmän investointitukea energiansäästö hankkeille Auttaa luomaan mielikuvaa vastuullisena toimijana Energian käytön tehostus vähentää kasvihuonepäästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta Toiminta muotona joustavampi kuin lakisääteiset pakkokeinot Energiatehokkuussopimukset on jaettu neljään osaan, jotka kattavat 1) elinkeinoelämän, 2) kiinteistöalan, 3) kunta-alan ja 4) lämmityspolttonesteiden jakelun. Elinkeinoelämänenergiatehokkuussopimus kattaa teollisuuden, energia-alan ja palvelualan. Kaikki alakohtaiset sopimukset sisältävät yhteisiä velvoitteita, joissa sitoudutaan vuosittaiseen raportointiin, energiankäytön seurantaan ja tehostamiseen. Liittyessä asetetaan energiamääräinen tehostamistavoite sopimuskaudelle ja välitavoite vuodelle Tavoitteena on, että liittyjä pyrkii vähintään 7,5% energiansäästöön sopimuskaudenaikana. Liittyjän tulee sitoutua asettamiinsa säätötavoitteisiin, mutta niiden täyttymättä jäämisestä ei tule sanktioita. Lisätietoa tavoitteista ja niiden asettamisesta löytyy alakohtaisista toimenpideohjelmista, jotka ovat saatavilla energiatehokkuussopimuksen -verkkosivuilta. Tarkoituksena on, että jokainen liittyjä tekee energiatehokkuustoimenpiteitä parhaansa mukaan, kun ne ovat teknisesti ja taloudellisesti mahdollisia toteuttaa huomioiden terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökulmat. (Motiva. 2017b.) Energiatehokkuussopimukseen liittyminen: Tutustutaan alakohtaiseen energiatehokkuussopimukseen, toimenpideohjelmaan ja liittymisdokumentteihin Kerätään alakohtaisesti vaadittavat lähtötiedot o kuten energiankulutus, säästötavoite, vastuu- ja yhdyshenkilö Täytetään alakohtaiset liittymisdokumentit Toimitetaan liittymisdokumentit alakohtaisiin toimipisteisiin Liittymisdokumentit tarkistetaan toimialaliitoissa Hyväksytyt hakemukset ilmoitetaan Motivalle rekisteriin merkittäviksi Lisätietoa energiatehokkuussopimuksista Motivalta: 6

7 5 Julkiset hankinnat Julkisia hankintoja tehtäessä tulee noudattaa kansallisia hankintalakeja ja EU:n hankintadirektiivejä. Suomessa astui voimaan uudet hankintalait Näiden tavoitteena on taata avoin, tasapuolinen ja tehokas kilpailuttaminen. Samalla pyritään saamaan mahdollisimman kustannustehokkaita ratkaisuja. Tavoitteena on myös kohentaa yritysten kilpailukykyä. Julkinen hankinta on kilpailutettava, kun investoinnin suuruus ylittää hankintalaissa määrätyn kynnysarvon. Tarjouskilpailuista on ilmoitettava avoimesti, jotta kaikki halukkaat voivat osallistua niihin. Ilmoitus hoidetaan HILMA -verkkopalvelussa. Kilpailusta on tultava selville millä perusteilla voittaja valitaan, jotta tarjouksen jättäjiä kohdellaan tasapuolisesti. Kilpailutuksista voidaan valita joko halvin tai kokonaistaloudellisesti järkevin. Kokonaistaloudellisuus tulee perustua ennalta ilmoitettuihin valintaperusteisiin. Kokonaistaloudellisuutta pidetään yleisesti parempana vaihtoehtona, koska siinä huomioidaan muitakin kriteerejä kuin hinta. (TEM. 2017a.) Taulukko 1 Hankitalain arvomääräiset kynnysarvot (TEM. 2017a.) Kansalliset kynnysarvot (Hankintalain 25 ) Hankintalaji Kynnysarvo (euroa) Tavara- ja palveluhankinnat Käyttöoikeussopimukset/ palvelut Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut Rakennusurakat Käyttöoikeusurakat Suunnittelukilpailut Muut erityiset palveluhankinnat EU-kynnysarvot (Hankintalain 26 ) Hankintalaji Valtion keskushallintoviranomainen Kynnysarvo (euroa) Muut hankintaviranomaiset Tavara- ja palveluhankinnat Rakennusurakat Suunnittelukilpailut Kynnysarvot ylittävistä hankinnoista ilmoitetaan HILMA -verkkopalvelussa, joka on TEM:n tarjoama ilmainen ilmoituspaikka julkisille hankinnoille. HILMAssa tehty ilmoitus varmistaa, että hankintalain mukainen ilmoitus velvollisuus täyttyy. EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen ilmoitukset tehdään myös HILMAn kautta, josta ne välittyvät EU-tietokantoihin. Hankintailmoituksesta voi HILMAn ohella ilmoittaa myös muita kanavia pitkin, kuten lehdissä tai internetissä. HILMAssa voi ilmoittaa myös kynnysarvot alittavia hankintoja. (TEM. 2017a.) Lisätietoa julkisista hankinnoista ja hankintalaista: (TEM) (HILMA) (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö) 7

8 6 Energia- ja investointituet Energia- ja investointituilla valtio pyrkii edistämään uusiutuvaa energiaa ja energian säästöä, sekä pienentämään ympäristöpäästöjä. Niiden tärkeimpänä tavoitteena on edistää kehittyvien energiateknologioiden kasvua ja investointeja. Energia- ja investointitukia energiahankkeisiin myöntää työ- ja elinkeinoministeriö. (TEM. 2017b.) Sähköntuotantoon tähtäävissä energiainvestoinneissa voidaan hyödyntää myös syöttötariffijärjestelmää, jonka tarkoitus on tukea uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Tukimuodoista valitaan projektiin parhaiten sopivin, sillä niitä ei voi käyttää päällekkäin. 6.1 Energiatuki Energiatuella TEM haluaa edes auttaa energiakatselmuksia, uusiutuvaa energiaa ja energiansäästöä. Energiatukea myönnetään yrityksille, yhteisöille, kunnille, seurakunnille ja säätiöille. Vuodesta 2017 alkaen energiatukihakemukset käsittelee Tekes. Energiatukihakemus on tehtävä Tekesille ennen selvityshankkeen aloittamista tai laitteisto investointia, eikä kustannuksia saa kertyä ennen myöntämispäätöstä. Energiatuen saantiin voi vaikuttaa hakijan heikko taloudellinen tilanne, epäselvä projektisuunnitelma tai projektirahoituksen puutteellisuus. Energiatukihakemukset jätetään Tekesin verkkopalveluun ( mistä sen etenemistä voi seurata ja tarvittaessa korjata. Tekes pyrkii käsittelemään energiatukihakemukset kahdessa kuukaudessa. Energiatukihakemukseen kirjataan muun muassa projektin tavoitteet, toteutussuunnitelma, aikataulu, kannattavuuslaskelmat ja resurssit. Hakemuksessa kannattaa tuoda esille hankkeen tuoma uutuusarvo ja siitä aiheutuvat lisäkustannukset. Hakemuksesta tulee myös selvitä hankkeen ympäristö- ja työllisyysvaikutukset. Hakemuksen tekemisen aikana kannattaa olla yhteydessä Tekesin energiatukitiimin asiantuntijoihin, joilta saa apua tarvittavien dokumenttien täyttämiseen. (Tekes. 2017a) Tekesin energiatukitiimi Markku Mäkelä (tuotepäällikkö), puh , Lahti Timo Fager, puh , Tampere Riitta Ketomäki, puh , Seinäjoki Tapani Saarenpää, , Seinäjoki Mikko Tapojärvi, puh , Oulu Erkki Väisänen, puh , Helsinki Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi (at) tekes.fi Taulukko 2 Energiatuen osuuksia vuodelle 2017 (TEM. 2017b.) Energiatuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on enintään: Kuntasektorin uusiutuvan energian katselmukset 60 % Kuntasektorin, mikroyritysten ja pk-yritysten energiakatselmukset 50 % Muut energiakatselmukset, -analyysit ja selvityshankkeet 40 % Uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, uusi 40 % teknologia Uusiutuviin energialähteisiin liittyvät ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, 30 % tavanomainen teknologia Muut energiantuotannon ympäristöhaittoja vähentävät investoinnit 30 % 8

9 Uusiutuvan energian investoinnit vuonna 2017 (tavanomainen teknologia): Lämpökeskushankkeet (puupolttoaineet) < 10MW % Lämpöpumppuhankkeet 15 % Aurinkolämpöhankkeet 20 % Pienvesivoimahankkeet % Kaatopaikkakaasuhankkeet 15 20% Aurinkosähköhankkeet 25 % Biokaasuhankkeet % Pientuulivoimahankkeet % Energiansäästöä ja -tehokkuutta edistävät investoinnit v (tavanomainen teknologia): Energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille. 20 % Kun edellä olevassa käytetään ESCO-palvelua. 25 % Muille kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille, kun käytetään ESCO-palvelua. 15 % Lisätietoa energiatuista Tekesiltä: Investointituki Uusiutuvan energian ja uuden teknologian investointituki pyrkii edesauttamaan hallituksen tavoitetta saavuttaa yli 50 prosentin uusiutuvan energian osuus energian käytöstä 2020-luvulla. Investointituki on tarkoitettu isoihin yli 5 M energiainvestointeihin, joilla kehitetään biopolttoaine tuotantoa tai uusiutuvan energian pilottihanketta. Investointitukea voi hakea yritykset, kunnat ja yhteisöt omiin energiahankkeisiinsa. Investointituki päätöksistä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, jonka kautta ne myös haetaan. Investointituen suuruus vaihtelee hankekohtaisesti, mutta on kuitenkin enintään 40% kustannuksista. Tuen osuuteen vaikuttaa muun muassa hankkeen energiavaikutus, kustannustehokkuus, toteutettavuus, teknologian uutuusarvo ja monistettavuus. Myönnetyt investointituet maksetaan vasta toteutuneiden kulujen pohjalta hankkeen edetessä. (TEM. 2017b.) Lisätietoa investointituista TEM:ltä : Syöttötariffi Syöttötariffijärjestelmä on tuotantotuki muoto, jolla tuetaan uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Nykyiseen järjestelmään on hyväksytty tuulivoimalla, metsähakkeella, biokaasulla ja puupolttoaineella sähköä tuottavia voimalaitoksia. Syöttötariffissa sähköstä maksetaan laissa määritellyn tavoitehinnan ja markkinahinnan välinen erotus tuotantotukea. Voimassa oleva tavoitehinta on 83,50 /MWh ja markkinahinta on vaihdellut /MWh, jolloin syöttötariffin määrä on vaihdellut /MWh. Turpeella tuotetun sähkön tuotantotukeen vaikuttaa myös päästöoikeuden markkina hinta ja turvevero. Syöttötariffin piiriin hyväksytään vain uudet voimalaitokset, joille ei ole myönnetty muita valtiontukia. Syöttötariffijärjestelmää operoi Energiavirasto, jonka SATU verkkopalvelussa tehdään tuki- ja maksatushakemukset. (Energiavirasto ) Energiaviraston SATU verkkopalvelu: 9

10 Syöttötariffijärjestelmään on asetettu rajoja liittyjien määrän tai nimellistehon mukaan. Tuulivoimaloiden 2500 megavolttiampeerin kiintiö on ehditty jo merkitä loppuun, joten tällä hetkellä niitä ei voi liittää lisää syöttötariffin piiriin. Muilla hyväksytyillä voimalaitoksilla on vielä jäljellä merkitsemättömiä kiintiöitä, joita pystyy vielä käyttämään. (Energiavirasto ) Uusi tuotantotukijärjestelmä on kehitteillä ja sen on tarkoitus tulla voimaan Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen raportin perusteella syöttötariffijärjestelmä ollaan muokkaamassa tarjouskilpailumalliin. Tarjouskilpailumallissa valtio järjestää tarjouskilpailun, johon uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottavat yhtiöt tarjoavat omaa kapasiteettiaan asettamallaan hinnalla. Tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto tuottaa tarvittava sähkö. Tarjouskilpailumallissa tukea voisivat hyödyntää kaikki uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävät investoinnit. (TEM. 2017c.) Lisätietoa syöttötariffijärjestelmästä Energiavirastosta: Muita tukivaihtoehtoja energiahankintoihin Maatalouden investointituki Maatilan energiantuotantoon tarvittaviin rakentamisinvestointeihin on saatavilla investointitukea, kun energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnassa. Energia täytyy tuottaa uusiutuvista lähteistä, joihin lasketaan muun muassa hake, pelletti, aurinko ja tuuli. Lämpölaitos voi toimia myös turpeella, mikäli se kykenee käyttämään muuta uusiutuvaa polttoaineitta. Sähköntuotanto biomassoista edellyttää tuotannosta syntyvän lämpöenergian hyödyntämistä. (Mavi ) Investointitukea energiahankkeisiin on mahdollista saada jopa 40 %. Investointitukia myöntää maaseutuvirasto ja ne täytyy hakea paikallisen ELY-keskuksen kautta. Avustuksen määrää on mahdollista korottaa 20 prosenttiyksiköllä, jos hanke toteutetaan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) avulla. EIP:llä toteutettujen energiahankkeiden tulee kehittää hajautettua energian tuotantoa, resurssitehokkuutta sekä uusia menetelmiä ja teknologioita ilmastonmuutoksen lieventämiseksi. Lisäksi hankkeen tulee lisätä tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä, uudistaa maa- ja metsätaloutta. (Mavi ) Lisätietoa maatalouden investointituista Maaseutuvirastosta: Kotitalousvähennys Kotitalouksien energiainvestointeihin on mahdollista hakea kotitalousvähennystä. Vähennystä saa 50 % arvonlisäverollisesta työn osuudesta, mutta kuitenkin enintään 2400 euroa vuodessa. Vähennystä voi hakea, kun työ tehdään omassa kodissa, vapaa-ajan asunnossa tai vanhempien kodissa. Kotitalousvähennys on mahdollista hakea verokorttihakemuksen yhteydessä tai veroilmoituksessa. (Vero ) Lisätietoa kotitalousvähennyksestä Verohallinnosta: 10

11 7 Hankintamallit Uusiutuvan energian ja energiansäästön hankinnoissa kannattaa tutustua erilaisiin hankintamalleihin, sillä niiden avulla on mahdollista löytää paras ratkaisu hankkeen etenemiselle. Energiansäästämisen ja uusiutuvien energioiden edistämiseksi on viime vuosina kehitetty innovatiivisia hankintamalleja, joissa ei välttämättä tarvitse investoida alussa, vaan vain sitä mukaa kun energiaa säästyy. Hyvin toteutetulla hankinnalla voidaan säästää rahaa ja energiaa. 7.1 Perinteiset hankintamallit Avoin menettely Tavallisimmin käytetty hankintamalli on avoin menettely, jossa hankinnasta julkaistaan hankintailmoitus. Sen lisäksi julkaistaan hankinta-asiakirjat ja tarjouspyyntö sähköisesti kaikkien saataville. Tarjouspyynnön on oltava avoinna vähintään 35 päivää julkaisupäivästä, jotta kiinnostuneilla toimijoilla on tarpeeksi aikaa jättää tarjouksensa. Hankinnan julkistettua, on mahdollista lähestyä haluamiaan toimijoita suoraan ja pyytää heiltä tarjouspyyntöä. Hankintailmoituksessa annetun määräajan umpeuduttua valitaan tarjousten perusteella kokonaistaloudellisin tai edullisin vaihtoehto. (Suomen Kuntaliitto ) Rajoitettu menettely Rajoitettu menettely on hyvin samankaltainen kuin avoin menettely siltä osin, että hankintailmoitus ja -asiakirjat tulee julkaista avoimesti kaikkien nähtäville. Rajoitetussa menettelyssä toimittajat pyytävät lupaa saada osallistua kilpailutukseen ja vain valitut ehdokkaat saavat jättää tarjouksen. Osallistumishakemuksien tekemiselle täytyy antaa vähintään 30 päivää hankintailmoituksen julkaisupäivästä. (Suomen Kuntaliitto ) Rajoitetun menettelyn hankintailmoituksesta on tultava esille, kuinka monta ehdokasta vähintään otetaan mukaan kilpailutukseen. Lisäksi ilmoituksessa on oltava ehdokkaiden soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ja arviointiperusteet. Arviointiperusteina voidaan käyttää esimerkiksi kompetenssia, taloustietoja tai referenssejä. Ehdokkaita valitaan vähintään viisi, jos päteviä hakijoita on tarpeeksi. Siinä tapauksessa, että ehdot täyttäviä hakijoita ei ole viittä, pyydetään tarjoukset kaikilta päteviltä. Vain hankintailmoituksen vähimmäisvaatimukset täyttäviä hakijoita voidaan hyväksyä mukaan tarjouskilpailuun. Ehdokkaiden minimi määrällä pyritään takaamaan riittävä kilpailu. (Suomen Kuntaliitto ) Valituille ehdokkaille lähetetään kutsut kirjallisesti, joissa niiltä pyydetään tarjouksia. Kutsuissa ei toimiteta mukana tarjouspyyntöä tai hankinta-asiakirjoja, vaan niiden verkko-osoite sisällytetään viestiin. Vain jos sähköisiä materiaaleja ei ole saatavissa, niin silloin ne voidaan sisällyttää kutsuun. Valituille toimijoille tulee antaa 30 päivää aikaa jättää tarjouksensa siitä päivästä, jona ne on kutsuttu mukaan. Kilpailutuksen perusteella voidaan valita edullisin tai kokonaistaloudellisesti kannattavin ratkaisu. (Suomen Kuntaliitto ) Neuvottelumenettely Neuvottelumenettely lähtee liikkeelle julkaisemalla hankintailmoitus. Hankintailmoitukseen vastaamiseen tulee varata 30 päivää julkaisusta. Ilmoituksesta kiinnostuneet toimijat ilmoittavat halustaan osallistua neuvotteluihin. Tilaaja valitsee neuvotteluihin kiinnostavimmat toimijat ja neuvottelee niiden kanssa toimituksen ehdoista. Neuvotteluihin valittavien ehdokkaiden määrä on julkaistava hankintailmoituksessa ja sen tulisi olla vähintään kolme. Myös valintaperusteiden on 11

12 tultava ilmi hankintailmoituksesta. Neuvotteluihin voi valita vain hankintailmoituksen vaatimukset täyttäviä ehdokkaita. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää vain, kun se on hankintalain (2016/ ) nojalla perusteltua. (Suomen Kuntaliitto ) Neuvottelumenettelyn voi valita hankinnassa: jossa hankintayksikön tarpeita ei voida täyttää olemassa olevia ratkaisuja mukauttamatta johon kuuluu suunnittelua tai innovatiivisia ratkaisuja jonka luonteeseen, monimutkaisuuteen tai oikeudelliseen ja rahoituksen muotoon liittyvistä erityisistä syistä tai niihin liittyvien riskien vuoksi ei voida tehdä hankintasopimusta ilman edeltäviä neuvotteluita jossa hankinnan kohteen kuvausta ei voida laatia riittävän tarkasti viittaamalla standardiin, eurooppalaiseen tekniseen arviointiin, yhteiseen tekniseen eritelmään tai tekniseen viitteeseen Hankintailmoituksesta on tultava esille riittävän tarkasti mitä hankinnalta odotetaan, jotta toimijat kykenevät tekemään omat ehdotuksensa. Hankinta-asiakirjat tulee jakaa avoimesti sähköisessä muodossa. Neuvotteluihin kutsutut toimijat tekevät omat ehdotuksensa tarjouksina ja niiden pohjalta tilaaja muokkaa omaa tarjouspyyntöään. Kaikista muutoksista hankintailmoitukseen, tarjouspyyntöön tai neuvotteluihin on ilmoitettava kaikille neuvottelun osapuolille. Toimijoille on annettava aikaa reagoida mahdollisiin muutoksiin muokkaamalla omaa tarjoustaan. Tilaajan on pidettävä salassa eri toimijoiden tarjouksissa olevia luottamuksellisia tietoja. Neuvottelut päättyvät, kun tilaaja on tyytyväinen omaan tarjouspyyntöönsä ja ilmoittaa päättymisestä jäljellä oleville toimijoille. Neuvotteluiden päätyttyä tilaaja jättää lopullisen tarjouspyynnön neuvotteluun osallistuneille toimijoille ja määrittää tarjousten jättämiselle määräajan, joka on vähintään 30 päivää. Neuvottelujen päättymisen jälkeen annetuista tarjouksista ei saa enää neuvotella. Saatujen tarjousten perusteella valitaan kilpailutuksen voittaja. (Suomen Kuntaliitto ) Kilpailullinen neuvottelumenettely Kilpailullinen neuvottelumenettely toimii pääpiirteittäin samalla kaavalla kuin neuvottelumenettely, mutta siinä hankinta on enemmän tarveperäistä. Kilpailutuksella pyritään löytämään ratkaisua olemassa olevaan ongelmaan ja sitä kautta edetään tarjouskilpailuun. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttöä voidaan harkita vain, kun hankintaan kuuluu suunnittelua tai innovatiivisia ratkaisuja. Hankinnasta luodaan hankintailmoitus, jossa kerrotaan tarpeet, vaatimukset, vertailuperusteet ja alustava aikataulu. Hankintailmoituksen lisäksi hankkeesta voidaan laatia hankekuvaus, missä tarkennetaan tavoitteita ja sisältöä. Hankintailmoitus ja hankekuvaus on julkaistava samana päivänä avoimessa verkkopalvelussa, josta kaikki kiinnostuneet pääsevät ne näkemään. Osallistumishakemuksien jättämiselle tulee varata 30 päivää hankintailmoituksen julkaisusta. Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä kiinnostuneista toimijoista valitaan mukaan vähintään kolme hankintailmoituksen soveltuvuudet täyttävää ehdokasta. (Suomen Kuntaliitto ) Valittujen toimijoiden kanssa käytävien neuvotteluiden tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla alkuperäinen ongelma voidaan hoitaa. Neuvotteluista voidaan maksaa raha- tai muita palkkioita toimijoille. Neuvotteluiden aikana on mahdollista karsia toimijoiden ehdottamia ratkaisuja hankintailmoituksessa ilmoitettujen hinta-laatusuhteen vertailuperusteita noudattaen, jotta voidaan panostaa kiinnostavimpiin ratkaisuihin. Toimijoilta saatavia tietoja ei saa luovuttaa muille 12

13 osapuolille, ilman tämän suostumusta. Neuvotteluja käydään, kunnes löytyy tyydyttävä ratkaisu asetettuun ongelmaan. Ratkaisun löydyttyä neuvottelut lopetetaan ilmoittamalla päättyminen mukana olleille toimijoille. Ratkaisun pohjalta tehdään lopullinen tarjouspyyntö mukana olleilta toimijoilta. Tarjouspyyntöön vastaamiselle tulee varata vähintään 30 päivää sen jättämisestä. Saatuihin tarjouksiin voidaan pyytää tarkennuksia, mikäli se ei muuta tarjouspyyntöä tai vääristä kilpailua. Saatujen tarjousten perusteella valitaan parhaiten vertailuperusteet täyttävä ratkaisu. (Suomen Kuntaliitto ) Suorahankinta Julkiset hankinnat tulisi yleensä kilpailuttaa, mutta poikkeustilanteissa voidaan soveltaa suorahankintaa. Siihen on oltava syy, joka todetaan hankinta-asiakirjoissa. Suorahankinnassa ei tehdä hankintailmoitusta, vaan siinä valitaan toimija, jonka kanssa neuvotellaan sopimus ilman tarjouskilpailua. (Suomen Kuntaliitto ) Suorahankinnan voi valita hankintalain (2016/ ) nojalla, jos: avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia, taikka ne eivät ole soveltuvia teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi hankittava tavara valmistetaan vain tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistä tarkoitusta varten eikä kyseessä ole massatuotanto tavaran valmistamisen taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi tai tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseksi hankinta koskee perushyödykemarkkinoilla noteerattuja ja sieltä hankittavia tavaroita tavarat hankitaan erityisen edullisesti liiketoimintansa lopettavalta toimittajalta, pesänhoitajalta tai selvittäjältä maksukyvyttömyysmenettelyn, akordin tai vastaavan menettelyn seurauksena Dynaaminen hankintajärjestelmä Dynaaminen hankintajärjestelmä on tavanomaisten ja markkinoille vakiintuneiden hankintojen sähköinen hankintamenetelmä. Siinä noudatetaan pääsääntöisesti rajoitetun menettelyn sääntöjä. (Suomen Kuntaliitto ) Dynaamisessa hankintajärjestelmässä on kyse toimijoiden keräämisestä tietyn hankinnan tarpeisiin ja sitä kautta nopeuttaa toistuvien hankintojen tekoa. Dynaamista hankintajärjestelmää on maailmalla käytetty hyödyksi muun muassa Iso-Britanniassa Public Power Solutions aurinkopaneelien hankinnoissa, jossa on hankittu aurinkopaneelitoimijoita järjestelmään ja sitten kilpailutettu yksittäisiä kohteita järjestelmän kautta. (EM Magazine. 2015) Suomessa dynaamista hankintajärjestelmää on käytetty maanteiden päällystysurakoissa ja tietoteknisissä hankinnoissa. (Hankintailmoitukset ) Dynaamiseen hankintajärjestelmään voivat hakea mukaan kaikki toimijat jotka täyttävät hankintailmoituksen soveltuvuusehdot niin kauan, kun se on avoinna. Toimijoille on annettava kuitenkin vähintään 30 päivää aikaa ilmoittautumiseen siitä päivästä, kun hankintailmoitus julkaistaan. Kaikki soveltuvuuskriteerit täyttävät hakijat on otettava mukaan kilpailuun. Hakijoille on ilmoitettava mahdollisimman nopeasti saavatko he osallistua tarjouskilpailuun. Dynaamisessa hankintajärjestelmässä hankinta voidaan pilkkoa tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden 13

14 luokkiin, jos ne ovat selkeästi eroteltavissa toisistaan. Hankinnan luokittelusta ja kestosta on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Hankinnan etenemisestä tulee ilmoittaa sähköisiä kanavia pitkin, tällä pyritään takaamaan kaikkien osapuolten tasapuolinen kohtelu. Tarjouspyyntöön vastaamiseen tulee varata vähintään 30 päivää, sen julkaisusta. Mukaan hyväksyttyjen toimijoiden tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. (Suomen Kuntaliitto ) 7.2 Joukkohankinta Joukko- eli yhteishankinta on viime aikoina yleistynyt tapa tehdä hankintoja isommalla ryhmällä. Joukkoistumisella tavoitellaan halvempaa hintaa, mutkattomampaa hankintaa ja vertaistukea. Usein isompi tilaus kiinnostaa enemmän toimijoita ja innostaa heidät tekemään kilpailukykyisiä tarjouksia. Joukkohankinnassa on yleensä joku vastuullinen toimija, joka toimii kilpailuttajana ja tuotteiden vertailijana. Sitä kautta hankinta helpottuu asiakkaalle, kun saa valmiin paketin. Yhteishankinnan kautta saa monesti, myös tukea hankinnan päätöksen tekoon muilta osakkailta. (SYKE ) Kuntasektorilla yhteishankintoja on käynnistänyt KL-Kuntahankinnat Oy. Energiahankintoihin Kuntahankinnat on tehnyt yhteishankintoja kaasusta, polttoaineista ja sähköenergiasta. (Kuntahankinnat ) Uusimpana energiahankintana on SYKE:n alulle panema aurinkosähkövoimaloiden yhteishankinta. Aurinkosähkövoimalat toimitetaan tilaajille avaimet käteen -palveluna ja yhteishankinnan kautta on mahdollista saada myös rahoitus niiden hankintaan. Aurinkosähkövoimalan voi tämän kautta tilata joko kertaostona tai kuukausiveloituksella. Kuukausiveloituksessa tuotteen toimittaja tarjoaa leasing -rahoituksen ja samalla kantaa rahoitusvastuun. Tähän mennessä 40 kuntaa on sitoutunut tilaamaan aurinkosähkövoimaloita. Niiden yhteenlaskettu teho on 1,7 MWp, joista yksittäisenä suurimpana tilaajana on Iin kunta 190 kwp:llä. (SYKE ) Taulukko 3 Joukkohankinnan etuja ja riskejä Joukkohankinnan etuja Joukosta saa turvaa Yksinkertainen hankintamalli Iso tilaus kiinnostaa toimijoita enemmän Isolla tilauksella yksikköhinta yleensä laskee Hankinta voi sisältää rahoituksen Voidaan toteuttaa avaimet käteen -palveluna Joukkohankinnan riskejä/haasteita Yhtenäisen linjan löytäminen Itse ei pysty vaikuttamaan kaikkeen Aikataulutus isoissa hankinnoissa haastavaa Tiedonkulku osakkaille Hankinnan paikallisuuteen vaikea vaikuttaa Tasapuolisuuden toteutuminen Yhteishankintaa on tarjolla, myös yrityksille ja kotitalouksille. Niitä järjestää niin energiayhtiöt, kuin pienemmätkin toimijat. Myös SYKE on tarjonnut hankkeidensa kautta yhteishankintaa yrityksille ja kotitalouksille. Yhteishankinta voi koskea pelkkää tuotetta tai tulla täysin valmiina pakettina sisältäen asennuksen. SYKE, Inspira ja KL-Kuntahankinnat suunnittelevat laajentavansa konseptiaan aurinkosähköstä, myös muihin energiahankintoihin osana Energy Add-ons -hanketta. (SYKE ) Lisää Energy Add-ons hankkeesta: 14

15 7.3 ESCO -malli ESCO- eli energiatehokkuuspalvelut ovat palveluliiketoimintaa, jossa energiansäästöillä rahoitetaan energiansäästötoimenpiteitä. ESCO on kotimainen versio maailmalla laajemmin tunnetusta Energy Performance Contracting (EPC) -mallista. Palveluja tuottavat energiatehokkuuspalveluita tarjoavat yritykset, ESCO-yritykset, ESCO-toimintaa harjoittavat urakoitsijat, energiayhtiöt ja energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistavat ja urakoivat yritykset. ESCO-palvelut toteutetaan yleensä kokonaistoimituksena, johon kuuluu laitteistot, asennus, käyttö ja ylläpito. Palvelussa vastuu ja todentaminen energiansäästötoimenpiteiden onnistumisesta on palveluntarjoajalla, jolle maksetaan toteutuneiden säästöjen perusteella tietyn sovitun toimintakauden ajan. Sen jälkeen energiansäästöstä kertyvät varat jäävät omaan kassaan. ESCO-palveluita on sovellettu muun muassa lämmöntalteenottojärjestelmien hankintaan, valaistuksien päivityksiin, ilmastoinnin optimointiin ja lämmitysjärjestelmien muutoksiin. (Motiva. 2017c.) ESCO-palvelu voidaan rahoittaa toimijan tai tilaajan rahoittamana, mutta silti toimija on aina vastuussa säästöjen toteutumisesta ja joutuu korvaamaan toteutumattomia säästöjä. Jos energiansäästö on sopimusta tehdessä alimitoitettu ja energiansäästöstä kertyy lisäsäästöjä, niin niitä voidaan jakaa sopimuksen mukaisesti asiakkaan ja toimijan välillä. Asiakkaan on mahdollista saada ESCO-hankkeelleen energiatukea, mikäli investointi ei valmistumisen jälkeen jää pysyvästi sen omistukseen. Asiakkaan on mahdollista lunastaa investointi itselleen sopimuskauden jälkeen. Energiatuen hakijana toimii asiakas. Tavanomaiseen tekniikkaan perustuville hankkeille energiatukea saa pääsääntöisesti vain energiatehokkuussopimukseen liittyneet, paitsi jos hanke toteutetaan ESCO-palvelulla. Energiatehokkuussopimuksessa mukana olevin on mahdollista saada ESCO-hankkeisiinsa korotettua energiatukea. (Motiva. 2017c.) Kuva 2 ESCO-palvelun säästörahoitus. (Bergman ) Julkiset ESCO-hankkeet on kilpailutettava hankintalain mukaisilla menettelyillä. ESCO-palvelut voi kilpailuttaa rajoitettu-, neuvottelu- tai kilpailullisen neuvottelumenettelyn mukaan. Kannattaa huomioida, että hankintalain mukaiset kilpailutukset sisältävät vähimmäismääräajat. 15

16 Hankintailmoituksen jättämisestä kilpailutuksen päättymiseen kuluu vähintään 60 päivää. Suuret ESCO-hankkeet etenkin julkisella sektorilla voivat olla haastavia, mutta hyvällä vuoropuhelulla toimijoiden kanssa voidaan saavuttaa hyviä lopputuloksia. (Motiva. 2017c.) Taulukko 4 ESCO-mallin etuja ja haasteita (Motiva. 2017c.) ESCO-mallin etuja Energiakustannukset eivät nouse Sisältää investoinnin rahoituksen Palveluntuottaja vastaa energiansäästöjen toteutumisesta Sopimuskauden jälkeen säästöt kertyvät itselle Mahdollisuus saada energiatukea, vaikka ei olisi liittynyt energiatehokkuussopimukseen ESCO-mallin haasteita Vaativampi toteuttaa ESCO-yrityksiä vielä vähän Suomessa Vähäinen kokemus hankkeiden toteuttamisesta Pitkä sopimuskausi Hyviä esimerkkejä ESCO-hankinnoista: Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vantaan kaupungin 14 kiinteistöön: Neuvottelumenettelyllä toteutettu Kokonaisinvestointi 1,5 milj. Leasing-rahoitus Energiansäästö n MWh/a Energiansäästö rahassa /a Takaisinmaksu energiansäästöinä alle 10 v. Hankinta-aika n. 1,5 v. Säästötoimet saatiin toteutettua kerralla Hankinnan vertailuperusteet: Euroa säästetty MWh/a, painoarvo 20 % Säästöt/a MWh, painoarvo, 20 % Säästöt/a tco2ekv, painoarvo 30 % Säästöjä jäljellä vuonna 2023 (MWh), painoarvo 30 % Salon kaupungin 5500 katuvalon vaihto ledvalaisimiksi Kilpailutus rajoitettuna menettelynä Urakan arvo n. 3,2 milj. Energiatukea 20 % Säästää energiaa n. 70 % perinteisiin elohopea-höyryvalaisimiin verrattuna Arvioitu takaisinmaksuaika 8 vuotta 10 vuoden palvelusopimus valaisinten kunnossapidosta Hankinnan kokonaistaloudellinen edullisuus: Säästöpisteet 30 % Laatu 35 % Hinta 35 % Lisäksi kymmenen lisäpistettä sai, mikäli tarjoaja sitoutui työllistämään urakkaan aikana yhden pitkäaikaistyöttömän Lisätietoa ESCO-hankinnasta Motivalta: Elinkaarimalli Elinkaarimalli on kotimainen versio maailmalla käytetystä Public Private Partnership (PPP) - mallista, joka hankinnan lisäksi kattaa rakennuksen elinkaarenaikaisia palveluita. Elinkaarimalli on laajemmalti käytössä isoissa julkisissa infrahankkeissa. Toimija vastaa hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, lisäksi hankintaan voidaan liittää rahoitusvastuuta ja erilaisia käyttöön liittyviä palveluita. Elinkaarimallia käytettäessä pyritään pääsemään kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ratkaisuun, jossa huomioidaan koko elinkaarenaikana syntyvät kustannukset. Elinkaarimallia käytetään uudis- ja korjausrakentamisessa. Palvelusopimukset elinkaarimallissa voivat olla jopa vuotta. (Rakennusteollisuus ) 16

17 Kuva 3 Elinkaarimallin palvelupaketit (Rakennusteollisuus ) Elinkaarimallia käytetään yleensä isommissa yli 10 milj. hankkeissa, sillä hankkeen perustaminen on työläämpi kuin monessa muussa hankintamallissa. Elinkaarimallin hankkeet toteutetaan yleensä perustamalla projektiyhtiö, joka hallinnoi hanketta. Projektiyhtiön omistaa yleensä hankkeen toteuttavat toimijat. Tilaaja tekee projektiyhtiön kanssa palvelusopimuksen, jonka perusteella projektiyhtiö vastaa tilaajalle velvoitteiden täyttymisestä, raportoinnista ja tiedottamisesta, lisäksi se voi olla vastuussa rahoittamisesta. Projektiyhtiö hankkii tarvitsemansa aliurakoitsijat ja laatii niiden kanssa sopimukset. Elinkaarimallin rahoitus voidaan hoitaa tilaajan-, palveluntoimittajan- tai yhteisrahoituksella. Elinkaarimalli tarjoaa tilaajalle tavan toteuttaa laadukkaan hankkeen, jossa riskit ovat enemmän palveluntarjoajalla. Investoinnin ja kunnossapidon kustannustehokkuus on yleensä parempi kuin perinteisemmillä malleilla. Pitkä palvelusopimus tuo ennustettavuutta julkisen toimijan budjetin suunnitteluun. (Kemppainen ) Taulukko 5 Elinkaarimallin etuja ja riskejä (Rakennusteollisuus ) Elinkaarimallin etuja Rakennushankkeen kannattavuutta, kustannuksia, hyötyjä ja riskejä huomioidaan rakennuksen elinkaaren pituudelta Laatu- ja kustannusriskien jako selkeästi määriteltävissä Kannustaa palveluiden kehittämiseen Tilat nopeammin käyttöön Tiloja voi vuokrata ulkopuolisille käyttäjille Elinkaarimallin riskejä Tilaajan on määriteltävä tarkasti tarpeensa aikaisessa vaiheessa Tarjouskilpailuihin osallistuminen on kallista Luotettavien vertailulaskelmien tekeminen ja tarjousten vertailu saattavat olla vaikeita Tarvittavia muutoksia voi olla hankalaa ennakoida Vähäinen kokemus Suomessa Lisätietoa elinkaarimallista: Energian ostosopimus Energian ostosopimus eli Power Purchase Agreement (PPA) on palvelumalli, jossa asiakas sitoutuu ostamaan energiaa sovittuun hintaan. Energian ostosopimusmalli soveltuu monenlaiseen energian tuotantoon, kuten aurinkosähköön ja maalämpöön. Kyse on pitkäaikaisesta palvelusopimuksesta, jossa asiakas maksaa vain saamastaan energiasta, eikä se vaadi alkuinvestointia. Sopimuskausi määritellään tapauskohtaisesti, mutta se yleensä vastaa laitteiston kannattavaa käyttöikää eli on noin vuotta. Energian hinta voi olla kiinteä tai markkinoihin sidottu. Kiinteähintainen hyödyttää asiakasta, mikäli energian hinta nousee sopimuksen aikana, kun taas markkinoihin sidottu toimii paremmin, jos hinnat laskee. Lisäksi sopimus voi sisältää kapasiteettivelvoitteita 17

18 palveluntuottajalle, joihin sen on pyrittävä. Kapasiteettivelvoitteella tarkoitetaan sopimukseen kirjattua energiamäärää, minkä toimittaja lupaa asiakkaalle toimittaa. Yli- tai alituotannosta aiheutuvat kustannukset heikentävät tuottajan tulosta. Näin ollen riski energiantuotannosta on palveluntuottajalla, eikä asiakkaalla. Energian ostosopimuksia voi tehdä suoraan palveluntarjoajan kanssa tai energiaa myyvien yritysten, kuten sähköyhtiöiden kanssa. Esimerkiksi Oulun sähkönmyynti Oy välittää pientuottajien sähköä Farmivirta -konseptillaan. Tästä palvelusta sähköyhtiö ottaa kuitenkin energiansiirtomaksun. (Peltomäki. 2016; Oulun energia ) Energian ostosopimuksessa energia voidaan tuottaa palveluntuottajan tiloissa tai suoraan paikan päällä. Mikäli energia tuotetaan paikallisesti, niin palveluntuottaja investoi tarvittaviin laitteisiin ja asentaa ne asiakkaan kiinteistöön. Palveluntuottaja vastaa tuotannosta ja laitteiston ylläpidosta koko sopimuskauden ajan. Asiakas maksaa palveluntuottajalle tuotetusta energiasta sopimuksen mukaan. Asiakkaalla on mahdollisuus lunastaa energiantuotanto laitteet itselleen sopimuskauden jälkeen sopimuksen mukaiseen hintaan. (Peltomäki ) Energian ostosopimuksia tarjoavia yrityksiä löytyy Suomesta jo toista kymmentä. Varsinkin aurinkoenergiaa myyvät yritykset ovat omaksuneet energian ostosopimuksen yhdeksi vaihtoehdoksi tarjota palveluita asiakkaille. Maalämpöä energian ostosopimuksella on myös saatavilla markkinoilta. Yleensä energian ostosopimuksella hankitaan vähäpäästöistä energiaa, jonka alkuinvestointi olisi perinteisillä menetelmillä liian kallista. Energian ostosopimus tarjoaa näin mahdollisuuden panostaa energian tuotantoon vaivattomammin. (FinSolar ) 7.6 Innovaatiokumppanuus Vuonna 2017 voimaan tulleessa julkisten hankintojen hankintalaissa (2016/1397) tuli mahdolliseksi uusi hankintamalli innovaatiokumppanuus. Se avaa mahdollisuuden innovaatioiden kehittämiseen valmiiksi tuotteiksi hankintalain puitteissa. Innovaatiokumppanuudessa tilaaja hankkii kumppanin tai kumppaneita joiden kanssa se kehittää tuotteen, palvelun tai urakan, joka voidaan lopuksi toteuttaa. Innovaatiokumppanuus on tarkoitettu kaikenlaisiin hankintoihin joille ei ole olemassa olevaa mallia. Sen tarkoitus on innovoinnin kautta tuottaa uutta. Innovaatiokumppanuus vaatiikin sen vuoksi hyvää hanke valmistelua, jotta päästään kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Etuna perinteisiin hankintamalleihin innovaatiokumppanuudessa on se, että tilaajan ei tarvitse erikseen kilpailuttaa hankinnan kehitystä ja toimitusta. (Tekes. 2017b.) Innovaatiokumppanuuden koko prosessi voidaan erotella kuuteen eri vaiheeseen, kuten kuvassa 4. Hankinta alkaa hyvällä valmistelulla, jossa selvitetään, löytyykö markkinoilta valmiita ratkaisuja, joka määrää soveltuuko innovaatiokumppanuus hankintamalliksi. Lisäksi kartoitetaan mahdollisia kumppaneita ja niiden kiinnostusta hankkeeseen. Valmistelujen jälkeen julkaistaan hankintailmoitus neuvottelumenettelyn mukaisesti, jossa kerrotaan innovaatiokumppanuudesta ja kerrotaan hankinnan tavoitteet. Neuvottelumenettelyn tuloksena on tarkoitus löytää innovaatiokumppani tai -kumppaneita. Neuvottelumenettelyn päätyttyä päästään itse innovaatiokumppanuuteen, joka alkaa kehitysvaiheella, jossa ideaa kehitetään. Viimeisessä vaiheessa hankintayksikkö tekee päätöksen lopullisesta hankinnasta, kun tuote tai palvelu on kehitetty valmiiksi. (Tekes. 2017b.) 18

19 Kuva 4 Innovaatiokumppanuuden koko prosessin aikajana. (Tekes. 2017b.) Innovaatiokumppanuuteen liittyy omat haasteensa niin tilaajan kuin toimijan kannalta. Tilaajalle isoimpina haasteina on alussa hankkeen kannattavuuden arviointi ja oikeanlaisten tavoitteiden asettaminen. Muita haasteita liittyy innovaatiokumppaneiden arviointiin ja valintaan. Toimijoille haasteena on kuinka paljon kannattaa panostaa innovointiin, jos ei ole varmuutta tuotteen tai palvelun hankinnasta. Yrityksien kannalta kiinnostavimmat hankkeet ovat ne, joissa on isompi varmuus tilauksesta, vaikka ne vaatisivat enemmän panostusta. (Tekes. 2017b.) Innovaatiokumppanuutta käytettäessä tulee huomioida, että innovoinnin tuloksena kehitettävän tuotteen tai palvelun käyttöoikeuksista sovitaan etukäteen. Tilaajan kannalta yleensä riittää, että se saa käyttöoikeudet. Niiden avulla tilaajaa pystyy hyödyntämään kehityksen tuloksia. Innovaatiokumppanille taas on tärkeää saada kattavammat oikeudet kehitystyön tuloksista, jotta se pystyy kehittämään ja kaupallistamaan sitä innovaatiokumppanuuden jälkeenkin. (Tekes. 2017b.) Innovaatiokumppanuuteen voi olla haastava löytää kiinnostuneita kumppaneita, siksi on syytä panostaa erilaisiin kannustimiin. Hyviä kannustimia ovat varmuus tilauksen saamisesta kehitystyön onnistuttua, kehitystyön kustannusten kompensointi, kattavat oikeudet kehitystyön tuloksiin ja liikesalaisuuksien salassapito lupaus. Tilaajan kannattaa varautua innovaatiokumppanuudesta aiheutuviin kustannuksiin, joita sille kertyy omasta panostuksesta hankkeen seurannasta ja ohjauksesta, sekä kumppaneille maksettavista kehitystyö korvauksista. (Tekes. 2017b.) 7.7 Hankintamalleja maailmalta Hankintamallien kehityssuunta maailmalla on kohti kestävää kehitystä. Hankinnassa otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset, niin materiaali valinnoista kuin käytöstä aiheutuvat päästöt. Hankinnan energiatehokkuus ja pitkäkestoisuus tuovat säästöjä ja vähentävät päästöjä. Hyviä käytänteitä ja tietoa hankintamalleista jaetaan hankintoihin liittyvissä verkostoissa, kuten Procura+ Network, Sustainable procurement platform ja Procurement of Innovation platform. Lisätietoa hankintaverkostoista:

20 7.7.1 Energy performance contracting plus Energy performance contracting plus (EPC+) on kehitteillä oleva hankintamalli, jossa tavoitellaan kevennettyä versiota ESCO-mallista. Siinä pk-yritykset tarjoaisivat valmiita paketteja energian säästöön, kuten valaistuksen päivitys, ikkunoiden tiivisty, ilmastoinnin modernisointi ja lämmityslaitteiston päivitys. Yrityksistä ja niiden tarjoamista palveluista koottaisiin yhtenäinen palveluverkosto. Tarkoituksena on helpottaa energiansäästöpalvelujen hankintaa. Lisätietoa EPC+ -mallista: Green public procurement Mikäli hankinnalla halutaan vähentää hiilidioksidipäästöjä, niin hyvänä vaihtoehtona toimii green public procurement (GPP) -malli. Hankintamallissa tavoitteeksi otetaan hiilidioksidin vähentäminen. Hankinnalle lasketaan potentiaalinen hiilidioksidin väheneminen, jonka avulla pyritään edistämään hankinnan etenemistä. Kilpailutuksissa kokonaistaloudellisuuden kriteeriksi lisätään hiilidioksidin väheneminen. Hanketta kehittämässä olleissa maissa on otettu käyttöön tukijärjestelmiä, joilla pyritään edistämään vähähiilisyyttä. Lisätietoa GPP -hankkeesta: SMART SPP SMART SPP - innovation through sustainable procurement -projektissa luotiin työkaluja ja opas hankinnan esivalmisteluun. Työkalujen avulla pyritään helpottamaan riskien, elinkaarikustannusten ja hiilidioksidipäästöjen arviointia ennen hankinta päästöstä. Työkalut ja opas ovat saatavilla SMART SPP:n kotisivujen kautta. Projekti pyrkii edistämään uusia, innovatiivisia ja vähähiilisiä teknologioita Euroopassa. Lisätietoa SMART SPP projektista: 20

21 8 Rahoitusmallit Energiansäästöön tai uusiutuvaan energiaan liittyvien hankintojen rahoitusmalleja on tarjolla monenlaisia. Hankintamallia valittaessa on hyvä tutkailla myös soveltuvia rahoitusmalleja. Joihinkin hankintamalleihin on liitetty rahoitus, kuten ESCO-malliin, jossa kertyvillä säästöillä maksetaan investointi. Joskus hankintamalleihin sisältyy mahdollisuus saada valmis rahoitusratkaisu tuotteen toimittajan kautta, kuten esimerkiksi kuntien aurinkopaneelien joukkohankinnassa. Yleensä kuitenkin tilaaja hankkii oman rahoituksen hankkeelleen. 8.1 Oma pääoma Omalla pääomalla hankkiminen tarkoittaa hankinnan maksamista omilla kertyneillä säästöillä tai kunnan tapauksessa budjettivaroilla. Omaa pääomaa käytetään yleensä pienempiin energiansäästö tai -optimointi hankintoihin, joissa ei tarvitse sitoa isoa pääomaa pitkäksi aikaa. Omaa pääomaa käytettäessä riski ja vastuu ovat itsellä. (FinSolar ) 8.2 Lainaraha Energiahankintoja voi rahoittaa lainarahalla, josta lainoittaja perii yleensä korkoa ja muita juoksevia kuluja. Lainan otto tulee kannattavaksi, mikäli investoinnin tuottoprosentti ylittää lainan korkokulut. Perinteisesti lainarahaa anotaan pankeilta tai muilta rahoituslaitoksilta. Kunnilla on yleensä omat rahoituskanavat, kuten Kuntarahoitus, jonka kautta ne voivat saada hyvin edullista lainaa energiainvestointeihin. (FinSolar ) Pankit antavat lainaa vain luottokelpoisille asiakkaille. Yleensä lainaa vastaan annetaan takaus, mikä voi olla omaa omaisuutta tai ulkopuolinen takaus. Takauksella lainoittaja varmistaa saavansa edes osan rahoistaan takaisin, mikäli lainan ottaja ei kykene sitä maksamaan. (Yritys-Suomi ) Lainaa Euroopan Investointipankilta (EIP) Yritysten investointeihin on mahdollista hakea lainaa Euroopan investointipankilta, kunhan ne tukevat EU:n tavoitteita. Lainan takausvastuusta puolet hoitaa EIP, jonka takia laina on normaalia edullisempaa. Lainalla rahoitettavan hankinnan tulee tukea vähintään yhtä EIP:n poliittisista tavoitteista, kuten ilmastonmuutoksen hillintää. Pk-yritykset voivat hakea lainaa kansallisen välittäjän kautta, joka on Suomessa Pohjola Pankki Oyj. Lisätietoa EIP lainoista: Lainaa Finnveralta Suomen valtio tarjoaa pk-yrityksille rahoitusta Finnveran kautta. Lainaa on mahdollista saada mm. energia- ja ympäristöhankkeiden rahoittamiseen. Finnvera toteuttaa yritystutkimuksen ennen rahoituspäätöstä, jossa se selvittää yrityksen edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Yksinomaan Finnvera-lainalla voi rahoittaa vain alle euron investointeja, muissa tapauksissa Finnvera-laina toimii vain osarahoittajana. Finnvera-lainaa voi hakea suoraan Finnveran kotisivujen kautta. Lisätietoa Finnvera-lainoista: 21

22 8.3 Osamaksu- tai leasingrahoitus Osamaksu on lainaa muistuttava tapa hankkia tuotteita, jossa maksetaan hankinta osissa. Osamaksussa hankinnasta maksetaan yleensä käsiraha, joka on tietty osuus hankintahinnasta. Tuote itsessään toimii osamaksusopimuksen ajan vakuutena myyjälle, jos asiakas ei kykene hoitamaan maksujaan. Osamaksujen suuruus määräytyy hankintahinnasta, sopimusajasta ja rahoittajan perimistä kuluista. Osamaksukauden jälkeen asiakas saa pitää tuotteen itsellään. (FinSolar ) Leasingrahoitus muistuttaa pitkälti osamaksukauppaa, mutta siinä tuote pysyy rahoittajan omistuksessa koko sopimuskauden ajan. Sopimuskauden päätteeksi asiakkaan on mahdollista lunastaa tuote itselleen sovittua jäännösarvoa vastaan tai jatkaa sopimusta pidemmäksi aikaa. Leasingilla hankittuja tuotteita ei merkitä taseeseen, mitä voidaan pitää etuna perinteisiin lainoihin. Leasingrahoituksen etuna pidetään myös sitä, että käteisvarat eivät sitoudu hankintaan. Leasingrahoituksen huonona puolena on yleensä sen korkeammat kustannukset verrattuna perinteiseen lainaan. Leasingsopimukset voivat sisältää myös palveluita, kuten laitteiston huoltoa tai valvontaa. Leasingrahoitusta saa mm. pankeista ja rahoituslaitoksilta. Leasingrahoituksella on rahoitettu esimerkiksi aurinkoenergia hankintoja. (FinSolar ) Leasingilla on mahdollista hankkia tarvitsemansa energiantuotantolaitoksen. Laitos voi olla moduuleista kasattava tai yksittäinen kontti, joka tuodaan asiakkaan tontille. Laitoksesta maksetaan leasingsopimuksen mukaista kuukausimaksua ja kunnossapitomaksua. Laitoksen omistaa leasingia tarjoava yritys. Yleensä laitoksesta tarvitsee maksaa vasta kun se tuottaa energiaa käyttöösi. Lisäksi yritykseltä on mahdollista saada käytettävyystakuu, joka takaa, että laitos on käytettävissä aina kun sitä tarvitaan. Laitoksen voi lunastaa itselle leasingsopimuksen päätyttyä. Leasingmalli sopii hyvin tilanteisiin, joissa energian tarve on väliaikaista. (KPA Unicon ) Lisätietoa energiantuotantolaitoksen leasing ratkaisuista KPA Uniconilta: Vihreä rahoitus Kuntien on mahdollista hakea energiatehokkuus ja uusiutuvan energian hankkeita varten rahoitusta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kautta. Sen kautta on mahdollista saada normaalia huokeampaa lainaa tai leasingrahoitusta. Vihreällä rahoituksella on omat kriteerinsä, joiden perusteella se rajaa sijoitettavia kohteita. Hankkeiden tulee edistää siirtymistä vähähiilisyyteen ja lieventää ilmastonmuutosta. Rahoitusta voi hakea Kuntarahoituksen verkkosivujen kautta. Kuntarahoituksen vihreä arviointiryhmä arvioi hakemukset ja hyväksyy vain sellaisia hankkeita, joiden pitkän aikavälin positiiviset nettoympäristövaikutukset kyetään osoittamaan. (Kuntarahoitus ) Lisätietoa Vihreästä rahoituksesta: Joukkorahoitus Joukkorahoitus eli yhteisörahoitus on nykyaikainen rahoitusmalli, jossa joukko ihmisiä sijoittaa hankkeeseen. Joukkorahoituksessa yksittäiset sijoitukset voivat olla hyvin pieniä, mutta kun niitä kertyy tarpeeksi monta, niin on mahdollista kerätä isojakin rahoituksia. Useasti joukkorahoitus tapahtuu valmiiden verkkopalvelujen kautta, mutta sellainen on mahdollista tehdä itsekin. 22