Siikajoen edustan vesikasvillisuusselvitys ja luontotyyppikartoitus loppukesällä 2010

Transkriptio

1 Siikajoen edustan vesikasvillisuusselvitys ja luontotyyppikartoitus loppukesällä Alleco Oy Jouni Leinikki Mekaanikonkatu Helsinki

2 Sisältö Tausta... 3 Aineisto ja menetelmät... 4 Tutkimuspisteiden valinta... 4 Kenttämenetelmät... 5 Luontotyyppiluokittelu... 6 Tulokset... 6 Vesikasvit... 6 Vedenalaiset luontotyypit... 7 Natura2000 luontotyypit... 9 Jokisuistot (1130)... 9 Ulkosaariston luodot ja saaret (1620)... 9 Tulosten tarkastelu Viitteet LIITE 1: Havainnot pisteittäin Viittausohje: Leinikki, J. 2010: Siikajoen edustan vesikasvillisuusselvitys ja luontotyyppikartoitus loppukesällä Alleco Oy raportti. 23 s. 2

3 Tausta Intercon Energy Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Siikajoen edustan merialueelle. Vaihtoehdossa VE1 Varessäikän edustalla olevalle merialueelle rakennetaan 24 tuulivoimalaa. Vaihtoehdossa VE2 Varessäikän 24 tuulivoimalan lisäksi rakennetaan Merikylänlahdelle 5 tuulivoimalaa. Varessäikän ja Merikylänlahden voimalat sijaitsevat noin 7 kilometrin etäisyydellä toisistaan (kuva 1). Copyright Liikennevirasto lupa nro 5622/1024/2010 Kuva 1. Intercon Energy Oy:n voimalahankealueet ja selvitysalue Siikajoella. Suojelualueiden maarajat ovat viitteelliset. Vesistöselvitysten tavoitteena on tuottaa perustietoa alueen nykytilasta tuulipuistojen YVA menettelyä varten. Selvitysten tavoitteena on myös tukea hankkeen rakennusaikaisten ja pitkäaikaisten vaikutusten arviointia. WSP Environmental Oy tilasi Alleco Oy:ltä vesistöselvityksiin liittyvät vedenalaisten luontotyyppien ja vesikasvillisuuden kartoitukset. 3

4 Aineisto ja menetelmät Aineisto kerättiin siten, että se soveltuu mahdollisesti myöhemmin toteutettavaan luontotyyppien mallintamiseen. Mallinnuksen tulosten avulla voidaan ennustaa tilastollisesti, miten tuulipuistojen rakentaminen vaikuttaa kartoitettujen luontotyyppien esiintymiseen ja elinvoimaisuuteen alueella. Tässä raportissa tulokset kuitenkin esitetään ilman mallinnusta pisteittäin taulukkona ja karttapohjalla. Kenttätyön tekivät Marika ja Markku Yliniva Maritech Oy:stä ja Marja Koistinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta määritti lajit kahdesta levänäytteestä. Tutkimuspisteiden valinta Selvitysalue määritettiin ulottumaan vähintään 250 metriä suunniteltujen tuulimyllyjen ulkopuolelle (kuva 1) sekä kattamaan voimala alueiden välisen alueen kaapelilinjauksineen. Tutkittavalta alueelta oli valittu syvyysvyöhykkeittäin ositettuna satunnaisesti 55 näytepistettä (kuva 2). Tilaaja oli määritellyt etukäteen 11 pistettä, joista Kala ja vesitutkimus Oy selvitti myös pohjaeläinten lajiston. Alleco tutki näiden pisteiden lisäksi 44 muuta pistettä. Jokaisen havaintopisteen syvyysalue oli määritelty ennalta merikartta aineistosta luodun syvyysmallin perusteella. Mikäli kentällä ilmeni, ettei piste vastannut tätä syvyysvyöhykettä, etsi kenttätyöryhmä ennalta määrätyn koordinaattipisteen lähistöltä sopivan syvyyden ja merkitsi muistiin pisteen todellisen sijainnin. Kuva 2. Selvitysalue ja näytepisteet. Copyright Liikennevirasto lupa nro 5622/1024/2010 Merikartta aineiston syvyystiedot digitoitiin paikkatietojärjestelmään (Manifold v ) merikartan luotauspisteistä, syvyyskäyristä sekä rantaviivasta. Syvyystietojen perusteella alueesta laadittiin kolmioimalla syvyysmalli 50 metrin pikselikoolla. Syvyysmallin perusteella selvitysalue jaettiin syvyysvyöhykkeisiin, joista otettiin selvitysalueen sisäpuolelle jäävät osat. Selvitysalueen 4

5 syvyysvyöhykkeisiin muodostettiin kuhunkin ruudukko, jonka kulmapisteisiin arvottiin kunkin syvyysvyöhykkeen pinta alaa vastaava osuus yhteensä 55 pisteestä, kuitenkin vähintään 5 kpl. Näihin pisteisiin sisällytettiin myös WSP Environmentalin antamat pisteet, jotka oli valittu syvyysvyöhykkeen ja tiedossa olevan pohjanlaadun perusteella. Syvyysvyöhykkeiden pinta alat ja niille sijoitettujen pisteiden lukumäärät on esitetty taulukossa 1. % osuus Pisteiden Taulukko 1. Syvyysvyöhykkeiden pinta alat ja niille sijoitettujen näytepisteiden lukumäärät. Havaintojen syvyydet on korjattu vastaamaan teoreettista keskivettä N60 korkeusjärjestelmän ja meriveden korkeuden vuorokausikeskiarvon mukaan (lähde: Ilmatieteenlaitos, Raahen mareografi). Syvyys m Pinta ala km 2 toteutunut lukumäärä 0 1 6,50 8 % ,66 10 % ,11 34 % ,85 23 % ,08 13 % ,09 8 % 7 >10 2,82 3 % 7 YHTEENSÄ 85, % 55 Pisteitä tuli 0 1 metrin vyöhykkeelle aiottua vähemmän. Alueen luontotyyppejä mallinnettaessa voidaan vyöhykejakoa muuttaa otantaan sopivaksi. Kenttämenetelmät Työssä käytettiin Allecon kehittämää menetelmää vedenalaisten luontotyyppien inventoimiseksi: Kenttäryhmä saapuu kuhunkin pisteeseen GPS paikantimen opastamana ja tarkistaa syvyyden. Mikäli syvyys ei vastaa karttatietoja, valitaan lähettyviltä sopivan syvyinen uusi piste ja kirjataan sen koordinaatit GPS paikantimesta. Sukeltaja laskeutuu pohjalle ja vetää satunnaiseen suuntaan 5 metrin pituisen mittaköyden. Tämän jälkeen hän tutkii näkyvyydestä riippuen vähintään 1 metrin levyisen kaistan köyden ympäriltä. Sukeltaja kirjaa muistiin havaintoalan leveyden, syvyyden ja pohjanlaatujen (taulukko 2) suhteelliset peittävyydet sekä pohjalla kasvavien levien,putkilokasvien ja sessiilien eläinten peittävyydet ja keskimääräiset korkeudet erikseen kovalta ja pehmeältä pohjalta. Lajeista, joita sukeltaja ei varmasti tunnista veden alla, otetaan näyte pinnalla tai laboratoriossa tunnistettavaksi. Ryhmä voi ennen sukellusta tutkia veneestä laskettavan videokameran avulla, näkyykö pohjalla makroskooppista kasvillisuutta. Mikäli tunnistamatonta kasvillisuutta tai sessiiliä eläimistöä ei havaita vähintään 3 minuutin videoinnin aikana ja jos pohjan laatu on selvästi tunnistettavissa videokuvasta, tehdään arvioinnit pohjan laadusta tämän perusteella eikä sukellusta tarvita. Taulukko 2. Tutkimusalueella esiintyvät VELMU Wentworth 2009 pohjanlaatuluokat (suluissa raekoko). Iso kivi ( mm) Kovat (Nonmobile) Kivi (64-256mm) pohjanlaadut Pieni kivi (16-64mm) Sora (2-6mm) Pehmeät Hiekka (0.06-2mm) (Mobile) 5

6 Siltti (<0.06 mm) Savi (<0.06 mm) Lieju ja muta (<0.06 mm) pohjanlaadut Luontotyyppiluokittelu Aineisto luokiteltiin VELMU:ssa (valtakunnallinen vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointihanke) käytettävän BalMar luokituksen mukaan. Lisäksi aineistosta tulkittiin Natura 2000 luontotyypit. BalMar luokitteluprosessissa (Alleco 2005)aineisto käsitellään 9 10 tasolla siten, että ylimmät kuusi tasoa koostuvat fysikaalisista ympäristömuuttujista ja alemmat perustuvat lajistoon. Kahtena alimpana tasona ovat Dominoiva laji ja Kodominanssi, jotka nimetään runsaimpien lajien mukaan. BalMarprosessia käytetään myös parhaillaan mm. HELCOMin toimesta meneillään olevassa Itämeren vedenalaisten luontotyyppien EUNIS (European Union Nature Information System) luokittelussa (EEA 2010). Raportissa käytetään Aaltojen alla kirjan (Leinikki ym. 2004) mukaisia suomenkielisiä lajinimiä. Tulokset Sukeltajien tekemät havainnot on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1. Vesikasvit Pehmeät pohjat vallitsivat selvitysalueella (kuva 3), minkä vuoksi myös runsaimmat selvitysalueella esiintyneet kasvilajit kuuluivat pehmeiden pohjien lajistoon. Runsaimmat lajit olivat näkinpartaisleviin kuuluvat järvisiloparta (Nitella flexilis) ja mukulanäkinparta (Chara aspera) (taulukko 3). Kovien pohjien lajit, kuten sammalet ja rihmalevät ovat kooltaan näkinpartaisia ja vitoja (Potamogeton sp.) pienempiä, minkä vuoksi ne häviävät helposti runsausvertailussa. Palleroahdinparta (Cladopora aegagrophila) esiintyi näytteissä kuitenkin lähes yhtä usein kuin letkulevä (Vaucheria sp.). Taulukko 3. Havaitut vesikasvit ja niiden määrä/runsaus. Runsaus on laskettu kertomalla kunkin lajin peittävyys kaikissa havaintopisteissä lajin keskimääräisellä korkeudella. Frekvenssi tarkoittaa lajin esiintymistä näytteissä. Vesikasvin elomuoto Laji Runsaus Frekvenssi Uposlehtiset Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris 18,0 225,5 45,0 138,0 741,3 304,0 17, Isot vesisammalet Fontinalis antipyretica 149,9 8 Muut vesisammalet Octodiceras fontanus 40,5 5 Makrolevät Chara aspera Chara globularis Nitella flexilis Ceramium tenuicorne 1565,0 120,3 1628,0 8,

7 Vedenalaiset luontotyypit Spirogyra Cladophora aegagrophila Vaucheria sp, 170,0 172,5 992, Suurin osa selvitysalueesta kuului pehmeään pohjatyyppiin: sora, hiekka, savi, muta tai näiden yhdistelmät (kuva 3). Lisäksi alueella on laajalti sekapohjia, jotka muodostuvat edellisten lisäksi erikokoisista kivistä. Pehmeillä pohjilla vallitseva eliöstö muodostuu tavallisesti pohjan sisään kaivautuvista eläimistä ja pohjaan juurilla tai rihmoilla kiinnittyvistä kasveista. Kovilla pinnoilla puolestaan viihtyvät pääasiassa rihmamaiset levät, joista monivuotinen palleroahdinparta (Cladophora aegogrophila) viihtyy yleisimpänä jään vaikutusalueen alapuolella. Syvyyden kasvaessa ja yhteyttämiseen käytettävissä olevan valon vähetessä kasvillisuus muuttuu yleensä harvinaisemmaksi. Selvitysalueella kasvillisuus ulottui jopa yli 10 metrin syvyyteen, mikä on mahdollista vain kirkkaassa vedessä. Copyright Liikennevirasto lupa nro 5622/1024/2010 Kuva 3. Pohjanlaadut näytepisteittäin. Sekapohja (Mixed) tarkoittaa, että kovien tai pehmeiden pohjanlaatujen osuus on alle 90 % pinta alasta. Luokittelimme BalMar luontotyyppit sukellushavainnoista tasolle 9 dominoiva laji (kuva 4) ja pohjaeläinnäytteistä tasolle 8 dominoiva ryhmä (kuva 5). Kaikki havaitut luontotyypit on lueteltu taulukossa 4. Perämeren alueelle tyypillisesti pehmeillä pohjilla dominoivat näkinpartaislevät järvisiloparta (Nitella flexilis) ja mukulanäkinparta (Chara aspera). Letkulevä (Vaucheria sp.) oli myös yleinen. Kasvittomilla pehmeillä pohjilla BalMar luokittelee biotoopit pohjaeläimistön mukaan. Koska lajikohtaisia biomassoja ei ollut käytettävissä tähän raporttiin, päättyi luokittelukin kahdeksannelle eli ryhmätasolle, jota käytetään esimerkiksi videoaineiston luokitteluun (kuva 5). Alueella vallitsevat ryhmät olivat kaivautujat ja liikkuva epifauna. Toisin kuin liejusimpukan (Macoma baltica) yleisemmillä levinneisyysalueilla, simpukat eivät dominoineet biomassallaan Siikajoen näytteissä. 7

8 Copyright Liikennevirasto lupa nro 5622/1024/2010 Kuva 4. BalMar tason 9 luontotyypit näytepisteittäin. Copyright Liikennevirasto lupa nro 5622/1024/2010 Kuva 5. BalMar tason 8 luontotyypit Kala ja vesitutkimus Oy:n tutkimissa pohjaeläinpisteissä. Levät dominoivat pisteissä 5, 7, 8 ja 10, joten niiden BalMar luontotyyppi määräytyi levien mukaan. 8

9 Natura 2000 luontotyypit Alueella saattaa tulosten perusteella esiintyä kahta NATURA 2000 luontotyyppiä, joiden määritelmään sisältyy vedenalaista luontoa (Airaksinen ja Karttunen 2001): Jokisuistot (1130) Kuvaus: Vuorovedelle alttiina olevia joen alajuoksun osia, jotka alkavat suolapitoisen veden rajalta. Jokisuistot ovat rannikon lahdelmia, joissa Laajoista matalista lahdista poiketen makean veden vaikutus on huomattava. Makean ja suolaisen veden sekoittuminen sekä veden virtauksen heikentyminen jokisuistossa johtavat hienojakoisen aineksen sedimentoitumiseen, minkä takia muodostuu usein laajoja hiekka ja mutasärkkiä lasku ja nousuveden väliselle alueelle. Siellä missä vuorovesivirrat ovat nopeampia kuin jokivesi pääosa aineksista kerääntyy jokisuulle deltamuodostumaksi. Itämeren murtovetiset jokisuistot, joissa ei ole vuorovettä, katsotaan omaksi alatyypikseen. (Airaksinen ja Karttunen 2001) Tämän luontotyypin rajaus perustuu makean ja suolaisen veden sekoittumiseen ja jokiveden kuljettaman maa aineksen sedimentoitumiseen. Siikajoen suistoalueen voidaan katsoa ulottuvan ainakin selvitysalueen lounaisosaan. Koska Perämeren vesi on verrattain vähäsuolaista, on suistoalueen ulkorajan määrittäminen makean veden vaikutusalueen perusteella melko vaikeaa. Suistoa lähimmissä pisteissä (kuva 3: pisteet 11, 14 ja 15) ei tässä tutkimuksessa havaittu lainkaan kasvillisuutta, kun taas hieman etäämpänä (kuva 3: pisteet 5, 8, 17, 23 ja 28) kasvillisuus oli runsasta. Ulkosaariston luodot ja saaret (1620) Kuvaus: Meri tai ulkosaaristovyöhykkeessä esiintyviä luotojen tai pienten saarien ryhmiä tai yksittäisiä saaria, jotka koostuvat prekambrisesta, metamorfisesta kalliosta, moreenista tai sedimentoituneesta aineksesta. Kasvillisuuteen vaikuttaa murtoveden suolaisuus (vesieliöstön osalta), maankohoaminen (eteenkin alueilla, joissa maankohoaminen on huomattavaa) sekä ilmasto. Lisäksi kasvilajistoon vaikuttaa tuuliolosuhteet, kuiva sää (ajoittain pitkät sateettomat kaudet), suolavaikutus (terrestristen kasvien osalta) sekä päivien valoisan jakson pituus. Maankohoaminen aiheuttaa usean kasvillisuustyypin sukkession. Paljaat kalliopinnat ovat tavallisia. Useat pienet luodot ovat puuttomia. Kasvillisuus on usein niukkaa ja muodostuu mosaiikkimaisista pioneerilajien yhdyskunnista. Linnuston ulosteista johtuen lajistoon kuuluu korkeaa typpipitoisuutta suosivia kasvilajeja. Kserofyyttisiä kasvilajeja ja jäkäliä esiintyy yleisesti. Tilapäisiä tai pysyviä kalliolammikoita esiintyy myös yleisesti ja näissä elää usein hyvin monimuotoinen vesieläin ja kasvilajisto. Ulkosaariston ja merivyöhykkeen saarien ja luotojen ryhmät ovat tärkeitä pesimäpaikkoja merilinnuille. Luodot ovat myös tärkeitä levähdyspaikkoja hylkeille. Luontotyyppiin kuuluvat myös luotoja ja saaria ympäröivät vedenalaiset pohjat ja näiden kasvillisuus. (Airaksinen ja Karttunen 2001) Luontotyypin vedenalaisia osia edustaa selvitysalueen keskellä Rautakalliota ympäröivä matalan veden vyöhyke (kuva 6). Luodon ulkopuolella pohja koostuu lähinnä kivikon ja hiekan mosaiikista, missä pehmeiden pohjien kasvillisuus vallitsee (kuva 4). 9

10 Copyright Liikennevirasto lupa nro 5622/1024/2010 Kuva 6. Kirjoittajan arvio alueella esiintyvistä NATURA 2000 luontotyypeistä, jotka sisältävät vedenalaista luontoa. Alueella ei tavattu HELCOMin luokittelemia uhanalaisia tai vaarantuneita luontotyyppejä tai lajeja (HELCOM 2007). Taulukossa 3 on lueteltu alueella havaitut luontotyypit NATURA 2000 ja BalMar tasojen 8 ja 9 mukaan. HELCOMin luokittelu on tähän asti perustunut sen omaan luokitukseen, joka on kuitenkin pääosin sisällytetty NATURA 2000 luokitukseen. Luokituksen uusimista HELCOMissa valmisteleva työryhmä saa työnsä valmiiksi vuonna 2012 ja se tulee perustumaan EUNIS luokitukseen, jonka Itämeren vedenalaisia luontotyyppejä päivitetään BalMarin avulla. Tämän työn tilauksessa pyydettiin esittämään alueelta havaituista luontotyypeistä taulukko, jossa myös niiden elinvoimaisuus tai uhanalaisuus olisi määritelty. Koska koko Itämeren kattavaa uhanalaisuusluokittelua ei näille luontotyypeille ole vielä olemassa, perustuu taulukon 4 arviot selvitysalueen tietoihin. 10

11 Taulukko 4. Havaitut luontotyypit. Luokitus Tyyppi Elinvoimaisuus/uhanalaisuus Natura 2000 BalMar L8: Ryhmä BalMar L9: Dominoiva laji Jokisuistot (1130) Alueellisesti hyvä Ulkosaariston luodot ja saaret (1620) Alueellisesti hyvä Näkinpartaiset ja Vaucheria sp. Alueella erittäin yleinen Näkinpartaiset ja putkilokasvit Alueella kohtalaisen yleinen Monivuotiset rihmalevät 1) Alueella harvinainen Yksivuotiset rihmalevät 1) Alueella harvinainen Sekalainen kasvillisuus Alueella harvinainen Kaivautujat (pohjaeläin) 2) Alueella erittäin yleinen Liikkuva epifauna 2) Alueella erittäin yleinen Chara aspera Alueella yleinen Chara aspera AND Potamogeton pusillus Alueella harvinainen Cladophora aegagrophila Alueella harvinainen 1) Myriophyllum alterniflorum AND Nitella flexilis Alueella harvinainen Nitella flexilis Alueella kohtalaisen yleinen Nitella flexilis AND Chara aspera Alueella kohtalaisen yleinen Nitella flexilis AND Cladophora aegagrophila AND Callitriche hermaphroditica Alueella harvinainen Nitella flexilis AND Vaucheria sp. Alueella harvinainen Spirogyra Alueella harvinainen Vaucheria sp. Alueella yleinen 1) Kivillä kasvaa yleisesti rihmaleviä, mutta ne ovat biomassaltaan niin vähäisiä etteivät yleensä yllä dominanssiin BalMar luokituksessa, mikäli havaintoalalla on suurikokoisempia lajeja. 2) Perustuu ennakkotietoon Kala ja vesitutkimmus Oy:n keräämästä pohjaeläinaineistosta. Tulosten tarkastelu Tulosten perusteella alueen vedenalainen luonto on tyypillistä Perämeren itäosalle. Alueen lounaisosa on länsiosaa avoimempaa (Isaeus ja Rygg 2005). Tulosten perusteella avoimuuseroilla saattaa olla merkitystä, sillä pehmeiden pohjien kasvillisuus oli yleisempää alueen itä kuin lounaisosassa vastaavissa syvyyksissä. Jos alueelle rakennetaan tuulimyllyjä, syntyy niiden perustuksiin keinotekoisia riuttoja, jotka tarjoavat pohjaan kiinnittyville leville ja eläimille elinympäristön sekä jonkin verran suojaa. Ilmiön tarkempi arviointi kuitenkin edellyttäisi eri lajien esiintymisen mallintamista suhteessa ympäristöolosuhteisiin, mitä ei tämän työn puitteissa tehty. Vedenalaista luontoa sisältäviä Natura 2000 luontotyyppejä esiintyy alueella kaksi, joista jokisuisto (1130) jää pääosin selvitysalueen ulkopuolelle. 11

12 Ulkosaariston luodot ja saaret (1620) tyyppiä edustava Rautakallion rantavyöhyke sisältyy kokonaisuudessaan selvitysalueeseen. Natura 2000 luontotyyppioppaassa (Airaksinen ja Karttunen 2001) annettu kuvaus keskittyy pääosin terrestriseen luontoon eikä luotoja ympäröivän vesialueen kasvi tai eläinlajistosta mainita mitään. Mahdollisessa Natura 2000 arviossa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota Rautakallion arvoon lintuluotona sekä lintujen ulosteiden vaikutukseen kasvilajistossa. Viitteet Airaksinen O. ja Karttunen K. 2001: Natura 2000 luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46. Suomen ympäristökeskus. ISSN , ISBN X Alleco 2005: Baltic Marine Biotope Classification Tool (BalMar), definitions and EUNIS compatibility. Version May 25th, Sähköinen dokumentti on ladattavissa linkistä > BalMar. EEA 2010: The EUNIS Database. HELCOM 2007: HELCOM lists of threatened and/or declining species and biotopes/habitats in the Baltic Sea area. Baltic Sea Environmental Proceedings, No Isaeus, M. ja Rygg, B. 2005: Wave exposure calculations for the Finnish coast. NIVA. ISBN Leinikki, J., Leinikki, S. Backer, H., Oulasvirta, P. ja Ruuskanen, A. 2004: Aaltojen alla Itämeren vedenalaisen luonnon opas. Like Kustannus Oy. ISBN 10:

13 LIITE 1: Havainnot pisteittäin. Piste Korjattu syvyys (N60) Sukeltaja kuvattu kuvattu kuvattu kuvattu Marika kuvattu kuvattu Päivämäärä Leveysaste (WGS84) Pituusaste (WGS84) Iso kivi ( mm) 10 Kivi (64-256mm) 20 Pieni kivi (16-64mm) 30 Sora (2-6mm) Hiekka (0.06-2mm) 40 Siltti (<0.06) Savi (<0.06) Lieju ja muta (<0.06) Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris Fontinalis antipyretica Octodiceras fontanus Chara aspera Chara globularis Nitella flexilis Spirogyra 13

14 Cladophora aegagrophila 10 3 Vaucheria sp Ceramium tenuicorne Polyyppi 1 1 Ephydatia fluviatilis Piste Korjattu syvyys (N60) Sukeltaja Marika kuvattu kuvattu kuvattu kuvattu kuvattu Markku Päivämäärä Leveysaste (WGS84) Pituusaste (WGS84) Iso kivi ( mm) 30 Kivi (64-256mm) Pieni kivi (16-64mm) 1 Sora (2-6mm) Hiekka (0.06-2mm) Siltti (<0.06) Savi (<0.06) Lieju ja muta (<0.06) Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris Fontinalis antipyretica

15 Octodiceras fontanus 1 4 Chara aspera Chara globularis Nitella flexilis Spirogyra Cladophora aegagrophila Vaucheria sp Ceramium tenuicorne Polyyppi Ephydatia fluviatilis 15

16 Piste Korjattu syvyys (N60) Sukeltaja Markku kuvattu Marika kuvattu kuvattu kuvattu Markku Päivämäärä Leveysaste (WGS84) Pituusaste (WGS84) Iso kivi ( mm) Kivi (64-256mm) Pieni kivi (16-64mm) Sora (2-6mm) Hiekka (0.06-2mm) Siltti (<0.06) Savi (<0.06) Lieju ja muta (<0.06) Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica 2 9 Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris 1 10 Fontinalis antipyretica 1 10 Octodiceras fontanus 1 3 Chara aspera Chara globularis Nitella flexilis 2 10 Spirogyra Cladophora aegagrophila

17 Vaucheria sp Ceramium tenuicorne Polyyppi Ephydatia fluviatilis Piste Korjattu syvyys (N60) Sukeltaja Markku kuvattu Markku kuvattu kuvattu Markku kuvattu Päivämäärä Leveysaste (WGS84) Pituusaste (WGS84) Iso kivi ( mm) 5 50 Kivi (64-256mm) Pieni kivi (16-64mm) Sora (2-6mm) 5 Hiekka (0.06-2mm) Siltti (<0.06) Savi (<0.06) Lieju ja muta (<0.06) Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris Fontinalis antipyretica 3 20 Octodiceras fontanus

18 Chara aspera 20 3 Chara globularis Nitella flexilis 20 4 Spirogyra Cladophora aegagrophila Vaucheria sp. Ceramium tenuicorne Polyyppi Ephydatia fluviatilis Piste Korjattu syvyys (N60) Sukeltaja kuvattu kuvattu kuvattu kuvattu Markku Markku Markku Päivämäärä Leveysaste (WGS84) Pituusaste (WGS84) Iso kivi ( mm) 20 Kivi (64-256mm) Pieni kivi (16-64mm) Sora (2-6mm) Hiekka (0.06-2mm) Siltti (<0.06) Savi (<0.06) Lieju ja muta (<0.06) Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis 18

19 Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris Fontinalis antipyretica 1 8 Octodiceras fontanus Chara aspera Chara globularis Nitella flexilis Spirogyra 9 5 Cladophora aegagrophila Vaucheria sp Ceramium tenuicorne 1 8 Polyyppi Ephydatia fluviatilis 19

20 Piste Korjattu syvyys (N60) Sukeltaja Markku Markku Markku Markku Markku kuvattu Markku Päivämäärä Leveysaste (WGS84) Pituusaste (WGS84) Iso kivi ( mm) 20 Kivi (64-256mm) 20 Pieni kivi (16-64mm) Sora (2-6mm) Hiekka (0.06-2mm) Siltti (<0.06) 2 5 Savi (<0.06) Lieju ja muta (<0.06) Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum 1 20 Potamogeton filiformis 5 25 Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus 4 12 Zannichellia palustris Fontinalis antipyretica Octodiceras fontanus Chara aspera Chara globularis Nitella flexilis Spirogyra 20

21 Cladophora aegagrophila 5 4 Vaucheria sp Ceramium tenuicorne Polyyppi 1 4 Ephydatia fluviatilis Piste Korjattu syvyys (N60) Sukeltaja Markku Marika Marika Markku Markku Marika Marika Päivämäärä Leveysaste (WGS84) Pituusaste (WGS84) Iso kivi ( mm) Kivi (64-256mm) Pieni kivi (16-64mm) 2 10 Sora (2-6mm) 5 Hiekka (0.06-2mm) Siltti (<0.06) 5 Savi (<0.06) 5 Lieju ja muta (<0.06) Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris Fontinalis antipyretica 21

22 Octodiceras fontanus Chara aspera Chara globularis Nitella flexilis 7 12 Spirogyra 25 5 Cladophora aegagrophila Vaucheria sp Ceramium tenuicorne Polyyppi Ephydatia fluviatilis Piste Korjattu syvyys (N60) Sukeltaja Marika Markku Markku Markku Marika Markku Päivämäärä Leveysaste (WGS84) Pituusaste (WGS84) Iso kivi ( mm) Kivi (64-256mm) Pieni kivi (16-64mm) Sora (2-6mm) Hiekka (0.06-2mm) Siltti (<0.06) Savi (<0.06) 10 Lieju ja muta (<0.06) 90 Lajit % peitt / korkeus Callitriche hermaphroditica Myriophyllum alterniflorum 1 16 Myriophyllum sibiricum Potamogeton filiformis

23 Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris Fontinalis antipyretica Octodiceras fontanus Chara aspera Chara globularis Nitella flexilis Spirogyra Cladophora aegagrophila Vaucheria sp Ceramium tenuicorne Polyyppi Ephydatia fluviatilis 23