Toi tietää, mistä mä puhun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toi tietää, mistä mä puhun"

Transkriptio

1 Toi tietää, mistä mä puhun Arjessa alkuun - vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuus Elina Vienonen Sonja Lehmonen

2 Autismi- ja Aspergerliiton koulutetut vapaaehtoiset vertaisosaajat antavat tukea, kun autismikirjon diagnoosi on tuore tai se ei ole varmistunut. Ilotkin tuntuu suuremmilta Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki -projekti 2017 Taitto: Sini Rantanen, Autismi- ja Aspergerliitto ry Yhteisöllisyyden kokemus on usein tärkeä osa vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan kautta voi saada uusi tuttavia ja kokea kuuluvansa johonkin ryhmään tai yhteisöön. Yhteenkuuluvuuden tunne voi olla hyvinkin voimakas. Muuttuvassa yhteiskunnallisessa tilanteessa yhteisöllisyyden tunne voi parhaimmillaan vahvistua ja pahimmillaan heikentyä. Vapaaehtoistoiminnan tarpeellisuus korostuu usein entisestään juuri epävarmoissa murrostilanteissa, niin ihmisten henkilökohtaisessa elämässä kuin yhteiskunnallisella tasolla. Suomessa on onneksi pitkät perinteet vapaaehtoistoiminnalle. Juuri nyt on tärkeä tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan vaikutuksia. Kaikki se hyvä, jota vapaaehtoistoiminnalla saadaan aikaan, ansaitsee arvostusta ja näkyvyyttä. Autismi- ja Aspergerliiton Arjessa alkuun -projekti on saanut STEA:n (entinen RAY) rahoituksen vuosille Projektissa on kehitetty varhaisen vertaistuen toimintamalli, jossa tukea on mahdollista saada henkilökohtaisesti ja omassa arkiympäristössä. Projektissa on koulutettu eri puolilla Suomea vapaaehtoisia vertaisosaajia, jotka antavat tukea, kun autismikirjon diagnoosi on tuore tai ei ole vielä varmistunut. Vertaisosaajilla on omakohtainen kokemus autismikirjosta, ja toiminnassa vanhemmat kohtaavat autismikirjon lasten vanhempia, autismikirjon aikuiset kirjon aikuisia, puolisot puolisoita, isovanhemmat isovanhempia ja sisarukset sisaruksia. Vertaisuus tarkoittaa, että joko kahdella tai useammalla ihmisellä on yhteinen kokemus. Vertaisosaajatoiminnassa se on autismikirjon diagnoosin saaminen. Autismi- ja Aspergerliiton vertaisosaajatoiminta on vapaaehtoistoimintaa, joka perustuu vertaistukeen. Vertaisosaajatoimintaan liittyy toisen ihmisen kuunteleminen, rohkaiseminen ja tukeminen. Vuonna 2017 Arjessa alkuun -projektissa tehtiin vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvitys, jossa selvitettiin toiminnan vaikutuksia ja merkitystä sekä tuensaajille että vapaaehtoisille vertaisosaajille. Vaikuttavuusselvityksen aineistonkeruu toteutettiin vertaisosaajille suunnatulla nettikyselyllä ja vertaisosaajatoiminnan seurantalomakkeilla. Vastauksia saatiin 23 vertaisosaajalta. Autismikirjon diagnoosin voi saada missä elämänvaiheessa tahansa, mutta pyrkimys ja hyvä tavoite on tunnistaa piirteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Autismikirjoa esiintyy kansainvälisten tutkimusten mukaan noin prosentilla väestöstä, ja Suomessa arvioidaan siis olevan noin autismikirjon ihmistä. Kaikilla heillä ei ole diagnoosia. Autismikirjon diagnoosin saaminen voi olla pitkäkestoinen prosessi ja vertaisen tapaaminen mahdollisimman varhain on monille elämää helpottava ja voimaannuttava kokemus. Vertaisosaajatoiminta vastaa varhaisen vertaistuen tarpeeseen. Elina Elina Vienonen, Autismi- ja Aspergerliitto ry 3

3 Sisällys Vertaisosaajatoiminnan merkitys 6 Auttamisen halu ja ilo vertaisosaajana toimimisesta 7 Oma elämänkokemus muuttuu arvokkaaksi vertaisosaajatoiminnassa 7 Yhteisöön kuulumista, uusien ystävien saamista ja tukiverkostojen laajentumista 8 Yhdistystoimintaan mukaan vertaisosaajatoiminnan kautta 9 Vertaisosaajilta saadusta tuesta tärkein on yhteisten kokemusten jakaminen 9 Tuki on erityisen tärkeää, kun autismikirjon diagnoosi on juuri saatu 10 Tunne siitä, ettei ole yksin Meitä on täällä muitakin 10 Vertaisosaajat eivät vähättele haasteita tai ongelmia 11 Toivon, positiivisuuden ja luottamuksen luomista tulevaisuudessa pärjäämiseen 11 Konkreettisia neuvoja, tietoa ja tukea tuen hakemiseen 12 Vahvistusta omille tunteille 13 Vertaisosaajatoiminnan tärkeys tuensaajan kannalta 13 Vertaisosaajatoiminnan vaikutukset 14 Helpotuksen ja positiivisuuden lisääntyminen 15 Rohkaistuminen 16 Voimaantuminen 17 Selviytymiskeinojen löytyminen 17 Yhteenveto 18 4 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä Kuva: Raisa Kyllikki Ranta 5

4 Vertaisosaajatoiminnan merkitys AUTTAMISEN HALUA JA TUNNETTA SIITÄ, ETTÄ EI OLE YKSIN Olen kiitollinen ajatuksesta, että voin olla hyödyksi ja pienentää jonkun toisen taakkaa. Vertaisosaajatoiminta merkitsee jakamista, en ole yksin -tunnetta molemmin puolin. TOIVON, POSITIIVISUUDEN JA LUOTTAMUKSEN LUOMISTA Tuensaajat ovat saaneet voimaa siitä, kun ovat nähneet meidän selvinneen monista vaikeuksista huolimatta. YHTEISÖÖN KUULUMISTA, YSTÄVIEN SAAMISTA JA TUKIVERKOSTOJEN LAAJENTUMISTA Tuensaajat ovat tulleet mukaan vertaistukiryhmään ja saaneet heti ympärilleen tukiverkostoa. TIEDON JA RATKAISU- KEINOJEN JAKAMISTA SEKÄ TOISILTA OPPIMISTA Voin auttaa ja jakaa omia kokemuksia ja ratkaisukeinoja niiltä ajoilta, jolloin perheemme oli siinä tilanteessa, kuin nyt apua ja vertaistukea hakevat perheet. Auttamisen halu ja ilo vertaisosaajana toimimisesta Pystyn auttamaan ihmisiä, jotka ovat saman tyyppisissä elämäntilanteissa kuin minä aiemmin. Vertaisosaajat saavat itselleen iloa siitä, kun heillä on mahdollisuus auttaa muita samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Myös pyyteetön auttamisen halu ja ilon tunteet siitä, että voi olla toiselle tukena on vertaisosaajille tärkeää. Omat myönteiset kokemukset siitä, että on aikoinaan saanut itse apua, ovat sellaisia, joita vertaisosaajat haluavat olla välittämässä muille tällä hetkellä samassa tilanteessa oleville. Osa vertaisosaajista kokee toisten tukemisen ja auttamisen jopa omaksi velvollisuudekseen, koska ovat itsekin saaneet vertaistuen kautta niin paljon apua ja ymmärrystä. Monet ovat kokeneet oman alkutaipaleen haasteelliseksi ja pitävät nyt tärkeänä sitä, että voivat auttaa muita ja laittaa hyvän kiertämään. Itsellä on paljon kokemusta, jota haluaa jakaa mielellään muillekin. Kun itse on saanut vertaistukea aikoinaan, on tavallaan halu ja velvollisuus auttaa muita. Oma elämänkokemus muuttuu arvokkaaksi vertaisosaajatoiminnassa Vertaisosaajatoiminnassa kaikki kokemani muuttuu arvokkaaksi, positiiviseksi voimavaraksi. Jos yksikin tuettava hyötyy kokemuksistani, niin tämä mylläkkä elämässäni ei ole ollut turhaa. On myös antoisaa seurata, miten tuetut löytävät tiensä omien voimavarojensa äärelle. Selvityksen perusteella vertaisosaajatoiminnan merkitys ja syy, miksi vertaisosaajat ovat mukana toiminnassa perustuu auttamisen haluun ja toivon antamisen teemojen ympärille. Vertaisosaajat kokevat iloa siitä, että he voivat käyttää omaa elämänkokemustaan hyödyksi ja voivat tuoda tuensaajille positiivista näkökulmaa elämäntilanteeseen. Tuensaajien näkökulmasta merkityksellistä on erityisesti kokemus siitä, etteivät he ole yksin ja että vertaisosaajilla on heidän kanssaan yhteinen kokemus autismikirjosta. Tuensaajien kannalta on tärkeää saada tietoa ja kannustusta esimerkiksi tukien hakemiseen. On ollut mahdollisuus tavata ihminen, joka on kuin henkireikänä. Ihminen, joka tietää, mistä on kyse ja ihminen, joka ei tuomitse tai epäile. Vaikuttavuusselvityksen aineisto koostuu vertaisosaajille suunnatusta kyselystä ja vertaisosaajatoiminnan seurantalomaketiedoista. Kuva: Raisa Kyllikki Ranta 6 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä 7

5 Vertaisosaajille on erityisen antoisaa se, että he ovat pystyneet kääntämään omat vaikeatkin kokemukset hyödylliseksi tueksi ja avuksi muille. Omien kokemusten jakaminen koetaan tärkeäksi. Omilla kokemuksilla vertaisosaaja voi tuoda toiselle helpotusta ja jaksamisen tunnetta. Ajatus siitä, että jos toinen on selvinnyt, voin itsekin selviytyä haasteista, auttaa jaksamaan. Yhteisöön kuulumista, uusien ystävien saamista ja tukiverkostojen laajentumista Oletko saanut uusia tuttavia vertaisosaajatoiminnan kautta? Jos yksikin tuettava hyötyy kokemuksistani, niin tämä mylläkkä elämässäni ei ole ollut turhaa. Yhdistystoimintaan mukaan vertaisosaajatoiminnan kautta Perhe oli kiinnostunut paikallisyhdistyksen vertaistukitoiminnasta ja liittyi sittemmin yhdistyksen jäseneksi. On ilmaantunut halua osallistua vertaisryhmään, jos niitä olisi omalla paikkakunnalla tai lähistöllä. Ennen vertaisosaajaksi ryhtymistä vain 20% vastaajista on ollut aktiivisesti mukana Autismi- ja Aspergerliiton jäsenyhdistyksien toiminnassa. Jäsenyhdistyksien jäsenmäärissä on tapahtunut kasvua vuosina Kasvua on tapahtunut erityisesti niissä yhdistyksissä, joissa toimii Arjessa alkuun -vertaisosaajia. Em. yhdistyksien jäsenmäärän nettokasvu on vuosina ollut yhteensä 129 jäsentä. Vertaisosaajat ovat pystyneet auttamaan tuensaajia löytämään paikallisyhdistysten vertaistukiryhmiin. Tuensaajista 87% on osoittanut kiinnostusta jäsenyhdistyksien vertaistukiryhmiä kohtaan. Vertaisosaaja pystyy auttamaan tuensaajaa myös siinä, että hän löytää jatkossa paremmin tietoa Autismi- ja Aspergerliiton nettisivuilta. Vertaisosaajatoiminta, paikallisyhdistysten vertaistukiryhmät ja yhdistysten jäsenenä oleminen tuo tunteen siitä, että on osa laajempaa autismiyhteisöä. Tuensaajat ovat asuinpaikastaan riippumatta päässeet vertaisosaajatoiminnan kautta paremmin erilaisten tukiverkostojen pariin. Selvityksessä käy ilmi, että tuensaajilla olisi usein halua osallistua vertaistukiryhmiin, mutta kaikilla paikkakunnilla niitä ei ole. Vertaisosaajilta saadusta tuesta tärkein on yhteisten kokemusten jakaminen Asiat, joihin tuensaajat kaipaavat tukea kohtaamisten aikana Vertaisosaajatoiminnan kautta uusia tuttavia ilmoitti saaneensa 83% vastanneista. Tutustuu muihin vertaisosaajiin, verkostoitumista, uusien ystävien saamista muista vertaisosaajista. Tapaa mahtavia ihmisiä, selviytyjiä. Vertaisosaajatoiminta on monille luonteva tapa olla mukana isommassa yhteisössä, jossa on mukana muitakin autismikirjon henkilöitä ja heidän omaisia. Toiminta on hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin, saada ystäviä ja laajentaa omia verkostojaan. Vertaisosaajille on tärkeää olla mukana Autismi- ja Aspergerliiton toiminnassa, osa liittoa. Tärkeää on myös se, että toimintaa organisoi luotettava työntekijä, jonka puoleen voi kääntyä. Työntekijältä on vertaisosaajien mukaan tärkeää saada vahvistusta ja tukea omaan vapaaehtoistyöhön. Haluan puhua myös vastuuhenkilön tärkeydestä ja siitä, että omalle vertaisosaajana toimimiselle antaa varmuutta ja tukea se, että tietää, että liiton puolessa on luotettava henkilö keneltä saa aina tukea. Toivon toiminnalle jatkoa myös tulevaisuudessa. Annettujen vaihtoehtojen lisäksi Jotain muuta, mitä? -kohtaan tulleita vastauksia olivat: Esim. vammaispalvelujen ja Kelan sekä verotuksellisten etujen hakeminen, Mistä apua, kun lapsi on aggressiivinen? Mitä voi tehdä, kun lapsi hakkaa reiän seinään? Kenelle siitä voi puhua? Ambulanssi teki lasun, mitä teen?, Tietoa lapsiperheiden asioista, tietoa eri tukimuodoista, tietoa ryhmistä, kuuntelijan tarve. 8 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä 9

6 Tuki on erityisen tärkeää, kun autismikirjon diagnoosi on juuri saatu Kuunteleminen ja joskus vaikeidenkin asioiden läpikäyminen tuovat sekä tuensaajalle että myös vertaisosaajalle uutta näkökulmaa omiin arjen haasteisiin. Vertaisosaajat kokevat, että tuensaajan kuunteleminen auttaa myös omaa jaksamista. Vertaisosaajan tuki koetaan hyvin tärkeäksi erityisesti silloin, kun lapsi on juuri saanut autismikirjon diagnoosin, koska silloin ollaan vähän hukassa eikä tiedetä, mitä apua voisi hakea ja saada. Osa muistaa diagnoosin saamiseen liittyvän ajan ahdistavana ja pelottavana, koska vertaistukea ei ollut saatavilla, tai itsellä ei ollut voimavaroja lähteä etsimään apua ja tukea vaikealta tuntuvaan tilanteeseen. Vertaisosaajat eivät vähättele haasteita tai ongelmia Olen myös se, joka voi tuoda toivon siitä, että asiat vielä järjestyvät ja elämä on edelleen hyvää. Alkuvaiheessa diagnoosin saamisen jälkeen yksinäisyyden ja avuttomuuden kokemukset ovat yleisiä, varsinkin, jos on ensimmäistä kertaa elämässään asian kanssa tekemisissä. Diagnoosin saamisen jälkeistä aikaa kuvataan mm. sellaiseksi, jossa voi tuntua siltä, että elämä on pysähtynyt paikoilleen. Näihin tilanteisiin ja diagnoosin hyväksymiseen vertaisosaajat itse olisivat aikoinaan kaivanneet apua toiselta vertaiselta. Vertaisosaajat korostavat vertaistuen vastavuoroisuutta, vaikka lyhytkestoisen vertaistoiminnan alussa toinen osapuoli onkin Vertaisosaajatoiminta merkitsee jakamista, en selvästi tuen antaja ja toinen saaja. Vertaisosaajat kokevat tärkeänä sen, että toisen ole yksin -tunnetta molemmin puolin. auttamisen lisäksi on voimaannuttavaa saada Asioiden jakamista, osaamisen ja kokemus- itsekin vertaistukea toiselta. Merkityksellisten jakamista, tukemista, molemminpuolista tä tuettavalle on sen tiedon jakaminen, että kokemusta siitä, että emme ole yksin, samassa meitä on täällä muitakin, sinä et ole asian tilanteessa on muitakin. kanssa yksin ja että mekin olemme selvinneet. Tunne siitä, ettei ole yksin Meitä on täällä muitakin 10 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä Kuva: Sini Rantanen Vertaisosaajat korostavat kuuntelu- ja keskustelutaitojen tärkeyttä. Yhteiset kokemukset tuensaajan ja vertaisosaajan väillä ovat tärkeitä. Vertaisosaajat ymmärtävät tuettavan tilanteen ja voivat jakaa yhteisen kokemuksen herättämiä tunteita. Tällaista yhteisymmärrystä on vaikeaa löytää sellaisen henkilön kanssa, joka ei ole itse kokenut samanlaisia asioita. Tuensaajilla on tunne, että he tulevat oikealla tavalla kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Vertaisosaajan tuki koetaan tärkeäksi sen vuoksi, että he eivät tuomitse eivätkä vähättele haasteita tai ongelmia. Vertaisosaajan tarjoama apu on tukea, joka täydentää ammattilaisten tekemää työtä. Vertaisosaajat ovat saaneet tuettaviltaan kiitosta siitä, että tekevät vapaaehtoistyötä omalla ajallaan ja vilpittömästi sen vuoksi, että haluavat oman kokemuksensa avulla auttaa toisia perheitä selviytymään. Tuensaajat ovat kiitelleet myös sitä, että kohtaamiset voidaan sopia joustavasti ja tilanteen mukaan joko tuettavan kotiin, kahvilaan, sähköpostin tai puhelimen välityksellä tapahtuvaksi. Joustavuus tekee toiminnan molemmille osapuolille helpoksi, mukavaksi ja stressittömäksi. Sanallisen palauteen lisäksi tuensaajat ovat osoittaneet kiitollisuuttaan ja helpotustaan halauksilla, hymyillä ja iloisuuden lisääntymisellä. Toivon, positiivisuuden ja luottamuksen luomista tulevaisuudessa pärjäämiseen Olen myös se, joka voi tuoda toivon siitä, että asiat vielä järjestyvät ja elämä on edelleen hyvää. Haluan jakaa positiivista mielialaa muille enkä halua tuoda esille sitä, että diagnoosi olisi taakka. 11

7 Ilotkin tuntuu suuremmilta tällaisessa tilanteessa. Toivon, että pystyisin tuomaan innostusta ja ajatusta siitä, että on paljon rikkautta. Vertaisosaajat ovat saaneet paljon palautetta siitä, kuinka tuensaajat ovat kohtaamisten kautta saanet voimaa ja kannustusta omaan pärjäämiseen tulevaisuudessa. Osa kokee saaneensa vertaisosaajalta varmuutta ja toiset taas voimaa siihen, että jaksavat uskoa hyvään tulevaisuuteen. Vertaisosaajat haluavat tuoda tuettaville positiivista ja myönteistä viestiä siitä, että elämässä on paljon ilonaiheita ja, että autismikirjon diagnoosia ei kannata nähdä taakkana. On tärkeää rohkaista ja luoda toivoa siitä, että elämä autismikirjon diagnoosin kanssa on itsessään arvokasta ja että, elämässä on paljon ilonaiheita. Vertaisosaajalta saadun tuen avulla tuettava pystyy nyt paremmin kohdistamaan katsettaan heikkouksien sijasta vahvuuksiin. Vertaisosaajat kokevat, että heillä tulee olla valmiuksia käydä läpi ja vastaanottaa myös negatiivisia tunteita. Asioiden hyväksyminen, erilaisten tunteiden ja ajatusten läpikäyminen on jatkuvaa. Käsittelemällä kaikenlaisia tunteita pystyy iloitsemaan hyvistä asioista elämässä. Konkreettisia neuvoja, tietoa ja tukea tuen hakemiseen Kuva: Raisa Kyllikki Ranta Ilotkin tuntuu suuremmilta. Toivon, että pystyisin tuomaan ajatusta siitä, että on paljon rikkautta. Kyseli kovasti vertaisosaajatoiminnasta ja ihmetteli, teenkö tosiaan tätä omalla ajallani ilman palkkaa. Arvokkaana koetaan konkreettinen tieto arkielämästä ja siitä, mitä autismikirjon diagnoosi voi tarkoittaa elämässä. Vertaisosaajat kokevat vapaaehtoistoiminnan usein myös oppimisen tilanteena. Mielekästä on se, että aina voi toiselta oppia jotain uutta. Tuensaajat kokevat tärkeänä erilaiset arkea helpottavat vinkit, joita he ovat saaneet vertaisosaajilta. Merkityksellisenä koetaan se, että vertaisosaajat pystyvät jakamaan sellaista tietoa ja vastauksia kysymyksiin, joita tuensaajat eivät olleet tienneet tai tulleet edes ajatelleeksi. Tärkeitä ovat käytännön vinkit, joilla tuensaajat ovat esimerkiksi ymmärtäneet hakea apua kouluarkeen lapsen aistikuorman helpottamiseksi. Tiedon jakamista ja saamista pidetään tärkeänä siksi, että usein ei varhaisessa vaiheessa tiedetä, Vahvistusta omille tunteille Vertaisosaajatoiminnan tärkeys tuensaajan kannalta että esimerkiksi koulu pystyy joustamaan hyvin monessa asiassa. Katseen kohdistus omien heikkouksien sijasta omiin vahvuuksiin on selvästi tapahtunut. Joku on jopa todennut, että on hyvä, että on autismin kirjolainen! Tuensaajat ovat saaneet vertaisosaajilta vahvistusta siitä, että on itse toiminut oikein ja viisaasti. Siinä vaiheessa, kun diagnoosi ei vielä ole vahvistunut, on vertaisosaajalta saanut tukea ja jaksamista hakeutua tutkimuksiin. Vertaisosaajien kohtaaminen tuo tuettaville helpotuksen tunnetta. Vertaisosaaja pystyy kannustamaan tuettavia. Kuinka tärkeänä pidät vertaisosaajatoimintaa tuensaajan kannalta? Usein kun diagnoosi on tullut, ollaan vähän hukassa eikä tiedetä apua voisi hakea tai saada. Silloin auttaa, kun vertaisosaaja kertoo, mihin kannattaa olla yhteydessä ja mitä toivoa. Voin auttaa ja jakaa omia kokemuksia ja ratkaisukeinoja niiltä ajoilta, jolloin perheemme oli siinä tilanteessa kuin nyt apua ja vertaistukea hakevat perheet. Vertaisosaajatoiminnassa tärkeää on ratkaisukeskeisyys. Tärkeää on jakaa toisille keinoja, joiden avulla on itse selvinnyt elämässä eteenpäin ja kertoa ratkaisuista, joita on keksinyt arkea helpottamaan. Esimerkiksi juuri diagnoosin saamisen jälkeen koetaan tärkeäksi vertaisosaajan antama tieto siitä, mihin tahoihin tuensaajan kannattaa olla yhteydessä, jotta he voivat saada kaiken tarvitsemansa avun. Vertaisosaajat saavat tuensaajilta paljon positiivista palautetta toiminnan tärkeydestä. Tuensaajat antavat palautetta erityisesti kiitollisuudesta siitä, että vertaisosaajatoi- mintamalli on olemassa ja että he saavat paljon apua vertaisosaajan antamasta tuesta. Tuensaajat arvostavat ja kunnioittavat vertaisosaajia. 12 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä 13

8 Vertaisosaajatoiminnan vaikutukset HELPOTUKSEN JA POSITIIVISUUDEN LISÄÄNTYMINEN ROHKAISTUMINEN VOIMAANTUMINEN SELVIYTYMISKEINOJEN LÖYTYMINEN Kuva: Raisa Kyllikki Ranta Huomasin tietynlaista helpotusta, kun tuensaaja ymmärsi, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa, vaan monella muulla on samanlaisia kokemuksia. Olen pannut merkille tuensaajien varmuuden kohentumista ja ehkä myös päämäärien selkiytymistä. Moni on kokenut valtavan taakan pudonneen, kun saa tukea omille tuntemuksilleen ja pitkäaikaiselle ihmetykselle, että mikä tökkii... Tuensaajat usein myös siirtyvät omassa tunneprosessissaan nopeammin miettimään omia selviytymisstrategioitaan. Vertaisosaajatoiminnan vaikutuksista merkittävimmiksi nousevat helpotuksen tunne ja positiivisuuden lisääntyminen. Tuen saajat kokevat rohkaistumista ja voimaantumista sekä omien asioiden hoitamisessa että autismikirjon asioista puhumisessa omalle lähipiirille. Selvityksessä tulee voimakkaasti esiin vertaisosaajien ja tuensaajien kohtaamisten tunteellisuus ja kohtaamisen taidon tärkeys. Helpotuksen ja positiivisuuden lisääntyminen Huomasin tietynlaista helpotusta, kun tuensaaja ymmärsi, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa, vaan monella muulla on samanlaisia kokemuksia. Jo yhdessä puhelussa. Kun puheluun vastasi väsyneen ja hätääntyneen kuuloinen ihminen, ja puhelun lopussa hän olikin nauravainen ja päämäärätietoinen. Helpotusta, kun joku ymmärtää, minkälaista heidän elämänsä oikeasti on. Tuensaajat ovat kertoneet kokeneensa helpotusta ja huojennusta, kun he huomasivat, etteivät ole yksin haasteidensa kanssa. Tämä on koettu kaikkein vaikuttavimmaksi vertaisosaajatoiminnassa. Helpotusta, kun joku ymmärtää, minkälaista heidän elämänsä oikeasti on. Tärkeäksi koetaan edelleen myös se, että vertaisosaajatoiminta tuo mahdollisuuden keskustella sellaisen ihmisen kanssa, jolle ei tarvitse selitellä sitä, minkälaista oma elämä on. Helpotuksen tunteen voi huomata jo yhden puhelunkin aikana. Vertaisosaajien ja tuensaajien kohtaamisia voi kuvata tunteellisiksi, kohtaamisten kuvauksissa kerrotaan helpotuksesta, kyynelistä, ilosta ja naurusta. 14 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä 15

9 Elämään tuli lisää avoimuutta, rohkeutta ja rehellisyyttä. Rohkaistuminen Kun arjesta poistuu epäily ja molemmat vanhemmat uskaltavat aidosti kertoa lapsen autismista niin tuensaajan olo ja elo ihan aidosti helpottuvat. Ei tarvitse koittaa taistella tuulimyllyjä vastaan kotonakin. Olen pannut merkille tuensaajien varmuuden kohentumista ja ehkä myös päämäärien selkiytymistä. Tuensaajan rohkaistuminen ilmenee esimerkiksi niin, että tuensaajat ovat vertaisosaajan tuen avulla uskaltautuneet kertomaan autismikirjosta enemmän ympärillään oleville ihmisille. Tämä on auttanut siinä, että lähipiiri on alkanut ymmärtää paremmin, mistä autismikirjossa on oikeasti kyse. Rohkaistumisen ja avoimen suhtautumisen an- siosta tuensaajan arjesta on poistunut turhat epäilykset, oleminen ja eläminen on alkanut tuntua helpommalta. Vinkkien ja yhteisten kokemusten jakaminen auttaa myös siinä, että tuensaaja saa lisää rohkeutta ja ideoita omaan arkeensa. Vertaisosaajalta saamallaan tuella tuensaajat ovat kokeneet olonsa päämäärätietoisemmiksi ja heidän itsevarmuutensa on kohentunut. Tuensaajat ovat kokeneet saaneensa elämään enemmän avoimuutta, rohkeutta ja rehellisyyttä. Voimaantuminen Tuensaajien rektioita voisi kuvailla myös voimaantumiseksi. Moni on kokenut valtavan taakan pudonneen, kun saa tukea omille tuntemuksilleen ja pitkäaikaiselle ihmetykselle, että mikä tökkii, mistä oikein voi olla kyse, kun arki ei suju. taakka putoaa, kun voi kokea omien tuntemusten olevan totta eikä vain omaa luuloa. Vertaisosaajat kuvaavat tuensaajassa tapahtuneita muutoksia usein voimaantumiseksi, joka kumpuaa juuri yhteisten kokemusten jakamisesta. Yhteisten kokemusten jakamisen ja keskustelun kautta pystyy luomaan uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. Vertaisosaajan tuen avulla on mahdollista uskoa omaan selviytymiseen, kun toinenkin on omista haasteistaan päässyt yli. Vertaisosaajan merkitys koetaan tärkeäksi sen vuoksi, että monet läheiset ystävätkään eivät välttämättä pysty samaistumaan niihin tilanteisiin, joissa he ovat eläneet tai asioihin, joita he ovat kokeneet. 16 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä Kuva: Raisa Kyllikki Ranta Selviytymiskeinojen löytyminen Elämään tuli lisää jaksamista ja uutta yritystä selviytyä yhdessä. Tuettavat ovat hakeneet apua ja tukea, vaikka alkuun kuulosti, ettei siihen ollut voimia. Tuensaajat usein myös siirtyvät omassa tunneprosessissaan nopeammin miettimään omia selviytymisstrategioitaan ja tietyssä mielessä ottavat peremmin kiinni omasta elämästään. Vertaisosaajien tuen avulla tuensaajat ovat löytäneet arkeensa ja elämäänsä erilaisia selviytymiskeinoja sen sijaan, että elämä keskittyisi pelkästään haasteiden kanssa elämiseen ja niihin keskittymiseen. Vertaisosaajilla on myös kokemusta siitä, että tuen avulla pystyy helpommin ja nopeammin siirtymään tunneprosessissa eteenpäin kohti omien ratkaisujen löytämistä. Tuensaajien päättäväisyyden lisääntyminen näkyy siinä, että he ovat vertaisosaajan kannustamana alkaneet toimia saatujen ohjeiden mukaisesti ja ovat saaneet, tai ainakin hakeneet apua. Vertaisosaajan tuen avulla monet ovat saanet voimia tuen hakemiseen muualtakin. Diagnoosin saamisen jälkeen voi olo olla väsynyt ja voimaton. Vertaisosaajan antaman tuen merkitys on juuri siinä vaiheessa suuri, jotta ihmiset saavat voimia päästä omassa ajatusprosessissaan kohti keinoja selviytyä ja löytää ratkaisuja. Tuensaajien elämään on tullut lisää jaksamista ja uutta voimaa selviytyä. 17

10 On tärkeää, että on joku toinen, joka ymmärtää, mistä minä puhun, vaikka saattaakin olla erilaisia kokemuksia. Toi tietää, mistä mä puhun! Yhteenveto V ertaisosaajatoiminnalla on paljon merkityksiä ja vaikutuksia, joita ei sanota ääneen. Ilmeet, eleet, puhetapa ja toiminnallisuus ovat asioita, joiden syitä voi olla vaikea määritellä johtuvaksi jostain tietystä hetkestä tai kohtaamisesta. Vertaisosaajat ovat jo yhden tapaamisen tai puhelun aikana huomioineet muutoksia tuensaajissa. Kasvoille noussut hymy, hyvän olon viestiminen tai yhteiseksi koettu huumori ovat asioita, jotka voivat olla hetkellisiä tai kantaa eteenpäin ja muistua mieleen vielä pitkän ajan kuluttua. Vertaisosaajatoiminnalla on vaikutusta myös siihen, että ihmiset kokevat voimaantumista, saavat uusia ystäviä ja tuttavia. Vertaisosaajat antavat myös konkreettisia vinkkejä sekä palvelujen saamiseen että arkeen. Vertaisosaajat saavat tuensaajilta paljon myös sanallista positiivista palautetta, jossa 18 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä pääasiallinen viesti on kiitollisuus tehdystä vapaaehtoistyöstä. Vertaisosaajat kokevat auttamisen halua ja iloa siitä, että he voivat käyttää omaa elämänkokemustaan hyödyksi. Tärkeää varhaisen vaiheen vertaistuessa on yhteinen kokemus autismikirjosta. Selvityksessä käy ilmi, että sellaista kokemusta on vaikea saada ihmisen kanssa, jolla ei ole samaa kokemusta omassa elämässään. Vertaisosaajatoiminta vastaa tähän tarpeeseen. Kokemus siitä, että on varhaisessa vaiheessa saanut kohdata ihmisen, joka ymmärtää, minkälaista elämä voi olla ja minkälaisia tunteita se voi eri ihmisissä herättää, on tärkeää ja auttaa selviämään eteenpäin. Selvityksen perusteella voikin todeta, että varhaisessa vaiheessa on tärkeää kohdata oman viitekehyksen vertainen, ihminen, jolla on omakohtainen kokemus autismikirjosta. Kuva: Sini Rantanen 19

11

AUTISMI- JA ASPERGERLIITON JÄSENYHDISTYKSIEN VERTAISTUKIRYHMIEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS 2017

AUTISMI- JA ASPERGERLIITON JÄSENYHDISTYKSIEN VERTAISTUKIRYHMIEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS 2017 En tiennyt, että täällä naurettaisiin näin paljon AUTISMI- JA ASPERGERLIITON JÄSENYHDISTYKSIEN VERTAISTUKIRYHMIEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS 2017 KOOSTE AUTISMI- JA ASPERGERLIITTO RY, ARJESSA ALKUUN -PROJEKTI

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

Vertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle

Vertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle Vertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle Aivoverenkiertohäiriö, sydänsairaus, diabetes? Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat kouluttaneet Yksi elämä -hankkeissaan vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiryhmänohjaajia

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen meiningistä Vapaaehtoisten seminaariristeily 16.-18.10.2015 Hyvinvointiväylän II lähtöselvitys Mistä syntyy tekemisen meininki? Sisäinen motivaatio

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa? Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai

Lisätiedot

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA Seinäjoki 14.11. Terveystieteiden jatko-opiskelija TOIMINTAMUODOT 2 PALKKA /PALKKIO PERUSTA OMA- KOHTAINEN KOKEMUS Kokemusasiantuntijatoiminta Vertaistuki Ammatillinen

Lisätiedot

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Voimavarat vähissä mikä avuksi?

Voimavarat vähissä mikä avuksi? Voimavarat vähissä mikä avuksi? Nordling Esa PsT, kehittämispäällikkö Mielenterveysyksikkö 3.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tärkeimmät asiat, joita käsiteltiin omaisneuvonnassa Tampereella vuonna 2013

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

KUMPPANUUS. 10 / 20 vuotta. Suomen CP- liitto ry. 20.10.2009 Joensuu. Tohmajärvi

KUMPPANUUS. 10 / 20 vuotta. Suomen CP- liitto ry. 20.10.2009 Joensuu. Tohmajärvi KUMPPANUUS 10 / 20 vuotta Suomen CP- liitto ry 20.10.2009 Joensuu Ritva Simonen Ritva Simonen Tohmajärvi KOKEMUKSIA: Sisaruskateus Kapinamieli Varovaisuus Etuoikeus Kohtuus Sosiaalisuus Leijonahenki KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä

Lisätiedot

Perhe on enemmän kuin yksi

Perhe on enemmän kuin yksi Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988. Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella. Tällä hetkellä 15 työntekijää. STEA:n tuella. Jämsänkatu 2, Vallila Toiminnan tavoitteet Lisätä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia. Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia. Osallisuus ja toimijuus Järjestöjen työn merkitys ja vaikuttavuus

Lisätiedot

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta: HYVINVOINTITAPAAMINEN 1. tapaaminen / 20 Omaisen syntymävuosi Siviilisääty LÄHEISEN TAUSTATIEDOT Läheiseni on 1. puoliso 3. sisar / veli 2. lapsi 4. joku muu, kuka Syntymävuosi Missä / miten asuu? Diagnoosi(t)

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE ENSIKOHTAAMINEN Ensivaikutelma syntyy hetkessä, mutta sen vaikutukset jäävät mieleen ikuisesti. Kohtaajina Minä ja Sinä vai vastassa Hän tai

Lisätiedot

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Huomasin, että muillakin vanhemmilla on samoja huolia ja ajatuksia koulun aloittamisesta kuin itselläni. Äh, en muista vielä Hyviä sinun käytännön nimeä.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Vastaväitteiden purku materiaali

Vastaväitteiden purku materiaali Vastaväitteiden purku materiaali Ymmärrä, vastaa, ohjaa Ja kun Kun vastaväitteet on purettu, niin; Odota vastausta viimeiseen kysymykseen ja kun saat vastauksen kyllä, niin silloin voit todeta hienoa!

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä

Lisätiedot

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni PKS kaupungit ja Socca 13.12.2017 1 Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6 Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Seuraava kyselyssä käydään läpi kaikki

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto

Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto Esityksen sisältö Millaisia haastavia elämäntilanteita voimme paikantaa ikääntyvien

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Yhteistoiminnan syntyminen vaati selkeää ja suunnitelmallista työstämistä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteistoiminnan syntyminen vaati selkeää ja suunnitelmallista työstämistä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistoiminnanpolku Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja RAY:n rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 tiivistettiin yhdistysten, kuntatoimijoiden, seurakuntien, oppilaitosten

Lisätiedot

HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto

HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto PALAUTETTA OPISKELIJOILTA Kiitos kun välitit, kiitos kun kuuntelit, kiitos

Lisätiedot

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista

Lisätiedot

Lasten erovertaisryhmät Ero lapsiperheessä - työmuodossa

Lasten erovertaisryhmät Ero lapsiperheessä - työmuodossa Lasten erovertaisryhmät Ero lapsiperheessä - työmuodossa LAPE kick-off 25.9.2017 Maiju Saha Sara Lammi Eroauttamisen taustaa Ensi- ja turvakotien liitossa Eroauttamisen kehittäminen aloitettiin Lastensuojelun

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Lapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla. Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry

Lapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla. Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry Lapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry Lapsirikas-hanke 3-vuotinen, vuosina 2016-2018, Stean rahoituksella

Lisätiedot

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan

Lisätiedot

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20

Lisätiedot

TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA

TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA TOIMINTAMALLI EMMA PULKKA JA RONJA UIMI OPINNÄYTETYÖ, SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA SISÄLTÖ Vanhempien ajatuksia vanhemmuuden tukemisesta Teemalliset

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuosi 2019 Liittokokous

Toimintasuunnitelma vuosi 2019 Liittokokous Toimintasuunnitelma vuosi 2019 Liittokokous 19.5.2018 Autismi- ja Aspergerliiton tavoitteena on edistää ja valvoa autismikirjon henkilöiden ja heidän läheistensä etujen, osallisuuden ja ihmisoikeuksien

Lisätiedot

Vanhempien kokemuksia perheiden kohtaamista haasteista harrastustoiminnassa

Vanhempien kokemuksia perheiden kohtaamista haasteista harrastustoiminnassa Vanhempien kokemuksia perheiden kohtaamista haasteista harrastustoiminnassa Maarit Kuoppala Projektipäälllikkö PAUT - hanke TAUSTAA Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry (HAY) hallinnoi neljän laajennetulla

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Sukupolvia yhdistävä. toiminta

Sukupolvia yhdistävä. toiminta Sukupolvia yhdistävä toiminta Yhteisöllisyyden merkitys Yhteisö muodostuu ihmisryhmästä, jonka jäsenillä on keskinäisiä suhteita sekä lisäksi jokin yhdistävä tekijä tai tavoite KESKEISTÄ ON Jäsenten välinen

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1. Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden

Lisätiedot