Toi tietää, mistä mä puhun
|
|
- Jalmari Järvinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toi tietää, mistä mä puhun Arjessa alkuun - vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuus Elina Vienonen Sonja Lehmonen
2 Autismi- ja Aspergerliiton koulutetut vapaaehtoiset vertaisosaajat antavat tukea, kun autismikirjon diagnoosi on tuore tai se ei ole varmistunut. Ilotkin tuntuu suuremmilta Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki -projekti 2017 Taitto: Sini Rantanen, Autismi- ja Aspergerliitto ry Yhteisöllisyyden kokemus on usein tärkeä osa vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan kautta voi saada uusi tuttavia ja kokea kuuluvansa johonkin ryhmään tai yhteisöön. Yhteenkuuluvuuden tunne voi olla hyvinkin voimakas. Muuttuvassa yhteiskunnallisessa tilanteessa yhteisöllisyyden tunne voi parhaimmillaan vahvistua ja pahimmillaan heikentyä. Vapaaehtoistoiminnan tarpeellisuus korostuu usein entisestään juuri epävarmoissa murrostilanteissa, niin ihmisten henkilökohtaisessa elämässä kuin yhteiskunnallisella tasolla. Suomessa on onneksi pitkät perinteet vapaaehtoistoiminnalle. Juuri nyt on tärkeä tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan vaikutuksia. Kaikki se hyvä, jota vapaaehtoistoiminnalla saadaan aikaan, ansaitsee arvostusta ja näkyvyyttä. Autismi- ja Aspergerliiton Arjessa alkuun -projekti on saanut STEA:n (entinen RAY) rahoituksen vuosille Projektissa on kehitetty varhaisen vertaistuen toimintamalli, jossa tukea on mahdollista saada henkilökohtaisesti ja omassa arkiympäristössä. Projektissa on koulutettu eri puolilla Suomea vapaaehtoisia vertaisosaajia, jotka antavat tukea, kun autismikirjon diagnoosi on tuore tai ei ole vielä varmistunut. Vertaisosaajilla on omakohtainen kokemus autismikirjosta, ja toiminnassa vanhemmat kohtaavat autismikirjon lasten vanhempia, autismikirjon aikuiset kirjon aikuisia, puolisot puolisoita, isovanhemmat isovanhempia ja sisarukset sisaruksia. Vertaisuus tarkoittaa, että joko kahdella tai useammalla ihmisellä on yhteinen kokemus. Vertaisosaajatoiminnassa se on autismikirjon diagnoosin saaminen. Autismi- ja Aspergerliiton vertaisosaajatoiminta on vapaaehtoistoimintaa, joka perustuu vertaistukeen. Vertaisosaajatoimintaan liittyy toisen ihmisen kuunteleminen, rohkaiseminen ja tukeminen. Vuonna 2017 Arjessa alkuun -projektissa tehtiin vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvitys, jossa selvitettiin toiminnan vaikutuksia ja merkitystä sekä tuensaajille että vapaaehtoisille vertaisosaajille. Vaikuttavuusselvityksen aineistonkeruu toteutettiin vertaisosaajille suunnatulla nettikyselyllä ja vertaisosaajatoiminnan seurantalomakkeilla. Vastauksia saatiin 23 vertaisosaajalta. Autismikirjon diagnoosin voi saada missä elämänvaiheessa tahansa, mutta pyrkimys ja hyvä tavoite on tunnistaa piirteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Autismikirjoa esiintyy kansainvälisten tutkimusten mukaan noin prosentilla väestöstä, ja Suomessa arvioidaan siis olevan noin autismikirjon ihmistä. Kaikilla heillä ei ole diagnoosia. Autismikirjon diagnoosin saaminen voi olla pitkäkestoinen prosessi ja vertaisen tapaaminen mahdollisimman varhain on monille elämää helpottava ja voimaannuttava kokemus. Vertaisosaajatoiminta vastaa varhaisen vertaistuen tarpeeseen. Elina Elina Vienonen, Autismi- ja Aspergerliitto ry 3
3 Sisällys Vertaisosaajatoiminnan merkitys 6 Auttamisen halu ja ilo vertaisosaajana toimimisesta 7 Oma elämänkokemus muuttuu arvokkaaksi vertaisosaajatoiminnassa 7 Yhteisöön kuulumista, uusien ystävien saamista ja tukiverkostojen laajentumista 8 Yhdistystoimintaan mukaan vertaisosaajatoiminnan kautta 9 Vertaisosaajilta saadusta tuesta tärkein on yhteisten kokemusten jakaminen 9 Tuki on erityisen tärkeää, kun autismikirjon diagnoosi on juuri saatu 10 Tunne siitä, ettei ole yksin Meitä on täällä muitakin 10 Vertaisosaajat eivät vähättele haasteita tai ongelmia 11 Toivon, positiivisuuden ja luottamuksen luomista tulevaisuudessa pärjäämiseen 11 Konkreettisia neuvoja, tietoa ja tukea tuen hakemiseen 12 Vahvistusta omille tunteille 13 Vertaisosaajatoiminnan tärkeys tuensaajan kannalta 13 Vertaisosaajatoiminnan vaikutukset 14 Helpotuksen ja positiivisuuden lisääntyminen 15 Rohkaistuminen 16 Voimaantuminen 17 Selviytymiskeinojen löytyminen 17 Yhteenveto 18 4 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä Kuva: Raisa Kyllikki Ranta 5
4 Vertaisosaajatoiminnan merkitys AUTTAMISEN HALUA JA TUNNETTA SIITÄ, ETTÄ EI OLE YKSIN Olen kiitollinen ajatuksesta, että voin olla hyödyksi ja pienentää jonkun toisen taakkaa. Vertaisosaajatoiminta merkitsee jakamista, en ole yksin -tunnetta molemmin puolin. TOIVON, POSITIIVISUUDEN JA LUOTTAMUKSEN LUOMISTA Tuensaajat ovat saaneet voimaa siitä, kun ovat nähneet meidän selvinneen monista vaikeuksista huolimatta. YHTEISÖÖN KUULUMISTA, YSTÄVIEN SAAMISTA JA TUKIVERKOSTOJEN LAAJENTUMISTA Tuensaajat ovat tulleet mukaan vertaistukiryhmään ja saaneet heti ympärilleen tukiverkostoa. TIEDON JA RATKAISU- KEINOJEN JAKAMISTA SEKÄ TOISILTA OPPIMISTA Voin auttaa ja jakaa omia kokemuksia ja ratkaisukeinoja niiltä ajoilta, jolloin perheemme oli siinä tilanteessa, kuin nyt apua ja vertaistukea hakevat perheet. Auttamisen halu ja ilo vertaisosaajana toimimisesta Pystyn auttamaan ihmisiä, jotka ovat saman tyyppisissä elämäntilanteissa kuin minä aiemmin. Vertaisosaajat saavat itselleen iloa siitä, kun heillä on mahdollisuus auttaa muita samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Myös pyyteetön auttamisen halu ja ilon tunteet siitä, että voi olla toiselle tukena on vertaisosaajille tärkeää. Omat myönteiset kokemukset siitä, että on aikoinaan saanut itse apua, ovat sellaisia, joita vertaisosaajat haluavat olla välittämässä muille tällä hetkellä samassa tilanteessa oleville. Osa vertaisosaajista kokee toisten tukemisen ja auttamisen jopa omaksi velvollisuudekseen, koska ovat itsekin saaneet vertaistuen kautta niin paljon apua ja ymmärrystä. Monet ovat kokeneet oman alkutaipaleen haasteelliseksi ja pitävät nyt tärkeänä sitä, että voivat auttaa muita ja laittaa hyvän kiertämään. Itsellä on paljon kokemusta, jota haluaa jakaa mielellään muillekin. Kun itse on saanut vertaistukea aikoinaan, on tavallaan halu ja velvollisuus auttaa muita. Oma elämänkokemus muuttuu arvokkaaksi vertaisosaajatoiminnassa Vertaisosaajatoiminnassa kaikki kokemani muuttuu arvokkaaksi, positiiviseksi voimavaraksi. Jos yksikin tuettava hyötyy kokemuksistani, niin tämä mylläkkä elämässäni ei ole ollut turhaa. On myös antoisaa seurata, miten tuetut löytävät tiensä omien voimavarojensa äärelle. Selvityksen perusteella vertaisosaajatoiminnan merkitys ja syy, miksi vertaisosaajat ovat mukana toiminnassa perustuu auttamisen haluun ja toivon antamisen teemojen ympärille. Vertaisosaajat kokevat iloa siitä, että he voivat käyttää omaa elämänkokemustaan hyödyksi ja voivat tuoda tuensaajille positiivista näkökulmaa elämäntilanteeseen. Tuensaajien näkökulmasta merkityksellistä on erityisesti kokemus siitä, etteivät he ole yksin ja että vertaisosaajilla on heidän kanssaan yhteinen kokemus autismikirjosta. Tuensaajien kannalta on tärkeää saada tietoa ja kannustusta esimerkiksi tukien hakemiseen. On ollut mahdollisuus tavata ihminen, joka on kuin henkireikänä. Ihminen, joka tietää, mistä on kyse ja ihminen, joka ei tuomitse tai epäile. Vaikuttavuusselvityksen aineisto koostuu vertaisosaajille suunnatusta kyselystä ja vertaisosaajatoiminnan seurantalomaketiedoista. Kuva: Raisa Kyllikki Ranta 6 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä 7
5 Vertaisosaajille on erityisen antoisaa se, että he ovat pystyneet kääntämään omat vaikeatkin kokemukset hyödylliseksi tueksi ja avuksi muille. Omien kokemusten jakaminen koetaan tärkeäksi. Omilla kokemuksilla vertaisosaaja voi tuoda toiselle helpotusta ja jaksamisen tunnetta. Ajatus siitä, että jos toinen on selvinnyt, voin itsekin selviytyä haasteista, auttaa jaksamaan. Yhteisöön kuulumista, uusien ystävien saamista ja tukiverkostojen laajentumista Oletko saanut uusia tuttavia vertaisosaajatoiminnan kautta? Jos yksikin tuettava hyötyy kokemuksistani, niin tämä mylläkkä elämässäni ei ole ollut turhaa. Yhdistystoimintaan mukaan vertaisosaajatoiminnan kautta Perhe oli kiinnostunut paikallisyhdistyksen vertaistukitoiminnasta ja liittyi sittemmin yhdistyksen jäseneksi. On ilmaantunut halua osallistua vertaisryhmään, jos niitä olisi omalla paikkakunnalla tai lähistöllä. Ennen vertaisosaajaksi ryhtymistä vain 20% vastaajista on ollut aktiivisesti mukana Autismi- ja Aspergerliiton jäsenyhdistyksien toiminnassa. Jäsenyhdistyksien jäsenmäärissä on tapahtunut kasvua vuosina Kasvua on tapahtunut erityisesti niissä yhdistyksissä, joissa toimii Arjessa alkuun -vertaisosaajia. Em. yhdistyksien jäsenmäärän nettokasvu on vuosina ollut yhteensä 129 jäsentä. Vertaisosaajat ovat pystyneet auttamaan tuensaajia löytämään paikallisyhdistysten vertaistukiryhmiin. Tuensaajista 87% on osoittanut kiinnostusta jäsenyhdistyksien vertaistukiryhmiä kohtaan. Vertaisosaaja pystyy auttamaan tuensaajaa myös siinä, että hän löytää jatkossa paremmin tietoa Autismi- ja Aspergerliiton nettisivuilta. Vertaisosaajatoiminta, paikallisyhdistysten vertaistukiryhmät ja yhdistysten jäsenenä oleminen tuo tunteen siitä, että on osa laajempaa autismiyhteisöä. Tuensaajat ovat asuinpaikastaan riippumatta päässeet vertaisosaajatoiminnan kautta paremmin erilaisten tukiverkostojen pariin. Selvityksessä käy ilmi, että tuensaajilla olisi usein halua osallistua vertaistukiryhmiin, mutta kaikilla paikkakunnilla niitä ei ole. Vertaisosaajilta saadusta tuesta tärkein on yhteisten kokemusten jakaminen Asiat, joihin tuensaajat kaipaavat tukea kohtaamisten aikana Vertaisosaajatoiminnan kautta uusia tuttavia ilmoitti saaneensa 83% vastanneista. Tutustuu muihin vertaisosaajiin, verkostoitumista, uusien ystävien saamista muista vertaisosaajista. Tapaa mahtavia ihmisiä, selviytyjiä. Vertaisosaajatoiminta on monille luonteva tapa olla mukana isommassa yhteisössä, jossa on mukana muitakin autismikirjon henkilöitä ja heidän omaisia. Toiminta on hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin, saada ystäviä ja laajentaa omia verkostojaan. Vertaisosaajille on tärkeää olla mukana Autismi- ja Aspergerliiton toiminnassa, osa liittoa. Tärkeää on myös se, että toimintaa organisoi luotettava työntekijä, jonka puoleen voi kääntyä. Työntekijältä on vertaisosaajien mukaan tärkeää saada vahvistusta ja tukea omaan vapaaehtoistyöhön. Haluan puhua myös vastuuhenkilön tärkeydestä ja siitä, että omalle vertaisosaajana toimimiselle antaa varmuutta ja tukea se, että tietää, että liiton puolessa on luotettava henkilö keneltä saa aina tukea. Toivon toiminnalle jatkoa myös tulevaisuudessa. Annettujen vaihtoehtojen lisäksi Jotain muuta, mitä? -kohtaan tulleita vastauksia olivat: Esim. vammaispalvelujen ja Kelan sekä verotuksellisten etujen hakeminen, Mistä apua, kun lapsi on aggressiivinen? Mitä voi tehdä, kun lapsi hakkaa reiän seinään? Kenelle siitä voi puhua? Ambulanssi teki lasun, mitä teen?, Tietoa lapsiperheiden asioista, tietoa eri tukimuodoista, tietoa ryhmistä, kuuntelijan tarve. 8 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä 9
6 Tuki on erityisen tärkeää, kun autismikirjon diagnoosi on juuri saatu Kuunteleminen ja joskus vaikeidenkin asioiden läpikäyminen tuovat sekä tuensaajalle että myös vertaisosaajalle uutta näkökulmaa omiin arjen haasteisiin. Vertaisosaajat kokevat, että tuensaajan kuunteleminen auttaa myös omaa jaksamista. Vertaisosaajan tuki koetaan hyvin tärkeäksi erityisesti silloin, kun lapsi on juuri saanut autismikirjon diagnoosin, koska silloin ollaan vähän hukassa eikä tiedetä, mitä apua voisi hakea ja saada. Osa muistaa diagnoosin saamiseen liittyvän ajan ahdistavana ja pelottavana, koska vertaistukea ei ollut saatavilla, tai itsellä ei ollut voimavaroja lähteä etsimään apua ja tukea vaikealta tuntuvaan tilanteeseen. Vertaisosaajat eivät vähättele haasteita tai ongelmia Olen myös se, joka voi tuoda toivon siitä, että asiat vielä järjestyvät ja elämä on edelleen hyvää. Alkuvaiheessa diagnoosin saamisen jälkeen yksinäisyyden ja avuttomuuden kokemukset ovat yleisiä, varsinkin, jos on ensimmäistä kertaa elämässään asian kanssa tekemisissä. Diagnoosin saamisen jälkeistä aikaa kuvataan mm. sellaiseksi, jossa voi tuntua siltä, että elämä on pysähtynyt paikoilleen. Näihin tilanteisiin ja diagnoosin hyväksymiseen vertaisosaajat itse olisivat aikoinaan kaivanneet apua toiselta vertaiselta. Vertaisosaajat korostavat vertaistuen vastavuoroisuutta, vaikka lyhytkestoisen vertaistoiminnan alussa toinen osapuoli onkin Vertaisosaajatoiminta merkitsee jakamista, en selvästi tuen antaja ja toinen saaja. Vertaisosaajat kokevat tärkeänä sen, että toisen ole yksin -tunnetta molemmin puolin. auttamisen lisäksi on voimaannuttavaa saada Asioiden jakamista, osaamisen ja kokemus- itsekin vertaistukea toiselta. Merkityksellisten jakamista, tukemista, molemminpuolista tä tuettavalle on sen tiedon jakaminen, että kokemusta siitä, että emme ole yksin, samassa meitä on täällä muitakin, sinä et ole asian tilanteessa on muitakin. kanssa yksin ja että mekin olemme selvinneet. Tunne siitä, ettei ole yksin Meitä on täällä muitakin 10 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä Kuva: Sini Rantanen Vertaisosaajat korostavat kuuntelu- ja keskustelutaitojen tärkeyttä. Yhteiset kokemukset tuensaajan ja vertaisosaajan väillä ovat tärkeitä. Vertaisosaajat ymmärtävät tuettavan tilanteen ja voivat jakaa yhteisen kokemuksen herättämiä tunteita. Tällaista yhteisymmärrystä on vaikeaa löytää sellaisen henkilön kanssa, joka ei ole itse kokenut samanlaisia asioita. Tuensaajilla on tunne, että he tulevat oikealla tavalla kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Vertaisosaajan tuki koetaan tärkeäksi sen vuoksi, että he eivät tuomitse eivätkä vähättele haasteita tai ongelmia. Vertaisosaajan tarjoama apu on tukea, joka täydentää ammattilaisten tekemää työtä. Vertaisosaajat ovat saaneet tuettaviltaan kiitosta siitä, että tekevät vapaaehtoistyötä omalla ajallaan ja vilpittömästi sen vuoksi, että haluavat oman kokemuksensa avulla auttaa toisia perheitä selviytymään. Tuensaajat ovat kiitelleet myös sitä, että kohtaamiset voidaan sopia joustavasti ja tilanteen mukaan joko tuettavan kotiin, kahvilaan, sähköpostin tai puhelimen välityksellä tapahtuvaksi. Joustavuus tekee toiminnan molemmille osapuolille helpoksi, mukavaksi ja stressittömäksi. Sanallisen palauteen lisäksi tuensaajat ovat osoittaneet kiitollisuuttaan ja helpotustaan halauksilla, hymyillä ja iloisuuden lisääntymisellä. Toivon, positiivisuuden ja luottamuksen luomista tulevaisuudessa pärjäämiseen Olen myös se, joka voi tuoda toivon siitä, että asiat vielä järjestyvät ja elämä on edelleen hyvää. Haluan jakaa positiivista mielialaa muille enkä halua tuoda esille sitä, että diagnoosi olisi taakka. 11
7 Ilotkin tuntuu suuremmilta tällaisessa tilanteessa. Toivon, että pystyisin tuomaan innostusta ja ajatusta siitä, että on paljon rikkautta. Vertaisosaajat ovat saaneet paljon palautetta siitä, kuinka tuensaajat ovat kohtaamisten kautta saanet voimaa ja kannustusta omaan pärjäämiseen tulevaisuudessa. Osa kokee saaneensa vertaisosaajalta varmuutta ja toiset taas voimaa siihen, että jaksavat uskoa hyvään tulevaisuuteen. Vertaisosaajat haluavat tuoda tuettaville positiivista ja myönteistä viestiä siitä, että elämässä on paljon ilonaiheita ja, että autismikirjon diagnoosia ei kannata nähdä taakkana. On tärkeää rohkaista ja luoda toivoa siitä, että elämä autismikirjon diagnoosin kanssa on itsessään arvokasta ja että, elämässä on paljon ilonaiheita. Vertaisosaajalta saadun tuen avulla tuettava pystyy nyt paremmin kohdistamaan katsettaan heikkouksien sijasta vahvuuksiin. Vertaisosaajat kokevat, että heillä tulee olla valmiuksia käydä läpi ja vastaanottaa myös negatiivisia tunteita. Asioiden hyväksyminen, erilaisten tunteiden ja ajatusten läpikäyminen on jatkuvaa. Käsittelemällä kaikenlaisia tunteita pystyy iloitsemaan hyvistä asioista elämässä. Konkreettisia neuvoja, tietoa ja tukea tuen hakemiseen Kuva: Raisa Kyllikki Ranta Ilotkin tuntuu suuremmilta. Toivon, että pystyisin tuomaan ajatusta siitä, että on paljon rikkautta. Kyseli kovasti vertaisosaajatoiminnasta ja ihmetteli, teenkö tosiaan tätä omalla ajallani ilman palkkaa. Arvokkaana koetaan konkreettinen tieto arkielämästä ja siitä, mitä autismikirjon diagnoosi voi tarkoittaa elämässä. Vertaisosaajat kokevat vapaaehtoistoiminnan usein myös oppimisen tilanteena. Mielekästä on se, että aina voi toiselta oppia jotain uutta. Tuensaajat kokevat tärkeänä erilaiset arkea helpottavat vinkit, joita he ovat saaneet vertaisosaajilta. Merkityksellisenä koetaan se, että vertaisosaajat pystyvät jakamaan sellaista tietoa ja vastauksia kysymyksiin, joita tuensaajat eivät olleet tienneet tai tulleet edes ajatelleeksi. Tärkeitä ovat käytännön vinkit, joilla tuensaajat ovat esimerkiksi ymmärtäneet hakea apua kouluarkeen lapsen aistikuorman helpottamiseksi. Tiedon jakamista ja saamista pidetään tärkeänä siksi, että usein ei varhaisessa vaiheessa tiedetä, Vahvistusta omille tunteille Vertaisosaajatoiminnan tärkeys tuensaajan kannalta että esimerkiksi koulu pystyy joustamaan hyvin monessa asiassa. Katseen kohdistus omien heikkouksien sijasta omiin vahvuuksiin on selvästi tapahtunut. Joku on jopa todennut, että on hyvä, että on autismin kirjolainen! Tuensaajat ovat saaneet vertaisosaajilta vahvistusta siitä, että on itse toiminut oikein ja viisaasti. Siinä vaiheessa, kun diagnoosi ei vielä ole vahvistunut, on vertaisosaajalta saanut tukea ja jaksamista hakeutua tutkimuksiin. Vertaisosaajien kohtaaminen tuo tuettaville helpotuksen tunnetta. Vertaisosaaja pystyy kannustamaan tuettavia. Kuinka tärkeänä pidät vertaisosaajatoimintaa tuensaajan kannalta? Usein kun diagnoosi on tullut, ollaan vähän hukassa eikä tiedetä apua voisi hakea tai saada. Silloin auttaa, kun vertaisosaaja kertoo, mihin kannattaa olla yhteydessä ja mitä toivoa. Voin auttaa ja jakaa omia kokemuksia ja ratkaisukeinoja niiltä ajoilta, jolloin perheemme oli siinä tilanteessa kuin nyt apua ja vertaistukea hakevat perheet. Vertaisosaajatoiminnassa tärkeää on ratkaisukeskeisyys. Tärkeää on jakaa toisille keinoja, joiden avulla on itse selvinnyt elämässä eteenpäin ja kertoa ratkaisuista, joita on keksinyt arkea helpottamaan. Esimerkiksi juuri diagnoosin saamisen jälkeen koetaan tärkeäksi vertaisosaajan antama tieto siitä, mihin tahoihin tuensaajan kannattaa olla yhteydessä, jotta he voivat saada kaiken tarvitsemansa avun. Vertaisosaajat saavat tuensaajilta paljon positiivista palautetta toiminnan tärkeydestä. Tuensaajat antavat palautetta erityisesti kiitollisuudesta siitä, että vertaisosaajatoi- mintamalli on olemassa ja että he saavat paljon apua vertaisosaajan antamasta tuesta. Tuensaajat arvostavat ja kunnioittavat vertaisosaajia. 12 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä 13
8 Vertaisosaajatoiminnan vaikutukset HELPOTUKSEN JA POSITIIVISUUDEN LISÄÄNTYMINEN ROHKAISTUMINEN VOIMAANTUMINEN SELVIYTYMISKEINOJEN LÖYTYMINEN Kuva: Raisa Kyllikki Ranta Huomasin tietynlaista helpotusta, kun tuensaaja ymmärsi, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa, vaan monella muulla on samanlaisia kokemuksia. Olen pannut merkille tuensaajien varmuuden kohentumista ja ehkä myös päämäärien selkiytymistä. Moni on kokenut valtavan taakan pudonneen, kun saa tukea omille tuntemuksilleen ja pitkäaikaiselle ihmetykselle, että mikä tökkii... Tuensaajat usein myös siirtyvät omassa tunneprosessissaan nopeammin miettimään omia selviytymisstrategioitaan. Vertaisosaajatoiminnan vaikutuksista merkittävimmiksi nousevat helpotuksen tunne ja positiivisuuden lisääntyminen. Tuen saajat kokevat rohkaistumista ja voimaantumista sekä omien asioiden hoitamisessa että autismikirjon asioista puhumisessa omalle lähipiirille. Selvityksessä tulee voimakkaasti esiin vertaisosaajien ja tuensaajien kohtaamisten tunteellisuus ja kohtaamisen taidon tärkeys. Helpotuksen ja positiivisuuden lisääntyminen Huomasin tietynlaista helpotusta, kun tuensaaja ymmärsi, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa, vaan monella muulla on samanlaisia kokemuksia. Jo yhdessä puhelussa. Kun puheluun vastasi väsyneen ja hätääntyneen kuuloinen ihminen, ja puhelun lopussa hän olikin nauravainen ja päämäärätietoinen. Helpotusta, kun joku ymmärtää, minkälaista heidän elämänsä oikeasti on. Tuensaajat ovat kertoneet kokeneensa helpotusta ja huojennusta, kun he huomasivat, etteivät ole yksin haasteidensa kanssa. Tämä on koettu kaikkein vaikuttavimmaksi vertaisosaajatoiminnassa. Helpotusta, kun joku ymmärtää, minkälaista heidän elämänsä oikeasti on. Tärkeäksi koetaan edelleen myös se, että vertaisosaajatoiminta tuo mahdollisuuden keskustella sellaisen ihmisen kanssa, jolle ei tarvitse selitellä sitä, minkälaista oma elämä on. Helpotuksen tunteen voi huomata jo yhden puhelunkin aikana. Vertaisosaajien ja tuensaajien kohtaamisia voi kuvata tunteellisiksi, kohtaamisten kuvauksissa kerrotaan helpotuksesta, kyynelistä, ilosta ja naurusta. 14 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä 15
9 Elämään tuli lisää avoimuutta, rohkeutta ja rehellisyyttä. Rohkaistuminen Kun arjesta poistuu epäily ja molemmat vanhemmat uskaltavat aidosti kertoa lapsen autismista niin tuensaajan olo ja elo ihan aidosti helpottuvat. Ei tarvitse koittaa taistella tuulimyllyjä vastaan kotonakin. Olen pannut merkille tuensaajien varmuuden kohentumista ja ehkä myös päämäärien selkiytymistä. Tuensaajan rohkaistuminen ilmenee esimerkiksi niin, että tuensaajat ovat vertaisosaajan tuen avulla uskaltautuneet kertomaan autismikirjosta enemmän ympärillään oleville ihmisille. Tämä on auttanut siinä, että lähipiiri on alkanut ymmärtää paremmin, mistä autismikirjossa on oikeasti kyse. Rohkaistumisen ja avoimen suhtautumisen an- siosta tuensaajan arjesta on poistunut turhat epäilykset, oleminen ja eläminen on alkanut tuntua helpommalta. Vinkkien ja yhteisten kokemusten jakaminen auttaa myös siinä, että tuensaaja saa lisää rohkeutta ja ideoita omaan arkeensa. Vertaisosaajalta saamallaan tuella tuensaajat ovat kokeneet olonsa päämäärätietoisemmiksi ja heidän itsevarmuutensa on kohentunut. Tuensaajat ovat kokeneet saaneensa elämään enemmän avoimuutta, rohkeutta ja rehellisyyttä. Voimaantuminen Tuensaajien rektioita voisi kuvailla myös voimaantumiseksi. Moni on kokenut valtavan taakan pudonneen, kun saa tukea omille tuntemuksilleen ja pitkäaikaiselle ihmetykselle, että mikä tökkii, mistä oikein voi olla kyse, kun arki ei suju. taakka putoaa, kun voi kokea omien tuntemusten olevan totta eikä vain omaa luuloa. Vertaisosaajat kuvaavat tuensaajassa tapahtuneita muutoksia usein voimaantumiseksi, joka kumpuaa juuri yhteisten kokemusten jakamisesta. Yhteisten kokemusten jakamisen ja keskustelun kautta pystyy luomaan uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. Vertaisosaajan tuen avulla on mahdollista uskoa omaan selviytymiseen, kun toinenkin on omista haasteistaan päässyt yli. Vertaisosaajan merkitys koetaan tärkeäksi sen vuoksi, että monet läheiset ystävätkään eivät välttämättä pysty samaistumaan niihin tilanteisiin, joissa he ovat eläneet tai asioihin, joita he ovat kokeneet. 16 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä Kuva: Raisa Kyllikki Ranta Selviytymiskeinojen löytyminen Elämään tuli lisää jaksamista ja uutta yritystä selviytyä yhdessä. Tuettavat ovat hakeneet apua ja tukea, vaikka alkuun kuulosti, ettei siihen ollut voimia. Tuensaajat usein myös siirtyvät omassa tunneprosessissaan nopeammin miettimään omia selviytymisstrategioitaan ja tietyssä mielessä ottavat peremmin kiinni omasta elämästään. Vertaisosaajien tuen avulla tuensaajat ovat löytäneet arkeensa ja elämäänsä erilaisia selviytymiskeinoja sen sijaan, että elämä keskittyisi pelkästään haasteiden kanssa elämiseen ja niihin keskittymiseen. Vertaisosaajilla on myös kokemusta siitä, että tuen avulla pystyy helpommin ja nopeammin siirtymään tunneprosessissa eteenpäin kohti omien ratkaisujen löytämistä. Tuensaajien päättäväisyyden lisääntyminen näkyy siinä, että he ovat vertaisosaajan kannustamana alkaneet toimia saatujen ohjeiden mukaisesti ja ovat saaneet, tai ainakin hakeneet apua. Vertaisosaajan tuen avulla monet ovat saanet voimia tuen hakemiseen muualtakin. Diagnoosin saamisen jälkeen voi olo olla väsynyt ja voimaton. Vertaisosaajan antaman tuen merkitys on juuri siinä vaiheessa suuri, jotta ihmiset saavat voimia päästä omassa ajatusprosessissaan kohti keinoja selviytyä ja löytää ratkaisuja. Tuensaajien elämään on tullut lisää jaksamista ja uutta voimaa selviytyä. 17
10 On tärkeää, että on joku toinen, joka ymmärtää, mistä minä puhun, vaikka saattaakin olla erilaisia kokemuksia. Toi tietää, mistä mä puhun! Yhteenveto V ertaisosaajatoiminnalla on paljon merkityksiä ja vaikutuksia, joita ei sanota ääneen. Ilmeet, eleet, puhetapa ja toiminnallisuus ovat asioita, joiden syitä voi olla vaikea määritellä johtuvaksi jostain tietystä hetkestä tai kohtaamisesta. Vertaisosaajat ovat jo yhden tapaamisen tai puhelun aikana huomioineet muutoksia tuensaajissa. Kasvoille noussut hymy, hyvän olon viestiminen tai yhteiseksi koettu huumori ovat asioita, jotka voivat olla hetkellisiä tai kantaa eteenpäin ja muistua mieleen vielä pitkän ajan kuluttua. Vertaisosaajatoiminnalla on vaikutusta myös siihen, että ihmiset kokevat voimaantumista, saavat uusia ystäviä ja tuttavia. Vertaisosaajat antavat myös konkreettisia vinkkejä sekä palvelujen saamiseen että arkeen. Vertaisosaajat saavat tuensaajilta paljon myös sanallista positiivista palautetta, jossa 18 Kooste vertaisosaajatoiminnan vaikuttavuusselvityksestä pääasiallinen viesti on kiitollisuus tehdystä vapaaehtoistyöstä. Vertaisosaajat kokevat auttamisen halua ja iloa siitä, että he voivat käyttää omaa elämänkokemustaan hyödyksi. Tärkeää varhaisen vaiheen vertaistuessa on yhteinen kokemus autismikirjosta. Selvityksessä käy ilmi, että sellaista kokemusta on vaikea saada ihmisen kanssa, jolla ei ole samaa kokemusta omassa elämässään. Vertaisosaajatoiminta vastaa tähän tarpeeseen. Kokemus siitä, että on varhaisessa vaiheessa saanut kohdata ihmisen, joka ymmärtää, minkälaista elämä voi olla ja minkälaisia tunteita se voi eri ihmisissä herättää, on tärkeää ja auttaa selviämään eteenpäin. Selvityksen perusteella voikin todeta, että varhaisessa vaiheessa on tärkeää kohdata oman viitekehyksen vertainen, ihminen, jolla on omakohtainen kokemus autismikirjosta. Kuva: Sini Rantanen 19
11
AUTISMI- JA ASPERGERLIITON JÄSENYHDISTYKSIEN VERTAISTUKIRYHMIEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS 2017
En tiennyt, että täällä naurettaisiin näin paljon AUTISMI- JA ASPERGERLIITON JÄSENYHDISTYKSIEN VERTAISTUKIRYHMIEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS 2017 KOOSTE AUTISMI- JA ASPERGERLIITTO RY, ARJESSA ALKUUN -PROJEKTI
LisätiedotArjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev
Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotPäivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko
Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotVertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle
Vertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle Aivoverenkiertohäiriö, sydänsairaus, diabetes? Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat kouluttaneet Yksi elämä -hankkeissaan vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiryhmänohjaajia
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotTERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN
TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen
LisätiedotVANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012
VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotHyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä
Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen meiningistä Vapaaehtoisten seminaariristeily 16.-18.10.2015 Hyvinvointiväylän II lähtöselvitys Mistä syntyy tekemisen meininki? Sisäinen motivaatio
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotTavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!
Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
LisätiedotVertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa
Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT
Lisätiedot1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?
Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai
LisätiedotTUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija
TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA Seinäjoki 14.11. Terveystieteiden jatko-opiskelija TOIMINTAMUODOT 2 PALKKA /PALKKIO PERUSTA OMA- KOHTAINEN KOKEMUS Kokemusasiantuntijatoiminta Vertaistuki Ammatillinen
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA
LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotVoimavarat vähissä mikä avuksi?
Voimavarat vähissä mikä avuksi? Nordling Esa PsT, kehittämispäällikkö Mielenterveysyksikkö 3.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tärkeimmät asiat, joita käsiteltiin omaisneuvonnassa Tampereella vuonna 2013
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...
LisätiedotKUMPPANUUS. 10 / 20 vuotta. Suomen CP- liitto ry. 20.10.2009 Joensuu. Tohmajärvi
KUMPPANUUS 10 / 20 vuotta Suomen CP- liitto ry 20.10.2009 Joensuu Ritva Simonen Ritva Simonen Tohmajärvi KOKEMUKSIA: Sisaruskateus Kapinamieli Varovaisuus Etuoikeus Kohtuus Sosiaalisuus Leijonahenki KYSYMYKSIÄ
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotIkääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotJukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?
Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,
LisätiedotAuttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotElintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotMikä auttaa selviytymään?
Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988. Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella. Tällä hetkellä 15 työntekijää. STEA:n tuella. Jämsänkatu 2, Vallila Toiminnan tavoitteet Lisätä
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotKeskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa
LisätiedotJärjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.
Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia. Osallisuus ja toimijuus Järjestöjen työn merkitys ja vaikuttavuus
LisätiedotHYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:
HYVINVOINTITAPAAMINEN 1. tapaaminen / 20 Omaisen syntymävuosi Siviilisääty LÄHEISEN TAUSTATIEDOT Läheiseni on 1. puoliso 3. sisar / veli 2. lapsi 4. joku muu, kuka Syntymävuosi Missä / miten asuu? Diagnoosi(t)
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry
Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotKeskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5
Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotVapaaehtoistoiminta antaa iloa!
Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotVapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry
Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotHYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE
HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE ENSIKOHTAAMINEN Ensivaikutelma syntyy hetkessä, mutta sen vaikutukset jäävät mieleen ikuisesti. Kohtaajina Minä ja Sinä vai vastassa Hän tai
LisätiedotKokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista
Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Huomasin, että muillakin vanhemmilla on samoja huolia ja ajatuksia koulun aloittamisesta kuin itselläni. Äh, en muista vielä Hyviä sinun käytännön nimeä.
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotIloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula
Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta
LisätiedotVastaväitteiden purku materiaali
Vastaväitteiden purku materiaali Ymmärrä, vastaa, ohjaa Ja kun Kun vastaväitteet on purettu, niin; Odota vastausta viimeiseen kysymykseen ja kun saat vastauksen kyllä, niin silloin voit todeta hienoa!
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotVANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä
LisätiedotAikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni
PKS kaupungit ja Socca 13.12.2017 1 Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6 Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Seuraava kyselyssä käydään läpi kaikki
LisätiedotSeniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa
1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,
LisätiedotHaastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto
Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto Esityksen sisältö Millaisia haastavia elämäntilanteita voimme paikantaa ikääntyvien
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotOsallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotAuttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke
Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS
LisätiedotYlipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki
Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...
LisätiedotYhteistoiminnan syntyminen vaati selkeää ja suunnitelmallista työstämistä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yhteistoiminnanpolku Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja RAY:n rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 tiivistettiin yhdistysten, kuntatoimijoiden, seurakuntien, oppilaitosten
LisätiedotHAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto
HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto PALAUTETTA OPISKELIJOILTA Kiitos kun välitit, kiitos kun kuuntelit, kiitos
LisätiedotSaanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista
LisätiedotLasten erovertaisryhmät Ero lapsiperheessä - työmuodossa
Lasten erovertaisryhmät Ero lapsiperheessä - työmuodossa LAPE kick-off 25.9.2017 Maiju Saha Sara Lammi Eroauttamisen taustaa Ensi- ja turvakotien liitossa Eroauttamisen kehittäminen aloitettiin Lastensuojelun
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotLapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla. Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry
Lapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry Lapsirikas-hanke 3-vuotinen, vuosina 2016-2018, Stean rahoituksella
LisätiedotKohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere
Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotTEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA
TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA TOIMINTAMALLI EMMA PULKKA JA RONJA UIMI OPINNÄYTETYÖ, SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA SISÄLTÖ Vanhempien ajatuksia vanhemmuuden tukemisesta Teemalliset
LisätiedotNEro-hankkeen arviointi
NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen
LisätiedotVertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena
Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotMiten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto
Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien
LisätiedotSovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä
Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -
LisätiedotToimintasuunnitelma vuosi 2019 Liittokokous
Toimintasuunnitelma vuosi 2019 Liittokokous 19.5.2018 Autismi- ja Aspergerliiton tavoitteena on edistää ja valvoa autismikirjon henkilöiden ja heidän läheistensä etujen, osallisuuden ja ihmisoikeuksien
LisätiedotVanhempien kokemuksia perheiden kohtaamista haasteista harrastustoiminnassa
Vanhempien kokemuksia perheiden kohtaamista haasteista harrastustoiminnassa Maarit Kuoppala Projektipäälllikkö PAUT - hanke TAUSTAA Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry (HAY) hallinnoi neljän laajennetulla
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotSukupolvia yhdistävä. toiminta
Sukupolvia yhdistävä toiminta Yhteisöllisyyden merkitys Yhteisö muodostuu ihmisryhmästä, jonka jäsenillä on keskinäisiä suhteita sekä lisäksi jokin yhdistävä tekijä tai tavoite KESKEISTÄ ON Jäsenten välinen
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotWorkshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni
Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit
LisätiedotTOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe
TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.
Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden
Lisätiedot