TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2344(INI) Mietintöluonnos Reimer Böge, Pervenche Berès

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Budjettivaliokunta Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2015/2344(INI) TARKISTUKSET Mietintöluonnos Reimer Böge, Pervenche Berès (PE v01-00) euroalueen budjettikapasiteetista (2015/2344(INI)) AM\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 AM_Com_NonLegReport PE v /2 AM\ doc

3 571 Michał Marusik, Stanisław Żółtek 27 kohta 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; Poistetaan. Or. pl 572 Marco Valli, Marco Zanni 27 kohta 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden Poistetaan. AM\ doc 3/3 PE v01-00

4 lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; Or. it 573 Bernd Kölmel, Pirkko Ruohonen-Lerner, Bernd Lucke, Bas Belder 27 kohta 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; Poistetaan. 574 Fabio De Masi, Miguel Viegas, Paloma López Bermejo, Matt Carthy, Xabier Benito Ziluaga, Marisa Matias, Miguel Urbán Crespo 27 kohta 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien Poistetaan. PE v /4 AM\ doc

5 rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; 575 Jean Arthuis, Gérard Deprez, Enrique Calvet Chambon, Nedzhmi Ali 27 kohta 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; 27. katsoo, että uudistuksilla on hintansa ja että euroalueen rahoituskapasiteetilla olisi voitava antaa rahoitustukea sellaisten rakenneuudistusten toteuttamiseen, jotka vastaavat yhteisesti sovittua lähentymistä koskevaa säännöstöä; 576 Sophie Montel 27 kohta AM\ doc 5/5 PE v01-00

6 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; 27. katsoo, että rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi, on keino painostaa Euroopan maita niiden omalla valuutalla, joten se ei ole hyväksyttävä; Or. fr 577 Isabelle Thomas, Constanze Krehl 27 kohta 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; 27. katsoo, että tarvitaan varta vasten luotu rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi ja että tämän välineen on oltava erityisesti euroalueen jäsenvaltioille tarkoitettu, eikä se saa vaikuttaa Euroopan rakennerahastoihin; PE v /6 AM\ doc

7 578 Reimer Böge, Pervenche Berès 27 kohta 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; korostaa, että tarvitaan vahvoja kansallisia ja alueellisia toimia, jotta voidaan poistaa jatkuvat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet investointien tieltä ja kaiken kaikkiaan vauhdittaa menettelyjä; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja 1 a kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; 1 a Komission rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta antaman ehdotuksen (COM(2015)0701) johdantoosan kappale Esteban González Pons, Pablo Zalba Bidegain 27 kohta AM\ doc 7/7 PE v01-00

8 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää, mutta huomauttaa, että tehokas toiminta edellyttää riittäviä resursseja; Or. es 580 Jan Olbrycht, Dariusz Rosati 27 kohta 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että komission ehdottama rakenneuudistusten tukiohjelma, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille kaikissa jäsenvaltioissa niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voi mahdollisesti tukea tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; PE v /8 AM\ doc

9 581 Clare Moody, Anneliese Dodds, Neena Gill 27 kohta 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi euroalueella; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä euroalueen rahoituskapasiteetin tehtävää; 582 Bas Eickhout, Ernest Maragall 27 kohta 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja 27. katsoo, että olisi mahdollista perustaa rahoitusväline, jolla alennettaisiin keskipitkällä aikavälillä jäsenvaltioiden maksuosuuksia verotuksellisesti neutraaliin rahoituskapasiteettiin ja joka toimisi kannustinpohjaisena mekanismina, jotta voitaisiin varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat euroalueen finanssipoliittisesta kokonaistilanteesta annettuja suosituksia, tulospohjaisia AM\ doc 9/9 PE v01-00

10 sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; suosituksia EU:n makrotalouden epätasapainon vähentämiseksi sekä edistyvät lähentymisessä ja kestävien rakenneuudistusten toteuttamisessa; painottaa, että näille suosituksille olisi oltava ominaista täysimääräinen demokraattinen vastuuvelvollisuus; 583 Nils Torvalds, Ulrike Müller 27 kohta 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelma, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voi toimia tällaisena mekanismina; 584 Jonás Fernández 27 kohta 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, PE v /10 AM\ doc

11 joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen sekä kestävien ja yhteiskunnallisesti tasapainoisten rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; 585 Xabier Benito Ziluaga, Miguel Urbán Crespo, Paloma López Bermejo, Marisa Matias 27 kohta 27. katsoo, että tarvitaan rahoitusväline, joka toimii kannustimiin ja selkeään ehdollisuuteen perustuvana mekanismina lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten edistämiseksi; katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jolla on tarkoitus antaa teknistä tukea kansallisille viranomaisille niiden toteuttaessa toimia, joilla pyritään uudistamaan instituutioita, johtamista, hallintoa, talouden toimialoja ja sosiaalialoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, voidaan kehittää edelleen tukemaan tätä rahoituskapasiteetin tehtävää; 27. katsoo, että rahoitusvälineet ovat rajallisia ja ongelmallisia välineitä sikäli kuin niissä on mukana yksityisiä sijoittajia, jotka saattavat epäsuoraan vaikuttaa rahaston käyttöön tai menestymiseen; katsoo, että niiden takuut velkakirjojen liikkeeseenlaskusta perustuvat kansallisiin ja hallitustenvälisiin maksuosuuksiin ja että ne vaarantavat täysin demokraattisesta näkökulmasta päätöksenteon siinä, miten rahasto on otettava käyttöön; katsoo, että jo käyttöön otetut hyvin tunnetut rahoitusvälineet ovat asettaneet tähän mennessä kaikille jäsenvaltioille epäoikeudenmukaisia, tiukkoja ja haitallisia ehtoja, jotka ovat heikentäneet niiden suvereniteettia; AM\ doc 11/11 PE v01-00

12 586 Xabier Benito Ziluaga, Miguel Urbán Crespo, Paloma López Bermejo, Marisa Matias 27 a kohta (uusi) 27 a. katsoo, että EU:n on perustettava jäsenvaltioissa esiintyvän maksuihin liittyvän epätasapainon korjaamiseksi korkeampien palkkojen kehitystä koskeviin indikaattoreihin perustuva automaattinen veromekanismi niitä jäsenvaltioita varten, joilla on toistuvia ulkoisia ylijäämiä ja lisäinvestointisuunnitelmia kaikkein syrjäytyneimmillä alueilla niissä jäsenvaltioissa, joilla on ulkoisia vajeita; toteaa, että todellisen lähentymisen tavoittelu on nähtävä pyrkimyksenä kohti verotuksen yhdenmukaistamista, toimia työttömyyden torjumiseksi alueilla, joilla työttömyysaste on korkea, korkeampaa minimipalkkanormia, eurooppalaista työttömyyskorvausjärjestelmää sekä muita toimia, joilla edistetään Euroopan julkisia investointeja; 587 Luděk Niedermayer 27 a kohta (uusi) 27 a. Uusi kappale pilari 2:n jälkeen: Epäsymmetrisistä häiriöistä selviäminen: epäsymmetrisen häiriön riski pienenee jäsenvaltioiden talouksien jatkuvan lähentymisen seurauksena; jäsenvaltioiden talouspolitiikassa olisi PE v /12 AM\ doc

13 tarkasteltava valtion sisäisen epäsymmetrisen häiriön riskiä ja muutettava niiden rahoituspolitiikkaa niin, että sen pohjalta voidaan välittömästi ryhtyä asianmukaisiin toimiin tällaisten häiriöiden ilmaantuessa; EVM voi toimia viimeisenä keinona; ulkoisen epäsymmetrisen häiriön tapauksessa on vaikeampi laskea jäsenvaltion oman rahoituskapasiteetin varaan; olisi harkittava mahdollisuutta ottaa käyttöön tällaiseen tilanteeseen sopiva mekanismi; 588 Michał Marusik, Stanisław Żółtek Alaotsikko 5 Pilari 2: Epäsymmetrisistä häiriöistä selviäminen Poistetaan. Or. pl 589 Sylvie Goulard, Ramon Tremosa i Balcells Alaotsikko 5 Pilari 2: Epäsymmetrisistä häiriöistä selviäminen Poistetaan. 590 Sophie Montel AM\ doc 13/13 PE v01-00

14 Alaotsikko 5 Pilari 2: Epäsymmetrisistä häiriöistä selviäminen Pilari 2: Epäsymmetrisistä häiriöistä selviäminen rahapoliittisen välineen avulla Or. fr 591 Luděk Niedermayer Alaotsikko 5 Pilari 2: Epäsymmetrisistä häiriöistä selviäminen Pilari 2: Ulkoisista ja sisäisistä epäsymmetrisistä häiriöistä selviäminen 592 Nils Torvalds, Ulrike Müller Alaotsikko 5 Pilari 2: Epäsymmetrisistä häiriöistä selviäminen Epäsymmetrisistä häiriöistä selviäminen 593 Siegfried Mureşan, Werner Langen 28 kohta PE v /14 AM\ doc

15 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että tällaisessa hätätapauksessa on voitava turvautua välineeseen, jolla on välitön vakauttava vaikutus; 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; huomauttaa lisäksi, että kun otetaan huomioon Euroopan taloudellinen ja rahoituksellinen suhde maailmanmarkkinoihin, aina on olemassa se vaara, että Euroopan unioni ja etenkin euroalue joutuvat kärsimään taloudellisista ja usein ulkoisista häiriöistä, joita ja joiden kokoluokkaa ei voi koskaan täysin ennakoida, ehkäistä tai välttää; huomauttaa, että häiriöt vaikuttavat eri maihin eri tavoin yksittäisten maiden erilaisten talousrakenteiden ja vahvuuksien vuoksi, eikä niitä voi muuttaa yhdenvertaisiksi; korostaakin, että millään välineellä tai mekanismilla, kuten EVM:llä tai millä tahansa rahoituskapasiteetilla, ei ole riittäviä keinoja vakauttaa euroaluetta kokonaisuutena sellaisten häiriöiden edessä, jotka vaarantavat jäsenvaltioiden tai koko euroalueen maksukyvyn, ja että näin ollen paras tapa valmistautua häiriöihin, ehkäistä ja minimoida niitä on vahvistaa taloutta jäsenvaltioiden laajuisesti; painottaa sen vuoksi, että rahoituskapasiteetin käyttöönotto rakenneuudistusten tukimekanismina, joka parantaa eri talouksien kilpailukykyä pitkällä aikavälillä, voi lisätä selviytymiskykyä symmetrisiä ja epäsymmetrisiä häiriöitä vastaan; 594 Sophie Montel AM\ doc 15/15 PE v01-00

16 28 kohta 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että tällaisessa hätätapauksessa on voitava turvautua välineeseen, jolla on välitön vakauttava vaikutus; 28. on vakuuttunut, että epäsymmetrisistä häiriöistä selviämiseksi rahataloudellinen sopeutus on kaikkein yksinkertaisin, joustavin ja edullisin väline; Or. fr 595 Bas Eickhout, Ernest Maragall 28 kohta 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen ja talouspolitiikan koordinointi saattavat lisätä merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä ja vähentävät tarvetta korjata näitä häiriöitä ja käyttää siihen voimavaroja; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti politiikkojen koordinoinnin, lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen PE v /16 AM\ doc

17 keskinäinen integraatio; korostaakin, että tällaisessa hätätapauksessa on voitava turvautua välineeseen, jolla on välitön vakauttava vaikutus; vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että sellaisiin tuleviin häiriöihin puuttumiseksi, joihin liittyy merkittäviä heijastusvaikutuksia, on voitava turvautua välineeseen, jolla on vakauttava vaikutus; korostaa, että nykyisen taloudellisen tuotannon korkea hiili-intensiivisyys ja yritysten taseet edustavat hyvin laajoja järjestelmäriskejä, jotka väistämättä aiheuttavat ja kiihdyttävät häiriöitä, joilla on makrotaloudellinen merkitys; 596 Esther de Lange 28 kohta 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että tällaisessa hätätapauksessa on voitava turvautua välineeseen, jolla on välitön vakauttava vaikutus; 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen sekä vakaus- ja kasvusääntöjen noudattaminen lisäävät merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; AM\ doc 17/17 PE v01-00

18 597 Bernd Kölmel, Pirkko Ruohonen-Lerner, Bernd Lucke 28 kohta 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että tällaisessa hätätapauksessa on voitava turvautua välineeseen, jolla on välitön vakauttava vaikutus; 28. katsoo, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon laiminlyödyt ehdot optimaalisen valuutta-alueen luomiseksi; korostaakin, että on voitava turvautua välineeseen, jonka ansiosta on mahdollista vetäytyä euroalueesta joutumatta vetäytymään EU:sta; 598 Paul Tang 28 kohta 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta 28. huomauttaa, että euroalueella häiriöt vaihtelevat intensiteettinsä pikemmin kuin esiintymistiheytensä kannalta; on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien PE v /18 AM\ doc

19 ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että tällaisessa hätätapauksessa on voitava turvautua välineeseen, jolla on välitön vakauttava vaikutus; rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että tällaisessa hätätapauksessa on voitava turvautua välineeseen, jolla on välitön vakauttava vaikutus; 599 Dariusz Rosati 28 kohta 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että tällaisessa hätätapauksessa on voitava turvautua välineeseen, jolla on välitön vakauttava vaikutus; 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen vähentää epäsymmetristen häiriöiden laajuutta euroalueella; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että on finanssipoliittinen asema on pidettävä lähes tasapainossa tai ylijäämäisenä, jotta voidaan varmistaa tarvittavien finanssipoliittisten puskurien saatavuus hätätilan korjaamiseksi; 600 Fabio De Masi, Paloma López Bermejo, Xabier Benito Ziluaga, Marisa Matias, Miguel Urbán Crespo AM\ doc 19/19 PE v01-00

20 28 kohta 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että tällaisessa hätätapauksessa on voitava turvautua välineeseen, jolla on välitön vakauttava vaikutus; 28. on vakuuttunut, että entistä tiiviimpi yhteiskunnallinen ja alueellinen lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että tällaisessa hätätapauksessa on voitava turvautua välineeseen, jolla on välitön vakauttava vaikutus; 601 Jonás Fernández 28 kohta 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että tällaisessa hätätapauksessa on voitava 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien ja sosiaalisesti tasapainoisten rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että tällaisessa PE v /20 AM\ doc

21 turvautua välineeseen, jolla on välitön vakauttava vaikutus; hätätapauksessa on voitava turvautua välineeseen, jolla on välitön vakauttava vaikutus; 602 Nils Torvalds, Michael Theurer, Ramon Tremosa i Balcells, Ulrike Müller 28 kohta 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että tällaisessa hätätapauksessa on voitava turvautua välineeseen, jolla on välitön vakauttava vaikutus; 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; muistuttaa tässä yhteydessä EVM:stä, joka on tällaisessa hätätapauksessa käytettävissä oleva väline; 603 Michał Marusik, Stanisław Żółtek 28 kohta 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä 28. on vakuuttunut, että euroalueen entistä tiiviimpi lähentyminen lisää merkittävästi sen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia selvitä epäsymmetrisistä AM\ doc 21/21 PE v01-00

22 häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen jäsenvaltioiden tiivis keskinäinen integraatio; korostaakin, että tällaisessa hätätapauksessa on voitava turvautua välineeseen, jolla on välitön vakauttava vaikutus; häiriöistä; katsoo kuitenkin, että riippumatta siitä, kuinka lujasti lähentymisen ja kestävien rakenneuudistusten hyväksi ponnistellaan, koko euroalueen vakauteen vaikuttavien epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, kun otetaan huomioon euroalueen budjettien tiivis keskittäminen; katsoo, että tällaisessa hätätapauksessa on välttämätöntä olla sellainen väline, jolla on välitön vakauttava vaikutus; Or. pl 604 Reimer Böge, Pervenche Berès 28 a kohta (uusi) 28 a. kehottaa kehittämään EVM:ia edelleen samalla kun se jatkaa nykyisten tehtävien hoitamista ja muuttamaan sen Euroopan valuuttarahastoksi, jolla on riittävät lainananto- ja lainanottovalmiudet ja selkeästi määritetty toimeksianto, joka kattaa myös sen osallistumisen euroalueen rahoituskapasiteettiin; korostaa, että Euroopan valuuttarahaston olisi oltava komission hallinnoima, sen olisi kehityttävä hallintonsa ja vaaleja koskevien sääntöjensä osalta, ja sen olisi oltava demokraattisesti vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille; tähdentää, että kansallisten parlamenttien olisi osallistuttava prosessiin, jotta kunnioitettaisiin niiden perustuslaillisiin, taloudellisiin varoihin liittyviä oikeuksia; PE v /22 AM\ doc

23 605 Nils Torvalds, Ulrike Müller 28 a kohta (uusi) 28 a. painottaa, että täysipainoinen rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen on EMUssa keskeistä, jotta voidaan edistää rahoitusvakautta ja helpottaa epäsymmetristen häiriöiden korjaamista; pitää tältä osin myönteisenä pääomamarkkinaunionin kaltaisia aloitteita; 606 Markus Ferber 29 kohta 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; Poistetaan. Or. de 607 Michał Marusik, Stanisław Żółtek 29 kohta 29. panee merkille, että tieteellisissä Poistetaan. AM\ doc 23/23 PE v01-00

24 tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; Or. pl 608 Bernd Kölmel, Pirkko Ruohonen-Lerner, Bernd Lucke 29 kohta 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; Poistetaan. 609 Fabio De Masi, Miguel Viegas, Matt Carthy, Xabier Benito Ziluaga, Marisa Matias, Miguel Urbán Crespo 29 kohta 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; Poistetaan. PE v /24 AM\ doc

25 610 Sylvie Goulard, Ramon Tremosa i Balcells 29 kohta 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; Poistetaan. 611 Bas Eickhout, Ernest Maragall 29 kohta 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; painottaa, että IMF:n mukaan tehokasta häiriöitä korjaavaa budjettikapasiteettia on tuettava vuosittaisilla määrärahoilla, joiden suuruus on vähintään 1,5 2,5 prosenttia EU:n BKT:stä, jotta voidaan varmistaa merkityksellinen vakauttaminen; korostaa tarvetta laatia vero- ja finanssiunioniin johtava etenemissuunnitelma, johon sisältyy muun muassa EMUn laajuinen työttömyysvakuutusjärjestelmä, joka edellyttää keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä perussopimuksen muuttamista ja tietynlaista kansallisten työmarkkinalainsäädäntöjen yhdenmukaistamista sekä osan jäsenvaltioiden työttömyyskorvauksiin AM\ doc 25/25 PE v01-00

26 korvamerkittyjen kansallisten määrärahojen siirtämistä EU:n määrärahoihin; korostaa, että tällainen järjestelmä rajoittaisi moraalikatoa, kun varoja myönnettäisiin ainoastaan jäsenvaltioille, joissa suhdannetyöttömyys kasvaa merkittävästi ja joiden taloudellisen tilanteen pitäisi tasapainottua suhdannekierron aikana; korostaa työmarkkinaosapuolten asemaa tässä prosessissa; 612 Siegfried Mureşan, Burkhard Balz 29 kohta 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; 29. panee merkille, että euroalueen häiriöt eivät ole niin epäsymmetrisiä kuin oletetaan, vaan pikemmin symmetrisiä ja että niihin liittyy EU:n jäsenvaltioiden korkea suhdannevaihteluiden vastaavuus sekä vahvempi suhdannevaihteluiden intensiteetin ero, sillä joissakin maissa suhdannevaihteluiden tasaaminen on intensiivisempää kuin toisissa; korostaa, että kriisi on koetellut kaikkein eniten niitä maita, joissa pankkialan velkaantumisaste on korkea, tai niitä, jotka ovat viivyttäneet asiaa koskevien uudistusten toteuttamista, ja että ne toipuvat siitä muita hitaammin; toteaa, että tässä tapauksessa eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä aiheuttaa samanaikaisesti taloudellisen ja poliittisen ongelman pakottamalla taantumassa olevat jäsenvaltiot siirtämään varoja vieläkin syvemmässä taantumassa oleville jäsenvaltioille; toteaa, että nämä tapahtumat ovat johtaneet euroskeptisyyden lisääntymiseen ja oikeistopuolueiden syntymiseen PE v /26 AM\ doc

27 lähiaikoina ja että niitä olisi vältettävä; 613 Paul Tang, Jakob von Weizsäcker 29 kohta 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa useat mallit häiriöistä selviämiseksi ovat nousseet muiden edelle: rahasto päivän varalle, eurooppalainen työttömyysvakuutus- tai jälleenvakuutusohjelma, täysin toimiva pääomamarkkinaunioni ja kansalliset talousarviot; painottaa kuitenkin, että jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa talousarvioidensa kestävyydestä; 614 Reimer Böge, Pervenche Berès 29 kohta 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; 29. katsoo, että EVM:n kautta toteutettua vakauttamista olisi täydennettävä ainakin yhdellä kahdesta automaattisesta häiriöstä selviämisen mallista: rahasto pahan päivän varalle tai eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; AM\ doc 27/27 PE v01-00

28 615 Sophie Montel 29 kohta 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; 29. panee merkille, että kaikki valtiot ovat aina käyttäneet rahapoliittista välinettä häiriöistä selviämisen keinona; Or. fr 616 Roberto Gualtieri 29 kohta 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; korostaa, että näiden kahden mallin välille voidaan luoda väliaikaisia ratkaisuja; 617 Jonás Fernández 29 kohta 29. panee merkille, että tieteellisissä 29. panee merkille, että tieteellisissä PE v /28 AM\ doc

29 tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; ehdottaa näin ollen sen täytäntöönpanoa; 618 Jean Arthuis, Gérard Deprez, Enrique Calvet Chambon, Nedzhmi Ali 29 kohta 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; 29. panee merkille, että häiriöistä selviämiseksi on kaksi mallia: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; 619 Brian Hayes 29 kohta 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: rahasto pahan päivän varalle ja eurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä; 29. panee merkille, että tieteellisissä tutkimuksissa kaksi mallia häiriöistä selviämiseksi on noussut muiden edelle: jäsenvaltioiden laajuinen rahasto pahan päivän varalle; AM\ doc 29/29 PE v01-00

30 620 Bernd Kölmel, Pirkko Ruohonen-Lerner, Bernd Lucke 29 a kohta (uusi) 29 a. huomauttaa, että ehdotukset euroalueen laajuisesta häiriöistä selviämisen mallista heijastavat makrotason hallinnoinnin vallitsevuutta pikemmin kuin rakenneongelmien korjaamista; katsoo, että vaikka ensi näkemältä saattaa tuntua houkuttelevalta mahdollistaa suhdanteita torjuvat poliittiset toimintalinjat euroalueen varainhoitohallinnon kautta sellaisten korkeasti velkaantuneiden maiden kohdalla, jotka muuten joutuisivat kohtaamaan markkinoiden painostuksen, tämä mahdollisuus pienentäisi lähentymisen tarvetta, sillä kyky toteuttaa suhdanteita torjuvia poliittisia toimintalinjoja on hyvä syy pyrkiä saamaan aikaan julkisen talouden liikkumavaraa; katsoo näin ollen, että euroalueen rahoituskapasiteetti vaikeuttaisi entistä enemmän vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteiden saavuttamista siten kuin niitä on muutettu talouspolitiikan ohjauspaketissa ja budjettikuripaketissa; 621 Bernd Lucke 29 a kohta (uusi) 29 a. varoittaa, että EU:n laajuinen rahoituskapasiteetti toimii rakenneuudistusten ja julkisen talouden PE v /30 AM\ doc

31 vakauttamisen kannustimia vastaan ja nostaa julkisten menojen velkarahoituksen yli kohtuullisten rajojen; 622 Sander Loones 29 a kohta (uusi) 29 a. varoittaa, että euroalueen budjettikapasiteetin käyttöönotto johtaisi jopa vakuutusjärjestelmän muodossa pysyviin siirtoihin; 623 Sophie Montel 30 kohta 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; Poistetaan. Or. fr 624 Siegfried Mureşan AM\ doc 31/31 PE v01-00

32 30 kohta 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; Poistetaan. 625 Fabio De Masi, Miguel Viegas, Matt Carthy, Xabier Benito Ziluaga, Marisa Matias, Miguel Urbán Crespo 30 kohta 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; Poistetaan. 626 Esther de Lange 30 kohta PE v /32 AM\ doc

33 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; Poistetaan. 627 Bernd Kölmel, Pirkko Ruohonen-Lerner, Bernd Lucke, Bas Belder 30 kohta 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; Poistetaan. 628 Nils Torvalds, Sylvie Goulard, Michael Theurer, Anneli Jäätteenmäki, Ulrike Müller 30 kohta 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan Poistetaan. AM\ doc 33/33 PE v01-00

34 taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; 629 Bas Eickhout, Ernest Maragall 30 kohta 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; 30. toteaa, että pahan päivän rahasto voitaisiin perustaa nykyisen perussopimuksen puitteissa etenemissuunnitelman ensimmäisenä askeleena kohti aitoa vero- ja finanssiunionia ja että euroalueen jäsenvaltioiden olisi rahoitettava se kahdesta osasta koostuvilla kansallisilla maksuosuuksilla: 1. maksuosuus, jonka tarkoituksena on turvata muut jäsenvaltiot politiikkojen koordinoinnin ja lähentämisen puutteesta johtuvilta vaikutuksilta; 2. suhdanteita tasoittava maksuosuus suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella; katsoo, että politiikan koordinoinnin ja noudattamisen kannustamiseksi jäsenvaltioille olisi tarjottava maksualennuksia tai täysimääräisiä vapautuksia edellä viitatun ensimmäisen maksuosuuden maksamisesta sen perusteella, miten tehokkaasti ne noudattavat lähentymistä koskevaa säännöstöä sekä julkista taloutta ja makrotaloutta koskevia suosituksia; painottaa, että näitä maksuosuuksia olisi käytettävä automaattisten tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville euroalueen PE v /34 AM\ doc

35 jäsenvaltioille; 630 Reimer Böge 30 kohta 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; 30. toteaa, että pahan päivän rahasto lisäisi valtion talouden joustavuutta lyhyellä aikavälillä vaarantamatta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä; katsoo, että kaikkien euroalueen ja osallistumishaluisten euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen maksuosuuksilla suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille tiukkojen ehtojen perusteella SEUT-sopimuksen 136 artiklan mukaisesti; on vakuuttunut, että maksujen pysyvän jakautumisen torjumiseksi tehokkaasti ja pitkän aikavälin nettomaksuosuuksien pitämiseksi lähellä nollaa, pahan päivän rahastoa koskevaan suunnitelmaan olisi liitettävä jälkikäteen sovellettava selvitysjärjestelmä; katsoo, että pahan päivän rahasto voidaan aluksi perustaa perussopimusta muuttamatta, mutta että lopulta se olisi liitettävä yhteisökehykseen asianmukaisen demokraattisen vastuuvelvollisuuden takaamiseksi; 631 Luděk Niedermayer AM\ doc 35/35 PE v01-00

36 30 kohta 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; 30. toteaa, että pahan päivän rahaston tavoitteena on oltava EU:n ja euroalueen vakauden palauttaminen; toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava sen rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; toteaa, että rahaston on toimittava suhdanteita tasoittavassa asemassa ja että jäsenvaltioiden aseman on oltava siihen nähden neutraali keskipitkällä aikavälillä; 632 Clare Moody, Anneliese Dodds, Neena Gill, Cătălin Sorin Ivan 30 kohta 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; 30. toteaa, että euroalueen ja euroalueeseen liittymistä aikovien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville euroalueeseen kuuluville ja euroalueeseen liittymistä aikoville jäsenvaltioille; PE v /36 AM\ doc

37 633 Notis Marias 30 kohta 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; 30. toteaa, että pahan päivän rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; Or. el 634 Jean Arthuis, Gérard Deprez, Enrique Calvet Chambon, Nedzhmi Ali 30 kohta 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; 30. toteaa, että kaikkien euroalueen jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; ehdottaa, että tällaista rahastoa olisi hallittava Euroopan valuuttarahastolla; 635 Dariusz Rosati 30 kohta AM\ doc 37/37 PE v01-00

38 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; 30. toteaa, että euroalueen jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; 636 Michał Marusik, Stanisław Żółtek 30 kohta 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; 30. katsoo, ettei kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen indikaattorin perusteella ja että rahastoa olisi käytettävä tukien maksamiseen kaikille talouden taantumisesta kärsiville jäsenvaltioille; Or. pl 637 Brian Hayes 30 kohta 30. toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava pahan päivän rahaston rahoittamiseen suhdanteet huomioon ottavan taloudellisen 30. toteaa, että jäsenvaltiot voisivat perustaa itse pahan päivän rahaston suhdanteet huomioon ottavien taloudellisten indikaattoreiden perustella, PE v /38 AM\ doc