METSÄ-TUOMELAN JÄTEASEMA TÄYTTÖVAIHEEN 1 VIIMEISTELYN PINNAN MUOTOILU JA LAAJENNUSALUEEN POHJARA- KENNE

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN JÄTEASEMA TÄYTTÖVAIHEEN 1 VIIMEISTELYN PINNAN MUOTOILU JA LAAJENNUSALUEEN POHJARA- KENNE Työkohtainen työselostus P

2 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS I(II) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä Rakennuskohde Tilaaja Rakennuttaja Suunnittelijat Riippumaton laadunvalvoja Työn laajuus Noudatettavat asiakirjat Rakennuttajan tehtävät Rakenteiden ja toiminnan yleiskuvaus Terveys- ja ympäristöhaittojen estäminen YHTEISET TYÖT TYÖMAAN HALLINTO Katselmukset/raportit Luvat TOIMINNAN JÄRJESTELY TYÖMAAN HUOLTO Työturvallisuus MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Maaperätutkimukset Työnaikaiset mittaukset Laadunvalvonta Urakoitsijan laadunvalvonta Riippumaton laadunvalvonta Tarkepiirustukset Etukäteisselvitykset YLIJÄMÄMASSOJEN KÄSITTELY ALUSTAVAT TYÖT... 9 Yleistä Kaatopaikka-alueen nykytila MAALEIKKAUS/JÄTELEIKKAUS Maaleikkaus/Esipeittokerroksen muotoilu KUIVATUS JA RUMPUTYÖT Avo-ojan tekeminen Salaojat Rumpuputket PENGERRYS Maapenger nousutielle RAKENNEKERROKSET... 11

3 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS II(II) Tiivistysrakenteet Mineraalinen tiivistyskerros Keinotekoinen eriste Suojakerros Kuivatuskerros PÄÄLLYSRAKENNETYÖT Suodatinkangas... 16

4 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 1 (16) NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN JÄTEASEMA TÄYTTÖVAIHEEN 1 VIIMEISTELYN PINNAN MUOTOILU JA LAAJENNUSALUEEN POHJARAKENNE 1 Yleistä 1.1 Rakennuskohde 1.2 Tilaaja Rakennuskohteena on Metsä-Tuomelan jäteaseman täyttövaiheen 1 viimeistelyn pinnan muotoilu ja laajennusalueen pohjarakenteen rakennustyö. Kohde sijaitsee Nurmijärven kunnassa, keskustasta noin 4,5 km päässä, osoitteessa Iivarin metsätie, Nurmijärvi. Tilaajana on Osoite PL NURMIJÄRVI Puhelin (09) Yhteyshenkilö hallinto- ja sopimusasioissa: Kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Mattila Puh Sähköposti jarmo.mattila@nurmijarvi.fi 1.3 Rakennuttaja 1.4 Suunnittelijat Yhteyshenkilö kohteen teknisissä asioissa: Ympäristönhuoltomestari Jari Heino Puh Sähköposti jari.heino@nurmijarvi.fi Sama kuin tilaaja. Teknisissä kysymyksissä rakennuttajaa avustaa FCG Finnish Consulting Group Oy. Osoite FCG Finnish Consulting Group Oy Askonkatu 9B LAHTI 1.5 Riippumaton laadunvalvoja Yhteyshenkilö projektipäällikkö Asta Säämänen Puhelin Sähköposti asta.saamanen@fcg.fi Riippumaton laadunvalvoja nimetään myöhemmin ennen urakan aloittamista.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 2 (16) 1.6 Työn laajuus Urakkaan kuuluvana tehdään mm. seuraavia töitä: Muotoilu pintarakennealueen tasaus, muotoilu ja mahdollinen leikkaus tai pengerrys pilaantuneilla mailla yleisesti kaikkien esille mahdollisten tulleiden putkien uudelleen asentaminen Laajennusalueen pohjarakenne urakka-alueen maansiirtotyöt lähtötason saavuttamiseksi tiivistys- ja pohjarakenteiden rakentaminen suunnitelmien mukaan sekä liittäminen em. rakenteisiin rakenteeseen sijoittuvien salaojalinjojen rakentaminen yleisesti kaikki putkien esiin kaivamiset ja liitostyöt materiaaleineen urakka-alueen ja urakka-alueen reunalle rakennettuihin järjestelmiin sekä muut varusteet ja laitteet suunnitelmien mukaan tarvittaessa laskuojan syventäminen. 1.7 Noudatettavat asiakirjat Tämän työselityksen lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä: ympäristöviranomaisen määräykset työsuojeluviranomaisten määräykset materiaalitoimittajien antamat materiaaleja ja niiden varastointia ja asennustöitä koskevat ohjeet sekä määräykset Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus 02 (KT 02) Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 02 (KM 02) InfraRYL 2006 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, Asennusohjeet, RIL Tiehallinto, Tienrakennuksen yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset, kohta 4450 Suodatinkankaat Maakaasuasetus Kaatopaikkojen lopettamisopas SYKE 89 Kaatopaikkojen tiivistysrakenteet Syke 36 Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito, Ympäristöhallinnon ohjeita 1/ Rakennuttajan tehtävät Rakennuttaja luovuttaa urakointialueen urakoitsijan käyttöön. 1.9 Rakenteiden ja toiminnan yleiskuvaus Muotoilun rakennusalueen pohja on esipeitto- ja peitemaakerroksen peittämää kaatopaikka-aluetta. Esipeitto- ja peitemaakerroksen paksuus vaihtelee alueella arviolta 0,3 2,0 m. Pohjarakenteen rakennusalueen pohja on täyttö- ja pintamaata. Alueelta saattaa löytyä kallio noin 1-3 metrin syvyydestä.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 3 (16) Olemassa olevat kaivot, putket ja muut rakenteet on esitetty suunnitelmaasiakirjoissa ohjeellisina. Urakoitsijan tulee erityisesti jätetäytön leikkauksen yhteydessä noudattaa suurta huolellisuutta jätetäytössä olevien kaasunimulinjojen vioittumisen ehkäisemisessä Terveys- ja ympäristöhaittojen estäminen YHTEISET TYÖT TYÖMAAN HALLINTO Katselmukset/raportit Rakennustyöt on tehtävä siten, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai vaaraa alueella työskenteleville tai lähialueen asukkaille, eikä maiseman rumentumista, epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista tai maaperän tai pohja- ja pintaveden pilaantumista. Rakennustyön aikana jätteitä ja rakennusmateriaaleja on käsiteltävä siten, että niiden pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Kaatopaikan pinnan muotoilua tehtäessä tulee huolehtia siitä, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Kaatopaikasta mahdollisesti vapautuvan kaasun haju-, viihtyvyys- ja terveyshaitat on estettävä tehokkaasti. Kunkin työvuoron aikana esiin kaivettu jäte tulee peittää työvuoron loputtua. Urakan aikana urakoitsijan toiminnasta syntyneet kuivatus- ja jätevedet tulee ohjata kaatopaikkavesien käsittelyaltaaseen. Seuraava litterointi noudattaa soveltuvilta osin KT 02:n litterointia. Katselmukset Ennen työsuorituksen aloittamista pidetään alkukatselmus. Tarkastukseen osallistuvat rakennuttajan, ulkopuolisen laadunvalvonnan ja urakoitsijan edustajat. Tilaisuudesta laaditaan pöytäkirja ja siihen kirjataan mahdolliset poikkeamat sopimusasiapapereihin verrattuna. Työstä tarkastetaan vähintäänkin seuraavat työvaiheet: Muotoilu esipeittokerroksen tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös suunnitelmassa esitettyjen korkotietojen paikkansapitävyys esipeittokerroksen paksuuden ( 0,3 m) tarkastus muotoilutöiden yhteydessä Laajennusalueen pohjarakenne maaleikkausten lopputarkastuksessa yhteydessä tarkastetaan myös suunnitelmassa esitettyjen korkotietojen paikkansapitävyys sekä todetaan pinnan soveltuvuus tiivistysrakenteen pohjaksi tiivistyskerroksen tarkastuksessa todetaan, että tiivistyskerroksen rakentaminen on tapahtunut suunnitelmien mukaisesti ja että laadunvarmennustyöt on tehty hyväksyttävästi ja asetetut vaatimukset täyttyneet suojakerroksen tarkastuksessa todetaan, että suojakerroksen rakentaminen on tapahtunut suunnitelmien mukaisesti ja että laadunvarmennustyöt on tehty hyväksyttävästi ja asetetut vaatimukset täyttyvät

7 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 4 (16) Luvat kuivatuskerroksen tarkastuksessa todetaan, että kuivatuskerroksen rakentaminen on tapahtunut suunnitelmien mukaisesti ja että laadunvarmennustyöt on tehty hyväksyttävästi ja asetetut vaatimukset täyttyvät Kaikki työvaiheet tarkastetaan erikseen. Mitään rakennetta ei saa peittää ennen hyväksyttyä tarkastusta. Mikäli todetaan, että rakenne ei täytä asetettuja vaatimuksia, korjaus tehdään pääsääntöisesti poistamalla virheellinen rakenne ja rakentamalla se uudelleen. Lopputarkastuksessa todetaan, että pohjarakenteet on tehty suunnitelmien mukaisesti ja tiivistysrakenteet läpivienteineen asennussuunnitelmia noudattaen. Todetaan myös, että laadunvarmennustyöt on suoritettu hyväksyttävästi ennakkosuunnitelman mukaisesti ja kaikilta osin viranomaisvaatimuksia vastaavasti. Työsuorituksen aikana tullaan pitämään tarvittaessa muita katselmuksia. Pidettäviin katselmuksiin osallistuvat rakennuttajan, lupaviranomaisen ja urakoitsijan edustajat sekä ulkopuolinen laadunvalvoja. Tilaisuuksista laaditaan pöytäkirja. Mahdolliset poikkeamat sopimusasiapapereihin verrattuna kirjataan pöytäkirjaan ja niistä laaditaan lisäksi erilliset poikkeamaraportit (urakoitsija laatii). Raportointi TOIMINNAN JÄRJESTELY Urakoitsija ylläpitää työmaan laatukansiota työn aikana. Kansio pidetään ajan tasalla ja siinä tulee esittää peitettävien materiaalien ja työsuoritusten osalta laatudokumentit. Urakoitsija kokoaa rakentamisesta kertyneet materiaali-, tutkimus-, mittausja koetulokset sekä laatii ja esittää raportin rakennuttajalle ennen työn vastaanottoa. Loppudokumentaation sisällysluettelon urakoitsija esittää laatusuunnitelman yhteydessä rakennuttajan kommentoitavaksi. Urakoitsijan tulee esittää loppudokumentaatio vastaanottotarkastuksen yhteydessä. Metsä-Tuomelan jäteaseman rakennusurakoissa tulee noudattaa ympäristöluvan No YS 998/ (Dnro UUS-2004-Y ) määräyksiä. Rakennuttaja hankkii rakennuskohteen aloittamista ja rakentamista varten tarvittavat luvat. Työn suoritusta, materiaalien kuljetusta, varastointia ym. varten tarvittavat luvat hankkii urakoitsija. Urakoitsijan tulee hyväksyttää ympäristöluvassa vaadittavilta osin käyttämänsä materiaalit viranomaisella ennen materiaalin käyttämistä ko. urakassa. Urakoitsijan on työn suunnittelussa ja toteutuksessa otettava huomioon alueella suoritettavat muut toiminnot sekä yhteistyössä rakennuttajan kanssa suunniteltava kaikki työnsä siten, että toiminnot eivät häiriinny koko työn aikana. Urakoitsijan tulee ottaa riittävästi selvää rakennetuista laitteista, rakennuskohteista sekä liikenneoloista työmaalla ja ympäristössä.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 5 (16) Urakoitsija laatii työmaasuunnitelman, jossa esitetään tukikohdan paikka, varastoalueet, liikennejärjestelyt, väliaikaiset rakenteet, vesi- ja jätehuoltojärjestelyt, työn aloittamis- ja etenemisjärjestys jne. Suunnitelma on laadittava kahdenkymmenenyhden (21) päivän kuluessa sopimuksen allekirjoituksesta ja esitettävä rakennuttajalle hyväksyttäväksi laatusuunnitelman yhteydessä Urakoitsijan tulee lisäksi ottaa huomioon muut alueen toiminnot, eli kulkuväylille varastointi ja teiden katkaiseminen liikenteeltä ei ole sallittua muuten kuin rakennuttajan luvalla. Rakennustyötä varten on laadittu työturvallisuusasiakirja. Työalueet Urakoitsijan on huolehdittava työmaa-alueen merkitsemisestä. Rakennuttaja osoittaa urakoitsijalle sen sosiaalitilojen ja työmaatoimiston paikan kaatopaikka-alueelta. Samoin rakennuttaja osoittaa sähkön liitäntäpisteen ao. paikan läheisyydestä. Vesi- ja viemärivalmiudet sovitaan erikseen. Urakoitsijan tulee varautua kuivakäymälän toimittamiseen työmaalle. Liikenne Urakoitsija ei saa katkaista mitään liikenneyhteyttä rakennusalueella tai sen ympäristössä ilman rakennuttajan lupaa. Mikäli näin tapahtuu, on rakennuttajalla oikeus laskuttaa tästä muille alueella toimiville urakoitsijoille aiheutuneet kustannukset ko. liikenneyhteyden katkaisseelta urakoitsijalta. Urakoitsijan tulee huolehtia opastuksesta työkohteeseensa. Tarkemmin asiaa käsitellään aloituskokouksessa, työmaakokouksissa ja mahdollisesti järjestettävissä koko kaatopaikka-aluetta koskevissa liikennejärjestelypalavereissa. Rakennuttaja pyrkii järjestämään työmaaliikenteen siten, että urakoitsijalla on liikennöitävä pääsy rakennuskohteeseensa. Mikäli rakennuttaja ei pysty osoittamaan liikennöitävää yhteyttä rakennuskohteeseen yhden työpäivän kuluessa, on urakoitsijalla oikeus saada korvaus viiveen sille aiheuttamista kustannuksista. Kulkuyhteys rakennuskohteeseen voi olla suljettu yhden työpäivän ilman että urakoitsijalla on oikeus laskuttaa rakennuttajaa siitä aiheutuvista lisäkustannuksista. Työmaatiet Urakoitsija tekee oman tarpeensa mukaan työmaateitä alueelle, jotka tulee hyväksyttää rakennuttajalla ennen töihin ryhtymistä (materiaalien kuljetukset ym.). Olemassa olevien putkilinjojen, johtojen ym. paikat tulee selvittää ennen töiden aloitusta. Rakenteita ei saa vaurioittaa. Kaatopaikka-alueella on olemassa työmaatieverkosto, jota urakoitsija voi käyttää. Työmaatieverkon käyttö sovitetaan siten, että käytöstä ei ole haittaa kaatopaikan muulle toiminnalle. Työmaatieverkon käytöstä sovitaan rakennuttajan kanssa ennen töiden alkamista. Rajoitukset, varottavat kohteet ja alueet Rakennuttaja antaa tiedot työmaan lähestymis- ja sisäisestä liikenteestä, paikoituksesta, rajoituksista, kielletyistä alueista yms.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 6 (16) TYÖMAAN HUOLTO Työturvallisuus Putkien ja johtojen siirto Kaikkien suunnitelma-asiakirjoissa näkyvien, olemassa olevien putkien ja johtojen varominen, mahdollinen alittaminen, katkaiseminen, siirtäminen ja uudelleen liittäminen kuuluvat urakkaan. Työnsuoritukseen liittyvät vesi, viemäröinti, puhtaanapito, jätehuolto, sähkö ym. huolto kuuluvat urakoitsijan hankintoihin. Jätevesiä ei saa johtaa maastoon. Toimisto- ja sosiaalitilojen sähköistystä varten rakennuttaja osoittaa liityntäpisteen. Urakoitsija on velvollinen mittaamaan ja korvaamaan rakennuttajalle käyttämänsä sähkön. Urakoitsijan tulee noudattaa yleisessä työselityksessä esitettyjä vaatimuksia sekä asiaa käsitteleviä lakeja, asetuksia ja määräyksiä sekä yleisiä ohjeita. Työturvallisuuden kannalta on erityisesti otettava huomioon jätetäytöstä purkautuva kaatopaikkakaasu ja siitä aiheutuvan räjähdysvaaran estäminen ja hajuhaittojen minimointi. Urakoitsijan tulee noudattaa myös tilaajan aluetta koskevia turvallisuusmääräyksiä. Rakennustyötä varten on laadittu työturvallisuusasiakirja MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Maaperätutkimukset Työnaikaiset mittaukset Muotoilun rakennusalue on tiivistettyä jätettä ja esipeittokerrosta. Suunnitelmien korkeusasematiedot muotoilun ja laajennusalueen osalta perustuvat keväällä 2011 suoritettujen mittausten tarketietoihin. Suunnitelmissa ilmoitettu maanpintatieto jätetäyttöalueella ei pidä kaikilta osin paikkaansa, koska jätetäytössä tapahtuu jatkuvaa epätasaista painumista. Jätettä peittävän esipeitto- ja peitemaakerroksen paksuusmittauksia ei ole suoritettu, mutta kerroksen arvioidaan olevan noin 0,3 m 2,0 m. Rakennusalue on kaatopaikkakoneella tiivistettyä jätettä ja em. esipeittokerrosta. Laajennusalueella ei ole tehty maaperätutkimuksia. Urakoitsija laatii rakennussuunnitelmien perusteella mittaussuunnitelman, joka hyväksytetään rakennuttajalla. Työnaikaisia mittaustuloksia käytetään rakenteiden laadunvalvonnassa mitta- ja sijaintitarkkuuden analysointiin. Mittaukset on tehtävä sähköisessä muodossa pintamallien muodostamiseksi. Tulokset esitetään dwg- ja pdf -formaatissa. Rakennuttaja osoittaa urakoitsijalle mittauksiin käytettävät kiinto- ja monikulmiopisteet sekä näiden x-, y- ja z-koordinaatit. Urakka-alueen lähtöpinta mitataan 5 x 5 m ruutuun, ylä- ja alareunat, sekä ojan taitekohdat mitataan taiteviivoina enintään 5 metrin pistevälein x-, y- ja z-pisteinä. Urakoitsija mittaa kaikki rakennepinnat sekä kaikki putket, kaivot ja johdot x-, y- ja z-pisteinä. Kaikilla mittaviivoilla (putkilinjat, johdot, raken-

10 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 7 (16) teiden taiteviivat yms.) tulee olla oma koodi ja looginen merkitsemistapa. Mitattavat kerrokset ja rakenteet ovat: Muotoilu 1. Muotoiltavan alueen lähtötilanne 2. Esipeittokerros muotoilun jälkeen Laadunvalvonta Laajennusalueen pohjarakenne 3. Urakka-alueen lähtötilanne 4. Pohjarakenteen lähtötilanne maaleikkausten jälkeen 5. Tiivistyskerroksen (HDPE -kalvo ja mineraalieriste) yläpinta HDPE -kalvon saumakohdista enintään 5 m pistevälein, lisäksi mitataan kaikki poikkeamat asennussuunnitelmasta (kalvopaikkaukset yms.) 6. Suojakerroksen yläpinta 7. Kuivatuskerroksen yläpinta Urakoitsijan laadunvalvonta 8. Kaikki putkirakenteet yms. rakenteet enintään 5 m pistevälein, lisäksi mitataan kaikki poikkeamat asennussuunnitelmasta (paikkaukset yms.) Työnaikaisia tähysmerkkejä ja luiskamalleja yms. tulee olla riittävästi, jotta korkeusasemat, luiskakaltevuudet, etäisyydet, kerrospaksuudet ja muut vastaavat mitat voidaan joka hetki todentaa. Urakoitsija vastaa kuivatus- ja pohjarakenteiden tekemisestä suunnitelmien ja ympäristöviranomaisen lupaehtojen mukaisesti. Vaatimusten täyttyminen todetaan työnaikaisin laadunvarmennusmittauksin. Ulkopuolinen laadunvalvoja valvoo laadunvalvontamittauksia ja tekee omaa erillistä laadunvalvontatyötään tarkastuskäynnein sekä pistokokein samalla tarkastaen, että urakoitsija tekee työnsä suunnitelmien ja lupaehtojen mukaisesti. Jäljempänä on esitetty rakenteiden sallitut mittapoikkeamat, kokeiden lukumäärät, tutkimusmenetelmät ja tutkittavat ominaisuudet sekä raja-arvot ym. Urakoitsijan tulee liittää alustava laadunvarmistussuunnitelmansa tarjousaineistoon. Ennen töihin ryhtymistä urakoitsija laatii varsinaisen laadunvalvontasuunnitelman, jonka rakennuttaja kommentoi ja pyytää urakoitsijaa mahdollisesti korjaamaan ennen sen hyväksymistä. Urakoitsija tekee päivittäistä laadunvalvontaa työmaalla ja hankkii kaiken työhön tarvittavan materiaalin ja raaka-aineet sekä tekee jäljempänä mainittuja kokeita ja selvityksiä ennen varsinaisen työn aloittamista ja työn aikana. Mittauksia tehdään jäljempänä esitetyistä kohteista pinta-aloihin ja määriin sidottuna. Päivittäiset urakoitsijan tekemät laadunvalvontamittaukset tulee esittää rakennuttajan valvojalle ja ulkopuoliselle laadunvalvojalla hyväksyttäväksi. Työmaapäiväkirjan ja päivittäisten mittaustulosten on oltava saatavilla siten, että laadunvalvoja voi tutustua niihin. Urakoitsijan tulee ottaa huomioon tiivistyskerrosten rakentamisessa laadunvalvojan laadunvalvontamittausten perusteella tekemät huomautukset.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 8 (16) Laadunvalvontasuunnitelma Urakoitsija laatii laadunvalvontasuunnitelman, joka sisältää: materiaalien hyväksyttämismenettelyn työ- ja laadunvalvontamenetelmien hyväksyttämismenettelyn työjärjestyksen ja aikataulun mittaussuunnitelman näytteenottosuunnitelman ja -menetelmät tutkittavat parametrit ja niiden vaatimustasot raportointimenettelyn ja dokumentoinnin toimenpiteet poikkeamien kohdalla tarkastukset. Urakoitsijan laadunvalvonnan tulokset ja havainnot annetaan rakennuttajalle välittömästi. Urakoitsijan rakennusosakohtaiset laadunvalvontatoimenpiteet on esitetty kyseisen työvaiheen kohdalla. Mittaussuunnitelma Riippumaton laadunvalvonta Tarkepiirustukset Urakoitsijan on laadittava tarkempi mittaussuunnitelma kuivatilavuuspainon, vesipitoisuuden, saavutetun tiivistysasteen ja vedenläpäisevyyden määrittämiseksi. Mittaussuunnitelmaan on sisällytettävä vähintään seuraavat näytteet/mittaukset: yksi näyte kustakin kerrosten välisestä raja-alueesta Laboratoriokokeet on tehtävä Suomen Ympäristökeskuksen Kaatopaikkojen tiivistysrakenteet julkaisun luvun 6.1 mukaisesti. Urakoitsijan laadunvalvontaa seuraa rakennuttajan asettama riippumattoman laadunvalvoja, jonka tehtäviin kuuluu mm. seuraavia työ- ja tutkimusvaiheita: tarkastaa urakoitsijan määrittämät työssä käytettävät vertailuarvot ja laadunvalvontamenetelmät laadunseurantaa varten tarkastaa urakoitsijan mittaustulokset kerrospaksuuksien osalta kaikille rakennekerroksille koko alueella tekee valvontakäyntejä työmaalla ja tarkastaa urakoitsijan päivittäin tekemien laadunmittausten tulokset raportoi rakennuttajalle sekä ilmoittaa tälle välittömästi mahdollisista laadun alituksista tarkastaa urakoitsijan laadun alituksen vuoksi tekemät korjaustyöt tekee muita tarpeelliseksi katsomiaan laadunvalvontatoimenpiteitä suunnitelmien ja vaatimusten mukaisen lopputuloksen varmistamiseksi. Urakoitsija toimittaa rakennuttajalle rakennekerroksista, rakenteista, viemäreistä, putkista, kaivoista ym. tarkepiirustukset tulostettuna 1:500 karttapohjalle. Tarkepiirustukset toimitetaan lisäksi rakennuttajalle dwg- ja pdf-formaatissa.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 9 (16) Etukäteisselvitykset Ennen rakentamisen aloittamista urakoitsijan on osoitettava rakenteisiin käytettävien materiaalien käyttökelpoisuus, kaluston ja työmenetelmien soveltuvuus rakennuskohteeseen sekä tiivistyskerrokseen käytettävän materiaalin esikokeiden tulokset. Työtapojen ja -menetelmien sekä materiaalin soveltuvuus mineraalisen tiivistyskerroksen rakentamiseen on osoitettava ennen varsinaiseen rakennustyöhön (pohjarakenne) ryhtymistä koekentän avulla. Koekentän koko on noin 20 m x 20 m. Koekenttä rakennetaan rakennuttajan osoittamalle alueelle. Koekenttää varten valmistetaan mineraaliseen tiivistyskerrokseen käytettäviä materiaaleja samalla tavalla kuin varsinaisessa rakennusurakassa ja koekenttä tiivistetään käyttäen samoja menetelmiä kuin varsinaisessa rakennusurakassa. Koekentän avulla selvitetään: mineraalisen tiivistyskerroksen materiaalin toimivuus työkohteessa ja -olosuhteissa levitys- ja tiivistysmenetelmät tiiveysvaatimusten täyttyminen tiivistyskalustolle tiivistystyössä käytettävä nopeus ja ylityskertojen määrä. Koekenttään sisällytetään vastaavassa kaltevuudessa oleva luiska kuin valmiissa rakenteissa tulee olemaan ja käytettävien tiivistyskalustojen soveltuvuus luiskien tiivistämiseen selvitetään. Koekentän tiiveys mitataan vähintään 8 pisteestä. Vertailuarvona käytetään samasta materiaalierästä määritettyä kuivatilavuuspainoa (parannettu Proctor-koe). Koekentältä otetaan 4 kpl häiriintymättömiä näytteitä, joista tutkitaan vedenläpäisevyys (k-arvo). Mikäli häiriintymättömiä näytteitä ei materiaalin ominaisuuksien vuoksi voida ottaa, otetaan koekentältä 4 häiriintynyttä näytettä, jotka sullotaan laboratorio-olosuhteissa vastaavaan tiiveysasteeseen kuin materiaali on kentällä. Sullotuista näytteistä määritetään vedenläpäisevyys YLIJÄMÄMASSOJEN KÄSITTELY ALUSTAVAT TYÖT Yleistä Rakenteisiin kelpaamattomat ja muut ylijäämämaat siirretään urakoitsijan toimesta ja kustannuksella maan läjitykseen. Läjitysalue on jäteasemaalueella. Jätetäyttö on peitetty arviolta 0,3 2 m paksulla peitemaakerroksella. Materiaalina on käytetty painumaa tasaavia maita. Urakoisijan toteuttaman tasatun ja muotoillun esipeittokerroksen tasaisuusvaatimuksena on +/- 100 mm 4 m matkalla, joten epätasaisuuksia pinnassa ei saa olla. Ns. lievä aaltoilu sallitaan. Rakennettava alue käsittää käytöstä poistetun kaatopaikan alueen. Jos jätettä joudutaan leikkaamaan, leikkaustyö on tehtävä lohkoittain. Kerralla käsiteltä-

13 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 10 (16) Kaatopaikka-alueen nykytila vä alue on minimoitava työvuoroon. Pintaa saa olla auki vain sen verran kuin työn kannalta se on välttämätöntä, ja sitä ei saa työvuoron jälkeen jättää avonaiseksi; Työvuoron päättyessä kaikki pinnat ja kaivannot tulee peittää hajuhaittojen minimoimiseksi maalla tai maalla ja kaatopaikkakalvolla. Pohjarakenteen rakennusalueen pohja on täyttö- ja pintamaata. Alueelta saattaa löytyä kallio noin 1-3 metrin syvyydestä. Urakoitsijan tulee huomioida rakentamisessa myös seuraavaa: rakenteiden työnaikainen suojaus erityisesti sateilta ja valuvilta pintavesiltä urakoitsija vastaa käyttämiensä työtapojen ja työkoneiden soveltuvuudesta työhön; Urakoitsija vastaa rakenteen loppulaadusta kaatopaikan luiskassa urakka-alueen välittömässä läheisyydessä on rakenteita, jotka vaurion sattuessa tulee välittömästi korjata. Urakoitsijan tulee tehdä oma alustava työtapa- ja työjärjestysesitys rakennushankkeen toteuttamiseksi ja esittää se tarjoukseen liitettävässä, alustavassa laadunvarmistussuunnitelmassaan. Kaatopaikka-alueen nykytila sekä purettavat rakenteet on esitetty asemapiirustuksessa YMP-P A. Kaatopaikka-alueen rakentamistoimenpiteet on esitetty asemapiirustuksissa YMP-P A ja MAALEIKKAUS/JÄTELEIKKAUS Maaleikkaus/Esipeittokerroksen muotoilu Koko pintarakenteen urakka-alueen esipeittokerros käsitellään ja muotoillaan konetyötarkkuudella pintarakenteiden asennuspohjaksi soveltuvaksi suunnitelmien mukaan (ks. kohta 18000). Luiskien kaltevuuden tulee olla 1:3 tai loivempi. Muotoiltavan alueen laajuus on esitetty asemapiirustuksessa YMP-P A ja poikkileikkauspiirustuksissa YMP-P A ja A. Muotoilu tehdään asemapiirustuksessa esitettyjä käyriä noudattaen tasolle +94 asti. Tasosta +94 ylöspäin muotoilu tehdään olemassa olevaa pintaa tasaillen. Urakoitsija huomioi tarjouksessaan, että koko urakka-alueen pohja käsitellään kertaalleen konetyötarkkuudella, alue tasataan, muotoillaan ja tiivistetään tilanteeseen soveltuvalla työkoneella pintarakenteiden asennuspohjaksi soveltuvaksi. Lähtökohta on, että kaatopaikan esipeittokerrosta voidaan leikata, mutta jätetäyttöä ei saa leikata. Jos jätetäyttö tulee leikkaustöiden yhteydessä esiin, tulee siitä välittömästi ilmoittaa rakennuttajalle. Tarvittavien leikkaustöiden tarpeellisuus ja laajuus sovitaan yhteisesti ennen leikkaustöiden jatkamista. Mikäli jätettä on jouduttu leikkaamaan, poistetaan jäte 300 mm alaspäin leikkaustasosta ja se korvataan välittömästi tiivistyskelpoisilla moreenimassoilla. Kaikki poistettu maa-aines ja jäte kuormataan ja kuljetetaan jätetäyttöalueelle. Urakoitsijan on pidettävä kuormakirjaa pois kuljettamiensa kuormista laadusta ja määrästä rakennuttajan antamien ohjeiden mukaisesti.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 11 (16) KUIVATUS JA RUMPUTYÖT Avo-ojan tekeminen Salaojat Rumpuputket PENGERRYS Maapenger nousutielle RAKENNEKERROKSET Tiivistysrakenteet Mineraalinen tiivistyskerros Urakka-alueella olevien aikaisemmin rakennettujen kaasulinjojen, kaivojen ja putkien läheisyydessä tulee olla erityisen varovainen. Laajennusalueella mahdollisesti olevat lohkareet kuljetetaan alueelta ennen varsinaisten töiden aloittamista urakka-alueella. Laajennusalueen reunaan tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti niskaoja ja olemassa oleva avo-oja linjataan uudestaan. Niskaojan luiskien kaltevuudet vaihtelevat piirustuksen YMP-P mukaisesti. Varsinaisen urakka-alueen ulkopuolelle jäävää laskuojaa joudutaan mahdollisesti syventämään noin 100 metrin osuudelta. Laajennusalueen reunaan tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti salaojalinja, joka liitetään nykyisen täyttöalueen reunalla urakkarajalla olemassa olevaan huuhteluhaaraan ja rakennettavan reunapenkereen puolella uuteen huuhteluhaaraan. Putken koko on Ø 110 PEH. Putken sijainti on esitetty asemapiirustuksissa YMP-P A ja Laajennusalueen huoltotien yhteyteen rakennettava rumpu asennetaan ojapainanteen pohjalle sepeliarinan varaan. Rumpuputki ovat kooltaan 315 mm ja niiden asennusluokka on T8 (SN8). Nousutie ja nousutien maapenger tehdään täyttöaineksesta, jonka rakeisuuden ohjealue on yleisen työselityksen kuvan mukainen (ohjealue 1, max. raekoko 150 mm). Kerrospaksuudet ym. mittatiedot on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Tiiveysvaatimus on 95 % Proctor-menetelmällä tai muulla luotettavalla mittaustavalla. Kantavuudenarvojen suhteen (E 2 :E 1 ) tulee olla 2,2 ja E 2 arvo 90 MN/m 2. Valmiin pinnan tasaisuusvaatimus on ± 20 mm Kaatopaikan jätetäyttöalueelle rakennettavan pintarakenteen tulee täyttää ympäristöluvan asettamat määräykset. Mineraalinen tiivistyskerros rakennetaan hiekkabentoniitista, jonka vedenläpäisevyys on k 6.7x10-10 m/s. Valmiin rakenteen kerrospaksuuden on olta-

15 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 12 (16) va vähintään 500 mm. Kantavuudeltaan ja työstettävyydeltään heikkoja materiaaleja ei saa käyttää rakenteessa. Materiaali homogenisoidaan ennen asennusta tarvittaessa siten, että maksimiraekoko on 32 mm. Kerros ulotetaan reunapenkereen laen päälle. Materiaalin sekoitukseen on käytettävä pakkosekoittajaa tai muuta vastaavaa menetelmää, jonka on luotettavasti osoitettu tuottavan riittävän homogeenisen lopputuloksen. Tällainen on esimerkiksi asemasekoitin. Sekoitettu massa tulee käyttää vuorokauden sisällä. Mikäli tiivistysrakenteen massan valmistuksessa poiketaan alkuperäisestä reseptistä tai raaka-aineen laadussa tapahtuu sellaisia muutoksia, että massan toimivuutta rakenteessa on syytä epäillä, on valmistuserä tutkittava vedenläpäisevyysselvityksellä tai hylättävä. Materiaalin valinnassa tulee huomioida erityisesti materiaalierien mahdolliset laadunvaihtelut. Mineraalinen tiivistyskerros tiivistetään ennakkokokeilla määritettyyn tiiveyteen riittävän pienen vedenläpäisevyyden saavuttamiseksi. Materiaalin tiivistysominaisuudet ja tiivistyminen vallitsevissa olosuhteissa testataan ennakkokokein ennen tiivistyskerroksen rakentamista. Tiivistyskerros rakennetaan kahtena erikseen tiivistettävänä kerroksena. Suurin sallittu poikkeama vaaditusta paksuudesta on +50 mm. Alituksia vähimmäispaksuudesta ei sallita. Pinnan tasaisuusvaatimus 4,0 metrin oikolaudalla mitattuna on ± 20 mm. Tiivistyskerroksen pinta tasataan sileäksi esim. täryjyrällä. Tiiveysvaatimus on 92 % materiaalin maksimikuivatilavuuspainosta (parannettu Proctor-koe). Tiivistystulosta seurataan laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti. Tiivistämisen yhteydessä syntyneet valssin reunan aiheuttamat yli 10 mm hammastukset poistetaan ennen seuraavan kerroksen rakentamista. Samoin ennen uuden välikerroksen rakentamista edellisen kerroksen pinta karhennetaan tarttuvuuden parantamiseksi. Valmiista pinnasta poistetaan 5 mm korkeammat työkoneen jäljet. Valmiin pinnan päällä ei saa liikkua sellaisilla koneilla, jotka voivat aiheuttaa muodonmuutoksia pintaan tai materiaalin irtoamista siitä. Tiivistyskerros on suojattava rakentamisen jälkeen kuivumiselta ja eroosiolta. Mikäli materiaali poikkeaa rakeisuudeltaan etukäteisselvityksissä tutkituista materiaaleista tai materiaalissa on silmämääräisesti havaittavissa laadunmuutosta, on materiaalin kelpoisuus tutkittava vedenläpäisykokeen avulla. Urakoitsija voi jatkaa tiivistyskerroksen rakentamista omalla vastuullaan sen uhalla, että materiaali ei täytä asetettua vedenläpäisevyysvaatimusta ja rakenne joudutaan urakoitsijan kustannuksella purkamaan ja rakentamaan uudestaan. Mikäli rakennettu tiivistyskerros ei täytä asetettua kerrospaksuusvaatimusta, on rakennettu pinta karhennettava ja sen päälle levitettävä uusi kerros tiivistyskerroksessa käytettävää materiaalia vähimmäispaksuuden saavuttamiseksi. Mikäli rakenteen tiiveys on < 92 % verrattuna saman materiaalin parannetulla Proctor-kokeella saavutetusta maksimikuivatilavuuspainosta, on rakenteen tiivistys suoritettava uudelleen sillä osalla aluetta, jossa tiiveys alittuu. Tarvittaessa tiivistys on tehtävä käyttämällä raskaampaa tiivistyskalustoa. Mikäli rakenteen vedenläpäisevyys on k > 6.7x10-10 m/s, on selvitettävä mitä valmistuserää ko. näytteenottopiste edustaa ja tämän jälkeen otettava uusintanäytteet kyseisellä valmistuserällä rakennetusta alueesta. Ko. alueen k-

16 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 13 (16) Keinotekoinen eriste arvona pidetään kaikkien näytteiden keskiarvoa. Jos keskiarvo ei täytä k- arvovaatimusta, on kerros purettava ja rakennettava uudestaan. Keinotekoinen eriste asennetaan hyväksytyn tiivistyskerroksen päälle. Keinotekoisena eristeenä käytetään HDPE-kalvoa, jonka paksuus on 2,0 mm (leveys vähintään 5,0 m). Kalvon ominaisuudet ovat: paksuuden keskiarvo 2,0 mm yksittäinen poikkeama nimellispaksuudesta saa olla enintään 5 % UV-stabilointi (hiilimusta 1,5 2,5 paino-%) raaka-aineessa ei saa olla kierrätysmateriaaleja. Geomembraanin asennus tehdään tiivistysrakenneurakoitsijan laatimien hyväksytettyjen asennus- ja laadunvarmennussuunnitelmien mukaisesti. Asennussuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: asentajien nimet ja osoitus pätevyydestä kyseiseen tehtävään, yksityiskohtainen levityssuunnitelma, käytettävät saumausmenetelmät ja saumatyypit, geomembraanin suojaus, geomembraanin kuljetus, käsittely ja varastointi työmaalla, urakoitsijan laadittavaksi määrätyt suunnitelmat ja piirustukset, kalvourakoitsijan laadunvarmistusohjelma ja siihen liittyvät asiakirjat, tilaajan tai muiden urakoitsijoiden suoritteet ja hankinnat, vaurioiden, reikien, viiltojen tms. korjaussuunnitelmat, muut ohjeet ja tiedotteet. Kaikki kalvoon tulevat vauriot, reiät, viilteet tms. on tarkastettava ja korjattava. Paikkaus- ja korjauskohdat on dokumentoitava ja testattava. Kalvon päällä tulee olla kivituhkakerros Ø mm ja kuivatuskerros Ø mm ennen kuin kerrosten päällä voidaan liikkua koneella. Liikkumisen tulee tapahtua siten, että se ei aiheuta kalvon tai sen suojarakenteen rikkoutumista. Liikennöintiä keskeneräisen rakenteen päällä ei sallita. Valvoja hyväksyy päivittäin geomembraanin asennuksen. Hyväksyminen merkitään työmaapäiväkirjaan allekirjoituksin. Geomembraanin asentaja Geomembraanin asennuksessa, saumauksessa ja suojatekstiilin levityksessä on käytettävä pätevää ja kokenutta kalvourakoitsijaa. Pätevyyden ja kokemuksen osoittamiseksi on kalvotoimittajan esitettävä referenssitiedot aikaisemmista vastaavista kohteista sekä selvitys työnjohdon ja asentajien koulutuksesta ja aikaisemmasta kokemuksesta. Geomembraanin asennus Geomembraanin levitys ja levityssuunnat valitaan siten, että hitsattavien saumojen määrä minimoidaan. Rakenteen kaltevuussuunnat otetaan myös huomioon. Luiskaan ei saa tehdä luiskaan nähden poikittaisia saumoja. Kalvo saumataan käyttäen tähän tarkoitukseen valmistettua hyväksyttävää saumauskonetta ja hyväksyttyjä saumausmenetelmiä. Kalvokaistat hitsataan yhteen kaksinkertaisella saumalla, joka on varustettu ilmakanavalla koepon-

17 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 14 (16) nistusta varten. Läpiviennit, paikat yms. hitsataan käyttäen pursotehitsausta. Saumojen minimimitat hyväksytään asennussuunnitelman yhteydessä. Kaikki kalvojen liitoskohdat saumataan vesitiiviiksi hitsaamalla. Saumauskoneen hitsausajoparametrit (hitsauslämpötila, koneen ajonopeus, puristuspaine sekä - kalvon puristuma hitsaussauman kohdalla) ja niiden muutokset asetusarvoihin nähden tallennetaan siten, että ne ovat liitettävissä kyseiseen saumaan enintään yhden metrin välein. Kalvon asennuksessa on otettava huomioon säätilan ja ympäristöolosuhteiden asennustyölle asettamat rajoitukset. Kalvoa ei saa asentaa tai saumata olosuhteissa, joissa on vaarana saumaustyön epäonnistuminen tai työvirheiden syntyminen. Kalvoa ei saa asentaa alle +5 C lämpötilassa, sateessa tai voimakkaassa tuulessa. Kalvon asentamisessa on otettava huomioon erityisesti lämpötilan vaikutuksesta aiheutuvat muodonmuutokset. Levitetty kalvo on peitettävä mahdollisimman pian suoran auringonpaisteen vaikutukselta. Levitetty kalvo on suojattava myös tuulen vaikutukselta asettamalla sen päälle riittävästi tilapäisiä painoja kuten esimerkiksi hiekkasäkkejä tai auton renkaita. Laadunvalvonta Työn laadun varmistamiseksi asentajat tekevät työnäytteen ennen asennustyön aloitusta. Työnäyte tehdään työmaalla asennuspaikan olosuhteissa yhtenä vähintään 10 metriä pitkänä koesaumana. Hitsatun sauman tiiviys tarkastetaan. Koesaumalle tehdään koeponnistus ja koesaumasta otetulle näytteelle tehdään sauman lujuuskokeet (veto- ja kuorintakoe). Lisäksi työnäytteeseen tulee kuulua vähintään yksi T-sauma ja yksi läpivienti saumattuna. Myös näiden saumojen tiiviys tarkastetaan. Työnäytteen perusteella hyväksytään saumaaja, saumausmenetelmä sekä saumauksessa käytettävät työvälineet. Kaikista asennettavista kalvorullista toimitetaan asennussuunnitelman mukaisesti materiaali- ja rullatiedot sekä tiedot valmistajan laadunvarmistusjärjestelmästä tilaajalle ennen työn aloittamista. Geomembraani asennetaan asennussuunnitelman mukaisesti. Rullien numerot ja sijainti sekä saumojen, läpivientien yms. sijainti merkitään levityspiirrokseen. Koestustulokset ja saumausajoparametrit kirjataan saumaus- ja koestuspöytäkirjaan. Tiedot dokumentoidaan ja luovutetaan tilaajalle ja ulkopuoliselle laadunvalvojalle vastaanottotarkastuksessa. Mittaukset ja kokeet Geomembraanin ominaisuudet ja kunto todetaan asennuksen yhteydessä silmämääräisesti. Kalvon paksuus tarkastetaan mikrometrillä rullakohtaisesti kalvon reunasta, yksi mittaus/kalvorulla. Mittaustulos merkitään muistiin saumauspöytäkirjoihin. Hitsauslaitteen ajoparametrit säädetään vastaamaan hitsausolosuhteita joka aamu- ja iltapäivä ennen saumaustyön alkamista tai aina kun säätilassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Säätö tehdään hitsaamalla koesauma, josta otetun koepalan puristuma mitataan ja jolle tehdään lujuuskokeet. Ajoparametrien asetusarvot voidaan hyväksyä, mikäli kuorintakokeessa kuoriutuminen tapahtuu kalvosta, ei saumasta. Sauman ulkonäköä, mittoja ja koetuloksia verrataan työnäytesaumaan. Kentällä tehdyn sauman tulee vastata mitoiltaan, ulkonäöltään ja koetuloksiltaan työnäytteen hyväksyttyä saumaa.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 15 (16) Suojakerros Kuivatuskerros Kaksinkertaisten saumojen tarkastus tehdään paineistamalla saumojen väliin jäävä ilmakanava. Paineistus tehdään ottamalla huomioon kalvon paksuus, koestuspaine ja kalvon lämpötila, joiden keskinäinen riippuvuus esitetään laadunvarmistussuunnitelmassa. Saumaa voidaan pitää tiiviinä, mikäli ilmakanavassa oleva paine ei laske enempää kuin 10 % alkuperäisestä arvostaan 10 minuutin koeaikana. Painekokeen saa suorittaa aikaisintaan ½ tunnin kuluttua kyseisen sauman hitsaustyön päättymisestä. Saumojen risteyskohdat, T-saumat ja muut kohdat, joiden ulkonäkö edellyttää tai joiden tiiveyttä epäillään, tarkastetaan käyttäen vakuumikuppimenetelmää. Kaivojen ja putkien läpiviennit, paikat yms. hitsataan käyttäen pursotehitsausta. Putkiin hitsataan molemmin puolin tehdasvalmisteiset läpimenolaipat kooltaan vähintään 1000 x 1000 x 10 mm. Kaikkien saumojen tiiviys tarkistetaan aikaisintaan 0,5 h kuluttua hitsauksesta. Pursohitsaussaumat testataan vakuumikuppimenetelmällä tai asentamalla saumaan kuparijohdin ja käyttäen kipinämenetelmää. Saumojen hitsauksesta ja testauksesta laaditaan päivittäin saumauspöytäkirja. Pöytäkirjan on oltava yhtäpitävä asennussuunnitelman kanssa. Saumauspöytäkirjan tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: säätiedot asennuksen aikana levityssuunnitelma/-kartta kellonaika ja asentaja rullanumerot ja rullien sijainti materiaalitiedot rullittain hitsaussauman numero hitsaussauman pituus hitsausmenetelmä ja saumatyyppi tarkastusmenetelmä ja tarkastustulos vikojen, vaurioiden ja paikkojen yms. sijainti, tarkastus ja korjaus läpiviennit yms. detaljit. Saumauslaitteen ajoparametrit sekä saumaus- ja koestuspöytäkirja dokumentoidaan asennus- ja laadunvarmennussuunnitelman mukaisesti. Pohjarakenteessa tiivistyskerroksen HDPE kalvon suojaksi tehdään 150 mm kerros kivituhkasta, jonka rakeisuus on Ø 0-8. Pohjarakenteessa suojakerroksen päälle tehdään kuivatuskerros. Kuivatuskerros tehdään sepelistä, jonka rakeisuus on Ø 6-32 ja kerrospaksuus on 500 mm. Kerros rakennetaan yhtenä kerroksena ja levitys tulee tehdä alhaaltapäin kasvattamalla. Massoja ei saa kipata suoraan rakennusalueelle vaan ne on aseteltava kaivinkoneella alhaaltapäin kasvattamalla. Kerroksen päällä saa liikkua työkoneilla, kun se on kokonaisuudessaan levitetty (eli 500 mm). Kerros tiivistetään työkoneilla yliajamalla. Urakoitsijan suorittamalle laadunvalvonnalle asetetaan seuraavat vaatimukset:

19 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 16 (16) rakeisuus 1 koe/2 500 m³, raja-arvot KT02 kuvan ohjealuetta soveltaen huokostila 1 koe/ m³, raja-arvo >35 % kerrospaksuuden jatkuva mittaus raja-arvo mm pinnan tasaisuus 4 m oikolaudalla, raja-arvot mm, jatkuva mittaus PÄÄLLYSRAKENNETYÖT Suodatinkangas Pohja- ja kuivatusrakenteiden ja pohjamaan erottamiseksi toisistaan käytetään rakenteissa suodatinkangasta. Tasatun leikkauspohjan tai penkereen päälle levitetään suodatinkangas NorGeoSpec-luokituksen mukaan. Kankaan limitys on 500 mm. Suodatinkankaan tulee olla neulasidottu ja luokiteltu. Vaaditut testausmenetelmät ja määrät ovat Tiehallinnon julkaisun Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset kohdan 4450: suodatinkankaat -mukainen. Urakassa käytetään N2 luokan suodatinkangasta. FCG Finnish Consulting Group Oy Tarkastanut: Hannu Karhu johtava asiantuntija Laatinut: Asta Säämänen projektipäällikkö