KANDIPALAUTTEEN TULOKSET TIEDEKUNNITTAIN

Transkriptio

1 HELSIGI YLIOPISTO HELSIGFORS UIVERSITET UIVERSITY OF HELSIKI KADIPALAUTTEE TULOKSET TIEDEKUITTAI 2013 VALMISTUEET

2

3 KADIPALAUTTEE TULOKSET TIEDEKUITTAI 2013 VALMISTUEET OPITOASIOIDE YKSIKKÖ

4 Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 90/ 2014 Opintoasioiden yksikkö, Sanni Holm, Marja Venna Raportit ja selvitykset ISS (Painettu) ISS (Verkkojulkaisu) Unigrafia Helsinki 2014

5 SISÄLLYS 1 JOHDATO Kandipalaute -kysely Vastausprosentti Rahoitusmalliin liittyvät kysymykset TYYTYVÄISYYS OPITOIHI Tyytyväisyys opiskeluun ja läheisten tuki: Opiskelijat voivat hyvin yliopistossa, mutta opetusmenetelmissä ja opiskelijoiden ja opettajien välisessä vuorovaikutuksessa on parannettavaa Opintojen ohjaus: Opiskelijoiden toivoma ohjaus on vuorovaikutusta opettajan kanssa Opintojen kuormittavuus ja palaute: Opettajilta toivotaan enemmän palautetta Opiskelijoiden kommentit opintoihinsa Kandipalaute -kyselyyn OPISKELU YLIOPISTOSSA Opintomenestys: Opiskelijat kokevat menestyneensä opinnoissaan Opiskelu ulkomailla: Ulkomailla opiskelu ei ole kandivaiheessa yleistä Ajanhallinta: Suurimmalla osalla opiskelijoista ei ole ongelmia ajanhallinnassa Ryhmätyöskentely: Suurin osa opiskelijoista työskentelee paremmin yksin kuin ryhmässä Opiskelua ja opiskeluaikaa koskevat väittämät (QUEST) ELÄMÄ OPISKELU ULKOPUOLELLA Työ: Opiskelijat tekevät paljon töitä Yleinen tyytyväisyys: Opiskelijat ovat tyytyväisiä elämäänsä Harrastukset ja vapaa-aika: Opiskelijoista alle puolet osallistuu aktiivisesti ainejärjestönsä tai ylioppilaskuntansa toimintaan TAUSTATIETOJA OPISKELIJOISTA LOPUKSI Yhteenveto tuloksista Kandipalautteen tulosten hyödyntäminen yliopistossa VIITTEET Liite A. Rahoitusmallin pisteet Liite B. Tyytyväisyys opintoihin ja läheisten tuki Liite C. Opintojen ohjaus Liite D. Opintojen kuormittavuus ja palaute Liite E. Opiskelijoiden kommentit Liite F. Opiskelu ulkomailla Liite G. Ajanhallinta Liite H. Ryhmätyöskentely Liite I. Opiskelua ja opiskeluaikaa koskevat väittämät (QUEST) Liite J. Opintojen rahoitus

6 1 JOHDATO Yliopistoille on yliopistolaissa asetettu velvollisuus arvioida koulutustaan. Opiskelijapalautteen keruu on osa yliopiston itsearviointia ja opetuksen kehittämistä. Toimiva opiskelijapalautejärjestelmä on keskeinen osa koulutuksen laadunhallintajärjestelmää. Siihen kuuluu keskeisenä tekijänä myös tuloksista ja toimenpiteistä tiedottaminen. Opiskelijapalaute, palautteen keruu ja sen hyödyntäminen on noussut esiin useilta eri tahoilta. Bolognan prosessi käynnisti yliopistojen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisen. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on kannustanut yliopistoja luomaan laatuindikaattoreita toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on ollut palautekäytäntöjen kehittäminen systemaattiseksi järjestelmäksi ja opetuksen laadun indikaattoriksi. OKM käynnisti (2009) opiskelijapalautehankkeen yhteistyössä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kanssa. Hanke käynnistyi SYL:n ehdotuksesta: kerätään yhtenäistä ja vertailukelpoista tietoa opintojen ja ohjauksen tilasta. Yhdenmukaisen opiskelijapalautteen kerääminen yliopistoista vastaa opiskelijajärjestöjen toiveeseen valtakunnallisesta palautemenettelystä, jolla voidaan ohjata yliopistoja investoimaan koulutuksen laatuun. Opiskelijapalaute tulee osaksi yliopistojen rahoitusmallia vuonna 2015, perusrahoituksesta jaetaan palautteen perusteella 3 prosenttia (noin 50 miljoonaa ). Yliopistojen rahoitusmallin mukaan vastausten yhteispistemäärät vaikuttavat yliopiston tulokseen. Kandipalaute -kyselyn pilotti tehtiin keväällä 2013 ja se otettiin samana syksynä käyttöön. Oheinen raportti perustuu Helsingin yliopistossa vuonna 2013 valmistuneiden kandien kokemuksiin. Vuonna 2013 kandiksi valmistuneille on tehty kaksi kyselyä, toinen keväällä 2013 valmistuneille ja toinen syksyllä 2013 valmistuneille. Tämän raportin aineistona ovat molempien kyselyiden tulokset. Raportissa tarkastellaan kyselyiden tuloksia Helsingin yliopistossa ja tiedekunnissa. Tuloksia käsitellään aiheittain keskittyen erityisesti tarkastelemaan tyytyväisyyttä opintoihin, opetukseen ja ohjaukseen. Tiedekuntien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä on testattu ja merkitsevät erot sekä käytetyt menetelmät on mainittu alaviitteissä. Tyytyväisyyttä ohjaukseen ja opetukseen on analysoitu tarkemmin. Yliopistojen rahoitusmalliin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan myös omassa jaksossaan 1.3. Opiskelijoiden kommentit opintoihinsa tai kyselyyn liittyen on kursivoitu ja merkitty lainausmerkein. Kommentteja käsitellään jaksossa 2.4 ja kaikki opiskelijoiden kommentit ovat liitteessä tiedekunnittain. Kaikkien laajan kyselyn kysymysten vastausten suhteelliset jakaumat tai tunnusluvut esitetään liitteissä. On hienoa, että tällaisia kyselyitä tehdään. Toivon, että saadut vastaukset analysoidaan huolella ja tulokset todella vaikuttavat tutkintojen ja opintojen suunnitteluun jatkossa. 1.1 Kandipalaute -kysely Kandipalautetta koordinoidaan UIFI:n kautta ja se toteutetaan keskitetysti yliopistossa. Kysely hankittiin saksalaiselta korkeakoulutukseen erikoistuneelta CHE Consult GmbH -tuottajalta. Ratkaisu tarjoaa myös mahdollisuuden suomalaisten yliopistojen kansainväliseen vertailuun. Valmistuneet kandit saavat henkilökohtaisen linkin sähköpostiinsa ja voivat vastata siihen kolmen viikon aikana. Varsinaisia kysymyksiä on 32 kappaletta, joista rahoitusmalliin kytkettäviä on 13 kappaletta. Opiskelija saa vastaustensa perusteella halutessaan henkilökohtaista vastapalautetta. Kyselyllä selvitetään kandidaatintutkinnon suorittaneiden tyytyväisyyttä yliopistoonsa ja kokemuksia opintojen sujumisesta. Palautekysely perustuu lisäksi ajatukseen, että opinnoissa menestymiseen vaikuttavat opiskelun lisäksi monet sosiaaliset ja yhteisölliset sekä hyvinvointiin liittyvät tekijät. Kandipalaute -kysely koostuu kolmenlaisista kysymyksistä, opiskelijoiden taustatietoja, mielipiteitä ja asenteita mittaavista kysymyksistä. Taustatietoa opiskelijoista koskevia kysymyksiä ovat muun muassa perhetaustaa, 4

7 taloudellista tilannetta sekä tiedekuntaa ja opiskelualaa koskevat kysymykset. Opiskelijoiden mielipiteitä kysytään muun muassa ohjauksesta, ryhmätyöskentelystä ja kansainvälistymisestä. Opiskelijoiden asenteita mittaavat QUEST-kysymykset. Kandipalaute -kysely perustuu Vincent Tinton (Tinto 1993) ajatukseen adaptoitumisesta opintomenestyksen edellytyksenä. Opiskelijan adaptoituessa yliopistoon, instituution tarjonnan, rakenteiden ja koulutuksen pitäisi tukea opiskelijan pyrkimyksiä. Kuitenkin opiskelijoiden erilaisuus ja instituution ominaisuudet luovat omanlaatuisen adaptoitumistilanteen kullekin opiskelijalle. Tilanteessa on kolme ulottuvuutta, jotka ovat opiskelijoiden yksilöllinen opiskeluun liittyvä erilaisuus, instituution vaatimukset ja opiskelun edellytykset. Kysymykset, liittyen taustatietoihin, yliopistokohtaisiin olosuhteisiin ja mielipiteisiin, edustavat näitä kolmea ulottuvuutta. Samanaikaisesti QUEST-kysymykset vastaavat siihen kuinka opiskelijat toimivat kyseessä olevien kolmen ulottuvuuden pohjalta. QUEST-kysymyksistä kerrotaan tarkemmin jaksossa 3.5. Kandipalaute-kyselyn teoreettisesta viitekehyksestä kerrotaan enemmän CHE:n raportissa Kandipalaute Results of the third survey round - University of Helsinki (Ilieski, Leichsenring). Kandipalaute on osa Helsingin yliopiston opiskelijapalautejärjestelmää. Kysely tuottaa yliopistolle vertailukelpoista tietoa koulutuksen laadusta ja siitä, miten opiskelijat kokevat saamansa koulutuksen, samalla yliopisto saa kattavaa tietoa vastavalmistuneilta kandidaateilta ensimmäisistä opiskeluvuosista. Tuloksia käytetään yliopiston toiminnan kehittämiseen, opiskeluedellytysten parantamiseen ja opetuksen kehittämiseen. Lisäksi kysymyksiin sisältyy kansainvälinen QUEST-osio, jonka perusteella suomalaiset yliopistot vertautuvat keskieurooppalaisiin yliopistoihin. Yliopisto tuottaa raportin vuosittain, lisäksi tehdään tilannekatsauksia rahoitusmallin tulosten perusteella. Tiedekunnat saavat halutessaan aineiston käyttöönsä ja voivat omalta osaltaan analysoida tuloksia perusteellisemmin. Aineisto on myös saatavilla tutkimuskäyttöön. Kysely muuttuu jatkuvaksi palautteeksi vuoden 2015 alussa. Valmistuneet kandit saavat kyselyn kun heidän tutkintonsa on rekisteröitynä OODI:ssa. Aloilla, joilla kandintutkintoa ei suoriteta, kysely lähetetään niille opiskelijoille, jotka ovat olleet läsnäolevina opiskelijoina kuusi lukukautta, joiden kunkin aikana on kertynyt yli nolla opintopistettä. Poiminnassa huomioidaan vain kyseisellä alalla suoritetut lukukaudet. Valtakunnalliset tulokset ovat tulevaisuudessa saatavissa Opetushallituksen ylläpitämästä Vipunen tietokannasta. Kyselyllä on näin ollen kahdenlainen merkitys: se toimii sisäisessä käytössä kehittämisen tueksi tai ulkoisessa käytössä uusien opiskelijoiden rekrytoinnissa. 1.2 Vastausprosentti Kandipalaute -kyselyyn vastasi keväällä 2013 kandidaatiksi valmistuneista opiskelijoista 39 prosenttia ja syksyllä 2013 valmistuneista 53 prosenttia (kuvio 1). 1 Vastausprosentti nousi kaikissa tiedekunnissa. Toisella kyselykierroksella Kandipalaute -kyselyä markkinoitiin enemmän ja se oli jo ehtinyt tulla tunnetummaksi sekä opiskelijoiden että henkilökunnan keskuudessa. Tämä on varmasti vaikuttanut vastausprosentin nousuun. Koko vuonna prosenttia kandiksi valmistuneista, joille kysely lähetettiin, vastasi. Tiedekunnasta riippuen vastausprosentti oli prosenttia 2. Kandipalautteen piirissä olevien opiskelijoiden määrässä on suuria eroja tiedekuntien välillä. (Taulukko 1.) Kuvio 1. Vastausprosentit tiedekunnittain 1 Lääketieteellisen tiedekunnan osalta kysely on toteutettu vain kerran vuodessa. 2 Farmasian ja käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa farmaseuteiksi ja lastentarhanopettajiksi opiskelevien opinnot päättyvät yleensä kandidaatin tutkintoon, joten heidän tavoittamisensa on ollut hankalampaa, mikä voi vaikuttaa vastausprosenttiin. 5

8 Koko vuosi 2013 Syksy 2013 Kevät % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Taulukko 1. Kandipalautteen kohderyhmä ja kyselyyn vastanneet tiedekunnittain * Kandipalautteen piirissä olleet opiskelijat Kyselyyn vastanneet opiskelijat Osuus kandipalautteen kohderyhmästä HY:ssä Vastausprosentti Teologinen % 38 % Oikeustieteellinen % 34 % Lääketieteellinen % 42 % Humanistinen % 46 % Matemaattis-luonnontieteellinen % 45 % Farmasian % 24 % Bio- ja ympäristötieteellinen % 50 % Käyttäytymistieteellinen % 33 % Valtiotieteellinen % 47 % Svenska social- och kommunalhögskolan % 38 % Maatalous-metsätieteellinen % 46 % Eläinlääketieteellinen % 72 % HELSIGI YLIOPISTO % 43 % * tieto puuttuu 47 opiskelijalta. 1.3 Rahoitusmalliin liittyvät kysymykset Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän ehdotuksesta, että opiskelijapalaute on osa yliopistojen rahoitusmallia vuodesta 2015 alkaen. Rahoituslaskennassa käytetään opiskelijoiden vastauksia kolmeentoista Kandipalaute -kyselyn kysymykseen, jotka esitetään taulukoissa 2 ja 3. Jokainen rahoitusmalliin valittu kysymys pisteytetään siten, että vastauksesta samaa / erittäin helppoa saa 5 pistettä. Vastauksesta osittain samaa / melko helppoa saa 4 pistettä. Vastauksesta osittain eri / melko hankalaa saa 3 pistettä. Vastauksesta eri 3 Vastaajista 94 prosenttia on vastannut suomen kieliseen kandipalaute -kyselyyn, 6 prosenttia on vastannut ruotsinkieliseen kyselyyn ja vain 5 vastaajaa on vastannut englannin kieliseen kyselyyn. 6

9 / erittäin hankalaa saa 2 pistettä. Vastauksesta en tarvinnut / en pysty arvioimaan saa 1 pisteen. Lopuksi kunkin kysymyksen pisteet lasketaan yhteen. Tarkempaa tietoa rahoitusmallista löytyy julkaisusta Vahvemmat kannusteet koulutuksen ja tutkimuksen laadun varmistamiselle Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkastamiseksi vuodesta 2015 alkaen (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:7). Liitteessä A esitetään kustakin 13 kysymyksestä saadut pisteet sekä pisteet yhteensä tiedekunnittain ja koko yliopistossa. Opiskelijamäärältään suuret tiedekunnat saavat muita enemmän pisteitä. Taulukoista A.1 ja A.2 käy ilmi, että lähes kaikissa tiedekunnissa eniten ja vähiten pisteitä on saatu samoista kysymyksistä. Taulukoissa 2 ja 3 esitetään rahoitusmalliin valittujen 13 kysymyksen osalta samaa tai osittain samaa väitteiden kanssa olevien osuus koko yliopistossa ja tiedekunnissa. Tummimmalla oranssilla on merkitty prosenttiosuus, joka on tiedekunnan suurin ja valkoisella on merkitty pienin prosenttiosuus, jonka tiedekunta on jonkin 13 kysymyksen osalta saanut. Värien perusteella voidaan vertailla mihin tiedekunnassa tai koko yliopistossa ollaan tyytyväisimpiä ja mihin tyytymättömimpiä. Taulukoiden 2 ja 3 perusteella vastaajista suuri osa voi hyvin yliopistossa, kokee koulutuksen myötä kehittyneen osaamisensa ja koulutuksen vastaavan odotuksia ja tavoitteita sekä pitää opetusta pääosin laadukkaana. Vähiten tyytyväisiä ollaan opintojen suunnitteluun tarjottuun ohjaukseen, opinto-ohjelman tarjoamiin vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiin ja opettajilta saatuun palautteeseen. 4 Tiedekuntien välillä on eroja siinä mihin vastaajat ovat tyytyväisiä ja mihin tyytymättömiä. Teologisessa ja humanistisessa tiedekunnassa ollaan tyytyväisiä ohjaukseen kandidaatin tutkielman laatimiseen. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa käytettyihin opetusmenetelmiin ollaan tyytymättömiä. Kysely herättää pohtimaan, kannattaako vastata rehellisen kriittisesti, jos vastaukset vaikuttavat oman koulutusalan rahoitukseen. On ehkä jopa epäreilua asettaa opiskelijat sellaiseen asemaan. Aika pitkä kysely, monitulkintaisia väitteitä. En ymmärrä miten tällaisen hiukan pöhkön, semitieteellisen surveyn perusteella voidaan tehdä mitään mielekkäitä johtopäätöksiä, saati jakaa rahoitusta? 4 On huomioitava, että osa on vastannut, ettei ole tarvinnut ohjausta opintojen suunnitteluun (liite C). oin neljäsosa vastaajista ei ole pystynyt arvioimaan väittämää olen tyytyväinen opinto-ohjelmani tarjoamiin vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiin. 7

10 Taulukko 2. Samaa tai osittain samaa rahoitusmalliin kuuluvien väitteiden kanssa olevien osuus prosentteina 5 Voin hyvin yliopistossani Olen tyytyväinen omaan opiskeluuni Koulutukseni myötä kehittynyt osaamiseni vastaa odotuksiani Koulutukseni vastasi sille asetettuja tavoitteita Opetus oli mielestäni pääosin laadukasta Olen tyytyväinen käytettyihin opetusmenetelmiin Teologinen 87 % 76 % 89 % 86 % 84 % 79 % Oikeustieteellinen 89 % 84 % 85 % 81 % 48 % 36 % Lääketieteellinen 88 % 86 % 96 % 91 % 90 % 78 % Humanistinen 85 % 75 % 80 % 73 % 83 % 72 % Matemaattis-luonnontieteellinen 89 % 79 % 88 % 87 % 87 % 77 % Farmasian 91 % 91 % 91 % 81 % 84 % 78 % Bio- ja ympäristötieteellinen 82 % 75 % 86 % 78 % 73 % 63 % Käyttäytymistieteellinen 91 % 82 % 90 % 84 % 84 % 69 % Valtiotieteellinen 86 % 80 % 76 % 74 % 73 % 56 % Svenska social- och kommunalhögskolan 91 % 91 % 87 % 87 % 61 % 44 % Maatalous-metsätieteellinen 90 % 70 % 87 % 84 % 83 % 73 % Eläinlääketieteellinen 87 % 85 % 94 % 92 % 96 % 83 % HELSIGI YLIOPISTO 88 % 79 % 86 % 81 % 80 % 68 % Taulukko 3. Samaa tai osittain samaa rahoitusmalliin kuuluvien väitteiden kanssa olevien osuus prosentteina 5 Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta kandidaatin tutkielman laatimiseen / opinnäytteen tekemiseen 6 Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta opintojen suunnitteluun 6 Miten helppoa tai vaikeaa on ollut löytää opintoihisi liittyvää tietoa ja tukea 7 Ongelmatilanteissa olen tarvittaessa löytänyt henkilön, jolta olen voinut pyytää neuvoa Olen ollut tyytyväinen opinto-ohjelmani tarjoamiin vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiin Olen ollut tyytyväinen vuorovaikutukseeni opetushenkilökunnan kanssa Opettajilta saamani palaute on auttanut minua opinnoissani Teologinen 82 % 24 % 60 % 71 % 42 % 77 % 73 % Oikeustieteellinen 45 % 31 % 82 % 60 % 33 % 39 % 35 % Lääketieteellinen 24 % 35 % 81 % 64 % 32 % 84 % 55 % Humanistinen 79 % 45 % 68 % 72 % 42 % 77 % 71 % 67 % 56 % 84 % 78 % 48 % 72 % 55 % Farmasian 66 % 47 % 80 % 66 % 50 % 50 % 30 % Bio- ja ympäristötieteellinen 47 % 49 % 67 % 63 % 41 % 63 % 51 % Käyttäytymistieteellinen 64 % 38 % 74 % 73 % 49 % 77 % 57 % Valtiotieteellinen 66 % 43 % 70 % 68 % 49 % 66 % 53 % Svenska social- och kommunalhögskolan Matemaattisluonnontieteellinen Maatalousmetsätieteellinen 57 % 39 % 73 % 83 % 61 % 74 % 61 % 76 % 50 % 85 % 84 % 56 % 73 % 64 % Eläinlääketieteellinen 83 % 54 % 92 % 79 % 38 % 67 % 33 % HELSIGI YLIOPISTO 66 % 43 % 75 % 72 % 45 % 71 % 57 % 5 Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta en pysty arvioimaan tätä väittämää, eri, osittain eri, osittain samaa ja samaa. 6 Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat en tarvinnut ohjausta tässä asiassa, en pysty arvioimaan tätä väittämää, eri, osittain eri, osittain samaa ja samaa. 7 Kysymyksen vastausvaihtoehdot ovat erittäin hankalaa, melko hankalaa, melko helppoa ja erittäin helppoa. Prosenttiosuus on vastausvaihtoehdon erittäin helppoa tai melko helppoa valinneiden osuus. 8

11 2 TYYTYVÄISYYS OPITOIHI 2.1 Tyytyväisyys opiskeluun ja läheisten tuki: Opiskelijat voivat hyvin yliopistossa, mutta opetusmenetelmissä ja opiskelijoiden ja opettajien välisessä vuorovaikutuksessa on parannettavaa Koulutukseen ja opetukseen ollaan tyytyväisiä. Opiskelijat saavat tukea läheisiltään. Kyselyyn vastanneista 88 prosenttia on samaa tai osittain samaa väitteen voin hyvin yliopistossani kanssa. Lähes yhtä suuri osuus kokee, että heidän koulutuksensa myötä kehittynyt osaamisensa vastaa heidän odotuksiaan. Vähiten tyytyväisiä ollaan opetusmenetelmiin. Vastaajista 68 prosenttia on samaa tai osittain samaa väitteen olen tyytyväinen käytettyihin opetusmenetelmiin kanssa. Tiedekuntien välillä on eroja tyytyväisyydessä opetusmenetelmiin. Tyytyväisimpiä opetusmenetelmiin ovat eläinlääketieteen ja tyytymättömimpiä oikeustieteen opiskelijat. (Taulukko 4.) Vastaajista 94 prosenttia kokee, että heidän perheensä ja ystäväpiirinsä tukee heitä ja kannustaa heitä opinnoissaan. oin kolmasosa on samaa tai osittain samaa väitteen yksityiselämäni ei haittaa tällä hetkellä opintojani kanssa. (Taulukko 5.) Taulukoihin 4 ja 5 on merkitty tilastollisesti merkitsevät erot. Suurimmat prosenttiosuudet kuhunkin kysymykseen liittyen on merkitty tummanpunaisella ja pienimmät valkoisella. Taulukoissa 4 ja 5 esitettyjen kysymysten vastausten jakaumat esitetään tarkemmin liitteessä B. Opettajat ovat olleet asiantuntijoita ja valmiita miettimään hyvää oppimisympäristöä. Haluavat kehittyä opettajina ja omalla alallaan. Toivoisin pedagogisesti lahjakkaampia luennoitsijoita, joilla on halu opettaa. Taulukko 4. Samaa tai osittain samaa tyytyväisyyteen opintoihin liittyvien väitteiden kanssa 8 Koulutukseni myötä kehittynyt osaamiseni vastaa odotuksiani* Koulutukseni vastasi sille asetettuja tavoitteita* Opetus oli mielestäni pääosin laadukasta* Olen tyytyväinen käytettyihin opetusmenetelmiin* Voin hyvin yliopistossani Olen tyytyväinen omaan opiskeluuni Teologinen 89 % 86 % 84 % 79 % 87 % 76 % Oikeustieteellinen 85 % 81 % 48 % 36 % 89 % 84 % Lääketieteellinen 96 % 91 % 90 % 78 % 88 % 86 % Humanistinen 80 % 73 % 83 % 72 % 85 % 75 % Matemaattis-luonnontieteellinen 88 % 87 % 87 % 77 % 89 % 79 % Farmasian 91 % 81 % 84 % 78 % 91 % 91 % Bio- ja ympäristötieteellinen 86 % 78 % 73 % 63 % 82 % 75 % Käyttäytymistieteellinen 90 % 84 % 84 % 69 % 91 % 82 % Valtiotieteellinen 76 % 74 % 73 % 56 % 86 % 80 % Svenska social- och kommunalhögskolan 87 % 87 % 61 % 44 % 91 % 91 % Maatalous-metsätieteellinen 87 % 84 % 83 % 73 % 90 % 70 % Eläinlääketieteellinen 94 % 92 % 96 % 83 % 87 % 85 % HELSIGI YLIOPISTO 86 % 81 % 80 % 68 % 88 % 79 % * Tiedekuntien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä merkitsevyystasolla 0,05 2 -riippumattomuustestin perusteella. 8 Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat en pysty arvioimaan tätä väittämää, eri, osittain eri, osittain samaa ja samaa. 9

12 Taulukko 5. Samaa tai osittain samaa läheisten tukeen liittyvien väitteiden kanssa 8 Perheeni tukee ja kannustaa minua opinnoissani Ystäväpiirini tukee ja kannustaa minua opinnoissani Yksityiselämäni ei haittaa tällä hetkellä opintojani Teologinen 89 % 97 % 40 % Oikeustieteellinen 96 % 95 % 26 % Lääketieteellinen 97 % 95 % 33 % Humanistinen 93 % 91 % 32 % Matemaattis-luonnontieteellinen 92 % 90 % 28 % Farmasian 94 % 94 % 28 % Bio- ja ympäristötieteellinen 96 % 94 % 33 % Käyttäytymistieteellinen 95 % 98 % 37 % Valtiotieteellinen 92 % 93 % 31 % Svenska social- och kommunalhögskolan 96 % 100 % 35 % Maatalous-metsätieteellinen 92 % 97 % 26 % Eläinlääketieteellinen 96 % 98 % 27 % HELSIGI YLIOPISTO 94 % 94 % 32 % Opetusmenetelmiin ja vuorovaikutukseen opetushenkilökunnan kanssa tyytyväiset sekä riittävästi palautetta opettajilta saaneet pitävät opetusta laadukkaampana kuin muut kuten kuvioista 2-4 nähdään. 9 Väitteen olen tyytyväinen käytettyihin opetusmenetelmiin kanssa samaa olevista 87 prosenttia on samaa siitä, että opetus oli ollut pääosin laadukasta (kuvio 2). Väitteen olen ollut tyytyväinen vuorovaikutukseeni opetushenkilökunnan kanssa kanssa samaa olevista 66 prosenttia on samaa siitä, että opetus oli ollut pääosin laadukasta (kuvio 3). Väitteen olen saanut riittävästi palautetta opettajiltani kanssa samaa olevista 67 prosenttia on samaa siitä, että opetus oli ollut pääosin laadukasta (kuvio 4). Kuvio 2. Opetuksen pitäminen laadukkaana on yhteydessä tyytyväisyyteen opetusmenetelmiin 100% 90% 87% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 36% 45% 40% 8% 3% 0% 0% 0% 19% 50% 57% 13% Eri Osittain eri Osittain samaa Opetus oli mielestäni pääosin laadukasta 0% 7% 35% Samaa Olen tyytyväinen käytettyihin opetusmenetelmiin Eri, =62 Osittain eri, =285 Osittain samaa, =552 Samaa, =210 9 Muuttujien väliset yhteydet ovat tilastollisesti merkitseviä merkitsevyystasolla 0,05 2 -riippumattomuustestin perusteella. 10

13 Kuvio 3. Opetuksen pitäminen laadukkaana on yhteydessä vuorovaikutukseen opetushenkilökunnan kanssa 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 25% 4% 1% 0% 37% 29% 15% 4% 29% 53% 51% 31% Eri Osittain eri Osittain samaa Opetus oli mielestäni pääosin laadukasta 14% 9% 33% 66% Samaa Olen ollut tyytyväinen vuorovaikutukseeni opetushenkilökunnan kanssa Eri, =68 Osittain eri, =201 Osittain samaa, =522 Samaa, =252 Kuvio 4. Opetuksen pitäminen laadukkaana on yhteydessä opettajilta saatuun palautteeseen 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 11% 2% 0% 0% 28% 23% 8% 6% Eri Osittain eri 50% 45% 46% 46% 27% Osittain samaa Opetus oli mielestäni pääosin laadukasta 16% 25% 67% Samaa Olen saanut riittävästi palautetta opettajiltani Eri, =204 Osittain eri, =367 Osittain samaa, =369 Samaa, =124 Yliopistossa hyvin voivat, opetukseen ja opetusmenetelmiin tyytyväiset kokevat koulutuksensa ja osaamisensa vastanneen tavoitteita. Perheen ja ystävien tuki ja kannustus ovat yhteydessä siihen voiko hyvin yliopistossa ja onko tyytyväinen omaan opiskeluunsa. Elämäänsä yleensä tyytyväiset opiskelijat voivat muita paremmin myös yliopistossa. 10 Mielestäni tasoa pitäisi nostaa yliopistossa ja peruskursseja laajentaa ja vaikeuttaa. Tällä hetkellä perusasioita opetellaan ylimalkaisesti. 10 Mainitut korrelaatiot ovat tilastollisesti merkitseviä merkitsevyystasolla 0,05. 11

14 2.2 Opintojen ohjaus: Opiskelijoiden toivoma ohjaus on vuorovaikutusta opettajan kanssa Ohjausta tarvitaan enemmän. Ohjauksen tarve on moninaista. Väitteen tarjolla on ollut riittävästi ohjausta kandidaatin tutkielman laatimiseen / opinnäytetyön tekemiseen kanssa on samaa tai osittain samaa 66 prosenttia vastaajista. Vielä useampi, 83 prosenttia vastaajista, on sitä, että tarjolla on ollut riittävästi tilaisuuksia tutustua muihin opiskelijoihin. Vähiten vastaajat ovat samaa tai osittain samaa siitä, että tarjolla on ollut riittävästi ohjausta, kun on hakenut tasapainoa perheen ja opiskelun välillä. (Taulukko 6 ja 7.) Tiedekuntien välillä on eroja vastaajien näkemyksissä ohjauksen riittävyydestä. Taulukoihin on merkitty tilastollisesti merkitsevät erot. Suurimmat prosenttiosuudet kuhunkin kysymykseen liittyen on merkitty tummansinisellä ja pienimmät valkoisella. Taulukoissa 6 ja 7 esitettyjen kysymysten vastausten jakaumat esitetään tarkemmin liitteessä C. Taulukko 6. Samaa tai osittain samaa opintojen ohjausta koskevien väitteiden kanssa 11 Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta opintojen suunnitteluun* Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta opintojen etenemiseen liittyviin ongelmiin Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta opinnoissa suuntautumiseen* Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta kandidaatin tutkielman laatimiseen / opinnäytteen tekemiseen* Tarjolla on ollut riittävästi tilaisuuksia tutustua muihin opiskelijoihin* Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta hakiessani suuntaa elämälleni Teologinen 24 % 32 % 11 % 32 % 82 % 65 % 8 % Oikeustieteellinen 31 % 30 % 14 % 18 % 45 % 81 % 15 % Lääketieteellinen 35 % 37 % 8 % 28 % 24 % 95 % 7 % Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta motivaatioongelmiin Humanistinen 45 % 37 % 9 % 26 % 79 % 77 % 9 % Matemaattisluonnontieteellinen 56 % 45 % 15 % 41 % 67 % 82 % 15 % Farmasian 47 % 38 % 13 % 26 % 66 % 91 % 16 % Bio- ja ympäristötieteellinen 49 % 35 % 20 % 41 % 47 % 82 % 20 % Käyttäytymistieteellinen 38 % 35 % 16 % 26 % 64 % 90 % 14 % Valtiotieteellinen 43 % 30 % 8 % 18 % 66 % 86 % 12 % Svenska social- och kommunalhögskolan 39 % 48 % 17 % 30 % 57 % 87 % 0 % Maatalousmetsätieteellinen 50 % 32 % 19 % 43 % 76 % 89 % 7 % Eläinlääketieteellinen 54 % 46 % 17 % 31 % 83 % 85 % 15 % HELSIGI YLIOPISTO 43 % 36 % 13 % 29 % 66 % 83 % 11 % * Tiedekuntien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä merkitsevyystasolla 0,05 2 -riippumattomuustestin perusteella. Olen ollut erittäin pettynyt opetukseen tiedekunnassani. Opettajien antama ohjaus etenkin harjoitusseminaarien ja Pro gradu -tutkielman osalta on ollut täysin olematonta. Myöskään opiskelijan opinnoistaan/tehtävistään saamasta palautteesta ei voi edes puhua. Opiskelijat ovat opettajille täysin kasvotonta massaa. Opinnot ovat muistuttaneet enemmänkin etäopiskelumuotoista kirjekurssia kuin huippu yliopistossa tapahtuvaa opiskelua. Olisin toivonut enemmän opetusta, jossa on paremmat mahdollisuudet tutustua muihin opiskelijoihin. 11 Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat en tarvinnut ohjausta tässä asiassa, en pysty arvioimaan tätä väittämää, eri, osittain eri, osittain samaa ja samaa. 12

15 Taulukko 7. Samaa tai osittain samaa opintojen ohjausta koskevien väitteiden kanssa 11 Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta hakiessani suuntaa ammatilliselle suuntautumiselleni* Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta asunnon etsimiseen* Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta työpaikan etsimiseen* Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta hakiessani tasapainoa perheen ja opiskelun välillä* Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta hakiessani tasapainoa työn ja opiskelun välillä Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta sopivan harjoittelupaikan löytämiseen* Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta terveyteen liittyvissä ongelmissa Teologinen 32 % 11 % 10 % 7 % 6 % 50 % 44 % Oikeustieteellinen 10 % 11 % 16 % 15 % 14 % 19 % 38 % Lääketieteellinen 29 % 36 % 32 % 5 % 9 % 39 % 40 % Humanistinen 16 % 10 % 7 % 6 % 8 % 11 % 45 % Matemaattisluonnontieteellinen 24 % 24 % 23 % 9 % 15 % 23 % 48 % Farmasian 28 % 22 % 28 % 16 % 25 % 50 % 53 % Bio- ja ympäristötieteellinen 16 % 20 % 12 % 6 % 4 % 28 % 47 % Käyttäytymistieteellinen 24 % 9 % 16 % 13 % 13 % 43 % 49 % Valtiotieteellinen 20 % 7 % 14 % 4 % 9 % 12 % 42 % Svenska social- och kommunalhögskolan 22 % 4 % 0 % 4 % 13 % 70 % 17 % Maatalousmetsätieteellinen 28 % 11 % 13 % 8 % 12 % 23 % 48 % Eläinlääketieteellinen 28 % 14 % 12 % 16 % 12 % 37 % 45 % HELSIGI YLIOPISTO 22 % 14 % 15 % 8 % 11 % 26 % 45 % * Tiedekuntien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä merkitsevyystasolla 0,05 2 -riippumattomuustestin perusteella. Ohjausta käsitteleviä kysymyksiä analysoidaan tarkemmin. 12 Faktorianalyysin perusteella ohjausta käsittelevät muuttujat, jotka esitetään taulukoissa 6 ja 7, mittaavat kolmea eri ulottuvuutta. Kolmen faktorin ratkaisu valittiin tulkinnallisista ja teoreettisista syistä. Väittämäkohtaiset faktorilataukset ja kommunaliteetit on esitetty liitteen C taulukossa C.15. Faktorianalyysin perusteella muodostettiin summamuuttujat. 13 Keskitymme tarkastelemaan tarkemmin tyytyväisyyttä opintojen ohjaukseen ja uraohjaukseen. Ensimmäinen summamuuttuja tyytyväisyys opintojen ohjaukseen muodostuu muuttujista tarjolla on ollut riittävästi ohjausta opintojen suunnitteluun, tarjolla on ollut riittävästi ohjausta opintojen etenemiseen liittyviin ongelmiin, tarjolla on ollut riittävästi ohjausta opinnoissa suuntautumiseen ja tarjolla on ollut riittävästi ohjausta kandidaatin tutkielman laatimiseen. Toinen summamuuttuja tyytyväisyys uraohjaukseen muodostuu muuttujista tarjolla on ollut riittävästi ohjausta hakiessani suuntaa ammatilliselle suuntautumiselleni, tarjolla on ollut riittävästi ohjausta harjoittelupaikan etsimiseen ja tarjolla on ollut riittävästi ohjausta työpaikan etsimiseen. Taulukossa 8 esitetään tiedekuntakohtaisia tunnuslukuja summamuuttujista. Opintojen ohjaukseen ollaan keskimäärin tyytyväisempiä kuin uraohjaukseen. Tyytyväisimpiä opintojen ohjaukseen ollaan eläinlääketieteellisessä ja matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Tyytyväisimpiä uraohjaukseen ollaan lääketieteellisessä ja farmasian tiedekunnassa. 12 Ennen tätä vastaukset en pysty arvioimaan tätä väittämää ja en tarvinnut ohjausta tässä asiassa on muutettu puuttuviksi tiedoiksi. Osittain tästä syystä ohjausta käsittelevissä muuttujissa on paljon puuttuvia tietoja, joita on paikattu imputoimalla, jotta monimuuttujamenetelmien käyttäminen olisi mielekästä. Ensin aineistosta on poistettu ne vastaajat, joilla vastaus puuttuu yli 50 prosentista ohjausta käsittelevistä muuttujista. Tämän jälkeen puuttuvat tiedot on korvattu regressioimputoinnilla. 13 Summamuuttujia käytetään faktoripisteiden sijaan, koska ne ovat vertailukelpoisia tulevien kyselyiden tuloksista vastaavalla tavalla muodostettujen muuttujien kanssa. 13

16 Taulukko 8. Tunnuslukuja tyytyväisyydestä opintojen ohjaukseen ja uraohjaukseen Tyytyväisyys opintojen ohjaukseen Tyytyväisyys uraohjaukseen Keskiarvo Keskihajonta Keskiarvo Keskihajonta Teologinen 2,34 0,78 2,28 0,76 53 Oikeustieteellinen 2,27 0,72 1,96 0,76 47 Lääketieteellinen 2,36 0,63 2,49 0,72 48 Humanistinen 2,41 0,67 1,75 0, Matemaattis-luonnontieteellinen 2,59 0,74 2,21 0,79 84 Farmasia 2,41 0,74 2,44 0,81 25 Bio- ja ympäristötieteellinen 2,34 0,76 1,88 0,63 45 Käyttäytymistieteellinen 2,39 0,73 2,22 0,78 94 Valtiotieteellinen 2,27 0,74 1,82 0, SSKH 2,36 0,72 2,15 0,76 16 Maatalous-metsätieteellinen 2,54 0,71 2,12 0,80 80 Eläinlääketieteellinen 3,09 0,68 2,32 0,67 32 HELSIGI YLIOPISTO 2,43 0,73 2,04 0, Tyytyväisyyttä opintojen ohjaukseen ja uraohjaukseen on mallinnettu lineaarisilla regressiomalleilla. Regressiomallien tulokset esitetään taulukoissa C.16 ja C.17. Tyytyväisyyttä opintojen ohjaukseen selitettiin arviolla aikaisemmasta opintomenestyksestä 14, kokemuksella siitä onko ongelmatilanteissa tarvittaessa löytänyt henkilön, jolta on voinut pyytää neuvoa 15, kokemuksella siitä onko opetushenkilöstö ollut valmis kuuntelemaan opiskelijoiden kysymyksiä ja huolenaiheita myös opetustilanteiden ja vastaanottoaikojen ulkopuolella 16, sillä onko saanut riittävästi palautetta opettajilta 17, tyytyväisyydellä vuorovaikutukseensa opetushenkilökunnan kanssa 18, vastaajan iällä sekä tiedekunnalla. Tyytyväisyyttä uraohjaukseen selitettiin tyytyväisyydellä vuorovaikutukseen opetushenkilökunnan kanssa, sillä onko saanut riittävästi palautetta opettajilta, liittyykö työ opiskelualaan 19 sekä tiedekunnalla. Taulukossa C.18 esitetään regressiomallien sopivuusindikaattorit. 20 Opiskelijat, jotka ovat ongelmatilanteissa tarvittaessa löytäneet henkilön, jolta ovat voineet pyytää neuvoa, ovat muita tyytyväisempiä opintojen ohjaukseen. Opiskelijat, jotka ovat kokeneet, että opetushenkilöstö on ollut valmis kuuntelemaan opiskelijoiden kysymyksiä ja huolenaiheita myös opetustilanteiden ja vastaanottoaikojen ulkopuolella ovat tyytyväisempiä opintojen ohjaukseen. Myös vuorovaikutukseensa opetushenkilökunnan kanssa tyytyväiset ovat muita tyytyväisempiä opintojen ohjaukseen. Riittävästi palautetta opettajilta saaneet ovat muita tyytyväisempiä opintojen ohjaukseen. Vuosikurssinsa parhaimpaan kolmannekseen ja keskiverto-opiskelijoiden joukkoon itsensä ensimmäisinä opiskeluvuosinaan arvioivien välillä ei ole eroa tyytyväisyydessä opintojen ohjaukseen. Heikoimpaan kolmannekseen itsensä arvioivat ovat opintojen ohjaukseen tyytymättömämpiä kuin parhaimpaan kolmannekseen itsensä sijoittaneet. Vanhemmat opiskelijat ovat nuorempia tyytyväisempiä opintojen ohjaukseen. Vertailuryhmänä 14 Opintomenestys 1 -muuttuja saa arvon 1, kun opiskelijan on vastannut kysymykseen millaiseksi arvioit opintomenestyksesi ensimmäisten opiskeluvuosien aikana? olen (todennäköisesti) kuulunut vuorikurssini heikoimpaan kolmannekseen, ja on muutoin 0. Opintomenestys 2 -muuttuja saa arvon 1, kun opiskelijan on vastannut em. kysymykseen olen (todennäköisesti) kuulunut vuorikurssini keskiverto-opiskelijoiden joukkoon, ja on muutoin 0. Vertailuryhmänä ovat em. kysymykseen olen (todennäköisesti) kuulunut vuorikurssini parhaimpaan kolmannekseen vastanneet. 15 Apua saatavilla -muuttuja saa arvon 1, kun vastaaja on ollut samaa tai osittain samaa väitteen ongelmatilanteissa olen tarvittaessa löytänyt henkilön, jolta olen voinut pyytää apua kanssa, ja on muutoin Opetushenkilöstö on tavoitettavissa -muuttuja saa arvon 1, kun vastaaja on ollut samaa tai osittain samaa väitteen opetushenkilöstö on ollut valmis kuuntelemaan opiskelijoiden kysymyksiä ja huolenaiheita myös opetustilanteiden ja vastaanottoaikojen ulkopuolella kanssa, ja on muutoin Tyytyväinen palautteeseen -muuttuja saa arvon 1, kun vastaaja on ollut samaa tai osittain samaa väitteen olen saanut riittävästi palautetta opettajilta kanssa, ja on muutoin Tyytyväisyys vuorovaikutukseen -muuttuja saa arvon 1, kun vastaaja on ollut samaa tai osittain samaa väitteen olen tyytyväinen vuorovaikutukseeni opetushenkilökunnan kanssa kanssa, ja on muutoin Työskentelee omalla alalla -muuttuja saa arvon 1, kun opiskelija on vastannut kysymykseen liittyykö ansiotyösi (tai vähintään yksi työtehtäväsi) opiskelemaasi alaan? työni liittyy selvästi opiskelemaani alaan ja/tai mahdolliseen tulevaan työkenttääni ja arvon 0, kun opiskelija on vastannut työni ei varsinaisesti liity opintoihini tai tavoittelemaani ammattiin. 20 Tyytyväisyyttä opintojen ohjaukseen selittävän mallin selitysaste on 28 %. Tyytyväisyyttä uraohjaukseen selittävän mallin selitysaste on 18 %. 14

17 toimivaan eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan verrattuna muissa tiedekunnissa ollaan tyytymättömämpiä opintojen ohjaukseen. Opiskelijat ovat tyytyväisempiä uraohjaukseen, jos he ovat saaneet riittävästi palautetta opettajilta. Vuorovaikutukseensa opetushenkilökunnan kanssa tyytyväiset opiskelijat ovat muita tyytyväisempiä uraohjaukseen. Opiskelemallaan alalla työskentelevät opiskelijat ovat uraohjaukseen tyytyväisempiä kuin opiskelijat, jotka eivät työskentele opiskelemallaan alalla. Tiedekuntien välillä on vähemmän eroja tyytyväisyydessä opintojen ohjaukseen kuin uraohjaukseen. Eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan, joka toimii vertailuryhmänä, verrattuna humanistisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat ovat tyytymättömämpiä uraohjaukseen. 2.3 Opintojen kuormittavuus ja palaute: Opettajilta toivotaan enemmän palautetta Joka toisen mielestä opintopisteet eivät ole suhteessa vaivannäköön. Kyselyyn vastanneista 75 prosenttia on sitä, että opintoihin liittyvää tietoa ja tukea on ollut erittäin tai melko helppoa löytää ja 71 prosenttia on tyytyväinen vuorovaikutukseensa opetushenkilökunnan kanssa. Vain 12 prosenttia on samaa tai osittain samaa siitä, että tenttien määrä lukukautta kohti on ollut liian suuri. Yli puolet vastaajista on sitä, että myönnetyt opintopisteet eivät ole olleet suhteessa vaivannäköön. (Taulukko 9 ja 10.) Tiedekuntien välillä on eroja vastaajien tyytyväisyydessä opintoihin. Taulukoihin on merkitty tilastollisesti merkitsevät erot. Suurimmat prosenttiosuudet kuhunkin kysymykseen liittyen on merkitty tummanvioletilla ja pienimmät valkoisella. Taulukoissa 9 ja 10 esitettyjen kysymysten vastausten jakaumat esitetään tarkemmin liitteessä D. Taulukko 9. Samaa tai osittain samaa tyytyväisyyteen opintoihin liittyvien väitteiden kanssa 21 Miten helppoa tai vaikeaa on ollut löytää opintoihisi liittyvää tietoa ja tukea 22 * Lukujärjestykseni on ollut liian täynnä (liian monta opetukseen liittyvää läsnäolotuntia viikossa)* Myönnetyt opintopisteet eivät ole olleet suhteessa vaivannäkööni, sillä niiden suorittaminen ei ole vastannut ohjeellista työmäärää* Ongelmatilanteissa olen tarvittaessa löytänyt henkilön, jolta olen voinut pyytää neuvoa* Opintojeni rakenteen ansiosta minun on helppo tutustua muihin opiskelijoihin* Teologinen 60 % 23 % 62 % 71 % 40 % Oikeustieteellinen 82 % 28 % 54 % 60 % 32 % Lääketieteellinen 81 % 66 % 73 % 64 % 92 % Humanistinen 68 % 32 % 61 % 72 % 45 % Matemaattisluonnontieteellinen 84 % 26 % 49 % 78 % 53 % Farmasian 80 % 52 % 57 % 66 % 77 % Bio- ja ympäristötieteellinen 67 % 30 % 57 % 63 % 69 % Käyttäytymistieteellinen 74 % 37 % 56 % 73 % 68 % Valtiotieteellinen 70 % 17 % 47 % 68 % 51 % Svenska social- och kommunalhögskolan 73 % 26 % 52 % 83 % 83 % Maatalous-metsätieteellinen 85 % 36 % 63 % 84 % 73 % Eläinlääketieteellinen 92 % 46 % 52 % 79 % 79 % HELSIGI YLIOPISTO 75 % 33 % 57 % 72 % 58 % * Tiedekuntien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä merkitsevyystasolla 0,05 2 -riippumattomuustestin perusteella. 21 Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat en pysty arvioimaan tätä väittämää, eri, osittain eri, osittain samaa ja samaa. 22 Kysymyksen vastausvaihtoehdot ovat erittäin hankalaa, melko hankalaa, melko helppoa ja erittäin helppoa. Prosenttiosuus on vastausvaihtoehdon erittäin helppoa tai melko helppoa valinneiden osuus. 15

18 Taulukko 10. Samaa tai osittain samaa tyytyväisyyteen opintoihin liittyvien väitteiden kanssa 21 Tenttien määrä lukukautta kohti on ollut liian suuri* Olen ollut tyytyväinen vuorovaikutukseeni opetushenkilökunnan kanssa* Olen saanut riittävästi palautetta opettajiltani* Opettajilta saamani palaute on auttanut minua opinnoissani* Teologinen 15 % 42 % 77 % 58 % 73 % Oikeustieteellinen 11 % 33 % 39 % 18 % 35 % Lääketieteellinen 15 % 32 % 84 % 45 % 55 % Olen ollut tyytyväinen opinto-ohjelmani tarjoamiin vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiin* Humanistinen 11 % 42 % 77 % 59 % 71 % Matemaattisluonnontieteellinen 12 % 48 % 72 % 48 % 55 % Farmasian 13 % 50 % 50 % 37 % 30 % Bio- ja ympäristötieteellinen 12 % 41 % 63 % 26 % 51 % Käyttäytymistieteellinen 8 % 49 % 77 % 44 % 57 % Valtiotieteellinen 11 % 49 % 66 % 32 % 53 % Svenska social- och kommunalhögskolan 13 % 61 % 74 % 35 % 61 % Maatalous-metsätieteellinen 11 % 56 % 73 % 54 % 64 % Eläinlääketieteellinen 33 % 38 % 67 % 42 % 33 % HELSIGI YLIOPISTO 12 % 45 % 71 % 45 % 57 % * Tiedekuntien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä merkitsevyystasolla 0,05 2 -riippumattomuustestin perusteella. Kysymyksiin opettajilta saadusta palautteesta oli vaikea vastata, sillä hyvin harvoilla kursseilla keneltäkään saa henkilökohtaista palautetta, eikä suuri osa opettajista tiedä oppilaita nimeltä. Olisi suotavaa saada esimerkiksi tenteistä tai suuremmista kirjallisista töistä muutakin palautetta kuin pelkkä arvosana. Joskus hankaluuksia on aiheuttanut se, että opintopistemäärältään samanlaiset kurssit vaativat hyvin erisuuruisen määrän töitä. Vuorovaikutukseensa opetushenkilökunnan kanssa tyytyväiset ovat muita useammin ongelmatilanteissa löytäneet henkilön, jolta ovat voineet pyytää neuvoa. 23 Yli puolet väitteen olen ollut tyytyväinen vuorovaikutukseeni opetushenkilökunnan kanssa kanssa samaa olleista on samaa siitä, että he ovat ongelmatilanteissa tarvittaessa löytäneet henkilön, jolta ovat voineet pyytää neuvoa (kuvio 5). 23 Muuttujien välinen yhteys on testattu 2 -riippumattomuustestillä ja se on tilastollisesti merkitsevä merkitsevyystasolla 0,05. 16

19 Kuvio 5. Tyytyväisyys vuorovaikutukseen opetushenkilökunnan kanssa on yhteydessä henkilön, jolta on voinut pyytää neuvoa, löytämiseen ongelmatilanteissa 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 28% 6% 2% 2% Eri 38% 33% 14% 6% Osittain eri 28% 49% 62% 37% Osittain samaa 12% 6% 22% 55% Samaa Olen ollut tyytyväinen vuorovaikutukseeni opetushenkilökunnan kanssa Eri, =64 Osittain eri, =181 Osittain samaa, =481 Samaa, =239 Ongelmatilanteissa olen tarvittaessa löytänyt henkilön, jolta olen voinut pyytää neuvoa 2.4 Opiskelijoiden kommentit opintoihinsa Kandipalaute -kyselyyn Kandipalaute -kyselyn viimeisessä kysymyksessä vastaajalle annettiin mahdollisuus esittää mielipiteensä kyselystä tai antaa muuta palautetta opinnoistaan. 24 Avoimia vastauksia saatiin kahdelta kyselykierrokselta yhteensä noin 240. Vastauksista noin puolet käsitteli kyselyä ja noin puolet opintoja. Kandipalaute -kysely sai opiskelijoilta sekä kritiikkiä että kiitoksia. Opintoihin liittyvistä asioista vastauksissa esille nousi toive ohjauksen ja palautteen lisäämisestä. Muutama vastaaja oli kokenut opinnot haastaviksi, mutta useampi oli kommentoinut, että opiskelu on liian helppoja. Opintojen kuormittavuuden koettiin jakautuvan epätasaisesti. Osa avoimista vastauksista on esitetty raportin luvuissa kursivoituina ja sisennettyinä kuten alla. Kaikki avoimet vastaukset esitetään tiedekunnittain liitteessä E. Opintojen ohjauksessa olisi mielestäni hurjasti parannettavaa. Parannusta on tullut, mutta toisinaan on vaikea löytää oikeaa henkilöä joka vastaa jostakin asiasta. Opintojen ohjaus voisi olla henkilökohtaisempaa. Enemmän keskustella kunkin opiskelija kanssa tämän tavoitteista ja kiinnostuksen kohteista. Mielestäni kurssien taso vaihtelee hirveän paljon. Joiltakin kursseilta saa tenttiin osallistumalla muutaman tunnin lukemalla hyvän arvosanan. Toisella saman laajuisella kurssilla tehdään paljon tehtäviä ja arvosanasta tulee paljon huonompi. Silti jälkimmäisestä oppii paljon enemmän. Opettajilla on hirmuisen erilainen vaatimustaso ja toivoisin sen monessa tapauksessa nousevan. 24 Kysymys 35: Mielipiteesi. Tässä sinulla on mahdollisuus esittää mielipiteesi tästä kyselystä, tai antaa muuta palautetta opinnoistasi. 17

20 3 OPISKELU YLIOPISTOSSA 3.1 Opintomenestys: Opiskelijat kokevat menestyneensä opinnoissaan Suurin osa on halunnut opiskella Helsingin yliopistossa. Opiskelijat luottavat siihen, että pystyvät suorittamaan ylempään korkeakoulututkintoon liittyvät opintonsa menestyksekkäästi. Suurin osa vastaajista, 84 prosenttia, halusi opiskella juuri Helsingin yliopistossa. Tiedekunnasta riippuen 0-16 % oli halunnut opiskella Helsingin yliopistossa, mutta toisella koulutusalalla. Vain 3 prosenttia vastaajista halusi alun perin opiskella toisessa yliopistossa. Svenska social- och kommunalhögskolanissa ja matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa heitä on hieman suurempi osuus kuin muissa tiedekunnissa. (Taulukko 11.) Olen kiitollinen ja onnellinen sekä ylpeä itsestäni, että sain mahdollisuuden opiskella Helsingin yliopistossa ja sain tutkinnon kunnialla suoritettua. Vastaajista suurin osa on kokenut menestyneensä opinnoissaan hyvin ensimmäisten opiskeluvuosien aikana. oin puolet on katsonut olleensa keskiverto-opiskelija ja 40 prosenttia on katsonut kuuluneensa parhaimpaan kolmannekseen. (Taulukko 12.) Vastaajat ovat hyvin luottavaisia siihen, että he pystyvät päättämään myös ylempään korkeakoulututkintoon liittyvät opinnot menestyksekkäästi. Pyydettäessä vastaajia arvioimaan asiaa asteikolla 0-10, jossa 0 tarkoittaa en ole luottavainen, 5 tarkoittaa olen epävarma ja 10 tarkoittaa olen täysin luottavainen, keskiarvo on lähes yhdeksän. Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat ovat kaikkein luottavaisimpia. Oikeustieteellisessä myös vaihtelua vastauksissa on vähiten. (Taulukko 13.) Ensimmäisinä opiskeluvuosinaan hyvin menestyneet opiskelijat ovat luottavaisempia siihen, että pystyvät päättämään ylempään korkeakoulututkintoon liittyvät opinnot menestyksekkäästi. 25 Taulukko 11. Oliko tämä yliopisto ensisijainen valintasi opiskelupaikaksesi? Kyllä, halusin opiskella juuri tässä yliopistossa Ei, halusin alunperin opiskella toisessa yliopistossa Olen siirtynyt tähän yliopistoon toisesta yliopistosta En osaa/ halua vastata tähän kysymykseen Ei, halusin alunperin opiskella ammattikorkeakoulussa Kyllä, halusin opiskella tässä yliopistossa, mutta toisella koulutusalalla Teologinen 86 % 0 % 0 % 6 % 0 % 0 % 8 % 63 Oikeustieteellinen 92 % 3 % 3 % 1 % 0 % 1 % 0 % 73 Lääketieteellinen 89 % 1 % 5 % 1 % 0 % 0 % 3 % 75 Olen siirtynyt tähän yliopistoon ammattikorkeakoulusta Humanistinen 84 % 3 % 3 % 1 % 1 % 1 % 7 % 250 Matemaattisluonnontieteellinen 79 % 9 % 5 % 1 % 0 % 1 % 5 % 130 Farmasian 81 % 0 % 13 % 0 % 0 % 0 % 6 % 32 Bio- ja ympäristötieteellinen 84 % 0 % 2 % 2 % 0 % 0 % 12 % 51 Käyttäytymistieteellinen 85 % 2 % 5 % 1 % 0 % 1 % 7 % 130 Valtiotieteellinen 89 % 2 % 5 % 1 % 0 % 0 % 2 % 139 Svenska social- och kommunalhögskolan 78 % 13 % 4 % 0 % 0 % 0 % 4 % 23 Maatalousmetsätieteellinen 70 % 7 % 1 % 1 % 1 % 4 % 16 % 92 Eläinlääketieteellinen 92 % 2 % 2 % 4 % 0 % 0 % 0 % 52 HELSIGI YLIOPISTO 84 % 3 % 4 % 1 % 0 % 1 % 6 % Ensimmäisten opiskeluvuosien opintomenestyksen ja luottavaisuuden siihen, että pystyy päättämään ylempään korkeakoulututkintoon liittyvät opinnot menestyksekkäästi, välinen yhteys on testattu varianssianalyysillä ja se on tilastollisesti merkitsevä. 18