Valtuuskunnille toimitetaan oheisena Brysselin Eurooppa-neuvoston (24. ja 25. lokakuuta 2002) puheenjohtajan päätelmien tarkistettu versio.

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. marraskuuta 2002 (27.11) (OR. en) 14702/02 POLGEN 67 SAATE Lähettäjä: Vastaanttaja: Asia: Puheenjhtajavalti Valtuuskunnat BRYSSELIN EUROOPPA-NEUVOSTO 24. JA 25. LOKAKUUTA 2002 PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMÄT Valtuuskunnille timitetaan heisena Brysselin Eurppa-neuvstn (24. ja 25. lkakuuta 2002) puheenjhtajan päätelmien tarkistettu versi /02 FI

2 Eurppa-neuvst kkntui Brysselissä 24. ja 25. lkakuuta Eurpan parlamentin puhemies Pat Cx piti ennen kkusta alustuksen, jta seurasi mielipiteiden vaiht esityslistan pääkhdista. Eurppa-neuvst kuuli presidentti Valéry Giscard d'estaingin selvityksen valmistelukunnan työstä. Eurppa-neuvst vaihti selvityksen phjalta mielipiteitä keskustelujen etenemisestä. I LAAJENTUMINEN 1. Kööpenhaminassa vunna 1993 käynnistetty histriallinen prsessi maansamme jakautuneisuuden lpettamiseksi n kantamassa hedelmää. Ehdkasvaltiiden ja jäsenvaltiiden kauknäköisyyden ja pnnistelujen ansista käsillä n nyt uninin kaikkien aikjen suurin laajentuminen. Tässä yhteydessä Eurppa-neuvst n tyytyväinen Irlannin kansanäänestyksen myönteiseen tulkseen. Tuls tekee mahdlliseksi Nizzan spimuksen ratifiinnin päätökseen saattamisen ja siten spimuksen vimaantuln ensi vuden alkupulella. Tätä taustaa vasten Eurppa-neuvst teki päätökset, jtka mahdllistavat sen, että unini vi esittää ehdkasvaltiille neuvttelukantansa kaikista jäljellä levista kysymyksistä viimeistään marraskuun alkuun mennessä, jtta laajentumisneuvttelut vidaan saada ensimmäisten maiden kanssa päätökseen julukuussa pidettävässä Kööpenhaminan Eurppaneuvstssa. Eurppa-neuvst vahvisti lisäksi suuntaviivat prsessin jatkamiseksi niiden maiden kanssa, jtka eivät le mukana ensimmäisessä laajentumisessa. YLEISARVIO 2. Unini hyväksyy kmissin selvitykset ja susitukset, jiden mukaan Kyprs, Latvia, Liettua, Malta, Pula, Slvakia, Slvenia, Tšekki, Unkari ja Vir täyttävät pliittiset kriteerit ja pystyvät täyttämään taludelliset kriteerit ja jäsenyysvelvitteet vuden 2004 alusta /02 1 FI

3 3. Unini vahvistaa edellä esitetyn phjalta ja ttaen humin myös yleisen edistymisen liittymisneuvtteluissa sekä yhteisön säännöstön saattamisessa saksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanssa samin kuin ehdkasvaltiiden neuvtteluissa antamien situmusten tteuttamisessa, että uninin vakaana tarkituksena n saattaa liittymisneuvttelut päätökseen näiden maiden kanssa Kööpenhaminassa 12. ja 13. julukuuta 2002 kkntuvassa Eurppa-neuvstssa sekä allekirjittaa liittymisspimus Ateenassa huhtikuussa Unini tistaa pitävänsä parempana, että Eurpan uniniin liittyisi kknaisvaltaisen ratkaisun phjalta jälleenyhdistynyt Kyprs, ja vetaa Kyprksen kreikkalaisen ja turkkilaisen yhteisön jhtajiin, jtta nämä tarttuisivat tilaisuuteen päästä spimukseen ennen liittymisneuvttelujen päättymistä tänä vunna. Unini antaa edelleen täyden tukensa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin pnnisteluille, jtta asiassa päästäisiin YK:n turvallisuusneuvstn päätöslauselmien mukaiseen ratkaisuun. Eurpan unini tulee liittämään kknaisratkaisun ehdt Kyprksen liittymisspimukseen niiden periaatteiden mukaisesti, jille Eurpan unini perustuu. Js ratkaisuun ei päästä, päätökset julukuussa kkntuvassa Kööpenhaminan Eurppa-neuvstssa tehdään vuden 1999 Helsingin Eurppa-neuvstn päätelmien perusteella. 5. Unini yhtyy kmissin arvin Bulgarian ja Rmanian saavuttamasta edistyksestä. Laajentumisprsessin kknaisvaltaisuus ja peruuttamattmuus sekä kmissin strategiaasiakirja humin ttaen neuvsta ja kmissita pyydetään Bulgarian ja Rmanian liittymisprsessien juduttamiseksi valmistelemaan tiiviissä yhteistyössä näiden maiden kanssa Kööpenhaminan Eurppa-neuvstssa tehtävät päätökset, jtka kskevat etenkin yksityiskhtaisia etenemissuunnitelmia aikatauluineen ja liittymistä edeltävää lisättyä tukea. Eurppa-neuvst ilmaisee tukensa Bulgarian ja Rmanian pyrkimyksille saavuttaa jäsenyystavite vunna /02 2 FI

4 6. Unini n tyytyväinen Turkin humattavaan edistymiseen Kööpenhaminan pliittisten kriteerien täyttämisessä ja sen etenemiseen taludellisten kriteerien saavuttamiseksi ja lainsäädäntönsä mukauttamisessa yhteisön säännöstön mukaiseksi, kuten kmissin määräaikaiskertmuksessa tdetaan. Tämä n tunut Turkin liittymisneuvttelujen alittamisen lähemmäksi. Unini rhkaisee Turkkia jatkamaan uudistusprsessiaan ja etenemään knkreettisesti khti uudistusten täytäntöönpana, mikä tulee juduttamaan Turkin liittymistä muihinkin ehdkasvaltiihin svellettavien periaatteiden ja kriteerien mukaisesti. Neuvsta pyydetään valmistelemaan ajissa Kööpenhaminan Eurppa-neuvsta varten seikat, jiden perusteella Eurppa-neuvst päättää Turkin ehdkkuuden seuraavasta vaiheesta kmissin strategia-asiakirjan perusteella sekä Helsingissä, Laekenissa ja Sevillassa kkntuneiden Eurppa-neuvstjen päätelmien mukaisesti. SEURANTA JA SUOJALAUSEKKEET 7. Unini hyväksyy strategia-asiakirjaan sisältyvät kmissin ehdtukset seurannan jatkamisesta liittymisspimuksen allekirjittamisen jälkeen. Tämän mukaisesti kmissi laatii kuusi kuukautta ennen aittua liittymispäivää neuvstlle ja Eurpan parlamentille kertmuksen, jssa seurataan liittyvien maiden edistymistä yhteisön säännöstön hyväksymisessä, täytäntöönpanssa ja sen nudattamisen valvnnassa näiden maiden situmusten mukaisesti /02 3 FI

5 8. Unini hyväksyy myös kmissin ehdtukset määrätä liittymisspimuksessa yleisen taludellisen sujalausekkeen lisäksi kahdesta erityisestä sujalausekkeesta, jista tinen kskee sisämarkkiniden timintaa, mukaan lukien kaikki alakhtaiset plitiikat, jtka kskevat rajatylittäviä vaikutuksia maavia taludellisia timia, ja tinen ikeus- ja sisäasiita. Sujalausekkeeseen vidaan vedta liittymisen jälkeen enintään klmen vuden ajan jnkin jäsenvaltin perustellusta pyynnöstä tai kmissin alitteesta. Yleisen taludellisen sujalausekkeen njalla tteutettavat timet saattavat kskea mitä tahansa jäsenvaltita. Kahden erityisen sujalausekkeen njalla tteutettavat timet vivat khdistua ainastaan uusiin jäsenvaltiihin, jtka eivät le panneet täytäntöön neuvttelujen yhteydessä antamiaan situmuksia. Sujalausekkeeseen vidaan vedta seurannassa ilmenneiden seikkjen perusteella jpa ennen liittymistä, ja se vi tulla vimaan j liittymispäivänä. Tällaisten timenpiteiden kest saattaa ylittää klme vutta. Timivaltaiset elimet laativat uninin kannan tähän asiaan liittymisneuvtteluissa. Kmissi tiedttaa neuvstlle hyvissä ajin sujatimenpiteiden peruuttamisesta. Se ttaa asianmukaisesti humin neuvstn tässä suhteessa esittämät humautukset. 9. Unini hyväksyy kmissin ehdtuksen yhteiskunnan rakenteiden kehittämistä kskevan erityisen siirtymäjärjestelyn käyttöönttamisesta uusien jäsenvaltiiden hallinnn ja ikeuslaitksen valmiuksien kehittämisprsessin jatkamiseksi. Talusarvi ja rahitus ( ) 10. Laajentumiseen liittyvien menjen n pysyttävä Berliinin Eurppa-neuvstn vusille asettamissa rajissa. 11. Eurpan uninin menissa n edelleen sekä nudatettava talusarvita kskevan kurinalaisuuden ja kustannustehkkuuden vaatimusta että varmistettava, että laajentuneella uninilla n käytössään riittävät vimavarat, jilla se vi varmistaa plitiikkjensa määrätietisen kehittämisen kaikkien kansalaistensa hyväksi /02 4 FI

6 a) Surat tuet Puheenjhtajavaltin päätelmät Bryssel, 24. ja 25. lkakuuta Rajittamatta tulevia päätöksiä YMP:stä ja Eurpan uninin rahituksesta vuden 2006 jälkeen tai Berliinin Eurppa-neuvstn päätelmien 22 khdan täytäntöönpann tulksia sekä niitä kansainvälisiä situmuksia, jita unini n tehnyt muun muassa Dhan kehityskierrksen käynnistymisen yhteydessä, surat tuet tetaan käyttöön seuraavan aikataulun mukaisesti, jssa tuen lisäykset esitetään prsenttisuutena uninissa maksettujen tukien määrästä: 2004: 25 % 2005: 30 % 2006: 35 % 2007: 40 % ja sen jälkeen 10 prsentin suuruisin krtuksin sen varmistamiseksi, että uudet jäsenvaltit saavuttavat vunna 2013 nykyisessä Eurpan uninissa sillin svellettavan tukitasn. Lisäksi pienviljelijöitä kskevaa järjestelmää ei pitäisi sveltaa. Vaiheittainen käyttööntt tapahtuu rahituksellisen vakauden puitteissa siten, että markkinihin liittyvien menjen ja surien tukien vutuiset kknaiskustannukset 25 jäsenvaltin uninissa kautena eivät vi reaaliarvltaan ylittää Berliinissä 15 jäsenvaltin EU:lle vudeksi 2006 hyväksyttyä tsakkeen 1 A ylärajaa ja uusille jäsenvaltiille vudeksi 2006 ehdtettua vastaavaa menjen ylärajaa. Markkinihin liittyvien menjen ja surien tukien nimellisten kknaiskustannusten n kunakin vutena kaudella pysyttävä alle vuden 2006 määrän krtettuna 1 prsentilla vudessa. Nykyisen Eurpan uninin epäsutuisilla alueilla timivien tuttajien tarpeet lisi turvattava; mnitiminnallinen maatalus säilytetään Eurpan kaikilla alueilla vuden 1997 Luxemburgin Eurppa-neuvstn ja vuden 1999 Berliinin Eurppa-neuvstn päätelmien mukaisesti /02 5 FI

7 b) Rakennetimille myönnettävien määrärahjen kknaistas 13. Otsakkeeseen 2 laajentumista varten lisättävien rakenne- ja kheesirahastjen maksusitumusmäärärahjen kknaismäärän lisi ltava kauden aikana yhteensä 23 miljardia eura, jka jaetaan uusien jäsenvaltiiden kesken ehdkasvaltiiden kanssa svittujen asiaa kskevien Eurpan Uninin yhteisten kantjen mukaisesti. c) Omat varat ja talusarvin epätasapain 14. Omia varja kskevaa yhteisön säännöstöä svelletaan uusiin jäsenvaltiihin liittymishetkestä alkaen. Js ennakitu kassavirtjen sald yhteisön talusarvin nähden n yksittäisten ehdkasvaltiiden salta vusina alijäämäinen vuteen 2003 verrattuna, niille tarjtaan talusarvin tettavaa tilapäistä krvausta. Se mudstuisi kiinteämääräisistä, asteittain vähenevistä ja tilapäisistä maksuista EU:n talusarvin menpulella. Määrät vahvistetaan neuvttelujen lppuun mennessä neuvstn 22. lkakuuta 2002 hyväksymän menetelmän perusteella, ja ne sisällytetään liittymisasiakirjaan. Krvausten lisi pysyttävä laajentumiseen varatuille maksusitumus- ja maksumäärärahille Berliinissä vahvistettujen vutuisten enimmäismäärien rajissa. 15. Berliinin Eurppa-neuvstn asettamaa yleistä pyrkimystä talusarvin kurinalaisuuteen lisi jatkettava vunna 2007 alkavalla jakslla /02 6 FI

8 16. Eurppa-neuvst hyväksyi yleisten asiiden ja ulksuhteiden neuvstn valmistelun phjalta muut EU:n yhteisten kantjen määrittelyn edellyttämät seikat, jtka esitetään liitteessä I. II KALININGRAD 17. Eurppa-neuvst vahvistaa kesäkuussa 2002 Sevillan kkuksessa antamansa päätelmät. Kska tavitteena n kehittää EU:n ja Venäjän välistä strategista kumppanuutta edelleen, Eurppa-neuvst n valmis erityisiin pnnisteluihin, jtta kaikkien asianmaisten sapulten näkemykset henkilöiden kauttakulusta Kaliningradin alueen ja muun Venäjän välillä vidaan svittaa yhteen. Eurppa-neuvst krstaa, että kaikkien sapulten n ehdttmasti kunniitettava jkaisen valtin suvereenia ikeutta taata kansalaistensa turvallisuus valvmalla rajjaan ja henkilöiden ja tavariden alueelle tula, siellä liikkumista ja kauttakulkua. Eurppaneuvst krstaa jkaisen valtin ikeutta vaatia viisumi, myös kauttakulkua varten. Eurppa-neuvst tunnustaa Kaliningradin alueen erityislunteisen aseman Venäjän federaatin sana. Eurppa-neuvst hyväksyy yleisten asiiden ja ulksuhteiden neuvstn 22. lkakuuta 2002 Kaliningradista antamat päätelmät /02 7 FI

9 III EU:N JA NATON SUHTEET 18. Eurppa-neuvst n hyväksynyt EU:n ulkpulisten Natn eurppalaisten jäsenten sallistumista kskevien Nizzan spimuksen määräysten sveltamista kskevat menettelyt (ks. liite II). EU:n ulkpulisten Natn eurppalaisten jäsenten sallistumista kskevien Nizzan spimuksen määräysten sveltaminen mahdllistetaan Eurpan uninin ja Natn suhteita kskevilla asianmukaisilla päätöksillä. 19. Tässä yhteydessä Eurppa-neuvst muistutti, että näissä menettelyissä ja päätöksissä sekä niiden sveltamisessa n aina kunniitettava Eurpan uninista tehdyn spimuksen määräyksiä, erityisesti niitä, jtka kskevat Eurpan uninista tehdyn spimuksen 11 artiklassa 1 määrättyjä YUTP:n tavitteita ja periaatteita. Lisäksi niissä n kunniitettava asiaan liittyviä Eurppa-neuvstn hyväksymiä päätelmiä ja tekstejä (ks. jäljempänä 22 khta). 1 "1. Unini määrittelee ja tteuttaa yhteisen ulk- ja turvallisuusplitiikan, jka kattaa kaikki ulk- ja turvallisuusplitiikan alat ja jnka tavitteena n: turvata uninin yhteiset arvt, perusedut, riippumattmuus ja kskemattmuus Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti; lujittaa uninin turvallisuutta sen kaikissa mudissa; säilyttää rauha ja lujittaa kansainvälistä turvallisuutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja Helsingin päätösasiakirjan periaatteiden sekä Pariisin peruskirjan tavitteiden mukaisesti, mukaan lukien rauha ja turvallisuus ulkrajilla; edistää kansainvälistä yhteistyötä; kehittää ja lujittaa kansanvaltaa ja ikeusvaltin periaatetta sekä ihmisikeuksien ja perusvapauksien kunniittamista. 2. Jäsenvaltit tukevat aktiivisesti ja varauksettmasti uninin ulk- ja turvallisuusplitiikkaa uskllisuuden ja keskinäisen yhteisvastuullisuuden hengessä. Jäsenvaltit timivat yhdessä lujittaakseen ja kehittääkseen keskinäistä pliittista yhteisvastuullisuuttaan. Ne pidättyvät kaikista timista, jtka vat uninin etujen vastaisia tai jtka vat miaan haittaamaan sen tehkkuutta yhtenäisenä vimana kansainvälisissä suhteissa. Neuvst hulehtii siitä, että näitä periaatteita nudatetaan." 14702/02 8 FI

10 20. On myös selvää, ettei mitään sellaisia timia tteuteta, jtka lukkaisivat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteita, mukaan lukien kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä, riitjen rauhanmaista selvittelyä sekä pidättäytymistä vimankäytöstä tai sillä uhkaamisesta kskevat periaatteet, kska sekä Eurpan uninista tehty spimus että Phjis- Atlantin spimus perustuvat näille kaikkia niiden jäseniä velvittaville periaatteille. 21. Eurppa-neuvst muistutti myös, että EU:n säädösten mukaan Eurpan uninista tehdyn spimuksen 17 artiklassa tarkitettu uninin plitiikka ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltiiden turvallisuus- ja pulustusplitiikan erityislunteeseen. Puheenjhtaja ttesi, että Tanska kiinnitti humita Eurpan uninista tehdyn spimuksen pöytäkirjaan N: 5 Tanskan asemasta. 22. Eurppa-neuvst n antanut krkeana edustajana timivalle pääsihteerille Javier Slanalle tehtäväksi timia tämän mukaisesti, jtta EU:n ja Natn välillä päästäisiin spimukseen mahdllisimman pian. 23. Puheenjhtajavalti sekä krkeana edustajana timiva pääsihteeri Javier Slana antavat nin kahden tai klmen viikn kuluessa selvityksen näiden pnnistelujen tulksista. Eurpan unini tekee tarvittavat päätökset tulsten perusteella. IV ENTINEN JUGOSLAVIAN TASAVALTA MAKEDONIA 24. Krkeana edustajana timivan neuvstn pääsihteerin ja presidentti Trajkvskin yhteydenttjen perusteella Eurppa-neuvst n uudelleen vahvistanut levansa valmis ttamaan hitaakseen entisessä Jugslavian tasavallassa Makedniassa timivien Natn stilasjukkjen tehtävät 15. julukuuta. Se n pyytänyt Eurpan uninin timivaltaisia elimiä tarkastelemaan kaikkia vaihtehtja, jita tämän tavitteen saavuttamiseksi tarvitaan. Eurppa-neuvst ttesi, että mikäli spimukseen päästään ajissa, jatk-peraati tapahtuisi EU:n ja Natn yhteisessä kriisinhallinnassa vallitsevan kumppanuuden mukaisesti. V TERRORI-ISKU VENÄJÄLLÄ 25. Eurppa-neuvst anti liitteessä III levan julkilausuman /02 9 FI

11 LIITE I YLEISTEN ASIOIDEN JA ULKOSUHTEIDEN NEUVOSTON TYÖSKENTELYN TULOKSET Talusarvi ja rahitus: a) Rakennetimille myönnettävien määrärahjen kknaistas 1. Ehdkasvaltiiden lisi tehstettava ja npeutettava valmistelujaan varmistaakseen, että ne vivat timittaa kmissille tukihakemuksensa, hjelma-asiakirjansa ja kheesirahaststa tuettavat hankkeensa, niin että ne vidaan hyväksyä vuden 2004 alkupulella. Kmissi ja jäsenvaltit antavat edelleen kaikkea mahdllista apua tähän tarkitukseen. Kmissi varmistaa, että hjelma-asiakirjjen ja maksupyyntöjen hyväksymisprsessi n mahdllisimman npea. 2. Ehdkasvaltiissa liikenteen ja ympäristön alalla tdettujen humattavien uutta infrastruktuuria kskevien tarpeiden humin ttamiseksi klmassa rakennetimille varatusta kknaismäärärahasta sitetaan kheesirahastlle. 3. Yhteisön säännöstön mukaista ennakkmaksua maksetaan ensimmäisenä vutena liittymisen jälkeen määrä, jka vastaa 16:ta prsenttia rakennerahastjen kauden kknaissuudesta. EU ennaki maksumäärärahiksi vunna 2004 klme prsenttia keskimääräisistä vutuisista situmuksista rakennerahastjen puitteissa ja klme prsenttia kheesirahastn situmuksesta. 1 1 Uusien jäsenvaltiiden rakennetimiin vunna 2004 tarkitetut maksut eivät vaikuta maksuihin, jtka n sisällytettävä vuden 2004 talusarvin nykyisten jäsenvaltiiden rakennetimia varten /02 10 LIITE I FI

12 b) Sisäisille plitiikille myönnettävien määrärahjen kknaistas 4. Liettua n vahvistanut, että Ignalinan ydinvimalan ensimmäinen yksikkö suljetaan ennen vutta 2005, ja se n situtunut siihen, että tinen yksikkö suljetaan vuteen 2009 mennessä. Tätä varten perustetaan hjelma, jlla tuetaan Ignalinan ydinvimalan käytöstä pistamiseen liittyviä timia. Ohjelmaan varatut maksusitumusmäärärahat tulevat lemaan 70 miljnaa eura 1 kullekin vudelle kaudella Eurpan unini tteaa, että Ignalinan ydinvimalan käytöstä pistamisen n jatkuttava nykyisten rahitusnäkymien jälkeenkin ja että tämä pnnistus n Liettualle pikkeuksellisen raskas taludellinen taakka, jka ei le suhteessa maan kkn ja taludelliseen vimaan. Siksi unini vahvistaa slidaarisuudesta Liettuaa khtaan levansa valmis myöntämään asianmukaista yhteisön lisätukea ydinvimalan käytöstä pistamiselle myös vuden 2006 jälkeen. 5. Slvakiassa sijaitsevan Bhunicen ydinvimalan käytöstä pistamiseen n varattu Pharehjelman mukaisen liittymistä edeltävän tuen jatkamiseksi 20 miljnaa eura 1 maksusitumusmäärärahina kullekin vudelle kaudella Phare-hjelman puitteissa alitettua timintaa uusien jäsenvaltiiden yhteiskunnan rakenteiden kehittämisen tukemiseksi jatketaan vuteen Maksusitumusmäärärahja n varattu tähän tarkitukseen 200 miljnaa eura vunna 2004, 120 miljnaa eura vunna 2005 ja 60 miljnaa eura vunna Otsakkeen 3 tast lisi vahvistettava siten, että tähän tsakkeeseen kuuluvat tärkeimmät menerät säilytetään ja että tarjtaan riittävät varat nykyisten hjelmien ulttamiseksi kskemaan uusia jäsenvaltiita. 1 Arvilukuja, jtka tarkistetaan tarvittaessa Ignalinan ja Bhunicen ydinvimaliden käytöstäpistrahastjen käytöstäpistamistimintihin tarkitettujen määrärahjen käyttötavan perusteella. Phare-hjelman mukaiset situmukset vat dtettua suuremmat Ignalinan salta ja dtettua pienemmät Bhunicen salta /02 11 LIITE I FI

13 c) Kyprs: phjissaa kskeva hjelma 8. Neuvst laatii Kyprsta kskevan pliittisen ratkaisun täytäntöönpana silmällä pitäen hjelman erityisesti saaren phjissan kehityksen vauhdittamiseksi. Maksusitumusmäärärahja varataan yhteensä 39 miljnaa eura vunna 2004, 67 miljnaa eura vunna 2005 ja 100 miljnaa eura vunna d) Eurpan kehitysrahast 9. Uudet jäsenvaltit liittyvät EKR:n uudesta rahituspöytäkirjasta alkaen (kymmenes EKR). e) Eurpan hiili- ja teräsyhteisö 10. Uudet jäsenvaltit sallistuvat hiili- ja terästutkimusrahastn liittymispäivästä lähtien. Uudet jäsenvaltit maksavat rahastn vastaavat suudet. Uudet jäsenvaltit surittavat maksunsa rahastn neljässä erässä vudesta 2006 alkaen (15 prsenttia vunna 2006, 20 prsenttia vunna 2007, 30 prsenttia vunna 2008 ja 35 prsenttia vunna 2009). INSTITUTIONAALISET KYSYMYKSET a) Siirtymätimet Neuvst Kun neuvstn ratkaisun edellytyksenä n määräenemmistö liittymispäivän ja julukuun 31 päivän 2004 välisenä aikana, jäsenten äänet paintetaan liitteessä 1 levassa taulukssa esitetyllä tavalla. Kun neuvstn ratkaisu n perustamisspimuksen mukaan tehtävä kmissin ehdtuksesta, sen edellytyksenä n vähintään 88 pultavaa ääntä. Muissa tapauksissa neuvstn ratkaisun edellytyksenä n vähintään 88 pultavaa ääntä, jtka edustavat ainakin kahta klmassaa jäsenistä /02 12 LIITE I FI

14 Siinä tapauksessa, että tulevan liittymisspimuksen njalla Eurpan uniniin liittyy vähemmän kuin kymmenen uutta jäsenvaltita, määräenemmistöön tarvittava vähimmäisäänimäärä vahvistetaan neuvstn päätöksellä niin, että se vastaa mahdllisimman tarkkaan 71,26:ta prsenttia kknaisäänimäärästä. Eurpan parlamentti Liittymispäivästä Eurpan parlamentin kauden vaaleihin asti Eurpan parlamentin kknaisjäsenmäärä ja paikkjen jakautuminen jäsenvaltita khti vahvistetaan samaa menetelmää käyttäen kuin nykyisin. b) Äänten painttaminen neuvstssa ja määräenemmistöön tarvittava vähimmäisäänimäärä Kun neuvstn ratkaisun edellytyksenä n määräenemmistö, jäsenten äänet paintetaan tammikuun 1 päivästä 2005 lähtien liitteessä 2 levassa taulukssa esitetyllä tavalla. Samasta päivämäärästä alkaen sillin, kun neuvstn ratkaisu n perustamisspimuksen mukaan tehtävä kmissin ehdtuksesta, sen edellytyksenä n vähintään 232 pultavaa ääntä, jtka edustavat jäsenten enemmistöä. Muissa tapauksissa neuvstn ratkaisun edellytyksenä n vähintään 232 pultavaa ääntä, jtka edustavat ainakin kahta klmassaa jäsenistä. Neuvstn jäsen vi pyytää, että neuvstn tehdessä päätöksen määräenemmistöllä tarkistetaan, että määräenemmistön mudstavat jäsenvaltit edustavat vähintään 62:ta prsenttia uninin kk väestöstä. Js sittautuu, että tämä eht ei täyty, kyseistä päätöstä ei tehdä. Siinä tapauksessa, että tulevan liittymisspimuksen njalla Eurpan uniniin liittyy vähemmän kuin kymmenen uutta jäsenvaltita, määräenemmistöön tarvittava vähimmäisäänimäärä vahvistetaan neuvstn päätöksellä tiukasti lineaarista, aritmeettista interplintia sveltaen pyöristämällä se ylös- tai alaspäin lähimpään määräenemmistöä sittavaan äänimäärään, jka sijittuu välille 71 prsenttia (js neuvstssa n 300 ääntä) ja 72,27 prsenttia (jka n edellä esitetyn mukainen tas 25 jäsenvaltin mudstamalle Eurpan uninille) /02 13 LIITE I FI

15 c) Eurpan parlamentti Puheenjhtajavaltin päätelmät Bryssel, 24. ja 25. lkakuuta 2002 Eurpan parlamentin vaalikauden alusta kullekin jäsenvaltille annettavien paikkjen määrä vastaa yhteensä: i) Nizzan spimuksen päätösasiakirjaan liitetyssä julistuksessa n: 20 annettua jäsenten määrää ja ii) siihen lisättäviä Bulgarialta ja Rmanialta käyttämättä jääviä 50:tä paikkaa, jtka jaetaan Nizzan spimuksen määräysten mukaisesti. Näin saatujen paikkjen kknaismäärän n ltava mahdllisimman lähellä 732:ta paikkaa, ja jassa n nudatettava Nizzassa vahvistettua nykyisten jäsenvaltiiden välistä tasapaina. Samaa suhteellista lähestymistapaa n svellettava paikkjen jakamiseen uusille jäsenvaltiille. Lähestymistavan n ltava tasapulinen, ja siinä n nudatettava kaikkien jäsenvaltiiden välistä tasapaina. Kyseinen menetelmä ei saa jhtaa siihen, että nykyiset jäsenvaltit saisivat nykyistä suuremman määrän paikkja. d) Neuvstn puheenjhtajuus Eurpan yhteisön perustamisspimuksessa määrätään, että jkainen jäsenvalti timii vurllaan neuvstn puheenjhtajana. Jtta uusilla jäsenvaltilla lisi aikaa valmistautua puheenjhtajakauteensa, Eurppa-neuvst vahvistaa, että nykyistä vurttelujärjestelmää jatketaan vuden 2006 lppuun asti. Neuvst päättää puheenjhtajuusjärjestyksestä vudelle 2007 ja siitä eteenpäin mahdllisimman pian ja viimeistään vuden kuluttua ensimmäisten uusien jäsenvaltiiden liittymisestä /02 14 LIITE I FI

16 LIITTEEN I liite 1 ÄÄNTEN PAINOTTAMINEN NEUVOSTOSSA LIITTYMISEN JA JOULUKUUN 31. PÄIVÄN 2004 VÄLISENÄ AIKANA JÄSENVALTIOT ÄÄNET Saksa 10 Yhdistynyt kuningaskunta 10 Ranska 10 Italia 10 Espanja 8 Pula 8 Alankmaat 5 Kreikka 5 Tšekki 5 Belgia 5 Unkari 5 Prtugali 5 Rutsi 4 Itävalta 4 Slvakia 3 Tanska 3 Sumi 3 Irlanti 3 Liettua 3 Latvia 3 Slvenia 3 Vir 3 Kyprs 2 Luxemburg 2 Malta 2 YHTEENSÄ /02 15 LIITTEEN I liite 1 FI

17 LIITTEEN I liite 2 ÄÄNTEN PAINOTTAMINEN NEUVOSTOSSA TAMMIKUUN 1. PÄIVÄSTÄ 2005 LÄHTIEN JÄSENVALTIOT ÄÄNET Saksa 29 Yhdistynyt kuningaskunta 29 Ranska 29 Italia 29 Espanja 27 Pula 27 Alankmaat 13 Kreikka 12 Tšekki 12 Belgia 12 Unkari 12 Prtugali 12 Rutsi 10 Itävalta 10 Slvakia 7 Tanska 7 Sumi 7 Irlanti 7 Liettua 7 Latvia 4 Slvenia 4 Vir 4 Kyprs 4 Luxemburg 4 Malta 3 YHTEENSÄ /02 16 LIITTEEN I liite 2 FI

18 LIITE II ETPP: EU:N ULKOPUOLISTEN NATON EUROOPPALAISTEN JÄSENTEN OSALLISTUMISTA KOSKEVIEN NIZZAN SOPIMUKSEN MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN Tiettyjen EU:n jäsenvaltiiden Natn liittyvien velvitteiden kunniittaminen 1. Eurpan uninista tehdyn spimuksen mukaan (17 artiklan 1 khta): "Tässä artiklassa tarkitettu uninin plitiikka ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltiiden turvallisuus- ja pulustusplitiikan erityislunteeseen, siinä pidetään arvssa niitä velvitteita, jita Phjis- Atlantin spimuksen perusteella n tietyillä jäsenvaltiilla, jtka katsvat yhteisen pulustuksensa tteutuvan Phjis-Atlantin liitssa (Nat), ja se n spusinnussa tussa yhteydessä määritettävän yhteisen turvallisuus- ja pulustusplitiikan kanssa." 2. Asianmaisten jäsenvaltiiden salta tämä tarkittaa, että niiden EU:n stilaallisen kriisinhallinnan puitteissa tteuttamissa timissa ja tekemissä päätöksissä kunniitetaan aina kyseisten valtiiden spimusvelvitteita Natn jäseninä. Tämä tarkittaa myös, ettei ETPP:tä käytetä missään lsuhteissa eikä minkään kriisin aikana Natn jäsentä vastaan edellyttäen, että vastavurisesti Natn stilaallisen kriisinhallinnan yhteydessä ei tteuteta mitään timia EU:ta tai sen jäsenvaltiita vastaan. On myös selvää, ettei mitään sellaisia timia tteuteta, jtka lukkaisivat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteita. EU:n ulkpulisten Natn eurppalaisten jäsenten sallistuminen rauhanajan ETPP:n alan neuvnpitn 3. Kuten Nizzan Eurppa-neuvstssa svittiin, EU käy pysyvällä ja jatkuvalla tavalla neuvnpita EU:n ulkpulisten Natn eurppalaisten jäsenten kanssa kaikissa turvallisuuteen, pulustukseen ja kriisinhallintaan liittyvissä asiissa. Lisäksi järjestetään tarpeen vaatiessa kkuksia kknpanssa. Neuvnpitn sisältyy erityisesti tarvittaessa järjestettävät ylimääräiset EU:n ja 6 valtin kkukset ennen sellaisia pliittisten ja turvallisuusasiiden kmitean (PTK) sekä EU:n stilaskmitean (EUSK) kkuksia, jissa vidaan tehdä päätöksiä asiista, jtka vaikuttavat EU:n ulkpulisten Natn eurppalaisten jäsenten turvallisuusintresseihin. Tämän neuvnpidn tarkituksena n, että EU ja EU:n ulkpuliset Natn eurppalaiset jäsenet vivat esittää tisilleen näkemyksiään ja keskustella kyseisten Natn jäsenten hulenaiheista ja intresseistä, jtta EU vi ttaa ne humin. Kuten YUTP:n yhteydessä tämä neuvnpit mahdllistaa sen, että EU:n ulkpuliset Natn eurppalaiset jäsenet vivat sallistua Eurpan turvallisuus- ja pulustusplitiikkaan ja yhtyä EU:n päätöksiin, timintaan ja julkilausumiin ETPP:n alalla /02 17 LIITE II FI

19 4. EU:n ja EU:n ulkpulisten Natn eurppalaisten jäsenten välinen neuvnpit valmistellaan hulellisesti, mihin sisältyvät neuvttelut ja asiaa kskevien asiakirjjen timittaminen puheenjhtajavaltin, neuvstn sihteeristön ja EU:n ulkpulisten Natn eurppalaisten jäsenten edustajien välillä. Kkusten jatktimet tteutetaan asianmukaisella tavalla, ja niihin sisältyy neuvstn sihteeristön timittama pöytäkirja keskusteluista. Näiden järjestelyiden tavitteena n varmistaa, että neuvnpit n kattavaa ja tehkasta. 5. Nizzan järjestelyiden mukaisesti kknpanssa pidettävien kkusten järjestämistä helptetaan nimeämällä pliittisten ja turvallisuusasiiden kmiteaan yhteydessä levat pysyvät yhteyshenkilöt. Vurpuhelun käymiseksi EU:n stilaskmitean kanssa ja kknpanssa pidettävien kkusten valmistelemiseksi stilaskmitean edustajien taslla EU:n ulkpuliset Natn eurppalaiset jäsenet vivat myös nimetä stilaskmiteaan yhteydessä levia yhteyshenkilöitä. EU:n eri elimiin nimetyt yhteyshenkilöt vivat lla päivittäin kahdenvälisesti yhteydessä kyseisiin elimiin, mikä tukee säännöllistä neuvnpita kknpanssa. Suhteet EU:n stilasesikuntaan (EUSE) ja EU-jhtisiin peraatiihin sallistuviin kansallisiin esikuntiin 6. Kehitettäessä asianmukaisia järjestelyjä EU:n stilaallisiin rakenteisiin EU:n ulkpulisia Natn eurppalaisia jäseniä varten phjana käytetään Natn ulkpulisia EU:n jäseniä kskevia Natn järjestelyjä, ttaen humin näiden kahden järjestön stilaallisten rakenteiden eravuudet. Js peratinaalinen suunnittelu tteutetaan Natssa, EU:n ulkpuliset Natn eurppalaiset jäsenet sallistuvat siihen täysipainisesti. Js peratinaalinen suunnittelu tehdään jssakin EU:n strategisen tasn esikunnassa, EU:n ulkpulisia Natn eurppalaisia jäseniä pyydetään lähettämään upseereja kyseiseen esikuntaan. Osallistuminen EU-jhtisiin harjituksiin 7. EU ei ai järjestää stilaallisia harjituksia peraatialueella jukkjen jhtamisesta vastaavaa esikuntaa (FHQ) alemmalla taslla. Tätä tasa alemmalla taslla järjestettävät harjitukset vat edelleen jäsenvaltiiden vastuulla. 8. EU n situtunut käymään vurpuhelua, neuvttelemaan ja tekemään yhteistyötä EU:n ulkpulisten Natn eurppalaisten jäsenten kanssa. Nämä järjestelyt n sisällytettävä myös asianmaisiin harjituksiin. 9. Järjestelyt näiden Natn jäsenten sallistumiseksi EU:n harjituksiin heijastavat niiden sallistumista EU-jhtisiin peraatiihin kskevia järjestelyjä. EU:n ulkpuliset Natn eurppalaiset jäsenet vivat sallistua niihin EU:n harjituksiin, jissa n tarkitus käyttää Natn vimavarja ja timintakykyä. Kska EU:n ulkpuliset Natn eurppalaiset jäsenet vivat sallistua myös niihin EU-jhtisiin peraatiihin, jissa ei käytetä Natn vimavarja ja timintakykyä, niiden n täten tarpeen sallistua myös asiaankuuluviin harjituksiin, mihin EU:n n annettava mahdllisuus. EU:n ulkpulisia Natn eurppalaisia jäseniä lisi pyydettävä tarkkailijiksi muihin asiaankuuluviin harjituksiin, jihin ne eivät sallistu /02 18 LIITE II FI

20 Menettelyt EU-jhtisiin peraatiihin sallistumiseksi 10. Harkitessaan kriisinhallinnan vaihtehtja ja mahdllisia EU-jhtisia peraatiita EU ttaisi humin EU:n ulkpulisten Natn eurppalaisten jäsenten edut ja hulenaiheet, minkä varmistamiseksi näiden kahden tahn välillä käytäisiin riittävän tiiviitä neuvtteluja. 11. Kun kyseessä n Natn vimavarja ja timintakykyä hyödyntävä EU-jhtinen peraati, EU:n ulkpuliset Natn eurppalaiset jäsenet vivat halutessaan sallistua peraatin sekä sen suunnitteluun ja valmisteluun Natssa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti. 12. Kun kyseessä n EU-jhtinen peraati, jssa ei edellytetä turvautumista Natn vimavarihin ja timintakykyyn, EU:n ulkpulisia Natn eurppalaisia jäseniä kutsutaan mukaan neuvstn päätöksellä. Päättäessään EU:n ulkpulisten Natn eurppalaisten jäsenten sallistumisesta neuvst ttaa humin niiden turvallisuuteen liittyvät hulenaiheet. Js jku EU:n ulkpulinen Natn eurppalainen jäsen ilmaisee hulensa siitä, että EU aik tteuttaa itsenäisen peraatin sen maantieteellisessä läheisyydessä tai että tämä peraati vi vaikuttaa sen kansallisiin turvallisuusetuihin, neuvst neuvttelee kyseisen Natn jäsenen kanssa. Neuvst päättää kyseisen Natn jäsenen sallistumisesta peraatin näiden neuvttelujen tulsten perusteella ttaen humin asiaankuuluvat edellä lainatut Eurpan uninista tehdyn spimuksen määräykset ja edellä 2 khdassa esitetyt seikat. Osallistuminen EU-jhtisen peraatin valmisteluun, suunnitteluun ja jhtamiseen 13. EU:n 15 jäsenvaltin ja asianmaisten kuuden valtin väliset neuvttelut mudstaisivat frumin EU:n ulkpulisille Natn eurppalaisille jäsenille, jtka EU-jhtisen stilasperaatin mahdllisina santtajina saataisiin kriisin alkuvaiheesta lähtien mukaan vurpuheluun EU:n kanssa ja jiden kanssa neuvteltaisiin EU:n näkemysten kehittämisestä. 14. Yhteyksiä EU:n ulkpulisten Natn eurppalaisten jäsenten kanssa tiivistetään kaikilla tasilla ennen kriisin ilmenemistä kknpanssa käytävien neuvttelujen ja muiden järjestelyjen kautta. Tämä prsessi n tärkeä keskusteltaessa niin EU:n ulkpulisten Natn eurppalaisten jäsenten stilaallisesta sallistumisesta peraatita edeltävässä vaiheessa kuin asiaankuuluvista stilaallisista näkökhdista vaihtehtisten stilaallisten strategiiden kehittelyvaiheessa, sillä sen myötä saadaan tieta sen suunnittelu- ja valmistelutyön phjaksi, jnka perusteella neuvst tekee päätöksen EU-jhtinen peraatin käynnistämisestä. Täten neuvst vi ttaa humin EU:n ulkpulisten Natn eurppalaisten jäsenten näkökannat, erityisesti niiden turvallisuutta kskevat hulenaiheet ja niiden näkemykset EU:n kriisiin reagimisen lunteesta, ennen kuin tehdään stilaallista vaihtehta kskeva päätös /02 19 LIITE II FI

21 15. Myöhemmässä vaiheessa yhteisiä neuvtteluja jatkettaisiin kknpanssa, myös PTK:n ja EUSK:n taslla, ja niissä käsiteltäisiin peraatin timinta-ajatuksen kehittämistä ja siihen liittyviä asiita, kuten kmentketjun ja jukkjen rakennetta. EU:n ulkpuliset Natn eurppalaiset jäsenet saisivat mahdllisuuden ilmaista näkemyksensä peraatin perusajatuksesta ja mahdllisesta sallistumisestaan peraatin, ennen kuin neuvst tekisi päätökset peraatin yksityiskhtaiseen suunnitteluun siirtymisestä ja EU:n ulkpulisten valtiiden virallisesta sallistumiskutsusta. Sen jälkeen kun päätökset EU:n ulkpulisten valtiiden sallistumisesta n tehty, EU:n ulkpuliset Natn eurppalaiset jäsenet kutsuttaisiin mukaan peratinaaliseen valmisteluun sallistujan minaisuudessa. Tällöin kknpanssa käytävissä neuvtteluissa käsiteltäisiin käynnissä levaa peraatin yksityiskhtaista suunnittelua, peraatisuunnitelma (OPLAN) mukaan luettuna. 16. Sen jälkeen, kun neuvst n tehnyt päätöksen stilaallisen peraatin käynnistämisestä ja kun jukkjen mudstamista käsittelevä kkus n pidetty, perustettaisiin sallistujien kmitea, jka kutsuttaisiin klle keskustelemaan alustavien peraatita kskevien suunnitelmien lppuun saattamisesta ja peraatin stilaallisista valmisteluista. 17. Kuten Nizzassa päätettiin, sallistujien kmitealla n keskeinen asema peraatin päivittäisessä jhtamisessa. Se n tärkein frumi, jssa sallistuvat valtit keskustelevat yhdessä kysymyksistä, jtka kskevat niiden jukkjen sallistumista peraatin. Kmitea käsittelee peraatin kmentajan timittamia selvityksiä ja tämän esiin nstamia kysymyksiä sekä antaa tarvittaessa neuvja PTK:lle. Osallistujien kmitea tekee knsensuksella päätöksiä peraatin päivittäisestä jhtamisesta ja antaa susituksia mahdllisiksi tarkistuksiksi peraatin suunnitteluun, mahdlliset tavitteiden tarkistukset mukaan luettuna. Osallistujien kmitean päätökset tetaan humin PTK:ssa tämän käsitellessä peraatin pliittista valvntaa ja strategista suuntaa. Neuvstn sihteeristö valmistelee pöytäkirjan kustakin sallistujien kmitean kkuksessa käydystä keskustelusta, ja se timitetaan PTK:n ja EUSK:n edustajille ajissa kyseisten kmiteiden seuraavia kkuksia varten. 18. Operaatin kmentaja raprti peraatista sallistujien kmitealle siten, että kmitea vi kantaa keskeisen asemansa mukaisen vastuun peraatin päivittäisestä jhtamisesta /02 20 LIITE II FI

22 LIITE III EUROOPPA-NEUVOSTON JULKILAUSUMA Eurppa-neuvst n kauhistunut ja järkyttynyt meneillään levasta panttivankien sieppauksesta Melnikvin kadulla Mskvassa sijaitsevassa teatterissa. Ajatuksemme ja myötätuntmme khdistuu suureen jukkn panttivankeina levia siviileitä, heidän maisiinsa, Venäjän kansaan ja Venäjän hallitukseen. Viattmien siviilien ttaminen panttivangeiksi n raukkamainen ja rikllinen terrritek, jka ei le pulusteltavissa tai ikeutettua minkään asian pulesta. Eurppa-neuvst tumitsee jyrkästi tämän terrriten ja antaa täyden tukensa Venäjän hallituksen pyrkimyksille ratkaista kriisi ja varmistaa panttivankien pikainen ja turvallinen vapauttaminen. Sivistynyt maailma tukee yhtenä rintamana terrrismin vastaista taistelua. Eurppa-neuvst n valmis kehittämään edelleen strategista kumppanuuttaan Venäjän federaatin kanssa myös terrrismin trjumiseksi. Odtamme tekevämme Venäjän ja EU:n välisessä huippukkuksessa Kööpenhaminassa tätä kskevia tärkeitä päätöksiä. ===================== 14702/02 21 LIITE III FI