Pienen pojan elämää vuotiaan pojan terveyskäyttäytymisen tukeminen. Tavoite. Ohjaavat kysymykset. Aineisto ja menetelmät.
|
|
- Heikki Oksanen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 klo , TA21L165 Pienen pojan elämää vuotiaan pojan terveyskäyttäytymisen tukeminen Perheen merkitys lapsen kasvu- ja kehitysympäristön luomisessa on tyisasemassa, mutta koululla ja muulla ympäristöllä on myös vaikutusta lapsen kasvuun ja kehitykseen. Perheen merkitystä kasvu- ja kehitysympäristön luojana ei voi väheksyä, koska se luo pohjan lapsen terveyskäyttäytymiselle. Opinnäytetyön aiheena on kajaanilaisten vuotiaiden poikien terveyskäyttäytyminen. Toiminnallinen opinnäytetyöprosessi oli samalla kokeilu uudenlaisesta tavasta tehdä opinnäytetyötä. Toiminnallista opinnäytetyötä vuotiaan pojan terveyskäyttäytymisestä on tekemässä 15 opiskelijan pääryhmä, joka jakautui seitsemään näkökulmaan: liikunnallisuuden, päihteettömyyden, seksuaaliterveyden, sosiaalisen kehityksen ja suvaitsevaisuuden tukeminen, sosiaalinen media sekä ylipainoon johtavia tekijöitä. Tarkoituksena oli, että jokainen alaryhmä käsittelee aihetta oman näkökulmansa kautta. Opinnäytetyön tilaajana on Kajaanin päihdetyöryhmä, joka on Nuorisotyön alaisuudessa toimiva moniammatillinen työryhmä. Rakkauden antaja Elämän opettaja Ihmissuhdeosaaja Kuvata kajaanilaisten vuotiaiden poikien terveyskäyttäytymistä. Löytää menetelmiä, joiden avulla vuotiaiden kajaanilaisten poikien vanhemmat voivat tukea lastensa kasvua ja kehitystä ja siten edistää lastensa terveyskäyttäytymistä. Toiminnallisen osuuden tavoitteena on suunnitella kajaanilaisten vuotiaiden poikien vanhemmille toiminnallinen vanhempainilta, jossa vanhemmat saavat tietoa ja kokemuksia, millaista on vuotiaan pojan elämä. Millaiset tekijät tukevat kajaanilaisen vuotiaan pojan terveyskäyttäytymistä? vanhemmille Vanhemmilta saadun palautteen mukaan Pienen pojan elämää -vanhempainilta oli onnistunut. Vanhemmat kertoivat saaneensa, Pienen pojan elämää -vanhempainillasta, menetelmiä poikiensa terveyskäyttäytymisen tukemiseen.
2 Pienen pojan elämää Hoitotyön koulutusohjelma Lasten ja nuorten hoitotyö klo 8:15 TA21L165 Liikunta on mun juttu Liikunnan merkitys vuotiaan pojan minäkäsitykseen Varhaislapsuudessa liikkuminen on pojan työtä ja se tulee häneltä luonnostaan. Liikunnalla on tärkeä merkitys pojan aivojen hermoverkkojen kehittymisessä, ja liikkumalla poika oppii hallitsemaan kehoaan lihasten, hermoston ja aistien yhteistyönä. Liikunnalla voidaan saada positiivisia vaikutuksia biologiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun, ja kehitykseen. Monipuolisesti harrastettuna liikunta tukee pojan fyysistä kasvua, kehitystä ja terveyttä. Liikunnalla ja pojan minäkäsityksen selkeä yhteys. Positiivinen palaute luo miellyttävän kuvan liikunnasta. Leikkiminen ja joukkuepelit kehittävät pojan vuorovaikutus taitoja, toisten huomioon ottamista ja sääntöjen noudattamista sekä reilun pelin paatteita. Fyysisen aktiivisuuden suosituksen vuotiaille pojille 1½ - 2-tuntia liikuntaa päivittäin. Arkielämän taitojen opettaja Oikean ja väärän opettaja Mallin antaja Arvojen välittäjä Tapojen opettaja Pnteiden vaalija Sosiaalisten taitojen opettaja Kauneuden arvostaja Rakkauden antaja Elämän opettaja Lapsen tarpeet kehitysvaihei ssa Ihmissuhdeosa aja Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata liikunnan merkitystä vuotiaan pojan minäkäsitykseen. Opinnäytetyön tavoitteena on saada vanhemmat pohtimaan liikunnan merkitystä vuotiaan pojan minäkäsityksen kehitykseen. Ohjaava kysymys 1. Mikä on liikunnan merkitys vuotiaan pojan minäkäsitykseen? Millaisia uusia näkökulmia sait liikunnan merkityksestä pojan käsitykseen itsestä? - Riittävän liikunnan ja unen merkitys pojan elämässä vahvistui - Viihde-elektroniikan käyttö suhteessa liikunnan määrään - Liikunnan ja fyysisen kunnon merkitys minäkäsitykseen STH8S Heikkinen Mirka, Rautakoski Outi
3 Pienen pojan elämää Vanhempien rooli vuotiaan pojan päihteettömyyden tukemisessa Suomen laki kieltää päihteiden välittämisen alle 18-vuotiaille suojellakseen heidän terveyttään. Opinnäytetyössä keskitymme vanhempien rooliin vuotiaan pojan päihteettömyyden tukemisessa. Poikien päihteettömyyden tukeminen on ajankohtaista ennen varsinaisten päihdekokeilujen alkamista. Päihdekokeilut tapahtuvat yleensä yläkouluun siirryttäessä kavereiden painostuksen ja kokeilunhalun vuoksi. Vanhemmat ovat avainasemassa tukemaan poikaansa päihteettömyyteen, sillä he ovat vastuussa poikansa terveydestä ja hyvinvoinnista. Fyysisen koskemattomuuden takaaja Turvallisuuden luoja Sääntöjen ja sopimusten noudattaja ja valvoja Ein-sanoja Vuorokausirytmistä huolehtija Omien rajojensa asettaja Kuvata vuotiaan pojan terveyskäyttäytymistä päihteettömyyden näkökulmasta. Löytää menetelmiä, joiden avulla vuotiaan pojan vanhemmat voivat tukea poikansa päihteettömyyttä. Ohjaava kysymys Miten vanhemmat voivat tukea vuotiaan pojan päihteettömyyttä? Rakkauden antaja Elämän opettaja Ihmissuhdeosaaja Piia Huotari & Päivi Lipponen Kajaanin ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma 2011 Vanhempien ja pojan välinen keskustelu päihteistä Vanhempien antama esimerkki pojalleen Kieltäytymisen taidon opettaminen Päihteiden välittämisestä kieltäytyminen Kavpiirin ja luottamuksen merkitys pojalle Hyvän itsetunnon kehittäminen ja tukeminen Vanhempien reagoiminen pojan päihdekokeiluun
4 Henna Halkola ja Sanna Kilpeläinen klo , TA21L165 Pienen pojan elämää Hämmennystä, herkkyyttä ja haavoittuvuutta vuotiaan pojan seksuaaliterveys ja isän tehtävät sen tukemisessa Väestöliiton poikien tukipuhelin sai elokuun 2009 ja 2010 välisenä aikana puhelua, joista vain neljännekseen pystyttiin vastaamaan. Puheluiden suurimpina huolenaiheina olivat parisuhde ja seksi. Pojat kyselevät konkreettisia neuvoja seksuaalisuudesta ja tunteiden osoittamisesta vuotiaan pojan arkielämä muodostuu monista asioista, kuten perheestä, koulusta, kavereista ja uusista asioista niiden ympärillä. Poikien kokonaisvaltainen kasvatus ja hoito vaativat viisautta vanhemmilta ja poikaa ympäröiviltä ihmisiltä. Vanhemmilla on vastuu auttaessaan poikaansa kehittymään tasapainoiseksi ja hyvän itsetunnon omaavaksi aikuiseksi. Vanhemmat kuitenkin tarvitsevat joskus ohjausta ja tukea kasvatustyössään. Kuvata vuotiaan pojan normaalia kasvua ja kehitystä seksuaaliterveyden näkökulmasta. Teorian avulla löytää menettelytapoja vuotiaiden poikien vanhemmille, kuinka isä voi tukea vuotiaiden pojan seksuaaliterveyttä. Toiminnallisen osuuden tavoitteena on teoriasta sekä keskustelun aikana vanhemmilta nousseiden menettelytapojen avulla tukea vanhempia vuotiaan pojan seksuaaliterveyden tukijoina, korostaen isän merkitystä siinä. Arkielämän taitojen opettaja Oikean ja väärän opettaja Mallin antaja Arvojen välittäjä Tapojen opettaja Pnteiden vaalija Sosiaalisten taitojen opettaja Kauneuden arvostaja Elämän opettaja 1. Millaista on vuotiaan pojan seksuaalisuus ja seksuaaliterveys? 2. Miten isä voi tukea vuotiaan pojan seksuaaliterveyttä? Rakkauden antaja Ihmissuhdeosaaja Teorian ja Pienen pojan elämää vanhempainillan, seksuaaliterveyden pisteellä, käytyjen keskusteluiden pohjalta pojan seksuaaliterveyden tukemisen menettelytavoiksi nousivat: seksuaalisuudesta puhuminen, pojan kuunteleminen, seksuaalisuuden hyväksyminen osana pojan elämää, positiivisen palautteen antaminen pojalle, pojan seksuaalisen kehityksen seuraaminen ja kirjallisen mataalin hyödyntäminen.
5 Sosiaalinen media vuotiaan kajaanilaisen pojan arjessa Vanhempien palautteen analyysin tulokset: Vanhemmat kokevat, että Internetin sosiaalinen media on osa poikien arkea Vanhemmat korostivat myös rajojen ja sääntöjen asettamisen tärkeyttä poikiensa Internetin sosiaalisen median käytössä Vanhemmat tiedostivat vastuunsa kasvattajina ja poikiensa kasvun ja kehityksen tukijoina!
6 klo TA21L165 Pienen pojan elämää Murrosiän kynnyksellä. Sosiaalisen tuen merkitys vuotiaan pojan terveyskäyttäytymiselle. Työelämän kasvavat haasteet vähentävät perheiden yhteistä aikaa ja ovat näin haaste vanhemmuudelle. Lasten on osattava toimia itsenäisemmin kuin aiemmin, koska työ vie vanhemmilta paljon aikaa ja energiaa. Liiallinen työnteko ja siitä uupuminen voivat johtaa lapsen huomiotta jättämiseen. Tässä tapauksessa vanhemman henkinen läsnäolo sekä lapsen ja vanhemman välinen vuoropuhelu kärsivät. (Kinnunen & Mauno 2002, ) Lapsi tarvitsee vanhempiansa ja heidän antamaansa tukea, joka edesauttaa suotuisaa sosiaalista kehitystä. Lapsen kokema turvattomuus vaikeuttaa hänen sosiaalista kehitystään ja on terveydellinen riski. Keskustelija Kuuntelija Kannustaja Tunteiden hyväksyjä Rakkaud en antaja Ihmissu hdeosaaja Elämän opettaja Kuvata vuotiaiden poikien sosiaalista kehitystä ja vanhemmilta ja vertaisilta saatua sosiaalista tukea. Vahvistaa kajaanilaisten vuotiaiden poikien vanhempien tietoutta sosiaalisen tuen merkityksestä yhtenä terveyskäyttäytymistä edistävänä tekijänä. 1. Mitä sosiaalinen kehitys on vuotiaalla pojalla? 2. Millaista on vuotiaan pojan vanhemmilta ja vertaisilta saatu sosiaalinen tuki? järjestämällä Pienen pojan elämää vanhempainilta Hauholan koulun 6. luokkalaisten poikien Kajaanilaisen pojan näkökulmaa tuotiin esiin keräämällä aineisto ja analysoimalla se induktiivisella sisällönanalyysilla. Aineistosta nousi esille vanhemmilta ja vertaisilta saatu sekä kaivattu sosiaalinen tuki, joka oli pojille tärkeää. Rajojen asettaja Pienen pojan elämää vanhempainillan jälkeen vanhemmat toivat esille sosiaalisen tuen merkityksen pojille sekä vanhemmat ja kavt sosiaalisen tuen lähteinä. Tekijät: Kinnunen Terhi ja Piironen Elisa
7 Pienen pojan elämää Jokainen ihminen on laulun arvoinen Vanhemmat suvaitsevaisuuteen tukijoina Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut nopeasti luvulta lähtien, jolloin heitä asui pysyvästi Suomessa noin , kun 2000-luvun alussa heitä oli jo vajaa Maahanmuuttajien lisääntyvän muuton vuoksi vanhempien on kiinnitettävä huomiota lapsensa suvaitsevaisuuteen kasvattamiseen, sillä kasvuympäristöstä saadut toimintamallit muotoutuvat osaksi lapsen toimintaa. Keskustelija Kuuntelija Ristiriidoissa auttaja Kannustaja Tunteiden hyväksyjä Anteeksiantaja/-pyytäjä Itsenäisyyden tukija Tasapuolisuuden toteuttaja Perheen ja lapsen ihmissuhteiden vaalija Rakkauden antaja Ihmissuhdeosaaja Elämän opettaja Kartoittaa menetelmiä, joiden avulla vuotiasta poikaa voi tukea kasvamaan suvaitsevaiseksi. Antaa vanhemmille menetelmiä, joiden avulla vanhemmat voivat tukea vuotiasta poikaansa kasvamaan suvaitsevaiseksi. Miten vanhemmat voivat ohjata vuotiasta poikaansa kasvamaan suvaitsevaisiksi? Mitä hyötyä käsitellyistä asioista oli sinulle tukiessasi poikaasi kasvamaan suvaitsevaiseksi? Vanhemman esimerkki Vanhemman asenne Keskustelu
8 Pienen pojan elämää Elämäntavat puntariin - Kajaanilaisten vuotiaiden poikien ylipainoon johtavia tekijöitä Poikien ylipaino on lisääntynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä ja ylipainoa pidetään yhtenä vakavimpana kansanterveydellisenä ongelmana. Ylipainoa pidetään suurena huolenaiheena, koska sillä on terveydellisiä haittavaikutuksia. Ylipainosta aiheutuvien liitännäissairauksien takia tulee Suomessa joka vuosi noin 300 miljoonan euron lisäkustannukset. Poikien ylipainoon on monia tekijöitä, joista tärkeimpänä pidetään elämäntapojen muuttumista epäterveellisiksi. Arkielämän taitojen opettaja Oikean ja väärän opettaja Mallin antaja Arvojen välittäjä Tapojen opettaja Pnteiden vaalija Sosiaalisten taitojen opettaja Kauneuden arvostaja Rakkauden antaja Elämän opettaja Huoltaj a Rajojen asettaja Määttä Maarit & Seppänen Meiju Kajaanin ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma 2011 Ihmissu hdeosaa ja Kuvata kajaanilaisten vuotiaiden poikien terveellisiä elämäntapoja sekä selvittää ylipainoon johtavia tekijöitä. Vanhemmat saavat lisää valmiuksia tukea tämänikäisiä poikia terveellisiin elämäntapoihin. Tuen avulla vanhemmat voivat ennaltaehkäistä pojan ylipainoa ja jo olemassa olevan ylipainon kasvamista. 1. Millaisia terveellisiä elämäntapoja kuuluu vuotiaalle pojalle? 2. Millaisia ylipainoon johtavia tekijöitä on kajaanilaisilla vuotiailla pojilla? Aineistoa kerättiin kyselylomakkeella kajaanilaisilta vuotiailta pojilta. Saatu aineisto sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista. Keskeiset tulokset & johtopäätökset Kajaanilaisten poikien ylipainoon johtavia tekijöitä: - Vapaa-aika kuluu viihde-elektroniikan parissa, jolloin liikunnan harrastamiselle ei jää aikaa - Epäterveelliset ruokailutottumukset Tulosten perusteella kajaanilaisten vuotiaiden poikien vanhempien tulee tyisesti kiinnittää huomiota ruokailutottumuksiin ja vapaaajan käyttöön. Vanhemmilla on tärkeä rooli perheessä pojan elämän opettajana, mutta myös rajojen asettajana ja huoltajana.
PIENEN POJAN ELÄMÄÄ Kajaanilaisen 11-12-vuotiaan pojan terveyskäyttäytymisen tukeminen
Halkola Henna, Heikkinen Anna, Heikkinen Mirka, Huotari Piia, Keränen Mirella, Kilpeläinen Sanna, Kinnunen Terhi, Lipponen Päivi, Määttä Maarit, Piironen Elisa, Rautakoski Outi, Seppänen Meiju ja Tuovinen
Hyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen
Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden
Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti
Kasvatusohjaaja koulun arjessa Minna Lahti 25.10.2017 Taustaa OPS:in perusteet: Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi Pisa-tutkimus: Oppilaiden kouluviihtyvyys huono Kasvavat haasteet koulun arjessa Kasvatusohjaajan
Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille
Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.
9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?
Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu
52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta
Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton
Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä
Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden
Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa
Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen
KOULUTULOKKAAN VANHEMMILLE!
Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULUTULOKKAAN VANHEMMILLE! Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä voisi täyttää
Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi
1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa
Hyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö
SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen
Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija
Ammattiosaajan työkykypassi
Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet
Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):
10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös
NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA
LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä
Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus
Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto
LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson
LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija
YHDESSÄ!-ohjelma Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 1.3.2018 Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
Leikkien liikkumaan Eino Havas, johtaja
Leikkien liikkumaan 31.1.2018 Eino Havas, johtaja MITÄ 2018? ohjelmat yhteen Ilo kasvaa liikkuen 1-6 vuotiaat, varhaiskasvatus Liikkuva koulu, 7-16 vuotiaat, perusopetus Liikkuva opiskelu, 16-20+ -vuotiaat,
MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:
IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
Anna Erkko Projektisuunnittelija
Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin
Nuorten seksuaaliterveyskartoitus
Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke
Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla
Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.
Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien
MILLAINEN MINÄ OLEN?
MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön Varhaiskasvatuksen liikuntaseminaari 19.9.2017 Myllymäen päiväkotikoulu Kouvolan varhaiskasvatuksen lasten
ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA
Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien
Viidennen luokan Askelma
Askelmat-ohjelma Tavoitteet Askelmat-ohjelman tavoitteena on mahdollistaa keskustelua koulun, kodin ja muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kesken. Keskustelun aiheet nousevat esiin aina sen hetkisen
SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä
Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA
TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA TOIMINTAMALLI EMMA PULKKA JA RONJA UIMI OPINNÄYTETYÖ, SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA SISÄLTÖ Vanhempien ajatuksia vanhemmuuden tukemisesta Teemalliset
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA
ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
Keskustelun yhteenveto -Rovaniemi
Keskustelun yhteenveto -Rovaniemi Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.
Hyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
Tupakoimattomuutta tukeva koulu
Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,
Varhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
Lapsi työskentelee ja oppii
Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
Turku 20.11.2013/Anu Nurmi
Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
VARHAISKASVATUKSEN RAJOITUSTEN PURKAMINEN, ALOITE. Esittelymateriaali
VARHAISKASVATUKSEN RAJOITUSTEN PURKAMINEN, ALOITE Esittelymateriaali 31.10.2017 Tuusulan kunta tarjoaa kaikille lapsille tasavertaisen ja yhtäläisen oikeuden varhaiskasvatukseen. Nykyisessä tilanteessa
Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen
Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
Nuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten