VENEALAN VÄHITTÄISKAUPAN SIJOITTAMINEN HELSINKIIN

Transkriptio

1 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2004:1 Elina Tuominen VENEALAN VÄHITTÄISKAUPAN SIJOITTAMINEN HELSINKIIN

2

3 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2004:1 ELINA TUOMINEN Venealan vähittäiskaupan sijoittaminen Helsinkiin

4

5 HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Kansakoulukatu Helsinki KUVAILULEHTI Tekijä(t) Elina Tuominen Nimike Venealan vähittäiskaupan sijoittaminen Helsinkiin Sarjan nimike Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston julkaisuja Sarjanumero 2004:1 Julkaisuaika Sivuja 23 Liitteitä ISBN ISSN Kieli koko teos FIN Yhteenveto FIN Tiivistelmä Selvityksessä on tutkittu Helsingin kaupungin aluetta venealan yritysten, erityisesti veneiden ja venetarvikkeiden vähittäiskaupan sijaintipaikkana. Selvityksessä on käyty läpi Helsingin merellisen ympäristön mahdollisuuksia uusina yritysten sijaintipaikkoina. Helsingissä ja sen lähistön rannikkoseudulla on luonnostaan erittäin hyvät mahdollisuudet veneilyyn. Venealan markkinat ovat Suomen laajimmat ja veneilyn suosion on ennustettu kasvavan myös tulevaisuudessa. Helsingin seudun kasvu, tiivistyvä kaupunkirakenne ja ranta-alueiden muuttuva käyttö vaikuttavat veneilyyn liittyvän yritystoiminnan mahdollisuuksiin. Helsingin merellisyys ja sen korostaminen on nostettu yhdeksi kaupungin kehittämisen lähtökohdaksi, jolloin ympäristön laatuun panostetaan ja merellistä sijaintia myös hyödynnetään. Tämä tarkoittaa yleiskaavan mukaan myös sitä, että venesatamat ja niihin liittyvät työpaikat säilytetään tai niille osoitetaan korvaavat ja laajennettavat, kehitettävät alueet. Nykyisellään venealan yritykset sijoittuvat suhteellisen tasaisesti koko Helsinkiin, lukumäärällisesti eniten niitä on kantakaupungin alueella. Selvityksessä on tutkittu Koivusaaren ja Lauttasaaren, Jätkäsaaren ja Munkkisaaren, Herttoniemenrannan ja Kipparlahden sekä Puotilan venesataman, Vuosaaren, Sörnäisten ja Kruunuvuorenrannan alueita. Alueiden valinnan periaatteena on ollut rannikkosijainti, hyvät veneily-yhteydet ja erilaisten toimintojen, kuten venesatama- ja yritystoiminnan, yhdistämisen mahdollisuus. Venealan yritystoiminnan mahdolliset sijaintipaikat ovat lähes kaikki maankäytöltään merkittävästi muuttuvilla alueilla. Alueiden, joihin veneiden vähittäiskauppaa tai muuta veneilyyn liittyvää yritystoimintaa voi sijoittaa, eroavat toteuttamisaikatauluiltaan toisistaan. Herttoniemenrannan venesataman rakennustyöt ovat jo käynnissä, mutta esimerkiksi Jätkäsaaressa ja Kruunuvuorenrannassa rakentamisen on tarkoitus käynnistyä ensimmäisissä kortteleissa vuoden aikana. Veneiden vähittäiskaupan laajentaminen nykyisestään tai uuden sijoittaminen on mahdollista Munkkisaaren, Sörnäisten, Puotilan, Kruunuvuorenrannan ja Vuosaaren alueelle. Muilla tutkituilla alueilla, esimerkiksi Jätkäsaaressa, mahdollisuudet ovat vähäisemmät, mutta niille voi sijoittaa vähemmän tilaa vievää liiketoimintaa kuten venetarvikeliikkeitä. Lauttasaaren alueella ei ole merkittävästi mahdollisuuksia laajentaa olemassa olevaa toimintaa, mutta alueen asema yhtenä Helsingin venealan yritystoiminna keskittymistä tulisi säilyttää jatkossakin. Asiasanat Merellinen Helsinki, venealan yritystoiminta, veneily

6 Sisällys 4

7 Johdanto... 7 Venealan nykyisestä tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä... 7 Tarkastelun kohteina olevien alueiden valintaperusteita Mahdolliset sijaintipaikat Koivusaari ja Lauttasaari Jätkäsaari ja Munkkisaari Herttoniemenranta ja Kipparlahti Puotila Vuosaari Sörnäinen Laajasalo, Kruunuvuorenranta Suosituksia jatkosuunnitteluun Lähteet: Seutu CD 2003, YTV Ilmakuvat ja kartta-aineisto: Kaupunkimittausosasto, Helsinki Veneiden talvisäilytysselvitys. Helsingin kaupunki, Liikuntavirasto

8 6

9 Johdanto Helsingissä ja sen läheisellä rannikkoseudulla on luonnostaan erittäin hyvät mahdollisuudet veneilyyn. Merialue kuuluukin Suomen vilkkaimpiin veneilyalueisiin. Helsingissä ja lähiseudulla on runsaasti venealan yrityksiä, joiden toiminta alueella on todennäköisesti tulevaisuudessakin kannattavaa asiakkaiden suuren määrän ansiosta. Veneilyn suosio on kasvanut koko maassa ja tulee arvioiden mukaan kasvamaan myös Helsingin seudulla. Veneiden määrä Helsingin merialueilla on lähivuosina kasvanut voimakkaasti ja vuoden 2001 arvioiden mukaan Helsingissä oli noin venettä. Samana vuonna Helsingin kaupungin alueella oli noin venepaikkaa. Näistä venepaikoista yli sijaitsee varsinaisissa venesatamissa, loput esimerkiksi kiinteistöjen rantapaikoilla. Venesatamien ja venepaikkojen määrä tulee kasvamaan, mutta venesatamiin käytettävät maa-alueet tulevat uusissa satamissa olemaan pienempiä. Myös veneiden talvisäilytykseen käytettävä maa-ala on kasvavaan tarpeeseen nähden pieni. Helsingin kaupungin venepaikkojen ja veneiden talvisäilytyspaikkojen kehitysennusteen mukaan vuonna 2020 kaupungissa olisi venepaikkaa ja vajaat veneiden talvisäilytyspaikkaa. Veneilyn ja siihen liittyvän yritystoiminnan mahdollisuuksiin ja laajuuteen vaikuttavissa tekijöissä on Helsingin seudulla tapahtumassa muutoksia. Muun muassa seudun kasvu, tiivistyvä kaupunkirakenne ja ranta-alueiden muuttuva käyttö vaikuttavat veneilyyn liittyvän yritystoiminnan mahdollisuuksiin. Toisaalta ranta-alueet ja kaupunkikuva yksipuoleistuvat satamatoimintojen siirtyessä pois kaupungista. Niin satamatoiminnot kuin pienimuotoisempikin veneilyyn liittyvä yritystoiminta ovat osa kaupungin merellistä maisemaa ja luonnetta. Helsingin yleiskaavassa merellisyys ja sen korostaminen on nostettu yhdeksi kaupungin kehittämisen lähtökohdaksi, jolloin ympäristön laatuun panostetaan ja merellistä sijaintia myös hyödynnetään. Tämä tarkoittaa muun muassa uusien merellisten asuntoalueiden rakentamista ja alueiden varaamista yleiseen virkistyskäyttöön. Yleiskaavassa todetaan myös, että venesatamat ja niihin liittyvät työpaikat säilytetään tai niille osoitetaan korvaavat ja laajennettavat, kehitettävät alueet. Selvää on, että asutuksen läheisyydessä veneilyyn liittyvältä yritykseltä vaaditaan enemmän esimerkiksi ympäristön siisteydessä. Siistit ja toimivat yritysalueet ovat merkittävä tekijä venealasta muodostuvien mielikuvien ja asiakkaiden houkuttelun kannalta. Tässä selvityksessä on tutkittu Helsingin kaupungin aluetta venealan yritysten sijaintipaikkana. Selvityksessä on käyty läpi Helsingin merellisen ympäristön mahdollisuuksia uusina yritysten sijaintipaikkoina. Venealan nykyisestä tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä Helsinki ja sen lähialueet ovat Suomen vilkkainta veneilyseutua. Hyvät luonnonolosuhteet ja suuri väestömäärä sekä taloudellinen kasvu ovat vaikuttaneet veneilyharrastukseen ja venemäärän kasvuun positiivisesti. Helsingin venemäärien ja niiden kehittymisen tarkka arvioiminen on vaikeaa, mutta arvioita voidaan tehdä kuitenkin erilaisten rekisterien ja Helsingissä olevien venepaikkojen perusteella. Esimerkiksi moottorivenemäärät, ja samalla erilaisten veneisiin liittyvien yritysten asiakkaiden määrät, kasvoivat voimakkaasti 70 ja 80-luvuilla (taulukko 1). Nykyisin lisäys on hitaampaa, mutta sitä kuitenkin tapahtuu. Kasvua hidastaa osaltaan muun muassa Helsingin seudun yleisten elinkustannusten nousu. Venealan 7

10 kehitysnäkymät markkinoiden kannalta ovat kohtuullisen hyvät. Veneiden määrä ja keskikoko ovat kasvaneet. Myös veneiden yleinen varustelutaso on noussut, joten ne vaativat yhä enemmän asiantuntevia korjaus- ja huoltopalveluita. Harrastusveneiden lisäksi myös erilaiset työkäyttöön tarkoitetut veneet tarvitsevat huolto- ja korjauspalveluita. Veneilyharrastukseen kokonaisuutena vaikuttaa kuitenkin eniten yleinen taloudellinen tilanne, kuten 1990-luvun alun taloudellinen lama osoitti. Veneilyharrastuksen edellytysten heikkeneminen vaikuttaa osaltaan veneilyn kehittymiseen. Pelkkä venesatama tai venepaikka ja hyvä veneilyverkosto eivät ole ainoita veneilyharrastuksen edellytyksiä. Huolto-, korjaus- ja muihin veneilyyn liittyvien palveluiden saatavuus ovat merkittäviä tekijöitä. Vuoden 2001 arvioiden mukaan Helsingissä oli noin venepaikkaa, jotka sijaitsivat sekä kaupungin venepaikoilla että venekerhojen satamissa (Kuva 1). Suurimpien satamien läheisyyteen on usein keskittynyt erilaisia veneilyyn liittyviä yritystoimintoja, kuten venetarvike- ja huoltopalveluita. Tällä hetkellä Helsingissä ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat venealan yritykset ovat keskittyneet pääasiassa rantojen läheisyyteen tai hyvien liikenneyhteyksien, esimerkiksi kehäteiden varsille (kuva 2). Merkittävimmät venealan yrityskeskittymät ovat Lauttasaaren ja Koivusaaren alue sekä Puotilan venesataman ympäristö. Muita Helsingin venealan merenläheisiä liiketoiminnan keskittymiä on Vuosaaren, Jollaksen, Sarvaston ja Herttoniemen alueella. Lukumäärällisesti suurin osa yrityksistä sijaitsee kantakaupungin alueella. Veneilyharrastuksen ja sen kautta myös yritystoiminnan mahdollisuudet tulevat todennäköisesti säilymään Helsingin seudulla vähintäänkin saman laajuisina kuin tänä päivänä. Venealan keskusliitto Finnboat ry:n jäsenilleen tekemän selvityksen mukaan suurin osa yrittäjistä arvioi liikevaihtonsa ja henkilöstömääränsä pysyvän samana tai kasvavan vuoden 2004 aikana edellisvuoteen verrattuna (taulukko 2). Taulukko 1. Veneomistuksen kehittyminen Helsingin seudulla. (Finnboat ry). Taulukko 2. Venealan henkilöstön ja liikevaihdon kehittymisnäkymiä. (Finnboat ry). 8

11 Kuva 1. Helsingin venesatamatilanne. (Yleiskaava 2002, Veneiden talvisäilytysselvitys, Liikuntavirasto). 9

12 Kuva 2. Helsingin ja lähialueen veneilyalan yritysten sijainti. (Seutu CD 03, Finnboat ry). 10

13 Tarkastelun kohteina olevien alueiden valintaperusteita Selvityksessä on tarkasteltu mahdollisuuksia sijoittaa veneilyalan yrityskeskittymä/keskittymiä merellisiin kohteisiin Helsingin alueella. Mahdollisille alueille on tarkoitus sijoittaa lähinnä veneiden vähittäiskauppaan ja venetarvikkeisiin erikoistuneita yrityksiä. Myös pienimuotoinen huoltotoiminta voi tulla kyseeseen. Venekaupan kannalta rannikkosijainti ja hyvät veneily-yhteydet ovat tärkeitä, koska tällöin veneiden koeajot ostajien kanssa mahdollistuisivat. Tämäntyyppinen liiketoiminta tuottaa ympäristölleen häiriötä suhteellisen vähän, joten yrityskeskittymä voi hyvin sijaita myös asutuksen ja virkistyksen läheisyydessä. Helsingin hallinnollisten rajojen sisällä parhaista rantasijainneista kilpailevat useat eri toiminnot. Väestönkasvun ja kaupunkirakenteen muutoksien takia parhaita rantoja kaavoitetaan runsaasti asumiseen, puistoiksi ja työpaikkaalueiksi. Asuntoalueiden monipuolisuuden ja houkuttelevuuden parantamiseksi näille alueille varataan tilaa myös pienvenesatamille, mutta yleensä kaavoissa ei ole varauduttu veneilyyn liittyvän muun toiminnan, kuten talvisäilytyksen tai yritystoiminnan sijoittamiseen. Uuden veneilyyn liittyvän yrityskeskittymän sijaintimahdollisuuksiin vaikuttaa osaltaan Helsingin nykyisten ja tulevien venesatamien sijainti. Yrityskeskittymän sijoittaminen venesataman yhteyteen tai läheisyyteen on kannattavaa palvelujen saavutettavuuden ja erilaisten toimintojen yhdistämismahdollisuuksien tähden, esimerkkeinä veneiden säilytys ja talvisäilytys tai polttoainejakelu. Helsingin alueen venesatamatilanne tulee tulevaisuudessa muuttumaan uuden rakentamisen ja kokonaan uusien alueiden myötä. Jotkin satamat poistuvat käytöstä ja ne korvataan, toisiin tulee muutoksia ja uusille alueille on suunniteltu täysin uusia venesatamia. Kaiken kaikkiaan kaupungin alueella olevien venepaikkojen määrä tulee nykyisten suunnitelmien mukaan kasvamaan noin 4 500:lla. Nykyisten venesatamien kohdalla merkittävimpiä muutoksia tulee tapahtumaan Vuosaaren, Koivusaaren ja Mustalahden kohdalla. Kaikissa näissä kohteissa venepaikkojen määrä ja venesatamien koko kuitenkin säilyy ennallaan tai kasvaa. Esimerkiksi Koivusaaressa venepaikkojen määrä tulee todennäköisesti moninkertaistumaan. Vuosaaressa sataman alueella käytöstä poistuvia korvaavien venesatamien suunnittelutyö on käynnissä, ja satamat ovat osittain jo rakenteilla. Uusia venesatamia ja olemassa olevien laajennuksia on tulossa ainakin Sörnäisiin, Ruoholahteen, Herttoniemenrantaan ja Vuosaareen. Pidemmällä tähtäimellä uusia venesatamia on tulossa ainakin Hernesaaren kärkeen, Jätkäsaareen ja Sompasaareen sekä Kruunuvuoren alueelle. Venealan yrityskeskittymän vaatima tila vaihtelee paljon yritystyypistä riippuen. Muun muassa telakkatoimintaa tai muuta ympäristölle häiriötä tuottavaa toimintaa on vaikeata sijoittaa esimerkiksi asutuksen läheisyyteen. Tässä selvityksessä tarkastellaankin juuri sellaista yritystoimintaa, joka voi sijaita esimerkiksi asutuksen läheisyydessä, kuten veneiden ja veneilyyn liittyvien tarvikkeiden kauppa. Ranta-alueiden muuttuva maankäyttö aiheuttaa vaatimuksia myös yritysalueen suunnittelulle ja alueen yleiselle siisteydelle. 11

14 Mahdolliset sijaintipaikat Helsingin alueen venealan yritykset sijaitsevat pääosin rannikon läheisyydessä, lukumääräisesti suurin yritysten keskittymä on Lauttasaaren ja Koivusaaren alueella. Venealan yritysten tilavaatimukset vaihtelevat yritystyypistä riippuen. Tässä selvityksessä tutkitaan veneilyn vähittäiskaupan keskittymän sijaintimahdollisuuksia. Tällöin kysymyksessä on esimerkiksi veneitä, moottoreita, varaosia ja muita venetarvikkeita myyvä yritys tai useampia yrityksiä. Veneiden vähittäiskaupalle on paikasta riippuen vesialue mukaan lukien varattava enimmillään noin vajaan hehtaarin kokoinen alue. Esimerkiksi tällä hetkellä Koivusaaressa sijaitseva yritys vie suhteellisen suuren, noin 90x110 metrin alueen ja on pinta-alaltaan noin hehtaarin. Tällöin mukaan on laskettu myös laitureiden vaatima tila. Esimerkkikuvassa 3 alue on aidattu, mutta aitaamisessa tulee ottaa huomioon kaupunkikuvalliset näkökohdat sekä esimerkiksi kulkureittien sujuvuus. Suunniteltava alue sisältäisi muun muassa erikokoisten veneiden avo- ja sisäsäilytyspaikkoja sekä näyttely-, huolto- ja paikoitustilaa. Lisäksi veneiden vähittäiskaupan alueelle pitää varata tilaa vesillelaskupaikkaa sekä trukkia tai autonosturia varten, jos kyseessä ovat suuremmat veneet. Veneilyalan yrityskeskittymän mahdollisia sijaintipaikkoja on suhteellisen tasaisesti koko kaupungin alueella (kuva 4). Mahdolliset kohteet sijaitsevat pääasiassa maankäytöltään muuttuvilla alueilla. Selvityksessä on keskitytty tutkimaan Koivusaaren aluetta ja osittain Lauttasaarta sekä Jätkäsaarta, Munkkisaarta (Hernesaaren kärki), Sörnäistä, Herttoniemen- ja Kruunuvuorenrantaa, Puotilan venesataman ympäristöä ja Vuosaaren sataman aluetta. Useimmat edellä mainituista ovat pidemmän tähtäyksen suunnittelun kohteita. Sörnäisten ja Jätkäsaaren alueiden valmistuminen riippuu muun muassa Vuosaaren sataman rakentumisesta. Koivusaaren toteuttaminen taas liittyy länsimetron jatkamiseen Espoon puolelle. Kuva 3. Esimerkkikuva veneiden vähittäiskaupan alueesta (Finnboat ry). Kuva 4. Venealan yrityskeskittymän mahdolliset sijaintipaikat Helsingin alueella. 12

15 Kuvat 5 ja 6. Yleiskaavaote Koivusaaren ja Lauttasaaren alueelta sekä Koivusaaren veneensäilytysaluetta kesäaikaan. Koivusaari ja Lauttasaari Koivusaaren ja erityisesti Lauttasaaren alueet ovat Helsingin venealaan liittyvän yritystoiminnan, etenkin vähittäiskaupan, suurimpia keskittymiä. Koivusaaressa sijaitsee tällä hetkellä kaksi lähinnä veneiden ja tarvikkeiden myyntiin keskittynyttä yritystä. Lauttasaaressa yrityksiä on useita, joista suurin osa sijaitsee Vattuniemessä, Vattuniementien ja Veneentekijäntien alueella. Koivusaaren ja Lauttasaaren alueella on myös useita veneseurojen satamia ja kaupungin venepaikkoja. Koivusaari on eräs veneilyyn liittyvän toiminnan keskuksista, mutta toiminnan mittava laajentaminen ei nykyisellään ole mahdollista. Koivusaaren tuleva maankäyttö on vielä tällä hetkellä lopullisesti ratkaisematta. Helsingin yleiskaava 2002:ssa Koivusaari on merkitty selvitysalueeksi (kuva 5). Aueen maankäyttö ratkaistaan myöhemmin yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Tulevaisuuden epävarmuus voi aiheuttaa alueella ongelmia, esimerkiksi tiloihin ja ympäristön siisteyteen ei aina ole motivaatiota panostaa. Koivusaaren tulevaisuus on avoin. Alueelle tehtyjen suunnitelmien mukaan alue rakentuisi meritäytöille länsimetroon tukeutuen, jolloin metroaseman tuntumaan tulisi työpaikkoja. Tällöin alueella olevat venesatamat joutuisivat siirtymään, mutta niiden mahdollisuudet sijoittua uudelle alueelle olisivat paremmat kuin nykyisellään. Veneiden vähittäiskaupan keskittymän sijoittuminen Koivusaaren alueelle on myös tulevaisuudessa mahdollista. Tällaisen toiminnan kehittäminen on osa Koivusaaren merellisyyden korostamista käytännössä ja myös osa alueen veneilyn ja siihen liittyvän toiminnan perinteen säilyttämistä. Koivusaaressa veneiden vähittäiskauppa sijaitsisi myös hyvien liikenneyhteyksien varrella, kuten nykyäänkin. Myös veneilyreitit ympäristössä ovat hyvät. Lauttasaaressa tapahtuu jonkin verran muutoksia nykyisen veneilyyn liittyvien yritysten keskittymän läheisyydessä. Vattuniemen alueella teollisuustonttien käyttötarkoituksia muutetaan. Uusi käyttö voi tällöin olla asumista, julkisia palveluja, liike- ja toimistotilaa tai ympäristöhäiriöitä tuottamatonta teollisuustoimintaa. Nykyisen varikon tontille on suunnitteilla asuntoja ja päiväkoti. Merimiesammattikoulun tontti muutetaan asumiseen. Lauttasaaren alueella ei ole asemakaavallisia mahdollisuuksia entistä laajemman veneilyyn liittyvän yritystoiminnan kehittymiselle, varsinkaan, jos on kyse rantatilaa vaativasta veneiden vähittäiskaupasta. Mittakaavaltaan tämäntyyppinen toiminta kuitenkin sopisi etenkin Vattuniemen alueelle, jossa on tällä hetkellä runsaasti työpaikkarakentamista ja myös varaa tehostaa maankäyttöä. Kuva 7. Vattuniemenrannassa on työpaikkojen lisäksi myös asuntoja. 13

16 Jätkäsaari ja Munkkisaari Jätkäsaaren yli 80 hehtaarin suuruinen satama-alue muuttuu asuin- ja työpaikka-alueeksi, kun tavarasatama siirtyy Vuosaareen. Jätkäsaaren alue kuuluu suurempaan Länsisataman suunnittelualueeseen, joka sijaitsee lähes valmiiksi rakennetun Ruoholahden naapurissa. Ruoholahden alueella on tällä hetkellä useita, pienehköjä venesatamia. Alueella ei tällä hetkellä sijaitse venealan yrityksiä Hernesaaren kärkeä lukuun ottamatta. Ehdotus Jätkäsaaren osayleiskaavaksi valmistuu vuoden 2004 aikana ja valtuuston käsittelyssä sen tulisi olla vuoden 2005 aikana. Jätkäsaaren rakentaminen alkaa vuonna 2008, kun Vuosaaren satama on valmistunut ja satamatoiminnot siirtyneet. Matkustajasatama jää Jätkäsaareen. Asukkaita alueelle tulee noin ja työpaikkoja noin Jätkäsaaren alueelle ja lähiympäristöön on suunnitteilla viisi uutta venesatamaa: Salmisaareen, Ruoholahteen, Saukonpaaden alueelle ja Jätkäsaaren eteläosaan sekä Munkkisaaren kärkeen. Sijoittamisperiaatteiden mukaisesti kaupallisia palveluja tullaan sijoittamaan Saukontorin keskukseen ja katujen varsille pieniksi keskittymiksi. Kaupalliset palvelut voivat rakentua erilaisten teemojen kuten veneilyyn liittyvien palvelujen ympärille. Jätkäsaaren rannat tulevat matkustajasatamaa lukuun ottamatta olemaan julkisessa käytössä. Jätkäsaareen suunnitellut venesatamat tulevat sijaitsemaan joko asutuksen tai työpaikkarakentamisen välittömässä läheisyydessä ja ovat luonteeltaan samantyyppisiä kuin muutkin kantakaupungissa sijaitsevat satamat (esim. kuva 10). Erityisesti tilaa vievän veneiden vähittäiskaupan sijoittuminen tämäntyyppisten satamien yhteyteen tai lähinnä asumiseen ja virkistysalueiksi osoitetuille ranta-alueille ei ole todennäköistä. Jätkäsaareen olisi kuitenkin mahdollista sijoittaa vähemmän tilaa vievää, eikä välitöntä yhteyttä rantaan tarvitsevaa yritystoimintaa. Tällaisia voisivat olla erityisesti asuintalojen alakerroksiin sijoittuvat venetarvikeliikkeet tai muu veneilyyn liit- Kuva 8. Länsisataman kaupunkirakennesuunnitelma. (Länsisatama-projekti, kaupunkisuunnitteluvirasto). 14

17 Kuva 9. Eiranrannan ja Munkkisaaren kärjen asemakaavaluonnoksen havainnekuva (Länsisatamaprojekti, kaupunkisuunnitteluvirasto). tyvä kauppa. Osittain matkustajasataman päälle sijoittuvaksi on suunniteltu liiketilaa, jota myös veneilyyn liittyvät palvelut voisivat käyttää. Matkustajasataman laivaliikenne ja satamalle varattava alue tekevät enemmän tilaa vaativan venealan yritystoiminnan sijoittumisen samalle alueelle mahdottomaksi. Munkkisaaren alueella toimii Kværner Masa Yardsin telakka, joka hallitsee suurinta osaa alueesta. Telakan toimintaedellytykset turvataan myös jatkossa. Munkkisaaren kärjessä, Hernesaaren alueella sijaitsee myös harjoitusjäähalli sekä helikopterikenttä. Lisäksi alueella on erilaista yritystoimintaa, esimerkiksi toimistoja. Munkkisaaren yhdessä Eiranrannan alueen kanssa valmisteltu asemakaavaluonnos (kuva 9) on hyväksytty Eiranrannan rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna Luonnos koskee telakan ja helikopterikentän itäpuolella sijaitsevaa ranta-aluetta. Ranta tulee palvelemaan ensi-sijassa virkistystä ja sinne sijoitetaan puistoalue, veneilykeskus sekä mahdollisesti myös muuta alueelle soveltuvaa toimintaa. Kaavan tavoitteena on jatkaa Kaivopuiston ja Eiran vihreää rantavyöhykettä Hernesaaren kärkeen asti. Hernesaaren kärjen alueelle suunnitellun veneilykeskuksen yhteyteen sen sijaan voisi hyvin sijoittaa venealan yritystoimintaa, esimerkiksi veneiden myyntinäyttelyn ja muita venepalveluita. Paikalle on myös ehdotettu Merimuseota, mutta sen sijoittuminen alueelle ei ole enää suunnitelmissa mukana. Hernesaaren kärki ei tällä hetkellä ole kovinkaan tehokkaassa käytössä, esimerkiksi suunnitellun veneilykeskuksen viereisten tonttien maankäytössä on tehostamisen varaa. Koko alue on kuitenkin rantaa lukuun ottamatta telakan vuokrakäytössä ja se asettaa alueen suunnittelulle tiettyjä reunaehtoja. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on esittänyt Helsingin edustan ympärivuotisen öljyntorjunta- ja meripelastusvalmiuden ylläpitämiseksi kaluston siirtämistä talvimerenkulun kannalta tarkoituksenmukaisiin paikkoihin kuten Hernesaaren kärkeen muun muassa koska Hernesaaren edusta on avovettä lähes koko talven. Tämä edellyttäisi paitsi tilapäistä telakointivalmiutta, myös huolto- ja korjausvalmiutta. Pelastuslaitoksen omien korjauspalveluiden lisäksi voitaisiin hyödyntää Hernesaaren alueelle mahdollisesti sijoitettua yksityistä venehuoltotoimintaa. Kuva 10. Myös Ruoholahden HTC:n edustalle on suunniteltu uutta venesatamaa. 15

18 Herttoniemenranta ja Kipparlahti Herttoniemi sijaitsee noin 7 kilometriä Helsingin keskustasta itään hyvien liikenneyhteyksien sekä veneilyreittien varrella. Herttoniemen teollisuusalueella sijaitsee useita venealan yrityksiä ja Kipparlahdessa on veneiden ja tarvikkeiden vähittäismyyntiä. Herttoniemenrannan kaavoituksen niin sanottu satamakorttelin alue (kartta s. 22) sisältää Herttoniemen venesataman Laivalahden rannalla sekä siihen liittyvät pientalokorttelit, joihin sijoittuu sekä asumista että liike- ja palvelutiloja. Herttoniemen venesatama valmistuu vaiheittain Varsinaisen venesataman alueelle sijoitetaan myös veneilyalan liiketiloja, esimerkiksi venetarvikekauppaa, sekä veneiden talvisäilytysalue ja autojen pysäköintialue, jonka parkkipaikoista osa on varattu viereisen satamakorttelin asuinalueen käyttöön. Kokonaispinta-alaltaan alue on noin 2,5 hehtaaria. Alueella nyt sijaitseva Kipparlahden pelastusasema siirretään uuteen paikkaan Sorvaajankadun varteen, jolloin venesataman viereinen alue vapautuu asuntorakentamiseen. Nykyisen Kipparlahden pelastusaseman vieressä sijaitsee lisäksi yksi venetarvikkeita ja huoltopalveluja myyvä yritys, joka on siirtymässä sataman alueelle. Sataman alueelle voi lisäksi sijoittaa esimerkiksi venetarvikekauppaa tai muuta venealaan liittyvä pienimuotoista liiketoimintaa. Myös Kipparlahden venesatamaaluetta kehitetään. Asemakaavan muutoksella on parannettu venesatama-alueen toimintaa maa-aluetta lisäämällä ja laituri-alueita uudistamalla. Alueen venesataman rakennukset ovat hyväkuntoisia. Kipparlahden venesatama-alue on pinta-alaltaan noin hehtaarin ja nykyisellään alue on toimintaansa nähden liian ahdas. Venesatamatoimintaan käytettävissä oleva maa-alue kasvaa maantäyttöjen myötä noin m2. Uudistusten jälkeen alueen venepaikkamäärä pysyy samana. Satama-alueelle voidaan sijoittaa jatkossa myös veneiden talvisäilytystä. Venesatama-alueelle saa kaavaehdotuksen mukaan rakentaa kerho- ja ravintolatiloja sekä muita alueen toiminnalle tarpeellisia laitteita, rakennusalat on merkitty väljästi alueella nyt sijaitsevien rakennusten kohdille. Alueella oleva veneitä ja tarvikkeita Kuvat 11 ja 12. Herttoniemen sataman alue tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa. 16

19 Kuva 13. Puotilan venesatama-alue Vuosaaren sillalta nähtynä. myyvä liike jatkaa toimintaansa. Kipparlahden venesataman tuntumassa ei kuitenkaan ole yritystoiminnalle tulevaisuudessa merkittäviä laajentumismahdollisuuksia. Puotila Yksi itäisen Helsingin vene- ja venetarvikekaupan keskittymistä sijaitsee Puotilan venesataman yhteydessä Meripellontiellä Vuosaaren sillan tuntumassa. Yleiskaava 2002:ssa alueen maankäyttöön on osoitettu muutoksia. Puotilan venesatama-alue siirtyy merelle päin ja vapautuva maa-alue muutetaan asumiskäyttöön. Nykyinen venesatamaalue ja yritystoiminta joutuvat siirtymään alueella tehtävien vesitäyttöjen ajaksi. Toiminta voi kuitenkin jatkua vesitäytöille tehtävällä uudella maa-alueella. Yritystoiminnalle varataan myös tilaa laajentua, jolloin myös uusien yritysten sijoittuminen alueelle mahdollistuu. Puotilan venemyynnin keskittymä sijaitsee auto- ja julkisen liikenteen kannalta hyvällä paikalla. Vuosaari Vuosaaren tulevan suursataman alueella toimii tällä hetkellä useita venealan yrityksiä, niin korjauksen ja huollon kuin vene- ja tarvikemyynninkin alalla. Vuosaaren sataman rakentaminen on aloitettu ja satamatoimintojen on tarkoitus siirtyä sinne vuonna 2008 (kuva 14). Alueen nykyiset toiminnot joudutaan siirtämään siten, että osa toiminnoista voi kuitenkin säilyä alueella. Vuosaaren nykyisen sataman ja telakan tuntumassa sijaitsee pienvenesatamia, joiden toiminnot tullaan järjestämään uudestaan. Sataman länsipuolella sijaitsevaan Vuosaaren lahden pohjukkaan tulee uusi pienvenesatama, mutta telakka-alueella olevat Niinilahden pohjukan ja Vuoteknon pienvenepaikat poistuvat käytöstä. Itse telakkaallas jää sataman ensimmäisessä rakennusvaiheessa käyttöön ja sinne pääsee nykyisenkaltaisilla aluksilla. Porvarinlahdella oleva pienvenesatama pysyy ennallaan. Vuosaarenlahdelle toteuttavan uuden pienvenesataman yhteyteen on varattu tilaa myös veneiden talvisäilytykselle. Rakennettavan sataman vierestä on varattu runsaasti tilaa erilaiselle yritystoiminnalle. Suoraan satamaan liittyvä pohjoisosa on teollisuus-, varastointi- ja jakelualuetta. Eteläisessä osassa on tilaa esimerkiksi toimistoille, koulutustiloille tai pienveneiden näyttely- tai korjaushalleille. Alueen liikenneyhteydet tulevat parantumaan metron ja Kehä III:n jatkeen sekä Vuotien rakentamisen myötä. Kuva 15. Vuosaarenlahden pienvenesatama. Kuva 14. Vuosaaren sataman alueen havainnekuva. (Vuosaari-projekti, kaupunkisuunnitteluvirasto.) 17

20 Sörnäinen Sompasaaren ja Verkkosaaren alue (kuva 16) on tällä hetkellä suurimmalta osin sataman käytössä ja alueen veneilyyn liittyvä toiminta on lähinnä säilytystä. Verkkosaaressa on tällä hetkellä veneiden talvisäilytysalue, jonka toiminnan on suunniteltu jatkuvan alueella. Sataman poistuttua alueelle on tulossa ainakin kolme uutta erikokoista pienvenesatamaa. Sörnäisissä ei tällä hetkellä Hanasaaren pientä venesatamaa lukuun ottamatta toimi varsinaista pienvenesatamaa, vaikka siihen onkin kaavalliset mahdollisuudet Verkkosaaressa. Alueen asemakaava on vuodelta 1996 ja se mahdollistaa venesataman ja sitä palvelevien toimintojen sijoittamisen Verkkosaaren venesataman alueelle. Sörnäisten alueen eli tulevan Kalasataman kaupunginosan alustavissa suunnitelmissa (esim. kuvat 17 ja 18) edellä mainitulle Verkkosaaren alueelle on sijoitettu pienvenesatama, jonka tuntumaan varataan tilat erilaisille merellisille aktiviteeteille, esimerkiksi veneilyyn liittyvälle kaupalle, pursiseuroille tai järjestöille. Alueen on tarkoitus palvella Helsinkiä laajemminkin. Kulosaaren sillan pohjoispuolelle pääsee vain nostokölipurjeveneellä tai moottoriveneellä. Sompasaaren alueelle on suunnitteilla tilaa uudelle kaupunkimaisemmalle pienvenesatamalle, joiden yhteyteen on mahdollista sijoittaa vähemmän maapinta-alaa vaativaa venealan kauppaa. Kalasataman kaupunginosan rakentaminen alkaa sataman Vuosaareen siirtymisen jälkeen vuoden 2008 Kuvat 17 ja 18. Kalasataman alueelle suunnitellut toimitilat ja palvelut (Itäranta-projekti, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto). Kuva 16. Verkkosaaren alue nykyisellään (Kaupunkimittaus, Helsinki 2003). 18

21 aikana. Rakentaminen aloitetaan metroaseman korttelista. Laajasalo, Kruunuvuorenranta Laajasalon öljysatama-alue vapautuu nykyisestä käytöstään vuonna Tällöin öljysataman alueelle ja sen ympäristöön rakennetaan asuntopainotteinen kaupunginosa. Alueelle laaditaan osayleiskaavaa, ehdotuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2006 ja se viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuonna Rakentamaan päästäneen vuonna 2009 ja öljysatamaalueen osalta vuonna Uusi Kruunuvuorenrannan alue toteutetaan tiiviinä merellisenä kerrostalo- ja pientaloalueena ja sitä kehitetään myös työpaikka-alueena. Helsingin yleiskaava 2002:ssa alueelle on kaavailtu noin uutta asukasta ja k-m2 toimitiloja. Ajomatka kantakaupunkiin Herttoniemen kautta on 10 kilometriä eli esikaupunkiluokkaa. Suora etäisyys on 3 kilometriä. Julkisen liikenteen osalta tutkitaan paitsi yhteyksiä Laajasalon kautta, myös suoraa lauttaja metroyhteyttä kantakaupunkiin. Kruunuvuorenrantaan on suunniteltu sijoitettavaksi kaksi uutta pienvenesatamaa, toinen nykyisen Öljysataman läheisyyteen ja toinen Tahvonlahden alueelle. Jälkimmäisen toteutuminen on todennäköisempää. Kruunuvuoren alueesta suunnitelllaan toiminnoiltaan monipuolinen ja tavoitteena on sijoittaa sinne palveluita, jotka houkuttelevat asiakkaita koko Helsingin alueelta. Alueen monipuolisuuden saavuttamiseksi erilaisen toimintojen, esimerkiksi yritystoiminnan sijoittaminen on oleellista. Yleiskaavassa 2002 Kruunuvuorenrannan uusi asuinalue on pientalo- ja kerrostalovaltaista aluetta, mutta merkinnät sallivat kaupan, palvelujen ja ympäristöhäiriötä tuottamattomien toimitilojen sijoittamisen alueelle. Venealan yritystoiminnan, tässä tapauksessa lähinnä vähittäiskaupan sijoittaminen sopisi hyvin Kruunuvuorenrannan merelliseen luonteeseen. Kuva 20. Kruunuvuorenrannan osa-alueet (Kruunuvuorenranta-projekti). Kuva19. Yleiskaavaote Kruunuvuorenrannan alueelta. 19

22 Suosituksia jatkosuunnitteluun Helsinki tulee jatkossakin olemaan tärkeä veneilyyn liittyvän yritystoiminnan sijaintipaikka. Venealan yritystoiminnan uudet mahdolliset sijaintipaikat eroavat aikataulullisesti toisistaan. Herttoniemen sataman alue on jo osittain rakenteilla, ja Kipparlahden venesataman alueen asemakaavaa on muutettu nykyisten venesatamatoimintojen kehittämiseksi. Sörnäisissä Verkkosaaren venesataman alueella on asemakaavalliset mahdollisuudet venesatamaa palvelevien toimintojen rakentamiseen. Hernesaaren kärjen asemakaavaluonnoksessa on esitetty veneilykeskuksen sijoittamista alueelle. Vuosaaren sataman ja yritysalueen rakentaminen voi alkaa vuoden 2008 aikana. Jätkäsaaren, Sörnäisten tulevan Kalasataman kaupunginosan, Puotilan venesataman sekä Kruunuvuorenrannan alueet ovat toteutusaikataulultaan pidemmän tähtäyksen kohteita. Koivusaaren alue on merkitty Yleiskaava 2002:ssa selvitysalueeksi, muiden alueiden kohdalla yleiskaavamerkinnät sallivat veneiden vähittäiskaupan sijoittamisen. Nykyisellään venealan yritykset sijaitsevat suhteellisen tasaisesti koko Helsingin alueella. Tärkeitä säilyviä sijaintipaikkoja on mm. Sarvaston venesataman ympäristö. Veneiden vähittäiskaupan saavutettavuuden kannalta sijainti Vuosaaren sataman yhteydessä ei ole niin hyvä kuin esimerkiksi sijainti kaupungin etelä- tai länsiosissa. Tilanne kuitenkin parantuu sataman liikenneyhteyksien kehittyessä. Venealan yritysten palvelut ovat kuitenkin erikoispalveluita, joita voidaan hakea pidemmänkin matkan takaa. Keskittymisestä näyttää olevan hyötyä myös venealan yrityksille. Koivusaari ja Lauttasaari Koivusaaren ja Lauttasaaren alueet ovat merkittäviä venealaan liittyvän yritystoiminnan keskittymiä Helsingissä. Lauttasaaressa suurin osa yrityksistä sijaitsee Vattuniemen alueella. Lauttasaaren Kuva 21. Mahdollisuudet sijoittaa uusia venealan yrityksiä tutkituille sijaintipaikoille. 20

23 alueella ei ole merkittäviä mahdollisuuksia veneilyyn liittyvän yritystoiminnan laajentamiseen. Koivusaaren alueen maankäyttö ratkaistaan myöhemmin yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon alueella nyt toimivien ja uusien venealan yritysten sijoittumismahdollisuudet myös ranta-alueilla. Veneilyn ja siihen liittyvän yritystoiminnan mahdollisuuksien ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen Lauttasaaren alueella on jatkossakin tärkeää. Jätkäsaari ja Munkkisaari Jätkäsaaren alue tulee muuttumaan asuin- ja työpaikka-alueeksi. Jätkäsaaren rakentaminen alkaa arviolta vuonna 2008 sataman muutettua Vuosaareen. Jätkäsaaren tulevat palvelut sijoittuvat Saukontorin keskukseen ja katujen varsille. Osiin Jätkäsaarta on tarkoitus luoda erilaisten teemojen ympärille rakentuvia kaupallisia keskittymiä. Tällainen keskittymä voi syntyä myös Jätkäsaaren merelliseen luonteeseen hyvin sopivan veneilyn teeman ympärille. Mittakaavaltaan tällaiset keskittymät olisivat kuitenkin suhteellisen pieniä, esimerkiksi venetarvikekauppaa venesataman yhteydessä. Kuva 22. Mahdollisuudet sijoittaa venealan yrityksiä Jätkäsaaren alueelle Kuva 23. Mahdollisuudet sijoittaa venealan yrityksiä Munkkisaareen Munkkisaaressa toimii Kværner Masa Yardsin telakka, joka hallitsee suurinta osaa alueesta. Telakka jatkaa toimintaansa alueella. Munkkisaaren yhdessä Eiranrannan kanssa valmisteltu asemakaavaluonnos on hyväksytty vuonna Luonnos koskee telakan ja helikopterikentän itäpuolista aluetta. Hernesaaren kärkeen suunnitellun veneilykeskuksen yhteyteen tai tilalle voisi hyvin sijoittaa venealan yritystoimintaa, esimerkiksi veneiden vähittäismyyntiä. Alue sijaitsee veneväylien kannalta edullisella paikalla, tosin länsisataman laivaliikenteestä ja matkustajaliikenteestä voi aiheutua jonkun verran haittaa. Hernesaaren kärki ei ole tällä hetkellä muutenkaan kovin tehokkaassa käytössä. Maankäytön tehostamisella voitaisiin veneilykeskuksen suunnittelun yhteydessä luoda lisää edellytyksiä veneilyyn liittyvien palveluiden sijoittamiselle. Kaupungin pelastuslaitoksen ehdotus veneiden tilapäisen telakointi-, sekä huolto- ja korjausvalmiuden sijoittamisesta Hernesaareen tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Liikenteellisesti Hernesaaren kärki pitkän niemen päässä on hieman hankala, toisaalta si- 21

24 jainti keskustan tuntumassa ja kehittyvän Länsisataman alueen vieressä edesauttaa asiakasvirtojen saavuttamisessa. Herttoniemenranta ja Kipparlahti Herttoniemenrannan sataman ja Kipparlahden venesataman alueita kehitetään. Herttoniemenrannan satama-alue on jo osittain rakenteilla. Sataman yhteyteen on varattu tilaa myös venealan liiketiloja varten, joista kyseeseen tulevat lähinnä pienimuotoisempi venetarvikekauppa tai muu venealaan liittyvä liiketoiminta. Kipparlahden venesatama-alueelle lisätään maa-alaa ja parannetaan laiturialueita. Kipparlahden alueella ei ole kuitenkaan merkittävästi tilaa laajentaa yritystoimintaa nykyisestä. Puotila Puotilan venesatama ja sen yhteydessä oleva yritystoiminta on merkitty yleiskaavassa siirrettäviksi meritäytölle tehtävälle uudelle maa-alueelle. Vapautuva alue muutetaan kerrostalovaltaiseen asumiskäyttöön. Puotilan venesataman ympäristö tulee jatkossakin olemaan venealan yritystoiminnan keskit- Kuva 24. Mahdollisuudet sijoittaa venealan yrityksiä Herttoniemenrannan ja Kipparlahden venesatamien yhteyteen. Kuva 25. Mahdollisuudet sijoittaa venealan yrityksiä Puotilan venesataman alueelle. 22

25 Kuva 25. Venealan yritysten sijoittumismahdollisuudet Vuosaaren sataman yhteydessä. Kuva 26. Mahdollisuudet sijoittaa venealan yrityksiä Sörnäisten alueelle. tymä ja alueella sijaitsevat yritykset voivat jatkaa toimintaansa. Alueen kehittämisen myötä yritystoiminnan laajentamiselle on myös mahdollisuudet. Vuosaari Vuosaaren sataman rakentaminen on aloitettu ja satamatoimintojen on tarkoitus siirtyä sinne vuonna Alueella sijaitsevien pienvenesatamien toiminnot tullaan järjestämään uudelleen. Vuosaarenlahden pohjukkaan tulee uusi pienvenesatama, jonka yhteyteen on varattu tilaa myös veneiden talvisäilytykselle. Rakennettavan sataman yhteyteen on varattu runsaasti tilaa erilaiselle yritystoiminnalle, sataman eteläiseen osaan on mahdollista sijoittaa esimerkiksi pienveneiden näyttely- ja korjaushalleja. Sörnäinen Sörnäisten ja Verkkosaaren alue on tällä hetkellä suurilta osin erilaisten satamatoimintojen käytössä. Verkkosaaressa on veneiden talvisäilytysalue, jonka toiminta alueella todennäköisesti jatkuu. Verkkosaarenkujan ja Hermanninrannan välisellä alueella on jo tällä hetkellä asemakaavalliset mahdollisuudet uuden pienvenesataman perustamiseen. Asemakaava mahdollistaa venesatamaa palvelevien toimintojen sijoittamisen alueelle. Myös Kalasataman osayleiskaavan valmistelussa Verkkosaareen on suunniteltu pienvenesatamaa, jonka yhteyteen voi sijoittaa erilaista veneilyyn liittyvää toimintaa kuten vene- tai tarvikekauppaa. Muiden kuvassa osoittettujen alueiden mahdollisuudet veneilyyn liittyvien palveluiden sijaintipaikkana ovat pienemmät, pohjakerroksien liiketiloihin voi sijoittua venealan kauppaa ja palveluita. Kruunuvuorenranta Laajasalon öljysatama vapautuu nykyisestä käytöstään vuonna Alueella on käynnissä osayleiskaavoitus, ehdotuksen on tarkoitus valmistua vuonna Yleiskaava 2002:n merkinnät Kruunuvuorannan osalta sallivat kaupan, palvelujen ja ympäristöhäiriötä tuottamattomien toimitilojen sijoittamisen pien/kerrostalovaltaisille alueille. Alueen rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna Kruunuvuorenranta voi olla yksi tulevaisuuden kohteista venealan yritystoiminnan sijoittumista ajatellen. Kuva 27. Mahdollisuudet sijoittaa venealan yrityksiä Kruunuvuorenrannan alueelle 23

26 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2004:1 Sarjassa aikaisemmin julkaistu: 2003:1 Kaupunkimaisia pientaloalueita Helsinkiin 2003:2 Helsingin yleiskaava 2002, yhteenveto ehdotuksesta annetuista muistutuksista ja lausunnoista sekä vastaukset kannanottoihin 2003:3 Hakuninmaa - kaupunkirakennemalleja 2003:4 Osaamisen kehityskuva, lähtökohdat ISSN