Kuntouttava työtoiminta - tutkimustuloksia, asiakkaiden kokemuksia ja työntekijöiden näkemyksiä. Jarno Karjalainen 18.1.

Transkriptio

1 Kuntouttava työtoiminta - tutkimustuloksia, asiakkaiden kokemuksia ja työntekijöiden näkemyksiä Jarno Karjalainen Helsinki

2 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - esityksen rakenne 1. Tutkimustuloksia (tutkimusraportti) 2. Asiakkaiden kokemuksia (asiakasnäkökulma) 3. Työntekijöiden näkemyksiä (työntekijänäkökulma) Esityksen nimi / Tekijä 2

3 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tutkimus Tutkimusraportti julkaistu : Kuntouttava työtoiminta - aktiivista sosiaalipolitiikkaa vai työllisyyspolitiikkaa? THL:n raportti 38/2010, julkaisu löytyy internetistä: THL: Tutkijat Jarno Karjalainen, Vappu Karjalainen Osa Askel-hanketta (välityömarkkinahanke pääkaupunkiseudulla) Askel-hankkeessa mukana Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Diakonia-ammattikorkeakoulu, VATES-säätiö, THL Esityksen nimi / Tekijä 3

4 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tutkimus Tarkoituksena oli selvittää kuntouttavan työtoiminnan tilaa pääkaupunkiseudulla, osana aktiivista sosiaalipolitiikkaa. Tutkimuskohteena oli (1) mihin asiakkaat siirtyvät kuntouttavasta työtoiminnasta (2) kuntouttavan työtoiminnan merkitys siihen osallistuneiden henkilöiden osallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta Esityksen nimi / Tekijä 4

5 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tutkimusaineistot Empiirinen aineisto (Espoo, Helsinki, Vantaa): Lomakekyselyt: Asiakastyöntekijät: Työntekijät täyttivät tiedonkeruulomakkeen kuntouttavan työtoiminnan jakson päättäneistä kahtena eri ajankohtana: A. marras-joulukuu tammikuu 2009 B. marras-joulukuu tammikuu 2010 Tiedonkeruulomakkeella A kerättiin tietoa suunnitelluista ja toteutuneista siirtymistä Lomakkeella B. suunnitelluista ja käynnistetyistä siirtymistä. Asiakkaat: Asiakkaiden arvioita omasta työ- ja toimintakyvystään kartoitettiin asiakaskyselyllä kuntouttavan työtoiminnan toimipisteissä (maalis-huhtikuu 2010). Paneelihaastattelut: Syventävää laadullista tietoa hankittiin asiakaspaneelien avulla työntekijäpaneelein Kuntouttavan työtoiminnan tutkimus/jarno Karjalainen 5

6 Kuntouttavan työtoiminnan tilaisuuksia asiakkaille ja työntekijöille Vantaa: Asiakaspaneelit (kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat) Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien työntekijöiden pitämät asiakasraadit Espoo: Työntekijäpaneeli, Espoon työvoiman palvelukeskuksen henkilökunta (sosiaalitoimi, tehallinto, terveydenhoito) Vantaa: Työntekijäpaneeli, Vantaan Typin henkilökunta Helsinki: Sosiaaliviraston Työhönkuntoutus-yksikön henkilökunta -seminaari Helsinki: Askel-verkostojen dialogi-päivä, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien ja Typ:ien työntekijät ja johto Askel-foorumi, Tampere: työpaja kuntouttavasta työtoiminnasta Oulu: Oulun ja lähiseudun kuntien sosiaalitoimien, Typ:ien, järjestöjen, muiden VTM-tahojen työntekijöiden koulutuspäivä Esityksen nimi / Tekijä 6

7 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tutkimus Kuntouttava työtoiminta on vastikkeellista työtä kunnan työpajoilla, työkeskuksissa, toimialoilla, järjestöissä tms. Se on luonteeltaan sosiaalisesti ja ammatillisesti kuntouttavaa. Toimintajakson aikana arvioidaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä ja jakson aikana voidaan käynnistää erilaisia hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle tulee laatia aktivointisuunnitelma ennen työtoimintaan osallistumista. Työvoiman palvelukeskuksessa laaditaan aktivointisuunnitelma yhdessä asiakkaan, sosiaaliohjaajan tai -työntekijän ja työvoimaohjaajan kanssa. Asiakkaalle etsitään sopiva työtoimintapaikka Esityksen nimi / Tekijä 7

8 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Työtoiminnan järjestäminen ja paikat pääkaupunkiseudulla: - Asiakkaat ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan pääasiassa työvoiman palvelukeskuksista (TYP) - Työtoimintaa järjestetään pääasiassa kaupungin työkeskuksissa/työpajoilla, kaupungin toimialoilla, kaupungin järjestämänä ryhmätoimintana, ostopalvelupaikoissa ja muissa järjestöissä, jonkin verran myös seurakunnissa Kaupunkien välillä eroja järjestämispaikkojen suhteissa: Helsingissä; paljon asiakkaita (yli 1000 asiakasta vuodessa kuntouttavassa työtoiminnassa), kaupungin paikat merkittävimpiä Espoossa paljon ryhmätoimintaa Vantaalla kaupungin paikat ja järjestöpaikat tyypillisimpiä, Vantaan Valon toimintakonsepti Asiakkaista noin kolmasosa (32 %) oli ollut aiemmin kuntouttavassa työtoiminnassa. Tehtävät kaupungeissa samantyyppisiä: Valtaosalla asiakkaista tehtävät kuntouttavassa työtoiminnassa painottuivat ruumiillisiin ja kädentaitoja vaativiin tehtäviin purku-, kokoonpano-, postitus- ja kierrätystehtävät, ompelu- ja tekstiilityöt ja puisto- ja ulkotyöt ja erilaiset avustavat tehtävät (vanhustenhoidon avustavat tehtävät, saattotehtävät ym. avustavat tehtävät) Esityksen nimi / Tekijä 8

9 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - asiakaskunnan rakenne Asiakaskunnan rakenne (Kutyn päättäneet, N=257): - Vastaa pääosin työvoiman palvelukeskusten asiakasrakennetta - Kaupunkien asiakaskuntien rakenteet lähellä toisiaan n. kaksi kolmasosaa (69 %) miehiä ja naisia n. kolmasosa (31 %). - Suurin ikäryhmä vuotiaat (35 %), 16 % alle 25-vuotiaita - Asiakkaiden ikä: - 16 % alle 25-vuotiaita, 84 % 25-vuotiaita tai vanhempia - 18 % vuotiaita - 21 % vuotiaita - 35 % vuotiaita (suurin ryhmä) - 11 % 55-vuotiaita tai vanhempia - Kaupunkien välillä jonkin verran eroja: Espoossa eniten nuoria (nuorten kutyryhmätoiminta) ja vähiten vanhimpia, Vantaalla asiakkailla korkein keski-ikä Esityksen nimi / Tekijä 9

10 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - asiakaskunnan rakenne Valtaosa perheettömiä/yksinasuvia (68 %) 81 % asui vuokra-asunnossa 8 % asuntolassa tai vailla vakituista asuntoa olevia 86 %:lla äidinkieli suomi tai ruotsi, muu äidinkieli 12%:lla --> Espoossa 29 % maahanmuuttajataustaisia (Hki 5 %, Vantaa 9 %) 86 %:lla oli viimeisimmän työsuhteen päättymisestä kulunut vähintään kaksi vuotta ja yli puolella vähintään viisi vuotta. Hieman yli puolet ilman ammatillista koulutusta: 46 %:lla korkeimpana koulutuksenaan enintään perusasteen koulutus (suurin osuus) 6 %:lla peruskoulu/-aste oli keskeytynyt 35 % asiakkaista oli keskiasteen koulutus (ylioppilastutkinto, erikoisammattitutkinnot, ammattitutkinnot). 2 %:lla alin korkea-asteen koulutus 2 %:lla ylemmän korkea-asteen koulutus 7 %:lla koulutusaste oli tuntematon (maahanmuuttajataustaiset) 17 % työ- ja elinkeinohallinnon määritelmän mukaan vajaakuntoisia Esityksen nimi / Tekijä 10

11 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Asiakkaiden taustalla usein vaikeita elämäntilanteita: terveydelliset ongelmat, päihdeongelmat, mielenterveysongelmat velkaongelmat poissaolot käyttämättömät ajat asiakkaan tilanteeseen liittyvät epäselvyydet/epätietoisuus Esityksen nimi / Tekijä 11

12 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tavoitteet - Työelämään siirtymisen valmistelu oli tavoitteena 54 %:lla asiakkaista. - Asiakkaan hyvinvointiin ja kuntoutumiseen liittyvät tavoitteet: - 36 %:lla mielekkään sisällön tuominen arkeen - 34 %:lla päivärytmin vakiinnuttaminen - 34 %:lla työkunnon arvioiminen - 22 %:lla päihteettömyyden tukeminen - 16 %:lla ammattitaidon tai osaamisen kartuttaminen - 11 %:lla sosiaalisten suhteiden luominen/syrjäytymisen ennaltaehkäisy Esityksen nimi / Tekijä 12

13 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Hoito/kuntoutuspalvelut - Lomake B (N=113): Työntekijöiden arviot hoito/kuntoutuspalveluista: - 23 % oli ohjattu terveystarkastukseen tai hoitoon kuntouttavan työtoiminnan aikana % oli saanut päihdehoitoa, kuntoutusta tai korvaushoitoa - 7 % oli saanut mielenterveyshoitoa tai kuntoutusta Esityksen nimi / Tekijä 13

14 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - asiakkaiden arviot omasta työ- ja toimintakyvystään - ASIAKASKYSELY (N=360): - Kokemukset terveydentilasta sairauspainotteisia (60 % asiakkaista kertoi hänellä olevan lääkärin toteamaa pitkäaikaista sairautta tai vammaa). - Työtehtävät kuitenkin kokemuksien mukaan varsin sopivia työkykyyn nähden Asiakkaiden arvio työkyvystään suhteessa kuntouttavan työtoiminnan tehtäviin (%) (N=360) Esityksen nimi / Tekijä 14

15 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - asiakkaiden arviot omasta työ- ja toimintakyvystään - Samantyyppisissä tehtävissä uskotaan selvittävän - Yli puolet uskoo selviävänsä tulevaisuudessa myös vaativammissa tehtävissä Kuvio 17. Asiakkaiden arviot kuntouttavan työtoiminnan työtehtävissä selviytymisestä pidemmällä aikavälillä (%) (N=360) Esityksen nimi / Tekijä 15

16 Siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta - Yleisimmät siirtymät kuntouttavan työtoiminnan jälkeen työttömäksi työnhakijaksi paluu ja uusi kuntouttavan työtoiminnan jakso - Marraskuussa 2009-tammikuussa 2010 jakson päättäneet (siirtymä jakson jälkeen): - 5 % siirtyi töihin avoimille työmarkkinoille/palkkatuettuun työhön - 4 % työelämävalmennukseen/työharjoitteluun/työkokeiluun - 5 % johonkin koulutukseen (ammatillinen/valmentava/muu omaehtoinen koulutus) - 19 % siirtyi jakson jälkeen uudelle kuntouttavan työtoiminnan jaksolle - 12 % siirtyi johonkin hoitoon/kuntoutukseen/työkykyarviointieläkeselvittelyyn/sairauslomalle - 1 % sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan (SHL d ja e :t) - 41 % ei siirtynyt toimenpiteisiin - asiakkuus jatkui TYP:ssa, jatkopaikan/ratkaisun etsinnän jatkuminen Esityksen nimi / Tekijä 16

17 Siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta (marras 2008-tammi 2009 kutyn päättäneet, N=144) - Marraskuussa 2008-tammikuussa 2009 jakson päättäneet: - Asiakkaiden tilanne n. vuotta myöhemmin kuntouttavan työtoiminnan päättymisestä (poikkileikkaustilanne): - 3 % työssä avoimilla työmarkkinoilla - 6 % palkkatuetussa työssä - 6 % työelämävalmennuksessa/työharjoittelussa - 0 % koulutuksessa - 20 % kuntouttavassa työtoiminnassa - 15 % Hoidossa/ mielenterveys-/päihdekuntoutuksessa, sairaslomalla tai eläkeselvittelyssä - 1 % sosiaalihuoltolain mukaisessa työtoiminnassa (SHL d ja e :t) - 39 % ei toimenpiteessä - 10 % ei merkintää Esityksen nimi / Tekijä 17

18 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Asiakasnäkökulma ASIAKASKYSELY (N=360): - 82 % asiakkaista vastasi kuntouttavan työtoiminnan olevan hyvä ratkaisu omalta kannaltaan. - 2 % koki, että kuntouttava työtoiminta ei ole hyvä ratkaisu - 15 % vastasi ettei osaa sanoa - Vastauksissa, mikä on parasta kuntouttavassa työtoiminnassa säännöllisyyteen, tekemiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät tekijät korostuivat (yhteensä n. kaksi kolmasosaa vastauksista) 26 % vastasi, että päivärytmin tai rutiinien vahvistuminen ja säännöllisyys on parasta kuntouttavassa työtoiminnassa 22 % mainitsi sosiaalisen kanssakäymisen, työkaverit tai paikan hyvän ilmapiirin. 14 % mainitsi sen, että on jotain ajankulua ja tekemistä tai saa tehdä töitä 12 % mainitsi työn helppouden ja stressittömyyden tai mahdollisuuden tehdä lyhyttä tai sopivan pituista työpäivää 11 % vastasi jotain työelämään liittyvää: Työelämään totuttelun, uusien taitojen oppimisen tai työkokemuksen hankkimisen) 12 % kaikista vastanneista oli sitä mieltä, että kuntouttavasta työtoiminnasta pitäisi saada isompi korvaus tai sairauspäivistä tai kesäloman ajalta tulisi saada myös korvaus. 11 % vastaajista oli sitä mieltä, että kuntouttavaa työtoimintaa ei tarvitse muuttaa mitenkään. 7 % halusi pois pakot tai velvoittavuuden Esityksen nimi / Tekijä 18

19 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Asiakasnäkökulma - Asiakaspaneelit: Myönteinen suhtautuminen työtoimintaan yleinen, vaikka myös paljon kritiikkiä Saadut hyödyt: päivärytmi, aika kului nopeammin, on paikka mihin mennä, saa arvostusta -- > Asiakkaat haluavat osallistua johonkin työturvallisuus koettiin hyväksi Typistä saatu hyvin palveluja: palvelut saman katon alla terveyspalveluihin ohjaaminen toiminut tukea saatu jakson aikana; työpaikkavierailut ym. saatu vaikuttaa jakson sisältöön Työllistymisen esteitä: ikä, terveys, velat Kuntouttavaa työtoimintaa ei ajateltu nimenomaan kuntouttavana Työtoiminnasta koettu hyötyä, muttei nimenomaan työllistymisen suhteen Asiakkaat haluaisivat työtä, kuitenkin usko työnsaantiin on hiipunut Esityksen nimi / Tekijä 19

20 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Asiakasnäkökulma Asiakaspaneelit: Asiakkaat haluavat pysyä samassa paikassa tehtävien oltava mielekkäitä yksilöllisyys tulee huomioida Kuntien tulisi tarjota palkkatyötä jatkoksi Huomioitava että kaikki eivät pysty työllistymään Kuntouttavan työtoiminnan tulisi kerryttää eläkettä Tiedotusta tarvitaan lisää (muutokset/poissaolojen ilmoittaminen ym.) Erityisesti nuoriin tulisi panostaa kutyn "palkkaus" liian pieni Atk-kursseja toivotaan, valmentavia/ohjaavia kursseja kohtaan kritiikkiä Esityksen nimi / Tekijä 20

21 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Asiakasnäkökulma ASIAKASKYSELY (N=360): Jatkotoiveet "Mitä haluaisitte tehdä kun tämä kuntouttava työtoiminta päättyy?" (avoin kysymys): Vastaajista 38 % vastasi haluavansa päästä töihin (työharjoittelun vastasi vain 3 vastaajaa) Opiskella halusi 12 % vastaajista. 15 % halusi jatkaa kuntouttavaa työtoimintaa halusi jatkaa tai olla vastaavassa toiminnassa 5 % halusi siirtyä eläkkeelle Lähes viidennes (19 %) jätti vastaamatta kysymykseen ja 15 % vastasi, ettei osaa sanoa/ei tiedä. - Asiakaspaneelit: Jatko jakson jälkeen ei näyttäytynyt selkeänä: Asiakkailla epätietoisuutta mitä tapahtuu jakson päätyttyä, todennäköisimpinä jatkoina työttömyys, uusi työtoimintajakso, mahdollisesti myös palkkatukipaikka/koulutus Työnantajien reagointi huolettaa, kuntouttava työtoiminta koettiin leimaavana ilmaisuna Lakiuudistus v alusta: Tiedonsaanti uudistuksista vaikeaa Lakiuudistus koettiin liian ankarana Liikaa byrokratiaa poissaolojen/sairauslomien ilmoittamisessa kritiikki kohdistui Kelaan Esityksen nimi / Tekijä 21

22 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Asiakasnäkökulma Kaupunkien asiakasraadit (Espoo, Helsinki, Vantaa) Asiakaslähtöisyyden tulisi olla kantava ajatus palveluiden järjestämisessä Asiakkaat toivovat, että heitä kohdattaisiin yksilöinä Riittävän tarkka kartoitus asiakkaan tilanteesta ennen palveluja (aktivointisuunnitelmaa tehtäessä), terveydentilan ja muun henkilökohtaisen tilanteen huomiointi ja mahdolliset hoitoon/kuntoutukseen tai muihin palveluihin ohjaukset Asiakkaan kokonaisvaltainen tukeminen: Velvoitteet tulee kohdistaa järjestelmään asiakkaan sijaan (kunta/valtio) Lupaus työttömälle työllistymismahdollisuuksien pitkäjänteisestä parantamisesta Joustavuutta asiakkaan suuntaan, asiakkaan voimavarat tulisi huomioida esteiden sijaan Pitkäaikaistyöttömien kouluttaminen vertaistukihenkilöiksi, "kokemusasiantuntijoiksi"? Asiakkaan valta-aseman vahvistaminen: Työttömien asiamies ajamaan asiakkaiden oikeusturvaa Esityksen nimi / Tekijä 22

23 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Asiakasnäkökulma Kaupunkien asiakasraadit (Espoo, Helsinki, Vantaa) Ohjausta tulisi tehostaa: Kuntouttavaan työtoimintaan tulisi ohjata jo aiemmin, TYP-palveluista voisi tiedottaa TEtoimiston infoissa Kokemuksia, että asiat lähteneet etenemään TYP-asiakkuuden myötä Ohjaaminen palveluihin liian sattumanvaraista Tiedotus ei toimi tarpeeksi hyvin, esim. tiedotusta muutoksista tulisi tehostaa (lakimuutokset, henkilökunnan vaihdokset, asiakastyöntekijöiden erilaiset tehtävät) Asiakkaat eivät hahmota kokonaistilannetta pajalla riittävän hyvin Asiakkaat toivovat työtoimintajakson aikaista ohjausta; Henkilökohtaista virkailijaa/tukihenkilöä/luottohenkilöä, jolta saisi pikaista apua ongelmiin; virkailijoiden vaihtuminen vaikeuttaa asiakkaan kokonaistilanteen hallintaa asiakastyöntekijöiltä toivotaan lisää aikaa asiakkaalle, moniosaamista ja kokonaisuuden tuntemista työvoimaohjaajan vierailuja jatkosuunnitelmien tekemiseksi toivotaan Esityksen nimi / Tekijä 23

24 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Asiakasnäkökulma Kaupunkien asiakasraadit (Espoo, Helsinki, Vantaa) Työtoiminnan ja tehtävien sisältö: Asiakkaiden omissa tavoitteissa tärkeänä mielekkään tekemisen löytäminen Tarvitaan mielekkäitä työtehtäviä, mielekästä tekemistä, kotiin ei haluta jäädä; esim. yleishyödylliset tehtävät vanhustenhuollossa (mahdollinen palkkatukityö jatkoksi) Eri toimenpiteissä ei koettu olevan suuria eroja sisällöltään, mutta rahallinen korvaus on erilainen Kuntouttavan työtoiminnan vapaaehtoisuus koettiin hyväksi asiaksi Vierailuja työpaikkoihin toivottiin Jaksojen tulisi olla pidempiä kuin 3 kk Työtoiminta yksitoikkoista; ehdotus: kierto eri pajoilla/työtehtävissä Työturvallisuuden huomioiminen tärkeää; vaihtelee paikoittain Esityksen nimi / Tekijä 24

25 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Asiakasnäkökulma Kaupunkien asiakasraadit (Espoo, Helsinki, Vantaa) Työtoiminnan ja tehtävien sisältö: Kuntouttavaa työtoimintaa pidettiin yleisesti hyvänä toimenpiteenä, vaikka voimakastakin kritiikkiä esiintyi, ja sen jatkokehittämistä toivottiin Asiakkaat toivovat, että jakson aikana saa rauhassa kuntoutua, eikä eteenpäin siirtymistä kiirehditä liikaa; viihtyminen toiminnassa ei merkitse paikalleen pysähtymistä Eroja työtoimintapaikkojen välillä palveluiden järjestämisessä, palvelujen laatu vaihtelee Kuntouttavaa työtoimintaa tulisi voida järjestää pitkäaikaisesti, jos muita sopivia palveluita ei löydy; esim. 1. jakso voi olla 1-3 kk pitkä, sen jälkeen vähintään vuoden jaksoja Esityksen nimi / Tekijä 25

26 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Asiakasnäkökulma Kaupunkien asiakasraadit (Espoo, Helsinki, Vantaa) Siirtymät: Kannustinloukut muihin palveluihin siirtymiselle tulisi poistaa: asiakkaan talous sekoittuu etuuksien uudelleenkäsittelyiden vuoksi muutostilanteissa» esim. asumistuen loppuminen pitkäaikainen pysyvä taloudellinen turva, joka pysyisi siirtymissä etuuksien pitäisi olla henkilökohtaisia, ei suhteessa puolison tuloihin "yhden luukun periaate" etuuksien hakemisessa työttömyysturvan ja osa-aikatyön yhdistämisen tulisi olla mahdollista Isommat ylläpitokorvaukset Työelämävalmennuksesta pitäisi maksaa enemmän kuin kuntouttavasta työtoiminnasta pettymykset taloudellisissa seuraamuksissa vaikuttavat motivaatioon Toimenpiteen vaativuuden ja korvauksen tulisi olla oikeassa suhteessa toisiinsa Työtoiminnan tulisi kerryttää eläkettä Esityksen nimi / Tekijä 26

27 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Asiakasnäkökulma Kaupunkien asiakasraadit (Espoo, Helsinki, Vantaa) Siirtymät: Katkokset toimenpiteiden välillä aiheuttavat epävarmuutta Toivottiin useampia vaihtoehtoja (kokemuksia että annettu vain yksi vaihtoehto) ja tiedotusta toimenpiteiden osallistumiskriteereistä Työvoimapoliittiset koulutukset/työnhakukurssit koettiin massapalveluksi, kaikille tarjotaan samoja kursseja; toivottiin monipuolisuutta, yksilöllisyyttä, mahdollisuutta linkittää koulutus johonkin ammattialaan Osa asiakkaista kokee, ettei ole mahdollisuutta enää työllistyä työmarkkinoille; rajoitteet: ikä, puutteellinen työkokemus ja koulutus, pitkä työttömyys, sairaudet, päihdeongelmat --> työmarkkinoiden vaatimukset koettiin liian vaativina Esityksen nimi / Tekijä 27

28 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Työntekijänäkökulma Poimintoja työntekijöiden kanssa käydyistä keskusteluista: Työntekijäpaneelit, Dialogifoorumi, Tampereen seminaari, Oulun kehittämiskokous Valtakunnallisesti eri palvelujen lainsäädäntöä tulisi yhdenmukaistaa yhtenäiset arviointikäytännöt kuntouttavan työtoiminnan tavoitteiden tarkentaminen; mikä on hyvä tulos ja miten sitä mitataan valtakunnallisia ohjeita ja suosituksia tarvitaan (hyvät käytännöt, korvauskäytännöt) Asiakaslähtöisyys ja yksilöllinen tukeminen, henkilökohtainen palvelu; työhönvalmennus yksilölliset suunnitelmat, mahdolliset varasuunnitelmat, enemmän aikaa asiakkaalle terveydentilan selvitys ennen kuntouttavaa työtoimintaa nuoret erityisryhmänä; tarvitsevat erilaisia palveluja kuin vanhemmat jos asiakas haluaa työllistyä nopeasti, olisiko muu ratkaisu parempi kuin kuntouttava työtoiminta? tarjotaanko kuntouttavaa työtoimintaa liian huonokuntoisille asiakkaille? Keskeyttämisten osuus on suuri kumpi on tärkeämpää; kriteerit osallistumiselle vai asiakkaan tarpeet Esityksen nimi / Tekijä 28

29 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Työntekijänäkökulma Kuntouttavan työtoiminnan ohjauksen kehittäminen/vahvistaminen hoitoon ja kuntoutukseen ohjausta tulee tehostaa prosessin tulisi tukea asiakkaan itsetunnon kehitystä; asiakkaalle aktiivisempi rooli, motivaation hakeminen pajahenkilökunnalla ei aina koulutusta asiakkaan ohjaamiseen tukihenkilötoiminta avuksi velka-, terveysasioiden ym. hoitoon jakson aikana Toimenpiteiden aikaisen arvioinnin kehittäminen Kuntouttava työtoiminta hyvä työ- ja toimintakyvyn arvioinnin väline; jakson aikana mahdolliset ongelmat tulevat esille kuntouttavan työtoiminnan alussa olisi hyvä olla arviointijakso, esim. ryhmätoiminnan avulla tehdyllä kartoituksella voimavarojen ja osaamisen dokumentointi jakson aikana, ja jo ennen viimeistä jaksoa arvioinnin tavoite ja tarkoitus tulee olla selvillä; miksi ja ketä varten asiakasta arvioidaan pajoilta tarvitaan selkeät raportit ja rehellistä palautetta asiakkaan selviytymisestä arvioinnin tueksi tarvitaan jatkotoimenpiteitä työtoimintajakson jälkeen tarvittaessa tulisi olla mahdollista palata kuntouttavaan työtoimintaan, jos siirtymä seuraavaan toimenpiteeseen ei onnistu jakso voi tuottaa myös tiedon, että asiakas pärjää hyvin kuntouttavassa työtoiminnassa, mutta ei avoimilla työmarkkinoilla laatustandardit kuntouttavalle työtoiminnalle? Esityksen nimi / Tekijä 29

30 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Työntekijänäkökulma Kuntouttavan työtoiminnan sisältö ja laatu: Monipuolisempien paikkojen tarve Skaala työtehtävissä laaja, työtoiminnassa usein ammatillisesti pätevää asiakaskuntaa Moniammatillinen näkökulma tärkeä (yhteistyö te-toimiston kanssa ja sosiaalitoimen välillä), vastuukysymykset Pitkäjänteisempiä kuntouttavan työtoiminnan kehittämissuunnitelmia tarvitaan Ryhmäpalveluiden kehittäminen (arvioinnin tuki) Asiakkaan asema ja osallisuus: Asiakasraadit osaksi kehittämistyötä Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat keskenään eriarvoisessa asemassa riippuen asuinpaikasta (paikkavalikoima, lounas, muut edut) Kunnan resurssit ja talous asettavat reunaehtoja Velvoittavuus; poissaoloihin liittyvä byrokratia on työllistänyt lakimuutoksen myötä liikaa työntekijöitä ja vaikeuttanut asiakkaan motivointia Esityksen nimi / Tekijä 30

31 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Työntekijänäkökulma Siirtymät: Kannustavuusongelmat asiakkaan talouden turvaaminen velat usein siirtymien esteenä työelämävalmennukseen siirtyminen ei ole taloudellisesti kannustavaa korvausten tasoa tulisi nostaa Joustava palvelusta toiseen siirtyminen mahdolliseksi kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan suhde asiakkaan näkökulmasta ero ei ole kovin suuri usein loikka eteenpäin liian pitkä Asiakkaat tarvitsevat palkkatyötä kuntouttavan työtoiminnan jälkeen kuntien tarjoamat matalan kynnyksen (palkka)tuetut paikat avustavissa tehtävissä kontaktit yritysmaailmaan tärkeitä yhteinen vastuunotto, suvaitsevaisuuden lisääntyminen, kuntien ja valtion esimerkki työllistämisessä tärkeää yritykset haluavat työkykyistä henkilöstöä, kynnykset nousevat liian korkeiksi, mikä on konkreettinen hyöty, "porkkana", yritykselle työllistämisestä? voisiko kuntouttavaa työtoimintaa järjestää yrityksissä? kuntouttavaa työtoimintaa vastaavia työtehtäviä on vähemmän työmarkkinoilla Esityksen nimi / Tekijä 31

32 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Työntekijänäkökulma Siirtymät: Lisää koulutuspaikkoja: Koulutus työn oheen, tehtäväkohtaista, ei liian teoreettista koulutusta, vertaisopetus, järjestöjen/työpaikkojen opetusstatuksen nostaminen (monilla asiakkailla oppimisvaikeuksia ja huonoja kokemuksia aiemmista koulutuksista) Työ- ja elinkeinohallinnon rooli koulutustarjonnassa, joustavuutta lisää koulutusasioihin totuttautuminen kuntouttavan työtoiminnan aikana (hygieniapassi ym.) oppisopimus ammatillisena kuntoutuksena (Kela)? Osa asiakkaista tarvitsee pitkäaikaista/pysyväisluontoista kuntouttavaa työtoimintaa; työtoiminnan hyvinvointivaikutukset ja toimintakyvyn ylläpitäminen, 2 vuotta ei ole pitkä aika kuntoutumisessa Asiakkaan hyvinvointia lisäävät tulokset myös hyviä tuloksia, joiden arvo tulee tunnustaa Näitä kuvaavia mittareita ei käytetä tarpeeksi, ne eivät tule riittävästi esille Asiakkaat saavat onnistumisen kokemuksia monien pettymysten jälkeen, asiakas pysyy kiinni jossain toiminnassa, mitkä ovat kustannukset kunnalle, jos asiakas ei ole kuntouttavassa työtoiminnassa? on myös "väliinputoaja-asiakkaita", jotka eivät pääse eläkkeelle, mutta pärjäävät kuitenkin kuntouttavassa työtoiminnassa. Hoitopalveluihin ohjaaminen/terveysneuvonta; missä asiakkaat tavoitettaisiin parhaiten Työttömien vaikea saada kuntoutuspalveluita eläkkeelle pääsy ei onnistu, jos hoitotoimenpiteitä ei ole kokeiltu Tulisi olla myös kuntouttavaa työtoimintaa matalamman kynnyksen toimintaa Esityksen nimi / Tekijä 32

33 Kuntouttavan työtoiminnan tutkimus Kiitos! Kuntouttavan työtoiminnan tutkimus/jarno Karjalainen 33