IRTISANOMISPERUSTEENA

Transkriptio

1 KAIKKONEN & SUNNARI ASIANAJOTOIMISTO ATTORNEYS AT LAW SAIRAUSLOMIEN VÄÄRINKÄYTÖKSET IRTISANOMISPERUSTEENA Eduhouse-koulutus Asianajaja Tuomas Sunnari

2 SISÄLTÖ 1. Yleistä 2. Sairauspoissaolon oikeuttava sairaus 3. Sairauspoissaolosta ilmoittaminen ja sairauden todentaminen 4. Työkyvyttömyys työsopimuksen mukaisiin tehtäviin 5. Itseaiheutettu työkyvyttömyys ja tervehtymisen vaarantaminen 6. Epärehellisyys 7. Pitkäaikaiset ja toistuvat sairauspoissaolot 8. Hyviä menettelytapoja

3 1. YLEISTÄ

4 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET TYÖSOPIMUSLAKI Työsopimuslaki 2 luku 3 - Yleisvelvoite Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa säädetään Työsopimuslaki 2 luku 11 - Sairausajan palkka Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan TYÖTURVALLISUUSLAKI Työturvallisuuslain 2 luku 8 - yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat Sisältö yleensä työehtosopimuksista

5 TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET Työsopimuslain 3 luvun 1 - yleiset velvollisuudet Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa

6 TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN Työsopimuslaki 2 luku 2 - Tasapuolinen kohtelu ja syrjintäkielto Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti Yhdenvertaisuudesta ja syrjintäkiellosta säädetään yhdenvertaisuuslaissa Yhdenvertaisuuslain 8 - Syrjintäkielto Ketään ei saa syrjiä mm. terveydentilan perusteella Työsuhdetta ei saa päättää tasapuolisen kohtelun vastaisesti ja syrjivin perustein

7 TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMISESSÄ MUISTETTAVAA Asiallinen ja painava syy Työsuhde voidaan päättää vain asiallisesta ja painavasta syystä (Työsopimuslaki 7 luku 1 ) Varoitus ja uudelleen sijoittaminen Työntekijälle on varoituksella annettava mahdollisuus korjata menettelynsä Selvitettävä voidaanko irtisanominen välttää uudelleensijoituksella Vakava rikkomus -> ei tarvitse noudattaa (Työsopimuslaki 7 luku momentit) Henkilöperusteinen päättäminen Irtisanominen = työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti Purkaminen = erittäin painava syy (Työsopimuslaki 7 luku 2 1 momentti, 8 luku 1 )

8 2. SAIRAUSPOISSAOLON OIKEUTTAVA SAIRAUS

9 SAIRAUS JA TYÖNTEON ESTYMINEN TSL 2 luvun 11 : sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden ja perustellun poissaolon edellytyksenä on työntekijän sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyys Työkyvyttömyys = sairaudesta johtuva tila, jonka kestäessä työntekijä on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä Työkyvyttömyys arvioidaan työntekijän toimintakyvyn, työtehtävän laadun ja työolojen mukaan Sairauspoissaolon tarkoitus on mahdollistaa tutkimukset, hoito, lepo ja toipuminen Sairaus ei automaattisesti tarkoita, että työntekijä olisi työkyvytön KKO 1991:2 Ravintolan viinuri todettiin HIV-positiiviseksi ja työsuhde päätettiin lähinnä tämän seikan vuoksi. Työnantaja ei ollut näyttänyt, että työntekijän työkyky olisi olennaisesti ja pysyvästi heikentynyt. Työsuhde oli päätetty perusteettomasti. Lääkärintodistusten diagnoosit lähtökohtaisesti kansainväliseen tautiluokitukseen perustuvan ICD-koodin mukaiset

10 SAIRAUS JA TYÖNTEON ESTYMINEN Sairauspoissaololle ei ole lähtökohtaisesti hyväksyttävää perustetta, jos työntekijä on muusta kuin sairaudesta ja lääketieteellisestä perusteesta johtuvasta syystä työkyvytön Tapauskohtaista arviota edellyttävät mm. Kauneusleikkauksen jälkeinen työkyvyttömyys Lapsettomuushoidot Alkoholin väärinkäyttö Työtuomioistuin Työntekijältä poistettiin kirurgisin toimenpitein vapaaehtoisesti otetut tatuoinnit ilman lääketieteellistä perustetta -> ei velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa Entäpä jos poistoleikkauksen seurauksena olisi tullut komplikaatioita, joiden vuoksi työntekijä ei olisi voinut pitkään aikaan palata töihin?

11 BURN OUT Burn out, työuupumus, stressi, ekshaustio Kyse ei ole virallisen tautiluokituksen mukaisesta sairaudesta (Z-diagnoosi, muu terveydentilaan vaikuttava tekijä kuin sairaus) Mielenterveydelliset reaktiot voivat kuitenkin johtaa työkyvyttömään tilaan Työtuomioistuin Työterveyslääkäri oli todennut työntekijän työkyvyttömäksi ekshaustio-diagnoosilla, taustalla työntekijälle aiheutunut surureaktio isän kuolemasta. Työnantaja katsoi, että kyse ei ole työehtosopimuksen mukaisesta sairaudesta Jos ekshaustio on lääketieteellisen arvion mukaan aiheuttanut työkyvyttömyyden, kyse on sairaudesta

12 BURN OUT Työtuomioistuin Työntekijälle kirjoitettiin sairauslomatodistus burn out oireiden perusteella yhdeksi kuukaudeksi, taustalla työntekijän epäasialliseksi kokema esimiehen käytös Työnantajan mielestä kyse ei ollut sairaudesta, työnantaja ei kuitenkaan hankkinut lisäselvityksiä Burn out katsottiin työehtosopimuksen mukaiseksi sairaudeksi ja työterveyslääkärin arvio työntekijän työkyvyttömyydestä oikeaksi Myös muunlainen suru, kriisi ja vaikea elämänvaihe voi aiheuttaa työkyvyttömyyden, jos niistä aiheutuu lääketieteellisen arvion perusteella toimintakyvyn heikentyminen

13 MIELENTERVEYSONGELMAT Mielenterveysongelmat ovat lähtökohtaisesti ICD-tautiluokituksen pääluokan F mukaisia sairauksia ja oikeuttavat sairauspoissaoloon Yleisiä diagnooseja mm. masennustila, toistuva masennus ja määrittämätön mielialahäiriö

14 SAIRAUS JA TYÖNTEON ESTYMINEN Jos työntekijän poissaolo ei johdu sairaudesta tai tapaturmasta, työntekijällä ei ole poissaololleen hyväksyttävää perustetta Perusteettomasta poissaolosta voi varoittaa ja vaatia työntekijää takaisin töihin Jos työntekijä ei ojentaudu, irtisanomisperuste voi olla käsillä Onko työntekijän tullut etukäteen ymmärtää, että kyse ei ole lääketieteellisestä tarpeesta syntyvästä poissaolosta? Miten poissaoloa on käsitelty etukäteen työpaikalla?

15 3. SAIRAUSPOISSAOLOSTA ILMOITTAMINEN JA SAIRAUDEN TODENTAMINEN

16 SAIRAUSPOISSAOLOSTA ILMOITTAMINEN Työsopimuslain 2 luvun 11 :n mukaan sairausajan palkan maksuedellytyksenä on, että työntekijä pyynnöstä esittää työnantajalle luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestä Käytännössä soveltuva työehtosopimus ratkaisee menettelytavat Työpaikkakohtaiset käytännöt

17 MILLOIN ILMOITUS? Milloin ilmoitettava poissaolosta? Työsopimuslaissa ei määritetty -> työpaikkakohtainen käytäntö Tyypillinen työehtosopimusmääräys: Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta, ja jos mahdollista, sen kestosta. Yleensä tulkitaan tarkoittavan sairastumispäivää Milloin toimitettava lääkärintodistus? Työsopimuslain mukaan pyydettäessä viipymättä -> työpaikkakohtainen käytäntö Omailmoituskäytäntö eli työntekijän oma ilmoitus sairauspoissaolosta ilman lääkärintodistusta yleistä lyhyissä poissaoloissa (yleensä enintään 3 päivää) Työehtosopimuksissa esim. oma-aloitteinen tai työnantajan pyyntöön perustuva toimitusvelvollisuus

18 MITEN JA KENELLE ILMOITUS? Miten ja kenelle ilmoitettava? Työsopimuslaissa ei määritetty -> työpaikkakohtainen käytäntö Työehtosopimuksessakaan ei aina määritetty -> työpaikkakohtainen käytäntö Toisaalta esim. teknologiateollisuuden työehtosopimus: Sairastumisesta ilmoitetaan lähimmälle esimiehelle tai työnantajan nimeämälle muulle henkilölle

19 LÄÄKÄRINLAUSUNTO Työsopimuslain mukainen luotettava selvitys tarkoittaa lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilökunnan antamaa todistusta Työnantaja päättää, mitä voidaan pitää luotettavana selvityksenä Tosiasiassa muillakin kuin työnantajan hyväksymillä selvityksillä on merkitystä työkykyä arvioitaessa Työkykyarvioinnin on perustuttava työkyvyttömyydestä esitetyn näytön kokonaisharkintaan Työehtosopimukset edellyttävät yleensä selvityksen hankkimista työterveyslääkäriltä Poikkeamissyinä esim. aiempi hoitosuhde tai kiireellinen hoidon tarve

20 LÄÄKÄRINLAUSUNNON KYSEENALAISTAMINEN Työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus kyseenalaistaa lääkärinlausunto Lääkärinlausunto ei ole määräys työnantajalle, lääkärinlausunto on asiantuntijalausunto Työnantajalla on oltava perusteltu syy lääkärinlausunnon kyseenalaistamiselle - kiusanteko ei sallittua Muun kuin työterveyslääkärin käyttäminen Puutteellinen taudin määritys (diagnoositieto) Taannehtiva sairausloma Virheelliset / puutteelliset päivämäärätiedot Ristiriita aiempien terveystietojen tai muun lääkärilausunnon kanssa

21 LÄÄKÄRINLAUSUNNON KYSEENALAISTAMINEN Jos työnantajalla on perusteltu syy kyseenalaistaa lääkärinlausunto, työnantaja voi määrätä työntekijän toisen lääkärin tai erikoislääkärin arvioitavaksi Työnantaja vastaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista Työehtosopimuksissa yleensä sovittu menettelysäännöistä koskien uusien lääkärinlausuntojen hankkimista

22 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työnantaja ei ollut hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, koska piti sitä epäluotettavana Kaksi todistusta, joista jälkimmäiseen lääkäri oli täydentänyt diagnoosia Työnantaja ei ollut määrännyt työntekijää toisen lääkärin tutkittavaksi Työnantajalla ei ollut perusteita olla hyväksymättä esitettyä lääkärintodistusta Työtuomioistuin Työterveyslääkärin lausunto ei ollut riittävä peruste irtisanoa työntekijän työsopimusta työkyvyn alentumisen perusteella, kun käytössä oli myös erikoislääkärin työkykyarviolta erilainen todistus

23 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin , , ja Työntekijät olivat kieltäytyneet menemästä työnantajan nimeämän lääkärin vastaanotolle Työntekijät olivat esittäneet valitsemiensa lääkärien kirjoittamat lääkärintodistukset Todistuksia ei ollut perusteltua aihetta kyseenalaistaa vain, koska työntekijät olivat kieltäytyneet työnantajan valitseman lääkärin käyttämisestä Työtuomioistuin Työntekijälle oli tehty Virossa leikkaus kuorsausoireiden poistamiseksi Työnantaja ei ollut hyväksynyt vironkielistä lääkärintodistusta, mutta ei ollut kehottanut työntekijää hankkimaan toista lääkärinlausuntoa Työnantajalla ei ollut perusteita kyseenalaistaa lääkärintodistusta Myös EU:n sairausetuuksia koskevilla sosiaaliturvasäännöksillä oli merkitystä tässä tapauksessa

24 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Lääkäri oli myöntänyt vatsataudin vuoksi sairauslomaa myös lääkärikäyntiä edeltävälle päivälle Työtuomioistuin katsoi, että lääkäri oli voinut tehdä arvion myös käyntipäivää edeltävältä päivältä Lääkärinlausuntoa oli pidettävä luotettavana Taannehtivuus korkeintaan viite siitä, että lääkärintodistusta ei voida pitää luotettavana Todistus voisi kyseenalaistua esimerkiksi, jos työntekijällä olisi todettu oksennustauti taannehtivasti, mutta työntekijän voitaisi todistaa olleen lääkärinlausuntoa edeltävänä päivänä pubissa juhlimassa

25 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Entäpä jos työntekijä käy saman vaivan vuoksi toisen lääkärin vastaanotolla työterveyslääkärin katsottua työntekijän työkykyiseksi? Työtuomioistuin Työterveyslääkäri oli katsonut työntekijän työkykyiseksi peukalon ojentajajänteen repeämän jälkivaivoista huolimatta Työntekijä hakeutui häntä aiemmin saman vaivan vuoksi hoitaneen lääkärin vastaanotolle, jolloin työntekijä katsottiin työkyvyttömäksi Työntekijä ei ollut menetellyt väärin Hoitavan lääkärin työkyvyttömyysarviota oli pidettävä luotettavana Työtuomioistuin , ja Hakeutuminen työterveyslääkärin lisäksi toisen lääkärin vastaanotolle ei sellaisenaan osoita, että työntekijä olisi pyrkinyt hankkimaan virheellisen lääkärinlausunnon Perusteita olla hyväksymättä muiden kuin työterveyslääkärin lausuntoa ei ollut

26 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työntekijä oli ollut poissa työstä vuoden aikana 46 lääkärintodistuksen perusteella 149 päivää Puolet lääkärintodistuksista oli työterveyshuollon ja puolet muiden lääkäreiden antamia Työnantajalla ei ollut pelkästään poissaolojen lukuisuuden perusteella perusteltua syytä epäillä työkyvyttömyysarvioiden luotettavuutta Työnantaja ei ollut vaatinut ulkopuolisista lausunnoista lisäselvityksiä

27 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Korkein oikeus 1993:150 A on käynyt terveyskeskuslääkärin vastaanotolla ja saanut lääkärintodistuksen vatsakatarrista. Työkyvyttömyysajaksi on merkitty Työnantaja ei ole hyväksynyt lääkärintodistusta selvitykseksi A:n työkyvyttömyydestä ja kehottanut A:ta pikaisesti hakeutumaan sisätautien erikoislääkärille perusteellisiin tutkimuksiin. A ei ole noudattanut kehotusta. A on uudestaan käynyt terveyskeskuslääkärin vastaanotolla ja saanut lääkärintodistuksen depressiosta. Työkyvyttömyysajaksi on merkitty Yhtiö ei ole hyväksynyt myöskään tätä uutta lääkärintodistusta

28 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Korkein oikeus 1993:150 jatkuu A:lla ja työnantajalla on ollut erimielisyyttä A:n vuosiloman ajankohdasta. A on kirjallisesti ehdottanut ajankohdaksi heinäkuuta. Työnantaja ei ole suostunut. A on sen jälkeen samana päivänä käynyt lääkärin vastaanotolla. Työnantaja on työnantajille laaditun opaskirjasen ja erään lääkärin kanssa käymänsä keskustelun perusteella katsonut, ettei vatsakatarrista voinut aiheutua lähes kuukauden työkyvyttömyyttä. A ei ole ennen kesäkuuta 1991 ollut vatsakatarrin vuoksi sairauslomalla. Hän on heinäkuussa 1991 tehnyt lomamatkan Kanadaan. Työnantajalla on näissä olosuhteissa ollut perustellut syyt epäillä, ettei lääkäri ollut suoritetun tutkimuksen perusteella voinut arvioida A:n työkyvyttömyyden jatkuvan saakka. A ei ollut esittänyt luotettavaa selvitystä työkyvyttömyydestään

29 LÄÄKÄRINLAUSUNNON KYSEENALAISTAMINEN Lääkärinlausuntojen kyseenalaistaminen on haasteellista Epäselvät tai ristiriitaiset lääkärinlausunnot voivat olla viite työntekijän epärehellisyydestä, mutta edellyttävät tapauskohtaista kokonaisarviota

30 SEURAAMUKSET Velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ei ole, jos luotettavaa selvitystä sairauspoissaolon perusteesta ei ole esitetty Tarkista työehtosopimus Ohjeiden vastainen menettely sairauslomasta ilmoittamisessa voi oikeuttaa varoittamisen Toistuvat menettelytapalaiminlyönnit voivat oikeuttaa työsopimuksen irtisanomisen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla, jos työntekijä ei varoituksesta huolimatta ojentaudu

31 SEURAAMUKSET Mitä jos työntekijä kieltäytyy käyttämästä työterveyslääkäriä tai kieltäytyy työnantajan kehotuksesta hakeutua toisen lääkärin arvioitavaksi? Varoitus mahdollinen ohjeiden vastaisen menettelyn vuoksi Irtisanomiskynnys on korkea Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien Jos epäily sairaudesta poissaolon syynä, työnantajalla selvitysvelvollisuus

32 4. TYÖKYVYTTÖMYYS TYÖSOPIMUKSEN MUKAISIIN TYÖTEHTÄVIIN

33 TYÖKYVYTTÖMYYS TYÖSOPIMUKSEN MUKAISIIN TEHTÄVIIN Sairauspoissaolon perusteena työkyvyttömyys työsopimuksen mukaisiin tehtäviin Jos työntekijä on jäljellä olevan työkyvyn perusteella kykenevä muihin työsopimuksen mukaisiin tehtäviin kuin varsinaisiin työtehtäviin, sairauspoissaoloon ei oikeutta Työntekovelvollisuus perustuisi työsopimuksen piiriin kuuluviin tehtäviin Työtehtävien määrittely työsopimuksessa Huom! Ohi työsopimuksen mukaisten tehtävien ei ole oikeutta määrätä - työnantaja ei saa muuttaa työtehtäviä yksipuolisella päätöksellä ilman irtisanomisperustetta Edellyttää lääketieteellistä arviota siitä, onko työntekijä kykenevä muuhun työhön Jos tehtävä omiaan vaarantamaan työntekijän tervehtymisen, ei voida määrätä

34 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Lääkärintodistuksen mukaan työntekijä oli rintalihaksen revähdyksen vuoksi kykenemätön fyysiseen autopeltisepän työhön, mutta ohjeistus- ja ohjaustyön teettäminen oli sairauden puolesta mahdollista Työntekijä kieltäytyi tekemästä ohjaus- ja opastustyötä Kyse nuoren työntekijän opastuksesta, ei vaatinut erityistä työnjohdollista osaamista Työntekijän työsopimuksessa ei ollut mainittu työnimikettä eikä työtehtäviä Katsottiin, että kyse oli käytännön työn ohjauksesta, joka oli osa autopeltisepän työtä ilman fyysistä rasittavuutta A oli perusteetta kieltäytynyt tekemästä määrättyä ohjaus- ja opastustyötä

35 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työntekijä työskenteli konttoristina / sihteerinä Terveyskeskuslääkäri diagnosoi työntekijällä rannekanavaoireyhtymän (käsikipu) Työnantaja määräsi työterveyslääkärille, joka vahvisti diagnoosin Yksityinen käsikirurgi arvioi käden tarvitsevan leikkaushoitoa Työterveyslääkäri arvioi työntekijän kykenevän sairaudesta huolimatta kevyempään puhelinvaihdetyöhön tai ainakin puhelinvaihdetyön kokeiluun Työterveyslääkäri oli tutustunut työntekijän työpisteeseen Työterveyslääkäri oli konsultoinut työntekijää hoitanutta käsikirurgia työntekijän vaivoista Työntekijä koki korvaavan työn rasittavan kättään ja kieltäytyi siitä Kieltäytyminen katsottiin perusteettomaksi

36 TYÖSTÄ KIELTÄYTYMISEN ARVIOINTI Olisiko edellisten tapausten työntekijöitä voitu varoittaa tai työsopimukset irtisanoa työstä kieltäytymisen vuoksi? Vetoaako työntekijä terveytensä vaarantumiseen? Varoitus astetta helpompi antaa Irtisanomiskynnys korkea Työntekijän terveys v. työnantajan oikeus saada työsopimuksen mukainen suoritus Vetoaako työntekijä siihen, etteivät määrätyt työt kuulu hänen työsopimukseensa? Työsopimuksen tulkintaa, työnantajalla tulkintaetuoikeus, tapauskohtainen arviointi Varoittamis- ja irtisanomiskynnys matalampi

37 TERVEHTYMINEN ENNEN SAIRAUSLOMAN PÄÄTTYMISTÄ Sairausloma on tehokasta toipumista varten Työtuomioistuin Työntekijällä oli kaksi perättäistä muutaman viikon sairauslomaa pohjukaissuolen haavan vuoksi Toisen sairausloman lopussa työntekijä osallistui linja-autolla tehtyyn viiden päivän matkaan Leningradiin Sairausloman päätyttyä työntekijä oli palannut työhön Työntekijä sai pitää lääkärin myöntämän sairausloman loppuun sen estämättä, että jälkeenpäin voitaisiin osoittaa hänen parantuneen työkykyiseksi

38 TERVEHTYMINEN ENNEN SAIRAUSLOMAN PÄÄTTYMISTÄ Työtuomioistuin Työntekijä työskenteli tehdastyössä ja oli selkäsairauden vuoksi sairauslomalla Työntekijä oli osallistunut sairausloman aikana valmentajana urheilijoiden ulkomaille suuntautuneelle kilpailumatkalle Työnantaja katsoi, että työntekijä oli väärinkäyttänyt sairauslomaoikeuttaan ja työsopimus oli purettu lojaliteettivelvoitteen rikkomisen vuoksi Työntekijän ei ollut tullut havaita kilpailumatkan vaarantavan toipumistaan eikä se ollut vaikuttanut työkyvyn palautumiseen Työnaja ei voi edellyttää, että työntekijän tulisi sairausloman aikana ottaa yhteyttä työnantajaan kulloisenkin terveydentilan kannalta mahdollisten työtehtävien osoittamiseksi Ei perusteita työsuhteen päättämiselle Pitkäkestoisissa sairauspoissaoloissa on mahdollista työterveyshuollon avulla kokeilla työhön paluuta työkokeilulla

39 5. ITSEAIHEUTETTU TYÖKYVYTTÖMYYS JA TERVEHTYMISEN VAARANTAMINEN

40 ITSEAIHEUTETTU TYÖKYVYTTÖMYYS Työsopimuslain 2 luvun 11 :n sekä useimpien työehtosopimusten mukaan sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä törkeästä huolimattomuudesta tai tahallaan Työehtosopimuksissa puhutaan myös esim. kevytmielisellä elämällä aiheutetusta työkyvyttömyydestä Myös tervehtymisen vaarantaminen otettava huomioon Työntekijän menettely voi periaatteessa olla myös lojaliteettivelvoitteen vastaista

41 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työntekijä oli vapaa-ajallaan loukkaantunut osallistuttuaan oma-aloitteisesti ravintolassa syntyneeseen tappeluun Työntekijä oli ollut humalassa Työntekijä oli aiheuttanut työkyvyttömyyden törkeällä huolimattomuudella Työtuomioistuin Työntekijä oli yrittänyt humalassa kiivetä kerrostalon ulko-oven yläpuolella olleelle katokselle, mutta pudonnut asfaltille ja loukkaantunut Onnettomuuden vaara ilmeinen, työntekijä oli aiheuttanut työkyvyttömyyden törkeällä huolimattomuudella

42 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työntekijä oli vapaa-ajallaan kokeillut seinäkiipeilyä ilman turvavälineitä ja kiivennyt 4-5 metriä korkeaa seinää kattoon saakka. Työntekijä oli tippunut ja loukkaantunut Työkyvyttömyyttä ei ollut aiheutettu tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta, työntekijä oli ollut korkeintaan huolimaton Työtuomioistuin Työntekijä oli vapaa-ajallaan ajanut moottoripyörällä soranottoalueella ja loukkaantunut kaatuessaan Kyseessä oli epävirallinen harjoitusalue Loukkaantumisen vaara ei ole ollut vallinneissa oloissa ilmeinen, ei tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta

43 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työntekijä oli joutunut humalassa pahoinpitelyn kohteeksi Asiassa ei ollut näyttöä, että työntekijä olisi joutunut pahoinpitelyn kohteeksi humalan takia Työntekijä ei ollut aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeän huolimattomasti Työtuomioistuin Työntekijä oli käyttänyt talviloman aikana runsaasti alkoholia ja jäänyt loman päätyttyä sairauslomalle Lääkärintodistukseen oli työkyvyttömyyden syyksi merkitty masennus Muina työkykyyn vaikuttavina sairauksina oli ilmoitettu tautiluokituksen koodit, jotka viittaavat runsaaseen alkoholin käyttöön Sairausloman ensisijainen syy masennus eikä kevytmielinen elämä

44 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työntekijä oli kesälomalla käyttänyt alkoholia ja sairastunut haimatulehdukseen. Työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta sairausajan palkkaa ja irtisanonut työntekijän työsopimuksen. Työntekijä oli aiemminkin sairastunut haimatulehdukseen, joten hänen oli tullut ottaa varteenotettavana vaihtoehtona huomioon mahdollisuus sairastumiseen uudelleen. Työstä poissaolo oli siten ainakin osin johtunut työntekijän omasta huolimattomuudesta. Työntekijän alkoholinen nauttiminen oli kuitenkin tapahtunut yli viikko ennen kesäloman päättymistä eli ajankohtana, jolloin alkoholin nauttiminen ei yleensä vaikuta haitallisesti loman jälkeiseen työkykyyn. Työntekijän sairastuminen ei ollut ennustettavissa niin suurella todennäköisyydellä, että työntekijä olisi kevytmielisellä elämällään tai muuten törkeästä huolimattomuudesta aiheuttaneen työkyvyttömyyttään. Ei oikeutta irtisanoa ja jättää sairausajan palkkaa maksamatta

45 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työnantaja oli purkanut A:n työsopimuksen perustein, että hän on törkeästi väärinkäyttänyt sairauslomaansa osallistuessaan sairauslomansa aikana keilailukilpailuun. A oli sairauslomalla olkapään kiputilan vuoksi. Keilakilpailu järjestettiin sairausloman loppuvaiheessa. Työterveyslääkäri piti keilausta sopimattomana A:lle, mutta A:ta muuten hoitanut lääkäri piti keilausta oikeana toimenpiteenä olkapään parantumisen ja kestävyyden selvittämiseksi. A:lla oli ollut myös nuhaa ja yskää keilakilpailuun osallistuessaan. A:n ei katsottu vaarantaneen työkykyään tai käyttäneen sairauslomaoikeuttaan väärin. Keilakilpailuun osallistumisessa ei ollut tosiasiallista vaikutusta A:n tervehtymiseen. Työnantajalla ei siten ollut ollut perustetta työntekijän työsopimuksen purkamiseen eikä edes sen irtisanomiseen

46 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työnantaja oli irtisanonut työntekijän työsopimuksen, koska työntekijä oli osallistunut jalkapallo-otteluun selkävaivojen vuoksi myönnetyn sairausloman aikana. Työterveyslääkärin mukaan jalkapallon pelaaminen oli työntekijän selälle rasittavampaa kuin hänen työnsä kuumavalssaajana. Työntekijää hoitaneen lääkärin mukaan sairausloman tarkoitus oli kuitenkin välttää tasaista ja jatkuvaa rasitusta, kun jalkapallo-ottelu oli aiheuttanut vain lyhytaikaista rasitusta. Työntekijän katsottiin varomattomalla menettelyllä pitkittäneen sairauttaan, mutta menettelyä ei pidetty niin vakavana, että työnantajalla olisi ollut ilman varoitusta oikeutta irtisanoa työntekijän työsopimusta

47 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Sairauslomalla ollut työntekijä ei osallistunut joihinkin hänelle määrättyihin fysikaalisiin hoitoihin Työntekijä ei ollut menettelyllään ainakaan merkittävästi pitkittänyt työkyvyttömyyttään Menettely ei aiheuttanut työnantajalle vahinkoa Perustetta työsopimuksen irtisanomiseen ei ollut Työtuomioistuin Trukin kuljettaja oli sairausloman aikana työskennellyt toisen työnantajan palveluksessa linja-auton kuljettajana kolmen tunnin ajan Työntekijän työsuhde oli tätä ennen jatkunut moitteetta 23 vuotta Työntekijä oli rikkonut lojaliteettivelvoitettaan, mutta olosuhteet huomioon ottaen perustetta työsuhteen päättämiselle ei ollut Puntarissa rikkomuksen laatu ja työntekijän pitkä työsuhde

48 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Sairausloman aikana oman omakotitalon rakennustyömaalla työskentelyn ei näytetty vaikuttaneen toipumiseen -> ei päättämisperustetta Työtuomioistuin : myös asunnon remontointi sairauslomalla katsottiin sallituksi Työtuomioistuin Työntekijän osallistuminen sairausloman aikana hirvenmetsästykseen ei vaarantanut hänen toipumistaan -> ei päättämisperustetta

49 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Selkäsairauden vuoksi sairauslomalla olleen työntekijä osallistuminen sairausloman aikana vapaapalokunnan hälytystehtävään ei oikeuttanut työnantajaa päättämään työsuhdetta luottamuspulan vuoksi Työtuomioistuin Päihtyneenä esiintyminen työpaikalla sairausloman aikana ei oikeuttanut irtisanomaan työntekijän työsopimusta

50 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työntekijä oli todettu työkyvyttömäksi perusteena unihäiriöt ja reaktio stressiin, yksi diagnoosi oli Z-koodilla merkitty erimielisyydet työnjohdon kanssa Työnantaja katsoi, että työntekijä oli itse aiheuttanut sairastumisen kieltäytymällä työtehtävistä, mikä oli johtanut konfliktiin työpaikalla Työntekijän sairaus katsottiin riittävästi todennetuksi, muitakin perusteita kuin Z-koodi-diagnoosi Työntekijä ei ollut aiheuttanut sairautta tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella

51 TYÖNTEKIJÄN MENETTELYN ARVIOINTI Itseaiheutettu työkyvyttömyys irtisanomisperusteena haasteellinen Tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta aiheutettu työkyvyttömyys tai tervehtymisen vaarantaminen ei ole sellaisenaan työsuhteen päättämisperuste Voi kuitenkin rikkoa lojaliteettivelvoitetta Onko työntekijä voinut työkyvyttömyyden aiheuttaneeseen tai parantumisen vaarantaneeseen toimintaan ryhtyessään millä todennäköisyydellä mieltää potentiaalisen seurauksen? Harvoin kyse niin ilmeisen väärästä menettelystä, että riittäisi irtisanomisperusteeksi Voi antaa aiheen irtisanomiseen muulla perusteella (esim. rikollinen toiminta)

52 6. EPÄREHELLISYYS

53 EPÄREHELLISYYDEN ARVIOINTI Työntekijän epärehellisyys voi olla asiallinen ja painava irtisanomisperuste Epärehellisyyden laatu ja työntekijän asema vaikuttavat arvioinnissa Työntekijän menettely on moitittavaa, jos hän antaa tietoisesti totuudenvastaista tietoa terveydentilastaan, ja hänet katsotaan virheellisesti työkyvyttömäksi Erehdytetään työnantaja maksamaan sairausajan palkkaa perusteettoman poissaolon ajalta

54 NÄYTTÖKYSYMYKSET Haasteelliset näyttökysymykset Ristiriitaiset lääkärinlausunnot Poikkeuksellinen tervehtyminen ennen sairausloman päättymistä Toiminta, joka ei sovi ilmoitettuun vaivaan Kovassa kuumeessa juhlimassa tai urheilemassa? Oksennustaudissa syömässä ravintolassa? Monet sairaudet sellaisia, etteivät estä tavallista elämää Sairautta koskevat tiedot ovat arkaluontoisia tietoja, joista työnantajan on lähtökohtaisesti sallittua saada tieto vain työntekijältä tai työntekijän suostumuksella häntä hoitaneelta terveydenhuoltohenkilökunnalta

55 7. PITKÄAIKAISET JA TOISTUVAT SAIRAUSPOISSAOLOT

56 PITKÄAIKAISET TAI TOISTUVAT SAIRAUSPOISSAOLOT IRTISANOMISPERUSTEENA Työsopimuslain 7 luvun 2 :n 2 momentin 1 kohdan mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista Merkittävä työkyvyn alentuminen Ei ohimenevä tai tilapäinen Ei kykene työsopimuksen mukaiseen työhön tai muuhunkaan soveltuvaan tarjolla olevaan työhön Jos poissaoloilla on lääketieteellinen peruste, kyse ei ole väärinkäytöksestä

57 IRTISANOMISPERUSTEEN RIITTÄVYYS Sairausperäisen irtisanomisperusteen riittävyysharkinta Sairauden luonne Työntekijän jäljellä oleva työkyky verrattuna työn vaatimuksiin selviytyykö työntekijä työstään? Työntekijän somaattiset ja psyykkiset edellytykset työhön Työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus Lääketieteellinen ennuste tervehtymisestä

58 YHTÄJAKSOINEN POISSAOLO Samasta sairaudesta johtuva pitkä yhtäjaksoinen poissaolo Tapauskohtaisen arvioinnin vuoksi laissa ei täsmällistä määräaikaa poissaololle Peukalosääntönä ainakin noin vuoden poissaolo Lääketieteellinen ennuste toipumisesta huono Mahdollisuus työkyvyttömyyseläkkeeseen Työkyvyttömyyseläkeratkaisu ja irtisanomisperuste eivät ole kuitenkaan suoraan kytköksissä toisiinsa

59 RUNSAAT POISSAOLOT Runsaat, toistuvat poissaolot Poissaolojen frekvenssi, poissaoloprosentti Saman sairauden aiheuttamien runsaiden poissaolojen kesto ja toistuvuus voivat indikoida terveydentilan pysyvää heikentymistä Myös eri perusteista johtuvat poissaolot voivat osoittaa perusterveydentilan alentumista, jos kyse pitkähköstä ajanjaksosta ja työntekijä on pääasiallisesti pikemminkin sairauslomalla kuin töissä

60 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työntekijä oli ollut sairauslomalla yhtäjaksoisesti 10 kuukautta -> työsopimus irtisanottiin Työnantaja oli irtisanomisaikana saanut tiedon, että työntekijälle suoritettava leikkaus todennäköisesti palauttaa työkyvyn Työntekijän sairaus ei ollut pysyvä, perustetta irtisanomiseen ei ollut

61 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työntekijällä runsaasti sairaudesta johtuvia poissaoloja, poissaoloja tuli myös yllättäen Haittasi merkittävästi työnantajan toimintaa Työnantaja irtisanoi työsopimuksen, koska työntekijän työkyky oli olennaisesti ja pysyvästi heikentynyt Irtisanomisajan aikana työntekijä toimitti lääkärinlausunnon, joka kumosi kokonaan tiedot työntekijän terveysongelmista Lausunnossa ei ollut perusteluja tällä näkemykselle Työnantajalla ei ollut velvollisuutta harkita irtisanomista uudelleen epäilyksiä herättävän lääkärintodistuksen perusteella

62 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työntekijällä oli runsaasti eri syistä johtuvia sairauspoissaoloja vuosien ajan Poissaolojen määrä n % työajasta Työntekijä oli palannut sairauspoissaolojen jälkeen työkykyisenä työhön Työntekijä selviytyi myös työnantajan näkemyksen mukaan työstä hyvin silloin, kun oli töissä Perustetta työntekijän irtisanomiseen työkyvyn alentumisen vuoksi ei ollut Työtuomioistuin Työntekijällä sairauspoissaoloja vuosien ajan n % työajasta Työsuhteen viimeisenä vuotena poissaoloja oli 25 % työajasta Poissaolot johtuivat kyynärpään rasitussairaudesta Poissaolot olivat vähentyneet, kun työntekijä oli saanut tehdä muuta kuin kyynärpäätä rasittavaa työtä Perustetta työntekijän irtisanomiseen työkyvyn alentumisen vuoksi ei ollut

63 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työntekijällä sairauspoissaoloja % työajasta vuosina Lääkärin lausunnon mukaan työkyvyn parantumisen ennuste huono Työntekijä oli ollut kahdesti kuntoutuksessa Pyritty järjestämään kevyempiä työvuoroja, mutta ei ollut täysipainoisesti mahdollista Irtisanominen oli perusteltua Työtuomioistuin Työntekijällä sairauspoissaoloja % työajasta vuosina Työntekijä kokeili tehdä hänelle soveliaampia työvuoroja, mutta kokeilu ei onnistunut Irtisanominen oli perusteltua

64 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työntekijä oli saanut työpaikalla neljä tajuttomuuskohtausta Työntekijällä oli taipumus stressaavissa oloissa saada kohtaus Lääkärinlausunnon mukaan sairauskohtaus työtehtävien yhteydessä saattaa aiheuttaa vakavia seurauksia, minkä vuoksi työntekijä ei ollut enää soveltuva laitosmiehen työhön Muuta soveltuvaa työtä ei ollut tarjolla Irtisanomisperuste oli olemassa

65 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Työtuomioistuin Työntekijällä oli v sairauden vuoksi 400 poissaolotuntia ja v tuntia Työkyvyttömyysjaksot johtuivat pääasiassa polvivammoista ja selkäsairaudesta Työntekijä oli työkyvyttömyysjaksojen välissä työkykyinen työtehtäviinsä Osa sairauslomista oli johtunut työntekijän urheiluharrastuksen yhteydessä saamista vammoista Työnantaja katsoi, että urheiluharrastuksen jatkaminen vaarantaa työntekijän työkyvyn niin, että työkyky on olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt Työntekijän työkyvyn ei katsottu alentuneen olennaisesti ja pysyvästi, irtisanomisperustetta ei ollut

66 OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Korkein oikeus 2006:104 Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ollut työntekijä oli ollut yhtäjaksoisesti poissa työstä yli vuoden ajan Työntekijälle oli myönnetty määräaikainen työkyvyttömyyseläke Työnantaja purki työsopimuksen välittömin vaikutuksin, tuolloin määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen päättymispäivä oli yli vuoden päässä purkupäivästä Työsopimuksen purkaminen perustui työntekijän pitkäaikaiseen työkyvyn menettämiseen Työnantajalla katsottiin olleen oikeus purkaa työsopimus

67 8. HYVIÄ MENETTELYTAPOJA

68 SAIRAUSPOISSAOLOKÄYTÄNNÖT Selkeät ohjeet / työsäännöt, jotka eivät ole ristiriidassa lain ja soveltuvan työehtosopimuksen kanssa Lain ja TES:n tunteminen Uusien ja vanhojen työntekijöiden kouluttaminen ja perehdyttäminen ohjeisiin Kirjalliset ohjeet helposti saatavilla kaikille Ohjeet pidetään ajan tasalla Johdonmukainen ja tasapuolinen soveltaminen Epäselvät ohjeet ja soveltamiskäytännöt johtavat vaikeuksiin vedota tehokkaasti ohjeiden vastaiseen menettelyyn Selkeä ei hiljaisille käytännöille ja näin meillä on aina toimittu, se on kaikille sanomattakin selvää mentaliteetille

69 SAIRAUSPOISSAOLOKÄYTÄNNÖT Sairauspoissaolojen tehokas seuranta Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Työterveyslääkäri tuntee työnantajan, työtehtävät, työolot ja työntekijät Aikaisen puuttumisen malli, työkykyarviointi, työkokeilu

70 VÄÄRINKÄYTÖKSIIN PUUTTUMINEN Saadun näytön arviointi Mahdollisen rikkomuksen laadun ja vakavuuden arviointi ja suhteuttaminen työntekijän asemaan ja henkilöön Selkeämpiä: toimintaohjeiden laiminlyönnit, väärinkäytökset ja epärehellisyys Tulkinnanvaraisia: ristiriitaiset terveystiedot, työntekijän terveyttä vaarantava menettely, soveltuvasta työstä kieltäytyminen Menettelymahdollisuuksien arviointi Työntekijän suojelun periaatteen ja työturvallisuuden korostuneen merkityksen ymmärtäminen

71 VAROITUS JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN Perusteet, joihin vedotaan, esitettävä mahdollisimman yksiselitteisesti Vältettävä tulkinnanvaraisuutta siitä vedotaanko sairauteen tai terveydentilaan vai väärinkäytökseen

72 KIITOS! Asianajaja Tuomas Sunnari Kaikkonen & Sunnari Asianajotoimisto Oy p , s-posti: