PALKANMAKSUVELVOLLISUUS SAIRAUSLOMALLA

Transkriptio

1 SEMINAARI PALKANMAKSUVELVOLLISUUS SAIRAUSLOMALLA H.E ḲIVIMÄKI 1

2 Aiheet Lääkärintodistus hankittu sairausajan palkka taattu? Epäilyttävä selvitys sairaudesta vaikutus palkkaan? Ristiriitaiset lääkärilausunnot? Taannehtiva tai puutteellinen lääkärintodistus ja sairausajan palkka? Työterveyslääkäri vs. muu lääkäri onko merkitystä palkan kannalta? Työntekijän velvollisuus omatoimisesti arvioida sairausloman pituuden tarkoituksenmukaisuutta? Itseaiheutettu sairauspoissaolo - palkkaa vai ei? Juoksulenkit ja muu tervehtymisen estyminen sairauslomalla - palkkakin juoksee? Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu? Vuosilomalain muutokset ja omavastuu?

3

4 Palkka - työntekijän päävelvollisuus?

5 Ja mistä se palkka maksetaan? Oikeus palkkaan

6 Kirjoittaa sairaaksi - määrää - luotettava selvitys

7 Kirjoittaa sairaaksi - määrää luotettava selvitys Työsopimuslain (2:11.2) mukaan työntekijän on pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään esim. yrityksen vakiintunut käytäntö voiko tämä olla yrityksessänne sopimus? joissakin työehtosopimuksissa asiasta on määrätty milloin ja miten selvitys tulee toimittaa perustuu sopimukseen/käytäntöön - määräykseen

8 Luotettava selvitys on mikä? Luotettavaa selvitystä ei ole tarkemmin määritelty työsopimuslaissa HE: myös muu kuin lääkärintodistus voi olla riittävä tämä muu on poikkeus

9 Tarkemmin lääkärintodistuksesta - diagnoosista

10 Diagnoosi Lääketieteen keskeinen periaate on, että potilaalle pyritään antamaan diagnoosi. Termi tulee kreikan sanoista dia (läpi) ja gnosis (tieto) lääkärin pitää "läpitietää", mistä on kysymys, ennen kuin voidaan hoitaa Diagnooseja tehdään lääkärin vastaanotolla, ei muiden vastaanotolla diagnoosi merkitään potilasta koskeviin asiakirjoihin WHO:n ICD-10-tautiluokituksen mukaan, josta Stakes on laatinut suomalaisen version

11 Diagnoosi vai ei Ilman diagnoositietoa lääkärintodistus työkyvyttömyydestä oikeutta(nee) työntekijän olemaan poissa työstä Diagnoosilla onkin lähinnä vaikutusta siihen onko työntekijällä oikeus sairausajan palkkaan 1. diagnoositiedon perusteella työnantaja voi arvioida sairauden -> syntyykö palkanmaksuvelvollisuus 2. onko kyseessä saman sairauden uusiutuminen (30 päivää) -> edellinen sairauspäiväraha 3. lääkäri ei tunne työolosuhteita -> diagnoosista työnantaja voi arvioida työntekijän (jäljellä olevaa) työkykyä useinhan työntekijän työkyky on vähentynyt, mutta ei ole työkyvytön -> kykenee tekemään esim. osan töistään

12 Lääkärin valistunut arvaus Lääkäri on lääketieteen edustaja, ei oikeustieteen Lääkärin pitää tehdä valistunut arvaus, millainen potilaan toimintakyky on suhteessa työn vaatimuksiin. Ongelmia syntyy siitä, että lääkäreillä ei välttämättä ole aina tuntumaa, millaisia työn vaatimukset ja edellytykset ovat. Työelämän tuntemus on jossain määrin sokea piste terveydenhuollossa. Osittain se johtuu siitä, että lääkärien peruskoulutukseen ei työelämätuntemusta juurikaan kuulu. - asiantuntijalääkäri K. Haring (SAK)

13 Potilaan toivomus Lääkärit käyvät kuitenkin varsin vähän keskusteluja potilaan kanssa siitä, miten potilaat itse arvioivat omaa työkuntoaan. Tuntuu välillä siltä, että hoitavilla lääkäreillä on käsitys, että potilas toivoo sairauslomaa, vaikka hän toivoo hoitoa - Työterveyslaitoksen ylilääkäri Juha Liira

14 Lääkärintodistus Toisinaan työnantajalla herää (perusteltu) epäilys työntekijän vilpistä lääkärintodistusta hankkiessa (esim. HE) esim. väärennetty, vilpillä hankittu -> pelkkä epäilys ei oikeuta työnantajaa pidättäytyä sairausajan palkanmaksusta työnantajan tulee määrätä työntekijä toisen lääkärin arvioitavaksi jos työntekijä kieltäytyy työnantajan määräyksestä (ko. uusi lääkärikäynti) voi työnantaja pidättäytyä sairausajan palkanmaksusta työnantajalla tulee olla tällöin(kin) perusteltu syy epäillä väärinkäytöstä

15 Mihin lääkäriin? Työnantaja voi lähtökohtaisesti vaatia sairauspoissaoloista lääkärintodistusta työterveyshuoltolaki ei aseta työnantajalle velvollisuutta tarjota työntekijöille ns. laajaa työterveyshuoltoa monilla työpaikoilla työntekijöillä mahdollisuus saada lääkäripalveluita esim. yksityiseltä lääkäriasemalta työntekijä voi kuitenkin käyttää julkisia terveyskeskuksia tai muuta yksityistä lääkäriä kuin työterveyslääkäriä Pitääkö työnantajan hyväksyä näiden muiden lääkäreiden kirjoittamat lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestä? asianmukaisesti kirjoitetut - kyllä entäpä oikeus sairausajan palkkaan? ->

16 Mihin lääkäriin? Työehtosopimuksissa määräyksiä asiasta usein määrätään työterveyshuollon ensisijaisuudesta tapauskohtainen harkinta (esim. sairauden/vamman pahentuminen -> perusteltu syy) Jos asiasta ei ole työehtosopimuksessa määräystä ei työnantaja voi sairausajan palkan perusteeksi määritellä tiettyä lääkäriä poikkeustapauksissa työnantaja voi rajata tietyn lääkärin -> pidättyä tällöin maksamasta työntekijälle sairausajan palkkaa

17 Taannehtiva lääkärintodistus Sairastumispäivän jälkeen hankittu lääkärintodistus lääketieteellinen ongelma -> voiko lääkäri todeta työntekijän työkyvyttömyyden takautuvasti? tuleeko työnantajan hyväksyä tällainen takautuva lääkärintodistus?

18 Taannehtiva lääkärintodistus Lähtökohtaisesti työnantajalla ei ole velvollisuutta hyväksyä taannehtivia lääkärintodistuksia työnantaja ei pidä työntekijän esittämää todistusta luotettavana -> esim. lääkärintodistus haetaan riitatilanteessa jälkikäteen työstä kieltäytymisen perusteeksi poikkeuksellisesti velvollisuus hyväksyä -> silloin kun poikkeuksellinen ja perusteltu syy

19 Ilmoitus poissaolosta TSL ei säätele työntekijän velvollisuudesta ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle sopimus/-> työntekovelvollisuus työsuhteen päättäminen Työnantaja voi direktio-oikeutensa nojalla antaa sitovia ohjeita/määräyksiä työntekijöille -> miten/milloin/kenelle poissaolot tulee ilmoittaa tapana voi olla esim., puhelin/tekstiviesti/sähköposti esim. TT: Työnantaja oli etukäteen antamissaan ohjeissa edellyttänyt henkilökohtaista ilmoittamista esimiehelle puhelimitse. Työntekijä oli ilmoittanut poissaolostaan ainoastaan lähettämällä työkaverilleen tekstiviestin, jossa oli pyytänyt kertomaan poissaolosta esimiehelle, ei työnantajalla ollut velvollisuutta suorittaa työntekijälle palkkaa sairausajalta -> rikottu annettuja ohjeita (direktio-oikeus)

20 Pari sanaa koodeista - Z ja F Lääketieteellinen probleemi työnantaja voi pääsääntöisesti kieltäytyä sairausajan palkanmaksusta myös, jos todistukseen merkitty sairaus ei ole virallisessa tautiluokituksessa mainittu sairaus ICD-koodin mukaan sairausloma hyväksytään palkallisena tai palkattomana

21 F F-koodit (liittyvät erilaisiin elämäntilanteiden stressitekijöihin ja häiriöihin) eivät välttämättä oikeuta sairausajan palkkaan lukuisissa työtuomioistuimen ratkaisuissa on kuitenkin katsottu, että masennukseksi diagnosoidut sairaudet, kuten; masennustila (F32), toistuva masennus (F33), pitkäaikainen masennus (F34.1), keskivaikea masennus (F32.1) ja vaikea masennus (F32.2), oikeuttavat pääsääntöisesti palkalliseen sairauslomaan lievää masennusta (F32.0, F 33.0) sairastavat ovat useimmiten työkykyisiä

22 Z Pääsääntöisesti diagnoosit, jotka kuuluvat Z-alkuisiin koodeihin eivät oikeuta palkalliseen sairauslomaan yksi merkittävin näistä lienee työuupumus tai sitä vastaavina burn-out, uupumus, exhaustio, stressi (Z73.0) työtuomioistuin on ratkaisukäytännössä kuitenkin pitänyt työuupumusta palkkaan oikeuttavana sairautena, silloin kun asiassa esitetyn lääketieteellisen arvion mukaan työuupumus/exhaustio on aiheuttanut työkyvyttömyyden kuka, miten ja missä tehnyt diagnoosin? käypä hoito? Muita Z-koodeja, jotka eivät lähtökohtaisesti oikeuta palkalliseen sairauslomaan ovat esim. laboratorio- ja seulontatutkimukset, ravitsemus- ynnä muu neuvonta, rutiinitarkastukset, elämäntapoihin liittyvät ongelmat, esteettiset kauneusleikkaukset ja niiden jälkihoito huom. esteettiset syyt! kuntoutushoito oikeuttaa palkkaan vain jos työntekijä on samanaikaisesti sairauden vuoksi työkyvytön Elämäntilanteen hallintaan liittyvät ongelmat (Z 739) kuten työpaikalla ilmenneet ristiriidat, hankalat tai ikävät työtilanteet, yksityisasioiden järjesteleminen tai yksityiselämään liittyvät huolet, eivät oikeuta pääsääntöisesti palkalliseen sairauslomaan

23 Z ja F Tapauskohtainen harkinta Koodit ovat koodeja esimiehelle, jotain ja jossain on vialla lääketieteen työkalupakki

24 Työntekijän itsensä aiheuttama poissaolo

25 Työntekijän itsensä aiheuttama poissaolo Työsopimuslain (2:11.2) mukaan työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan -> aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan/ törkeällä huolimattomuudellaan (tuottamus). laaja työtuomioistuimen oikeuskäytäntö (työehtosopimukset/sanamuodoltaan samat kuin TSL)

26 Entäpä harrastukset? Huolimaton menettely harrastustoiminnassa esim. (TT: ) työntekijä oli ajanut rekisteröimättömällä ja katsastamattomalla moottoripyörällä enduroa sorakuopalla myöhään illalla. Työntekijä kaatui -> olkapää revähti. TT:n mukaan vallitsevissa olosuhteissa vaara ei ollut niin ilmeinen, että työntekijän voitaisiin katsoa menetelleen tahallisesti tai törkeän huolimattomasti -> työntekijällä oli oikeus sairausajan palkkaan

27 Alkoholin osallisuus Tyypillinen tapausryhmä -> alkoholin osuus tapahtuneesta on merkittävä esim. (TT: ) työntekijä vapaa-aikanaan tanssi päihtyneenä -> kaatui ja löi päänsä sohvan käsinojaan. Vamma aiheutti työkyvyttömyyden. TT katsoi, ettei voimakaskaan päihtymystila osoittanut tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta, kun tanssimiseen päihtyneenäkään ei ole liittynyt sellaista ilmeistä vahingonvaaraa, jota toiminnalta edellytettäisiin, jotta voitaisiin puhua törkeästä huolimattomuudesta yksistään voimakas päihtymystila ei automaattisesti tarkoita törkeätä huolimattomuutta työntekijällä ei yleensä ole oikeutta sairausajan palkkaan, milloin työkyvyttömyys on johtunut ensisijaisesti alkoholin käytöstä, eikä tästä seurannut työkyvyttömyys ole voinut olla yllättävä merkittävää on se, onko alkoholinkäytön ja työkyvyttömyyden välillä ollut syyyhteys + onko seuraus ollut ennakoitavissa tapaturmatapauksissa on arvioitava sitä, onko loukkaantumisen vaara ollut ilmeinen päihtymyksen vuoksi

28 Työntekijän toiminta poissaolon aina

29 Työntekijän toiminta poissaolon aina Tapaus A Tapaus B Ilmoittaa olevansa sairas Ilmoittaa olevansa sairas lääkärintodistus asiasta diagnoosi x jää sairauslomalle - lääkärintodistuksen mukaiselle kukaan ei kysy mitään (JOT/korvaava) Tavataan golfaamasta, matkoilta, hiihtolenkiltä = ongelma? Voiko asialle tehdä mitään? lääkärintodistus asiasta diagnoosi x esimies kysyy mahdollisuutta tehdä jäljellä olevan työkykynsä mukaisia työtehtäviä B vastaa ettei pysty koska on niin sairas Tavataan golfaamasta, matkoilta, hiihtolenkiltä = ongelma? Voiko asialle tehdä jotain?

30 Työntekijän toiminta poissaolon aina Vuodelepo? Mistä syystä sairausloma johtuu? Mistä tehtävistä työntekijä on vapautettu? Lomailu? Harrastukset? SOME?

31 Työntekijän toiminta poissaolon aina Lähtökohtaisesti työntekijä voi tehdä ( määrätyllä ) sairauslomallaan mitä haluaa, kuitenkin: 1. työntekijän toiminta saattaa muodostaa perustellun epäilyksen työntekijän työkyvyttömyydestä -> työnantajalla oikeus määrätä työnantajan nimeämän lääkärin tutkittavaksi 2. työntekijän toiminta saattaa olla sellaista, että työkyvyttömyyden pitkittymisen katsotaan aiheutuneen työntekijän tahallisesta tai törkeän huolimattomasta menettelystä, jonka perusteella työnantajalla olisi seuraavan sairausloman ajalta oikeus pidättäytyä palkanmaksusta 3. työskenteleminen toiselle työnantajalle sairausloman aikana saattaa täyttää petoksen tunnusmerkistön, mikäli työntekijä samalla saa sairausajan palkkaa työnantajaltaan (esim. KKO:1987:56). 4. lojaalisuus, luvaton poissaolo työstä?

32 Työnantajan oikeus osoittaa muuta työtä?

33 Työnantajan oikeus osoittaa muuta työtä Kokonaan vai osittain työkyvytön? Kuume, vatsatauti, varvas murtunut, sisäkorvan selluliitti Kykenevä tekemään muuta tarjolla olevaa työtä?

34 Työnantajan oikeus osoittaa muuta työtä? Lääkärintodistus: kokonaan työkyvytön terveydentilan aiheuttama rajoitus -> ei kokonaan työkyvytön voi olla esim. lista rajoituksista joskus ainoastaan työkyvyttömyysaika

35 Työnantajan oikeus osoittaa muuta työtä? Jos ei kokonaan työkyvytön -> työnantaja voi edellyttää työntekijältä jäljellä olevan työkyvyn mahdollistamien työntehtävien suorittamista huom. työsopimus -> työtehtävät sellaisia työtehtäviä, joiden tekemiseen työntekijän työkyky riittää ja joiden tekeminen ei vaaranna parantumista HUOM! Korvaava työ ja jäljellä oleva työkyky Varsin monessa työehtosopimuksessa on nimenomaisesti sovittu korvaavasta työstä työkyvyttömyyden aikana Tällöin työnantaja voi yksipuolisesti määrätä työntekijän tekemään muutakin työtä -> oltava vastaavaa kuin työntekijän oma työ on

36 Työkyvyn palautuminen ennakoitua aikaisemmin

37 Työkyvyn palautuminen ennakoitua aikaisemmin Työkyky palautuu ennen lääkärintodistukseen merkityn työkyvyttömyysajan päättymistä työntekijällä velvollisuus ilmoittaa asiasta työnantajalle -> palata työhön? Asiasta vakiintunut oikeuskäytäntö

38 Työkyvyn palautuminen ennakoitua aikaisemmin Vakiintuneena voidaan pitää sitä, että työntekijä voi luottaa lääkärintodistukseen merkittyyn arvioon työkyvyttömyyden kestosta eräänlainen poikkeus on se, että työntekijä työskentelee sairauslomansa aikana toisaalla -> työkyvyn palautuminen on tällöin objektiivisesti näytty (kts. esim. KKO:1987:56) Työnantajalla on kuitenkin oikeus/mahdollisuus osoittaa työntekijä toisen lääkärin vastaanotolle (perusteltu syy epäillä lääkärintodistuksen luotettavuutta) Työntekijä voi palata työhön niin halutessaan Yleinen harhaluulo on se, että tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaiset vakuutukset eivät olisi voimassa sairausloman aikana -> tapaturmavakuutuslaissa ei ole tällaisia rajoituksia -> voi palata töihin ilman haitallisia seuraamuksia (työnantajan suostumus)

39 Vuosilomalain muutokset

40 Vuosilomalain muutokset Omavastuun palauttaminen vuosilomalla sairastumiselle Yli neljän viikon pituisiin vuosilomiin sisällytetään vuosilomalla sairastumista koskeva omavastuu (karenssi), joka on pisimmillään kuusi päivää Täysi kuuden päivän omavastuu koskee viiden viikon (30 arkipäivän) pituista vuosilomaa. Tällöin kuusi ensimmäistä työkyvyttömyyspäivää kunkin lomanmääräytymisvuoden mukaisesta vuosilomasta ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon

41 Uudet tuulet?

42 Yhtenäistäminen - ohjeistus Ohjeistuksen käyttöönottoa selvittää asetettu työryhmä, jossa on edustajia työmarkkinajärjestöjen lisäksi ainakin Kelasta ja Työterveyslaitoksesta tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ja pidentää työuria ohjeistuksesta olisi hyötyä esimerkiksi tilanteissa, joissa lääkärin tuntemus erilaisista työpaikoista ja työoloista on puutteellinen Tavallisimmille diagnooseille määriteltäisiin tyypillinen kestoväli, jonka aikana merkittävä osa potilaista paranee potilaan työn sisältö määrittää, millaista toimintakykyä edellytetään Suosituskestot eivät olisi sitovia, vaan ohjeellisia ohjeistus tarjoaisi myös selkänojaa tilanteissa, joissa potilaan toive sairausloman pituudesta eroaa lääketieteellisestä arviosta Idea on tullut Ruotsista Ohjeistukseen on tarkoitus ottaa mallia Käypä hoito -ohjeista ja Ruotsin Sosiaalihallituksen ohjeista Ruotsin ohjeita on jo käännetty suomeksi vuonna 2011 Työterveyslaitoksen verkkosivuille

43 Kiitos osallistumisesta!

44 Lähteet Kahri, Tapani Vihma, Jyrki: Vuoden 1970 työsopimuslaki. Weilin+Göös. Helsinki Kairinen, Martti: Työoikeus perusteineen. Työelämän tietopalvelu Oy. Masku Koskinen, Seppo: Lääkärintodistusten merkityksestä sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden ja työsuhteen päättämisoikeuden kannalta. Edilex-asiantuntijakirjoitus Koskinen, Seppo Alapuranen, Leena Heino, Anna- Maija Salli, Minna: Henkilötietojen käsittely työelämäsä. Edita. Helsinki Koskinen, Seppo Markkula, Harri Virta, Lauri: Korvaavaa työtä vai sairauspoissaoloa? Edilexasiantuntijakirjoitus Nyman, Matias: Oikeus sairausajan palkkaan. Helsinki Rautiainen, Hannu Äimälä, Markus: Työsopimuslaki. WSOY. Helsinki Saraviita, Ilkka: Suomalainen perusoikeusjärjestelmä. Talentum. Helsinki Saloheimo, Jorma: Työehtosopimusoikeuden perusteet. Talentum. Helsinki Tiitinen, Kari-Pekka Kröger, Tarja: Työsopimusoikeus. Talentum. Helsinki

45 Lähteet Elomaa, Niklas: Vuokratyösuhteet muutoksessa KKO 2012:10 muuttaa käytäntöä. Edilex Nettivieraana Luettavissa osoitteesta HE 205/1983 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle Työsuhdeturvan kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi. HE 157/2000 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. HE 44/2003 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuden turvaamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. HE 239/2010 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun 3 :n muuttamisesta. HE 104/2011 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 2 luvun 6 ja 9 :n sekä lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muuttamisesta. Hietala, Harri Karhi, Tapani Kairinen, Martti Kaivanto, Keijo: Työsopimuslaki käytännössä. Talentum. Helsinki Jalanko, Risto:Määräaikainen työsopimus: tutkimus määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edellytyksistä työntekijätyösuhdeturvan kannalta. Lakimiesliiton kustannus. Helsinki Kairinen, Martti: Työoikeus perusteineen. Työelämän Tietopalvelu. Masku Raisio Työoikeus. WSOYpro Oikeuden perusteokset. Juva Kemian perusteollisuuden työehtosopimus Koskinen, Seppo: EY ja määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen. Työoikeudellisen Yhdistyksen vuosikirja (TYV) 1995, s Koskinen, Seppo: Määräaikaiset työsopimukset ketjutyösopimuksena. LM 1995, s