RAITIOTIEHANKE RAITIOTIEN YLEISSUUNNITELMAN TARKISTUS HERVANNASSA

Transkriptio

1 RAITIOTIEHANKE RAITIOTIEN YLEISSUUNNITELMAN TARKISTUS HERVANNASSA selvitys raitiotien ulottamisesta Hervantajärven alueelle 2015

2 2 Tarkastus 01 Päivämäärä 16/06/2015 Laatija Pekka Kuorikoski, Juho Suolahti, Mari Kinttula, Jari Mäkynen Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen Kuvaus Työssä tutkittiin pikaraitiotievarausta Insinöörinkadulta Hervantajärven alueella Raportin pohjakartta-aineisto: Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/15. Aineiston kopiointi ilman Logica Suomi Oy:n lupaa on kielletty

3 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 4 2. TAVOITTEET Tilaajan selvitykselle asettamat tavoitteet Selvityksen tavoitteet (työohjelma) 5 3. LÄHTÖKOHDAT Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liittyvät suunnitelmat ja selvitykset Maankäytön suunnittelutilanne Hervantajärven toteutumisen tavoiteaikataulu TUTKITUT VAIHTOEHDOT Vaihtoehdot Vaihtoehtojen vertailu Verkolliset vaihtoehdot Hervantajärven linjausvaihtoehdot ja suositus tilavaraukseksi17 5. RAITIOTIEVARAUS HERVANTAJÄRVELLE Raitiotien linjaus Vaikutukset Raitiotien liikennemääriin ja liikennöintiin Kevyen liikenteen järjestelyihin Ympäristöön Kustannukset (rakentaminen ja liikennöinti) SUOSITUS JATKOSUUNNITTELUUN 21

4 4 1. JOHDANTO Selvityksessä tutkittiin Tampereen kaupungin toimeksiantona raitiotielinjan mahdollisuutta Hervantajärven kaava-alueelle. Verkollisena vaihtoehtona tarkasteltiin yleissuunnitelman ratkaisua linjata raitiotie Insinöörinkadulta Arkkitehdinkadulle. Hermiankadun varikkohaaran mahdollinen liikennöinti vaikuttaa jatkosuunnitteluun siten, että jos Hermiankatua liikennöidään linjaliikenteenä, eivät molemmat Arkkitehdinkadun ja Hervantajärven linjahaarat voi toteutua. Selvityksen johtopäätöksenä suositellaan Hervantajärven raitiotielinjaan varautumista. Projektiryhmä: Ari Vandell Ilkka Kotilainen Eeva Hakola Katri Jokela Timo Seimelä Ville-Mikael Tuominen Pekka Kuorikoski Juho Suolahti Mari Kinttula Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Ramboll Ramboll Ramboll

5 5 2. TAVOITTEET 2.1 Tilaajan selvitykselle asettamat tavoitteet Insinöörinkadun ys:n tarkennusprojektissa ratikka jää Insinöörinkadun eteläpäähän. Hervantajärven asemakaavoitus on alkanut ja tässä yhteydessä olisi syytä tarkastella ainakin karkealla tasolla ratikan toteutusmahdollisuutta Hervantajärven alueelle. Kaavan sisäinen katuverkko, onko mahdollisuuksia muutoksiin? Mihin asti mahdollista ratikkalinjausta kannattaa Hervantajärven kaava-alueella viedä? Toinen asia liittyy mahdolliseen jatkoon Vuorekseen voidaanko se unohtaa jos ratikan pää viedäänkin Hervantajärvelle? Arvioidaan käyttäjämäärien erot Arkkitehdinkadun vaihtoehdon ja Hervantajärven välillä, jotta saataisiin mahdollisimman kattavat perustelut, mikäli uutta linjausta lähdetään esittelemään. 2.2 Selvityksen tavoitteet (työohjelma) Tavoitteena on selvittää onko raitiotien jatkaminen Hervantajärven kaava-alueelle perusteltua ja jos raitiotie viedään Hervantajärvelle, mikä on sopiva raitiotien päätepiste alueella. Tavoitteena on myös selvittää, mitä merkitsisi Hervantajärven jatke Vuoreksen suunnan mahdolliselle raiteelle. Jatkuisiko raitiotie Arkkitehdinkadun kautta (oheisen kuvan vihreä suunta) vai Ruskotien vartta (sininen suunta). Kuva 1. Raitiotien jatkovaihtoehdot Insinöörinkadun eteläpäästä. Varautuminen Ruskotien suuntaan tai Arkkitehdinkadun suuntaan ovat radan geometrian kannalta erilaiset. Tavoitteena on riittävän käsityksen ja perustelujen saaminen mahdollisesta raiteen jatkeesta, jos asemakaavoituksessa varaudutaan raitiotiehen.

6 6 Kuva 2. Liikenneverkko, bussipysäkit ja kevyen liikenteen verkko Selvityksen tarkkuustaso on tarveselvitys. Raiteen suunnittelu on vaihtoehtotarkastelussa yleissuunnittelussa käytetyn vaihtoehtotarkastelujen tasoa. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Tampereen raitiotien yleissuunnitelma valmistui vuoden 2014 huhtikuussa. Kokouksessaan valtuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta. Kuva 3. Ote raitiotien yleissuunnitelman yleiskartasta. Siniset tavallisia pysäkkejä, punaisen pysäkkejä, joilla on vaihtopysäkin rooli.

7 7 Kuva 4. Ote raitiotien yleissuunnitelman suunnitelmakartasta. Arkkitehdinkatu PLV Arkkitehdinkadulla raitiotie kulkee sekakaistalla muiden ajoneuvojen kanssa. Kadun pinnoitteena on asfaltti. Kevyen liikenteen väylät säilyvät kadun reunoilla. Kadun keskivaiheille sijoitettu raitiotiepysäkki palvelee lähialueen asutusta ja liiketoimintoja. Ahvenisjärventien itäpuolella on linjan viimeinen pysäkki ja raitiovaunun ajantasaus- ja suunnanvaihtopaikka. Pysäkki palvelee Kotkansiiven alueen asukkaita.

8 8 Kuva 5. Ilmakuva selvitysalueelta. 3.2 Liittyvät suunnitelmat ja selvitykset Alueita koskevia tai siihen liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia ovat mm.: Hervantajärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia (Työraportti , Hanna Kalenoja) Liikenne-ennusteiden tarkasteluvuotena on vuosi Hervantajärven osayleiskaavaalueella on tutkittu maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehtoa, joka on muodostettu aikaisempien tutkittujen maankäyttövaihtoehtojen perusteella (Hervantajärven osayleiskaava, liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti ). Pohjoisen Hervantajärven alueelle (278) sijoittuu yhteensä asukasta AK-alueille. Alueelle sijoittuu päiväkoti ja pieni päivittäistavaraliike. Salinintien alueelle (267) sijoittuu 730 asukkaan AK- ja AR-alue. Hervantajärven kokoojakadun eteläiselle osaalueelle (257) sijoittuu asukasta, joista 300 AK-alueille, 550 AR-alueille ja 350 AP-alueille. Hervantajärven alueelle sijoittuu yhteensä asukasta. Hervantajärven osalta maankäytön tavoiteluvut vastaavat nykyisten kaavaluonnosten lähtökohtia.

9 Kuva 6. Hervantajärven liikenne-ennusteen aluejako. Työraportissa esitetyt alueen liikennetuotokset antavat riittävän suuruusluokan raitiotien tilavarauksen liikennekysynnän arviointiin. Pohjoiseen raitiotien käytävään suuntautuvan joukkoliikenteen kysynnän Hervantajärven alueelta arvioidaan olevan matkaa talviarkivuorokautena. Nousijoiden määrä olisi yli 1000, joista suuri osa Hervantajärveltä keskustaan.

10 10 Ruskontien toimivuustarkastelut välillä Ahvenisjärventie-Rusko Tampereen kaupunki/destia 2008 Liikenne-ennuste on tuotettu TALLI2005 liikennemallilla, EMME/2-sijoitteluohjelmistolla sekä asiantuntija-arviona Ruskon teollisuusalueen ja Hervantajärven uuden maankäytön liikenteellisten vaikutusten osalta. Liikennemallilla on tuotettu liikenne-ennuste keskimääräisen talvi-iltapäivän huipputunnille. Liikenne-ennusteet tarkastelualueelle vuosille 2015 ja 2030 on esitetty kuvassa 5. Uuden maankäytön johdosta Ruskontien liikenne-ennuste on hieman suurempi kuin TALLI2005 perusennusteessa. Liikenne-ennusteista laskettiin tarkastelualueen liittymien liikennevirrat simulointia varten. Iltahuipputunnin liikennemäärä on noin 10,5 % koko vuorokauden liikennemäärästä. Kuva 7. Suunnittelualueen ajoneuvoliikenteen ennuste vuosille 2015 ja Kuva 8. Iltahuipputunnin liikennemäärät vuoden 2030 ennustetilanteessa. Kuva 9. Viivytykset (s/ajon) tulosuunnittain sekä liittymien palvelutasot, ennustevuosi 2030.

11 Maankäytön suunnittelutilanne Suunnittelutilanne ote / Hervantajärvi 1. vaihe, asuinalueen kerrostalovaltainen pohjoisosa, asemakaava nro 8192, osallistumis- ja arviointisuunnitelma / Valtuuston hyväksymässä ja lainvoimaiseksi tulleeksi Hervantajärven osayleiskaavassa on Ruskontien varteen osoitettu uusi asuntoalue. Asuntoalue kytkeytyy liikenneverkkoon Ruskontien ja Hervannan valtaväylän risteyksessä, josta sisäinen kokoojakatu suuntautuu loivasti kaartuen itäpuolelle suunniteltuun Lintuhytin asuntoalueeseen. Asukasmääräksi on arvioitu noin Asuntokorttelit kiertyvät puiston ympärille. Asuntoaluetta ympäröi laaja viheralue. Tehokkain rakentaminen sijoittuu Ruskontien varteen asuntoalueen pohjoisosaan kokoojakadun molemmin puolin. Korttelit on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK-9), jolle voi rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja ja palveluita. Alue on tarkoitettu rakennettavaksi enintään 0,80 tonttitehokkuudella ja kolmesta viiteen kerroksisena. Etäämmälle Ruskontiestä sijoittuu pientalovaltainen asuntoalue (AP- 5), joka varataan tiivistä ja matalaa pientalorakentamista varten. Alueelle voi rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Alue on tarkoitettu rakennettavaksi 0,30 0,50 tonttitehokkuudella. Lähipalveluille ei ole esitetty erillisiä aluevarauksia, vaan ne voivat sijoittua kerrostalokortteleihin. Alueen on ajateltu tukeutuvan pääosin Hervannan palveluihin. Asuntokortteleiden keskellä on kaupunkipuistoksi varattu lähivirkistysalue (VLK-1). Alue varataan päivittäiseen yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön, kuten yleisille puistoille, pienille pallokentille ja leikkipuistoille. Alueella sallitaan yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Asuntokortteleiden ympärillä on keskuspuistoksi varattu virkistysalue (VKV-1). Keskuspuistossa ulkoilumetsäksi tarkoitettu alue, jolle voidaan rakentaa ulkoiluteitä, kuntopolkuja, levähdys- ja huoltopisteitä tai muita pienehköjä yleisen ulkoilukäytön edellyttämiä ja alueen luonteeseen sopivia rakennelmia. Suuri osa keskuspuistosta on luokiteltu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Asuntoalueen lounaispuolella on alueen osa, jolla on luonnonsuojelullista arvoa (s-2). Lisäksi asuntoalueen länsipuolelle on esitetty ekologisen viheryhteyden tarve liito-oravan kulkureitiksi. Hulevesiä tulee viivyttää asuntokortteleissa (hule-2). Lisäksi kaupunkipuistoon ja kokoojakadun pohjoispuoliseen kortteliin on osoitettu alueellinen hulevesien viivytysallas (w-1).

12 12 Kuva 10. Ote yleiskaavasta. Osayleiskaavan selostuksessa on esitetty periaatteita asuntoalueen liikenteestä ja teknisestä huollosta. Asuntoalueen osayleiskaavan mukainen rakenne tukee kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Kokoojakadun varressa on kevyen liikenteen väylä, joka kytkeytyy alikulun kautta Hervannan valtaväylän varren kevyen liikenteen verkkoon. Sisäinen kulkuverkosto kytkeytyy ympäröivän viheralueen ulkoilureitteihin. Kokoojakadun varsille on esitetty bussi-pysäkit noin 300 metrin välein. Vesihuolto rakennetaan Ruskontien alikulun kautta katu- ja puistoalueita pitkin kiinteistöille. Jätevesille rakennetaan pumppaamo uimarannan paikoitus-alueen eteläpuolelle, jonne viemärivedet tulevat keskitetysti. Täältä vedet pumpataan Ruskontien painejohtoon. Kaukolämpöverkostoon on mahdollista liittää ainakin kerros- ja rivitalot. Ruskontien aluevarauksen mitoitus mahdollistaa sen muuttamisen 2-kehäksi.

13 13 Kuva 11. OAS Asemakaava Suunnittelualue on asemakaavatonta. Lähimmät voimassa olevat toteutuneet asemakaava-alueet ovat Ruskontien pohjoispuolella, missä on eri vuosikymmenillä asemakaavoitettua asutusta. Itäpuoleinen valtuuston hyväksymä asemakaava nro 8255 on tullut lainvoimaiseksi toukokuussa 2014 ja alueen toteutus alkaa lähivuosina. Kaavaan sisältyy Lintuhytin pientalovaltainen asuntoalue ja tilavaraus Ruskontien jatkeelle. Lintuhytin alue kytkeytyy liikenteellisesti Ruskontiehen ja Hervantajärven alueen pääkatuun. Lähiympäristön muut suunnitelmat Asemakaavan laadinnassa otetaan huomioon Ruskontiehen ja mahdolliseen raitiotiehen liittyvät suunnitelmat. Lisäksi tarpeen mukaan otetaan huomioon mahdolliset lähiympäristön täydennysrakentamishankkeet, ulkoilureittisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat, joilla on vaikutuksia asuntoalueen suunnitteluun. / Hervantajärvi 1. vaihe, asuinalueen kerrostalovaltainen pohjoisosa, asemakaava nro 8192, osallistumis- ja arviointisuunnitelma / 3.4 Hervantajärven toteutumisen tavoiteaikataulu Hervantajärven asuinalue on tarkoitus toteuttaa melko nopealla aikataululla. Tavoitteena on rakentaa asuinalueen infraratkaisuja yhtä aikaa raitiotiejärjestelmän toteuttamisen kanssa. Tällöin raitiotien päätepysäkki on mahdollista toteuttaa suoraan Hervantajärvelle.

14 14 Hervantajärven tavoiteaikataulu: Asemakaava yhdyskuntalautakuntaan joulukuussa 2015 Kaavan hyväksymiskäsittely keväällä 2016 Kaava lainvoimaiseksi loppukesästä 2016 Kuntatekniikan toteutus Asuntorakentaminen TUTKITUT VAIHTOEHDOT 4.1 Vaihtoehdot Selvitystyön vaihtoehtoasetelma on Hervantajärven kaava-alueen suhteen seuraava: 1. Yleissuunnitelman mukainen ratkaisu, jossa raitiotie päättyy Arkkitehdinkadulle 2. Raitiotie päättyy ensimmäisessä vaiheessa Insinöörinkadun päähän ja varaudutaan Arkkitehdinkadun jatkeeseen (YS:n mukainen), jolloin Hervantajärven liikenne hoidetaan bussein, jalankulku tai pyöräliityntänä Insinöörinkadun päätepysäkille 3. Raitiotie johdetaan Hervantajärven kaava-alueelle ja mahdollinen jatke Vuorekseen kulkee Arkkitehdinkadun kautta 4. Raitiotie johdetaan Hervantajärven kaava-alueelle ja mahdollinen jatke Vuorekseen kulkee Ruskontien vartta Hervantajärven vaihtoehtoihin liittyen muodostuu kevyen liikenteen järjestelyistä ainakin Ruskontien alikulun kohdalla vaihtoehtoja. 4.2 Vaihtoehtojen vertailu Verkolliset vaihtoehdot Verkolliset vaihtoehdot muodostuvat raitiotien laajuudesta ja linjauksesta Insinöörinkadun eteläpäästä alkaen. Jotta ulottumasta muodostuisi vaihtoehto, tulisi sitä käsitellä lopputilanteena. Selkeintä tässä kuitenkin on käsitellä raitiotien päättämistä Insinöörinkadun päähän rakentamisvaiheena, jolloin jatkaminen/linjaaminen Arkkitehdinkadulle yleissuunnitelman mukaisesti tai Hervannan kaava-alueelle muodostavat vertailtavat verkolliset vaihtoehdot. Näillä arvioituihin verkollisiin vaihtoehtoihin liittyvät erilaiset mahdollisuudet mm. Vuoreksen suuntaan jatkamisen. Raitiotien liikennöinnin kannalta näihin molempiin verkollisiin vaihtoehtoihin liittyy ainakin palvelutason (raitiotieliikenteen vuoroväli) osalta Hermiankadun rooli liikennöinnissä, eli ajetaanko Hermiankatua pelkkänä varikkohaarana vai linjaraiteena. Tässä selvityksessä on Arkkitehdinkadun ja Hervantajärvenhaaran vaihtoehtojen osalta tarkasteluissa käytetty yleissuunnitelman lähtökohtia. Vertailun kannalta asialla ei ole suurta merkitystä, koska jos Hermiankatua ajetaan linjaraiteena olisi vuoroväli näissä molemmissa vaihtoehdoissa huipputuntina todennäköisesti kaksi kertaa Hervanta Keskusta linjan vuoroväli. Jos lähtökohtana pidetään Hermiankadun liikennöintiä linjaraiteena, ovat Arkkitehdinkadun vaihtoehto ja Hervantajärven haara toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.

15 15 Jos Hervantajärven vaihtoehto osoittautuu lopputilanteessa Arkkitehdinkatua paremmaksi jatkamisen vaihtoehdoksi ja Hermiankatua liikennöidään linjaraiteena toteutetaan Hervantajärven haara ja pyritään alueen samanaikaiseen rakentamiseen. Insinöörinkadun vaihtoehto lienee mahdollista jatkaa Vuoreksen suuntaan linjaamalla se Ahvenisjärventien itäreunassa omalla urallaan Ruskontien varteen. Ahvenisjärventien raitiotie voisi ristetä tasossa. Linjausta ei ole edes alustavasti tutkittu vaan se on tässä esitetty tutkittavana mahdollisuutena. Kuva 12. Mahdollinen raitiotien jatke Ahvenisjärventien suunnassa Ruskontien varteen ja edelleen Vuoreksen suuntaan.

16 16 Vertailutekijä /vaihtoehto Arkkitehdinkatu Hervantajärven linja ero Linjauksen pituus 1050m 870m 20% Erottelu / pinnoite Arkkitehdinkadulla raitiotie kulkee Raitiotielinjaus on kokonaan omalla suuri sekakaistalla muiden ajoneuvojen kanssa. Kadun pinnoitteena on asfaltti. Kevyen liikenteen väylät säilyvät kadun reunoilla uralla eroteltuna autoliikenteestä. Välillä Insinöörinkatu Ruskontie pinnoite on sepeli Ruskontien eteläpuolella nurmetettu reikäkivi. Pysäkkien lukumäärä % Geometria min R max pituuskaltevuus % Rakentamiskustannus Ympäristö Matkustajaa (nousijoita) v Vaakageometria mutkainen, pystygeometria suhteellisen vaihteleva R=30 (kaksi jyrkkää kaarretta) 5 % Yleissuunnitelmassa Arkkitehdinkadun kustannusarvioksi on esitetty 6,6 M Raitiotie kulkee vaihtelevassa katuympäristössä samoilla kaistoilla autoliikenteen kanssa. Raitiotien ympäristövaikutukset lienevätkin suurimmillaan rakentamisen aikana. Valmiina rakenteena raitiotie muuttaa katukuvaa eniten pysäkkien alueella myös ajolankojen ripustuksen edellyttämät pylväät kadun reunoilla muuttavat jonkin verran kaupunkikuvaa. Katutilassa näkyvä raitiovaunu, bussia suurempana ja hallitsevampana elementtinä muuttaa myös katukuvaa. Jyrkät katukulmat (r=30m) aiheuttavat rakentamisja kunnossapitotoimia kiskomelun eliminoimiseksi. Raitiotien yleissuunnitelmaraportin mukaan Arkkitehdinkadun nousijamäärä olisi noin Nousijoiden määrä olisi siis vain kolmannes Hervantajärven lopputilanteen arvosta. Eroa on pidettävä merkittävänä tarkastelun karkeustasokin huomioiden. Vaakageometria rauhallinen, pystygeometria suhteellisen vaihteleva R=50 (yksi) 5 % Alustavan kustannusarvio (tarkentuu) ratikkajärjestelyille Hervantajärven linjalle on 6,4 M Laskenta on tehty yleissuunnitelman yksikköhinnoin ja kustannusindeksein. Raitiotielinjaus sijoittuu nykyisin luonnontilaiseen kaupunkimetsään. Raitiotie linjataan Hervannan valtaväylän varteen omalle uralleen. Pohjois eteläsuuntainen raitti rakennetaan nykyisen rakennetun alueen itäpuolelle varsin etäälle raitiotiestä. Raitiotie kaventaa alueen nykyistä metsää myös raitin rakentaminen metsäalueen länsilaitaan kaventaa metsäaluetta. Asumisen ja käytettävyyden kannalta muutokset ovat positiivisia vaikka paikallisesti joitakin luotoarvoja menetettäisiinkin. Pohjoiseen raitiotien käytävään suuntautuva joukkoliikenteen kysynnän Hervantajärven alueelta arvioidaan asettuvan matkaan talviarkivuorokautena. Nousijoiden määrä olisi yli 1000, joista suuri osa Hervantajärveltä keskustaan. suuri ei merkittävä suuri suuri Ajonopeudet (nopeusrajoitus) Matka-ajat Liikennöinti ja kalustomitoitus Liikennöinnin häiriöttömyys (riskit häiriöille) Laajennettavuus Vuoreksen suuntaan Maankäyttö 30km/h sekakaista 440 m+560 m (30 km/h, pysäkkiviive 20 s, kaksi pysäkkiä, kiihtyvyys huomioitu) 182 s = 3 min 65% pidempi matka-aika kuin Hervantajärven vaihtoehdossa Insinöörinkadun päästä tarkastellen edellyttää yhden vaunua lisää Sekakaistoista johtuen riskit liikenteen häiriöihin suuret Lienee mahdollista linjata raitiotie Ahvenisjärventien itäpuolella välillä Insinöörinkatu Ruskontie ja siitä edelleen Vuoreksen suuntaan Ruskontien pohjoispuolella Palvelee kattavasti Arkkitehdinkadun nykyistä maankäyttöä 40 km/h 850m yksi pysäkki 110 s = 1 min 50 s Insinöörinkadun päästä tarkastellen edellyttää yhden vaunua lisää Liikenne häiriötöntä tai riskit häiriöihin vähäiset Mahdollisuus haarauttaa linja Vuoreksen suuntaan Ruskontien pohjoispuolelle Palvelee hyvin Hervantajärven suunnitteilla olevaa maankäyttöä 65% ei eroa suuri pieni suuri Hervantajärven linjaus on lähes jokaisen vertailutekijän suhteen Arkkitehdinkadun linjausta parempi.

17 17 Hervantajärven raitiotiehaara on kustannustehokas verrattuna Arkkitehdinkadun vaihtoehtoon. Hervantajärven raitiotiehaaraan tulisi näin ollen varautua. Optimaalista olisi Hervantajärven alueen ja raitiotien rakentamisen samanaikisesti Hervantajärven linjausvaihtoehdot ja suositus tilavaraukseksi Hervantajärven linjauksesta tutkittiin kaksi vaihtoehtoa: Punainen linjaus kulkee Hervannan valtaväylän yli tasossa ja sen itäpuolella tasossa Ruskontien kanssa Hervantajärvelle. Vihreä linjaus Hervannan valtaväylän länsipuolta Ruskontien ali Hervantajärvelle (mahdollinen erkaneminen Vuoreksen suuntaan n. paalulta 350) Vaihtoehtojen vertailussa päädyttiin suosittelemaan vihreää linjausta, jolla: ei Hervannan valtaväylän kanssa tasoristeämistä ( ajon/vrk) ei Ruskontien tasoylitystä ( ajon/vrk). Ruskontiellä erikoiskuljetusten 7X7m reitti ei vaikutuksia autoliikenteen toimivuuteen mahdollisuus jatkaa Vuoreksen suuntaan helpommin kuin muissa vaihtoehdoissa Kuva 13. Alustavia linjausvaihtoehtoja.

18 18 5. RAITIOTIEVARAUS HERVANTAJÄRVELLE 5.1 Raitiotien linjaus Raitiotie on linjattu Insinöörinkadulta loivasti kaartaen Hervannan Valtaväylän varteen. Linjausta voidaan tarkentaa maankäytön suunnittelun tarkentuessa. Suunnitelmakartassa on tästä muistutuksena näytetty katkoviivalla myös mahdollinen linjaus. Kuva 14. Raitiotielinjaus Hervantajärvelle. Suunnitelmakartassa on esitetty mahdollinen täydentämisrakentamisen alue katkoviivalla. Mahdollinen täydennysrakentamisen alue tulee liikenteellisesti syöttää alueen länsipuolelta. Raitiotie on linjattu Hervannan valtaväylän vartta ja edelleen Ruskontien ali. Ruskontien alituksessa on huomioitu mahdollinen tien leventäminen tulevaisuudessa.

19 Vaikutukset Raitiotien liikennemääriin ja liikennöintiin Liikennöintiin vaikutus on vähäinen. Hervantajärven haara on Arkkitehdinkadun haaraa nopeampi liikennöidä mutta ei niin paljon että vaikutus näkyisi kalustomitoituksessa. Arkkitehdinkadun haaran toteuttamatta jättäminen taas antanee mahdollisuuden ensimmäisessä toteutusvaiheessa liikennöidä vaunun pienemmällä kalustomäärällä. Pohjoiseen raitiotien käytävään suuntautuva joukkoliikenteen kysyntä Hervantajärven alueelta on edellä esitetyn ennusteen mukaan noin 2300 matkaa talviarkivuorokautena. Nousijoiden määrä olisi yli 1000, joista suuri osa Hervantajärveltä keskustaan Kevyen liikenteen järjestelyihin Kevyen liikenteen yhteys on linjattu nykyisen rakennetun alueen itäpuolelle, jolloin se palvelee sekä nykyistä, että mahdollista täydennysrakentamista hyvin. Ruskontien pohjoisreunaa seuraileva raitti johdetaan Hervantajärven kaava-alueen katuverkon kautta Hervannan valtaväylän ja Ruskontien liittymäalueen länsipuolelle oheisten kuvien mukaisesti. Kuva 15. Muutokset kevyen liikenteen järjestelyissä Hervannan valtaväylän ja Ruskontien liittymäalueella. Kuvassa vasemmalla raitiotie keltaisella ja kevyen liikenteen reitti punaisella, kuvassa oikealla raitiotie vihreällä (Hervantajärvelle) ja keltaisella (Vuorekseen) sekä kevyen liikenteen reitit punaisella Ympäristöön Raitiotielinjaus sijoittuu nykyisin luonnontilaiseen kaupunkimetsään. Raitiotie linjataan Hervannan valtaväylän varteen omalle uralleen. Pohjoinen eteläsuuntainen raitti rakennetaan nykyisen rakennetun alueen itäpuolelle varsin etäälle raitiotiestä. Raitiotie kaventaa alueen nykyistä metsää ja myös raitin rakentaminen metsäalueen länsilaitaan kaventaa metsäaluetta. Asumisen ja käytettävyyden kannalta muutokset ovat positiivisia, vaikka paikallisesti joitakin luotoarvoja menetettäisiinkin Kustannukset (rakentaminen ja liikennöinti) Hervantajärven haaran rakentamiskustannuksiksi arvioidaan 8,2 miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa on eritelty kadun kustannukset ja niiden avulla lasketut muut kulut. Kadun kustannuslaskenta on eritelty paremmin kustannusyksiköittäin liitteessä 3.

20 20 Kadun kustannukset Suunnittelutehtävät 5 % Yhteensä Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 5,5 % Arvaamattomat kustannukset 15 % Yhteensä Hervantajärven haara Kustannusarvio ratikkajärjestelyille Hervantajärven linjalle on 8,2 M (Vrt. Arkkitehdinkatu 8,3 M ). Laskenta on tehty yleissuunnitelman yksikköhinnoin ja kustannusindeksein. Kustannusarvio sisältää raitiotielinjauksen ja sen vaatimat muutokset katujärjestelyihin. Muut kustannukset on arvioitu sisältyvän maankäytön kehittämisen kustannuksiin. Kustannuksiin sisältyvät: o raitiotie Insinöörinkadun päästä Hervantajärven päätepysäkille, o silta Ruskontien kohdalle uusitaan, vanha kehäsilta ei ole muokattavissa uuteen käyttöön o kevyen liikenteen väylät Ruskontien ja valtaväylän varrella poistetaan ja maisemoidaan tarpeellisin osin o uusi kevyen liikenteen Insinöörinkadun päästä Hervantajärven alueelle sisältyy kustannuksiin, toinen yhteys Näyttelijänkadulta Hervantajärvelle (+uusi alikulkukäytävä) ei sisälly - Arkkitehdinkadun sähkönsyöttöasema on laskettu Hervantajärven haaralle.

21 21 6. SUOSITUS JATKOSUUNNITTELUUN Hervantajärven linjaus on lähes jokaisen vertailutekijän suhteen Arkkitehdinkadunkadun linjausta parempi. Selvityksen perusteella Hervantajärven raitiotiehaara on kustannustehokas. Hervantajärven raitiotiehaaraan tulee näin ollen varautua maankäytön suunnittelussa. Hervantajärven haara ja Hervantajärven alue tulisi toteuttaa samanaikaisesti. Hervantajärven kaava-alue soveltuu erittäin hyvin palveltavaksi raitiotiellä Palvelun tuottamiseen riittää yksi keskeisesti sijoitettu pysäkki. (kuva 14).Alue on tavoitettavissa kokonaisuudessa kohtuullisella kävelyllä. Päätepysäkin sijoittelua on syytä tarkentaa alueen maankäytön jatkosuunnittelussa tavoitteena raitiotien hyvä käytettävyys ja turvallisuus. Kuva 16. Varhainen luonnos Hervantajärven alueest. /Ilkka Kotilainen /. Liitteet: 1. Raitiotielinjaus Insinöörinkadulta Hervantajärvelle, Suunnitelmakartta 1: Raitiotielinjaus Insinöörinkadulta Hervantajärvelle, pituusleikkaus 3. Kustannusarvio

22

23

24 KUSTANNUSARVIO, TAMPEREEN RAITIOTIE, YLEISSUUNNITELMAN TARKISTUS Hervantajärvi PLV RAIDEPIT KUSTANNUSARVIO YKSIKKÖ MÄÄRÄ YKS.H YHT. Radan rakennekerrokset Rata omalla erillisellä väylällä m - Sepeli (Rak EP1) m - Nurmetus (Rak EP1) m Rata omalla väylällä ajoratojen välissä - Asfaltti (Rak K2) m - Nurmikiveys (Rak K2) m Nupukiveys (Rak K2) m - Betonikiveys (Rak K2) m Rata sekaliikennekaistalla - Asfaltti (Rak K1) m Nupukiveys (Rak K1) m - Betonikiveys (Rak K1) m Vaihteet kpl Alusrakenne Rata omalla väylällä ajoratojen välissä / rata sekaliikennekaistalla - ue-1300 m uh-2100 m - ui-2200 m Rata omalla erillisellä väylällä - A m ue-1300 m - ug-paalul m uh-2100 m - ui-2200 m Ajolankajärjestelmä - Kannatinköysi seinässä, päätekiristetty ajolanka m - Pylväs sivussa 2-raiteen kääntöorrella, päätekiristetty ajolanka m - Pylväs keskellä kääntöorsilla, päätekiristetty ajolanka m - Pylväs keskellä kääntöorsilla, painokiristetty ajolanka+kannatin m - Pylväät reunoilla kannatinköydellä, päätekiristetty ajolanka m Pylväät reunoilla kääntöorsilla, painokiristetty ajolanka+kannatin m Sähkönsyöttöasemat kpl Pysäkki - Keskilaituri kpl - Sivulaituripari kpl Pyöräpysäköinti - Pyöräpysäköinti (katettu) kpl Katujärjestelyt - Uusi kevyen liikenteen väylä (4,0 m) m Liittymäjärjestelyt (Insinöörinkatu/Arkkitehdinkatu -liittymä) m

25 KUSTANNUSARVIO, TAMPEREEN RAITIOTIE, YLEISSUUNNITELMAN TARKISTUS Hervantajärvi PLV RAIDEPIT KUSTANNUSARVIO YKSIKKÖ MÄÄRÄ YKS.H YHT. Liikennevalot - Uudet liikennevalot (liittymä) kpl Nykyisten liikennevalojen muutokset (liittymä) kpl Katuvalaistus - Valaistusmuutokset (katu) m - Valaistusmuutokset (KLV) m Erilliset maaleikkaukset m Kiviheitokeverhous luiskissa m2 Erilliset louhepenkereet m Johtosiirrot - Vesihuollon johtosiirrot, jakeluverkosto, kaivuuolosuhteet A m - Vesihuollon johtosiirrot, pääverkosto, kaivuuolosuhteet B m - Vesihuollon erikoiskohteet erä Kaukolämmön jakeluverkostosiirrot m - Kaukolämmön pääverkostosiirrot m - Kaapelisiirrot m - Kaapeliverkkoon liittyvät erikoiskohteet kpl Työnaikaiset liikennejärjestelyt - Helpot työnaikaiset liikennejärjestelyt rata m - Normaalit työnaikaiset liikennejärjestelyt rata m Vaikeat työnaikaiset liikennejärjestelyt rata m Linja-autopysäkit kpl Muut kustannukset - Silta (Ruskontien alitus) kpl sillan perustukset + vanhan sillan purku kpl Ruskontien varren KLV:n maisemoinnit kpl Tukimuuri m