TAMPERE. Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on?

Transkriptio

1 TAMPERE Hervantajärvi, asuinalueen kerrostalovaltainen pohjoisosa ja pientalovaltainen eteläosa, asemakaava nro 8192, osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tarkistettu Sijainti kaupunkiseudulla Sijainti kaupunkirakenteessa Kaava-alue lähivaikutusalueineen Ilmakuva kaava-alueesta v.2013 Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Aloite Hervantajärven asuinalueen asemakaava sisältyy Tampereen kaupungin kaavoitusohjelmaan. Kerrostalovaltaisen pohjoisosan asemakaava on ajoitettu kaavoitusohjelmassa vuodelle 2015 ja pientalovaltaisen eteläosan vuodelle Dno: TRE:1317/ /2014 pvm

2 Tavoite Tarkoituksena on suunnitella Hervannan eteläpuolelle Ruskontien varteen asuinalue noin 3000 asukkaalle. Tavoite on, että koko asuinalueen asemakaava laaditaan kaavoitusohjelmasta poiketen vuonna 2015 yhtenä kokonaisuutena. Tämä selkeyttää kuntateknistä suunnittelua (kadut, hulevedet, vesihuolto, viheralueet) sekä vaikutusten arviointia ja osallistumisen järjestämistä. Valtuuston hyväksymä lainvoimainen Hervantajärven osayleiskaava määrittelee asuntoalueen kokonaisrakenteen. Osayleiskaavassa asuntokorttelit kiertyvät puiston ympärille ja asuntoaluetta ympäröi laaja viheralue. Talotyypistö tulee olemaan monipuolinen sisältäen kerrostaloja, yhtiömuotoisia pientaloja sekä omakotitaloja. Asuntoalue tukeutuu pääosin Hervannan palveluihin. Lähipalveluiksi tavoitellaan päivittäistavaramyymälää, kerrostalojen kivijalkoihin pieniä liiketiloja sekä päiväkotia, joka toteutetaan todennäköisesti yksityisenä ns. palvelusetelipäiväkotina. Kokonaisuus suunnitellaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukevaksi. Mahdollisen raitiotien pysäkeille, bussipysäkeille sekä palveluihin suunnitellaan hyvät yhteydet. Sisäinen kulkuverkosto kytketään Hervannan ja Ruskontien varren verkostoon sekä ympäröivän viheralueen ulkoilureitteihin. Erityisen tärkeää on yhteys uimarannalle asuinalueen läpi tai sen sivuitse. Ruskontien aluevarauksessa varaudutaan sen muuttamiseen 2-kehäksi. Suunnittelussa otetaan huomioon kaupungin strategiset tavoitteet. Pientalojen ja erityisesti omakotitalojen määrää pyritään lisäämään osayleiskaavan mitoitukseen nähden. Kerrostalokortteleiden tehokkuutta puolestaan kasvatetaan jonkin verran alueen keskeisissä kortteleissa, jotta joukkoliikenne- ja lähipalvelut turvaava väestötavoite saavutettaisiin. Suunnittelualueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee 8 km etäisyydellä kaupungin keskustasta välittömästi Hervannan kaupunginosan eteläpuolella. Alue on kaupungin omistuksessa olevaa rakentamatonta mäkistä metsämaastoa. Alueen kytkee kaupunkirakenteeseen Hervannan valtaväylä, joka muodostaa yhteyden Hervannan palveluihin ja kaupungin keskustan suuntaan. Valtaväylällä on hyvät bussiyhteydet ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös raitiotie. Alueen pohjoispuolinen Ruskontie toimii paikallisena pääväylänä tarjoten yhteyden länteen Vuorekseen, Sääksjärvelle ja Helsinki Tampere moottoritielle. Tulevaisuudessa väylä tarjoaa yhteyden myös Ruskon ja Kaukajärven itäosiin sekä mahdollisesti myös Kangasalle, jos väylä laajenee 2- kehätieksi. Ruskontien varressa on seudulliseen pääverkkoon kuuluva kevyen liikenteen väylä. Ruskontieltä Hervantajärven rantaan johtava Salmenkalliontie palvelee loma-asutusta ja uimarantaa. Suunnittelualueen korkeusasemat vaihtelevat lounais- ja keskiosien +125mpy ja koillisnurkan +140mpy välillä. Keskiosan laaksojen pohjat ovat kosteita painanteita. Alueen pohjoispuolinen Hervanta on yksi Tampereen aluekeskuksista, jossa on monipuoliset palvelut, hyvät joukkoliikenneyhteydet ja merkittävä määrä työpaikkoja. Ensimmäiset asukkaat muuttivat v.1973 ja nykyään asukkaita on vajaa Pohjois-etelä suuntaiset rinnakkaisväylät Hervannan valtaväylä ja Insinöörinkatu jakavat kaupunkirakenteen kahteen osaan. Länsipuoli on asuntovaltainen. Itäpuolelle sijoittuu teknillinen yliopisto- ja työpaikkoja. Kaupalliset ja julkiset palvelut ovat osittain keskittyneet keskustaan, mutta lisäksi on viisi lähipalvelukeskusta. Länsiosan 1970-luvulla rakennetut asuinkorttelit ovat ajan hengen mukaisesti koordinaatistoltaan suorakulmaisia ja puoliavoimia. Reuna-alueille on rakentunut vapaamuotoisempaa pientaloasutusta 1980-luvulta alkaen. Kaupunkirakennetta on täydennetty 1990-luvun lopulta alkaen asuin- ja liikerakentamisella valtaväylän varsilla, missä uudet kerrostalokorttelit ovat umpinaisempia muodostaen kaupunkimaisempaa ympäristöä. Pohjoisosaan Valtaväylän varrelle on 2010-luvulla rakentunut korkeampaa tornitalorakentamista. Hervannan asuntokanta on erittäin kerrostalovaltaista.

3 Suunnittelutilanne Hervantajärven osayleiskaava Valtuuston hyväksymässä ja lainvoimaiseksi tulleeksi Hervantajärven osayleiskaavassa on Ruskontien varteen osoitettu uusi asuntoalue. Asuntoalue kytkeytyy liikenneverkkoon Ruskontien ja Hervannan valtaväylän risteyksessä, josta sisäinen kokoojakatu suuntautuu loivasti kaartuen itäpuolelle suunniteltuun Lintuhytin asuntoalueeseen. Asukasmääräksi on arvioitu noin Asuntokorttelit kiertyvät puiston ympärille. Asuntoaluetta ympäröi laaja viheralue. Tehokkain rakentaminen sijoittuu Ruskontien varteen asuntoalueen pohjoisosaan kokoojakadun molemmin puolin. Korttelit on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK-9), jolle voi rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja ja palveluita. Alue on tarkoitettu rakennettavaksi enintään 0,80 tonttitehokkuudella ja kolmesta viiteen kerroksisena. Etäämmälle Ruskontiestä sijoittuu pientalovaltainen asuntoalue (AP-5), joka varataan tiivistä ja matalaa pientalorakentamista varten. Alueelle voi rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Alue on tarkoitettu rakennettavaksi 0,30 0,50 tonttitehokkuudella. Lähipalveluille ei ole esitetty erillisiä aluevarauksia, vaan ne voivat sijoittua kerrostalokortteleihin. Alueen on ajateltu tukeutuvan pääosin Hervannan palveluihin. Asuntokortteleiden keskellä on kaupunkipuistoksi varattu lähivirkistysalue (VLK-1). Alue varataan päivittäiseen yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön, kuten yleisille puistoille, pienille pallokentille ja leikkipuistoille. Alueella sallitaan yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Asuntokortteleiden ympärillä on keskuspuistoksi varattu virkistysalue (VKV-1). Keskuspuistossa ulkoilumetsäksi tarkoitettu alue, jolle voidaan rakentaa ulkoiluteitä, kuntopolkuja, levähdys- ja huoltopisteitä tai muita pienehköjä yleisen ulkoilukäytön edellyttämiä ja alueen luonteeseen sopivia rakennelmia. Suuri osa keskuspuistosta on luokiteltu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Asuntoalueen lounaispuolella on alueen osa, jolla on luonnonsuojelullista arvoa (s-2). Lisäksi asuntoalueen länsipuolelle on esitetty ekologisen viheryhteyden tarve liito-oravan kulkureitiksi. Ruskontielle on ositettu kolme uutta kevyen liikenteen alikulkua. Hulevesiä tulee viivyttää asuntokortteleissa (hule-2). Lisäksi kaupunkipuistoon ja kokoojakadun pohjoispuoliseen kortteliin on osoitettu alueellinen hulevesien viivytysallas (w-1). Ote osayleiskaavasta

4 Osayleiskaavan selostuksessa on esitetty periaatteita asuntoalueen liikenteestä ja teknisestä huollosta. Asuntoalueen osayleiskaavan mukainen rakenne tukee kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Kokoojakadun varressa on kevyen liikenteen väylä, joka kytkeytyy alikulun kautta Hervannan valtaväylän varren kevyen liikenteen verkkoon. Sisäinen kulkuverkosto kytkeytyy ympäröivän viheralueen ulkoilureitteihin. Kokoojakadun varsille on esitetty bussipysäkit noin 300 metrin välein. Vesihuolto rakennetaan Ruskontien alikulun kautta katu- ja puistoalueita pitkin kiinteistöille. Jätevesille rakennetaan pumppaamo uimarannan paikoitusalueen eteläpuolelle, jonne viemärivedet tulevat keskitetysti. Täältä vedet pumpataan Ruskontien painejohtoon. Kaukolämpöverkostoon on mahdollista liittää ainakin kerros- ja rivitalot. Ruskontien aluevarauksen mitoitus mahdollistaa sen muuttamisen 2-kehäksi. Liikenneverkko ja bussipysäkit Kevyen liikenteen verkko Virkistysyhteydet Tekninen huolto Asemakaava Suunnittelualue on asemakaavatonta. Lähimmät voimassa olevat toteutuneet asemakaavaalueet ovat Ruskontien pohjoispuolella, missä on eri vuosikymmenillä asemakaavoitettua asutusta. Itäpuoleinen valtuuston hyväksymä asemakaava nro 8255 on tullut lainvoimaiseksi toukokuussa 2014 ja alueen toteutus alkaa lähivuosina. Kaavaan sisältyy Lintuhytin pientalovaltainen asuntoalue ja tilavaraus Ruskontien jatkeelle. Lintuhytin alue kytkeytyy liikenteellisesti Ruskontiehen ja Hervantajärven alueen pääkatuun. Lähiympäristön muut suunnitelmat Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa on esitetty suojeltavaksi kaava-alueen itäpuoleinen Makkarajärvi Viitastenperä alue, joka on kooltaan noin 80 hehtaaria sekä Hervantajärven luoteispuolen alue, joka on kooltaan noin 20 hehtaaria. Kaavan laadinnassa otetaan huomioon raitiotiehen ja Ruskontiehen liittyvät suunnitelmat. Lisäksi otetaan huomioon mahdolliset lähistön täydennysrakentamishankkeet, ulkoilureittisuunnitelmat ja muut suunnitelmat, joilla on vaikutuksia asuntoalueen suunnitteluun.

5 Kaupunkitilallisia hahmotelmia ja toiminnallisia kytkentöjä Osayleiskaavan ja sen liiteaineiston pohjalta asuntoalueen kaupunkitilalliselle ja toiminnalliselle kokonaisuudelle voidaan hahmotella seuraavia osatekijöitä: - Pääväylä. Sisäisen kaupunkitilan rungon muodostaa maaston muotoja kaartuen myötäilevä puistokatutyyppinen pääkatu, joka yhdistää alueen Hervantaan, Ruskontiehen ja itäpuolelle rakentuvaan Lintuhytin asuntoalueeseen. - Ydin. Alueen keskelle sijoittuu puisto. Siitä tavoitellaan laadukasta kaupunkipuistoa, joka voi palvella uuden asuntoalueen lisäksi laajemminkin eteläistä Hervantaa. Hulevesijärjestelyt maisemoidaan kokonaisuuden osaksi. Tutkitaan mahdollisuus sijoittaa puiston läheisyyteen pienimuotoinen toriaukio (piazza), lähipalvelukeskus (ostari) sekä mahdolliset päivähoitopalvelut. - Säteittäiset kulkureitit. Ytimestä suuntautuu säteittäisesti kulkureittejä eri puolille asuntoaluetta ja sen ympäristöön. - Reuna. Ulkoisen aluejulkisivun muodostavat Ruskontietä reunustavat kerrostalokorttelit. Asuinalueen sisääntulon ympärille Hervannan valtaväylän päätteeksi sijoittuvat korttelit muodostavat kaupunkikuvallisen maamerkin, portin sekä tunnisteen uudelle asuntoalueelle. Metsämaiseman puolella asuinkortteleiden reuna-alueen rajaus myötäilee maaston muotoja.

6 Osalliset - Lähivaikutusalueen naapurikiinteistöt - Kaakkois-Alvari (alueellisen osallistumisen foorumi) - Alueella toimivat yhdistykset: Tampereen Ympäristönsuojeluyhdistys ry, Tampereen Hervantalaiset ry, Hervannan omakotiyhdistys ry, Hervanta-seura ry, Tampereen Taivaltajat ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Tampereen polkupyöräilijät ry - Kaupungin toimialat mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen: yleiskaavoitus, yleisten alueiden suunnittelu, joukkoliikenne, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, kaupunkimittaus, kiinteistötoimi, tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnittelupalvelut, hyvinvointipalveluiden päivähoito- ja perusopetuksen tuotantoalue, Pirkanmaan pelastuslaitos, asuntotoimi, liiketoiminnan ohjaus - Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi - Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto - Muut ilmoituksensa mukaan Laadittavat selvitykset ja yleissuunnitelmat Asemakaavoitus tukeutuu pääosin yleiskaavan yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Lisäselvityksinä tehdään - Liito-oravaselvityksen päivitys - Meluselvitys - Pysäköintiperiaateselvitys (autot ja polkupyörät) Suunnittelun aikana arvioidaan seuraavien palveluiden järjestämisen periaatteet - Joukkoliikenne (raitiotie, bussi) - Viherpalvelut (leikkipuisto, kuntoilu ym.) - Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen palvelut - Päivittäistavaramyymälä Suunnittelun aikana tehdään kuntatekniset yleissuunnitelmat - Katualueet - Hulevesien hallinta - Vesihuolto - Viheralueet - Kaukolämpö - Sähkömuuntamot Vaikutusten arviointi Asemakaavan vaikutusten arviointi tehdään kaavan laatimisen yhteydessä. Vaikutusten arviointi kirjataan asemakaavaselostukseen. Suunnitelmasta arvioidaan seuraavat vaikutukset - Yhdyskuntarakenne ja yhdyskuntatalous - Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva - Luonnon ympäristö - Ihmisten elinolot ja elinympäristö - Ekotehokkuus- ja energiatehokkuus

7 Kaava vaiheet sekä tiedottamisen, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Yleisjärjestelyt Kaava-aineistojen nähtävillä oloista ja yleisötilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdessä Aamulehdessä ja Internetissä. Aineistoa on nähtävillä kaavaprosessin eri vaiheissa nähtävillä oloaikoina Palvelupiste Frenckellissä, missä palvelupisteen neuvojilta saa opastusta kaavan valmisteluun liittyvistä asioista. Aineistoa on lisäksi nähtävillä kaavoituksen Internet-sivuilla. Mahdolliset mielipiteet ja muistutukset tulee toimittaa nähtävillä oloaikoina kirjaamoon. Kaupungin yhteystiedot ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelman takasivulla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (aloitusvaihe) Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, johon kirjataan asuntoalueen suunnittelun keskeiset lähtökohdat, tavoitteet ja osallistumisjärjestelyt. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Suunnitelma lähetetään nähtävillä oloaikana osallisiksi nimetyille. Järjestetään tarvittavat neuvottelut ja avointen ovien yleisötilaisuus Hervannassa kauppakeskus Duossa. Luonnos (valmisteluvaihe) Edellisessä vaiheessa saadusta palautteesta (mielipiteet, neuvottelut) tehdään yhteenveto ja tavoitteita täsmennetään. Osayleiskaavan pohjalta tehdään koko asuntoalueesta yleispiirteinen tarkastelu. Siinä hahmotellaan kaupunkitilallinen kokonaisuus, liikenneverkko, viheralueet sekä korttelirakenne ja osa-alueittaiset talotyypistöt. Joukkoliikennejärjestelyissä arvioidaan kytkennät mahdolliseen raitiotiehen. Vesihuollon ja hulevesien hallinnan periaatteet ratkaistaan. Yleispiirteisen tarkastelun pohjalta laaditaan koko alueen kattava asemakaavaluonnos. Valmisteluaineisto sekä tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Järjestetään tarvittavat neuvottelut ja avointen ovien yleisötilaisuus, josta tiedotetaan erikseen. Asemakaavaehdotus Edellisessä vaiheessa saadusta palautteesta (mielipiteet, neuvottelut) tehdään yhteenveto ja tavoitteita täsmennetään. Valmisteluaineiston pohjalta laaditaan koko alueen kattava asemakaavaehdotus. Aineistoon sisältyy asiakirjoina asemakaavakartta, havainnekuva ja selostus, johon sisältyy vaikutuksien arviointi. Tarkennetaan kortteleiden rakentamisperiaatteita. Määritellään pysäköintijärjestelyiden mitoitus ja yksityiskohdat. Ruskontien varren kortteleista tehdään meluselvitys. Arvioidaan palveluiden järjestämisen periaatteet päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sekä päivittäistavaran lähikaupan osalta. Viimeistellään rakentamistapaohje ja kuntatekniset yleissuunnitelmat (katualueet, hulevesi, vesihuolto, viheralueet, kaukolämpö, sähkömuuntamot). Energiahuollossa arvioidaan mahdollisuus hyödyntää aurinko- tai maalämpöenergiaa niillä alueilla, minne kaukolämpö ei ulotu. Yhdyskuntalautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksen ja päättää sen asettamisesta yleisesti nähtäville. Nähtävillä olosta julkaistaan sanomalehtikuulutus ja siitä tiedotetaan internetissä. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot asianomaisilta viranomaistahoilta. Ehdotusta vastaan on mahdollista jättää muistutuksia ja ne käsitellään säädetyssä järjestyksessä.

8 Kaavan käsittelyvaiheet kaaviona ja asiasta päättäminen Oheisena on kaavio asemakaavan käsittelyvaiheista, josta selviää, miten osallistumismahdollisuus jatkuu yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen. Asiasta päättäminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Yhteystiedot: Kaavoitusviranomainen Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen puh Kaavan laatija Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Asiaa hoitavat Projektiarkkitehti Ilkka Kotilainen puh Kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola Puh Aineiston esittely Tampereen kaupunki Asiakaspalvelu Palvelupiste Frenckell Frenckellinaukio 2 B puh. (03) palvelupiste.frenckell@tampere.fi Mielipiteiden vastaanotto Tampereen kaupunki, kirjaamo, PL 487, Tampere käyntiosoite Puutarhakatu 6 kirjaamo@tampere.fi Kaavoituksen nettisivut kaavoitus.html