Mertajärven ja Pieni-Selkiäisen kunnostaminen, Konnevesi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat

Transkriptio

1 Päätös Nro 96/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/14/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Mertajärven ja Pieni-Selkiäisen kunnostaminen, Konnevesi HAKIJA Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue HAKEMUKSEN VIREILLETULO Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Mertajärven ja Pieni-Selkiäisen kunnostamiseen Konneveden kunnan Särkisalon kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 5) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hankealue on merkitty suojelumerkinnällä vahvistetussa Keski- Suomen maakuntakaavassa ja hyväksytyssä Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien rantaosayleiskaavassa. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Pieni-Selkiäinen ja Mertajärvi sijaitsevat Konneveden kunnan pohjoisosassa Särkisalon kylässä. Järvet on laskettu 1950-luvulla, jonka jälkeen ne ovat muuttuneet lähes täysin umpeenkasvaneiksi vesijätöiksi. Hankealue kokonaisuudessaan on perustettu luonnonsuojelulain perusteella luonnonsuojelualueeksi Suojelun perusteena on linnuston suotuisan suojelutason säilyttäminen ja saavuttaminen sekä luontodirektiivin mukais-

2 ten luontotyyppien säilyttäminen. Alue kuuluu Natura suojelualueverkostoon (kohdenumero FI ). Kohteesta 95 % on vaihettumis- ja rantasoiden luontotyyppiä ja 5 % Fennoskandian metsäluhtaa. Naturaalueen pinta-ala on 84 ha. Pieni-Selkiäisen ja Mertajärven kunnostushanke on tarpeen alueen luonnonsuojelullisen arvon parantamiseksi ja alapuoliseen vesistöön kulkeutuvan kiintoaine- ja ravinnekuorman vähentämiseksi. Vesitilavuuden kasvattaminen ja avovesialueiden lisääminen voivat nostaa alueen linnuston lajija parimääriä. Lisäksi tavoitteena on lisätä alueen kasvillisuuden ja kasvillisuusvyöhykkeiden monimuotoisuutta. 2 Vesistötiedot Pieni-Selkiäisen ja Mertajärven valuma-alueen koko Pieni-Selkiäisen laskuojan yläpäässä on 13,5 km 2. Alueelle tulee yksi merkittävämpi tulopuro, Pyydysjoki. Pyydysjoen kautta Pieni-Kaijan, Iso-Kaijan ja Pyydysjärven vedet päätyvät Pieni-Selkiäisen eteläpäähän. Valuma-alueella ei ole muita järviä. Valuma-alueen järvisyys on 2,3 %. Pieni-Selkiäinen laskee lyhyttä yhdysojaa pitkin Iso-Selkiäisen, joka taas laskee Selkiäis- ja Sahajokia pitkin Jokijärven kautta Kevatoiseen. Kevatoinen laskee Välijoen kautta Myllyjärveen, joka purkautuu Enojokea pitkin Keiteleeseen. Iso- ja Pieni-Selkiäinen ovat samassa korkeudessa tulvavirtaamatilanteita lukuun ottamatta. Pieni-Selkiäisen nykyiset vedenkorkeudet (N60) ja virtaamat ovat seuraavat: Vedenkorkeus Nykyinen Virtaama Nykyinen vedenkorkeus virtaama N60, m Ylivesi HW +109,20 Ylin virtaama HQ 3,30 m 3 /s Keskiylivesi MHW +109,05 Keskiylivirtaama MHQ 1,84 m 3 /s Keskivesi MW +108,43 Keskivirtaama MQ 22 l/s Keskialivesi MNW +108,28 Keskialivirtaama MNQ 20 l/s Alivesi NW +108,24 Alivirtaama NQ 7 l/s Kohteiden vedenlaadusta ei ole tarkkaa tietoa. Olemassa olevat tulokset viittaavat siihen, että veden laatu on ollut 1980-luvulla parempi nykypäivään verrattuna. Vesinäytteiden ottotiheyttä on lisätty hankesuunnittelun käynnistyessä. Järvien pohjaa on luodattu ennen laskuhankkeen toteutusta 50-luvulla. Pohja on ollut molemmissa järvissä liejua/järvimutaa ja pehmeän kerroksen paksuus on ollut yli 2,5 m. Kova pohja on ollut lähes pelkästään hiesua. Kunnostushankkeen suunnittelun yhteydessä pohjaa tutkittiin uudestaan ja tarkemmin Pieni-Selkiäisen koillisnurkassa. Kaikissa mittauspisteissä kova pohja tuli vastaan vasta yli 2 metrin syvyydessä.

3 3 Kasvillisuus Pieni-Selkiäisen ja Mertajärven alueella ei ole tehty tarkkaa ja kattavaa kasvillisuusselvitystä, mutta alueelle on tehty useita osalle kohdetta suuntautuvia inventointikäyntejä. Alueella on tehty sammallajiston käsittävä inventointi. Pieni-Selkiäinen on laaja avoluhta-alue, jossa on paikoittain matalaa pensaikkoluhtaa. Luhtakasvillisuus on syntynyt pääosin järvenlaskun jälkeen paljastuneelle lietteelle. Keskiosiin jäänyt pieni vesialue on kasvanut umpeen ja tällä kohdalla kasvillisuuskerros on oleellisesti hyllyvämpi kuin muissa osissa vesijättöä. Varsinaista ympärivuotista avovettä kohteessa ei ole aluetta halkovaa valtaojaa lukuun ottamatta. Pieni-Selkiäisen kasvillisuuden lajirikkaus on valtaosiltaan melko vähäistä. Luhdan keskiosissa järvikorte on hyvin runsas, laidoilla taas valtalajina on jouhisara. Harvinaisemmista lajeista erityisen merkillepantava on hajanainen mähkän esiintymä sekä kaksi hoikkavillan kasvustoa, joista toisen laajuus on noin 1000 m 2. Vesijätön ulkoreunalla on vaihtelevan levyinen hieskoivuvaltainen metsäluhta, jossa esiintyy runsaahkosti lahopuuta. Lehtipuustoinen luonnontilainen reunus tuo oman lisänsä kohteen biologiseen monimuotoisuuteen. Mertajärvellä erityisesti kaakkoispää on kasvistollisesti mielenkiintoinen ja siellä esiintyy jopa lettoa. Kaakkoisosa on laajemminkin vähintään keskiravinteista suota, luoteisosassa taas on melko laajoja hieskoivuvaltaisia metsäluhtia ja pajuluhtia. Kaakkoispään tutkimuksissa on löydetty laaja usean hehtaarin alalle levittäytyvä rimpivihvilän kasvusto, lisäksi on tehty havaintoja mähkästä, konnanlieosta ja ruskopiirtoheinästä. Syksyn 2009 sammalinventoinnissa havaittiin sammalista valtakunnallisesti silmälläpidettävä kirjorahkasammal, alueellisesti uhanalainen lettokilpisammal sekä muusta lettoisuutta ilmentävästä lajistosta lettonauhasammal ja lettoväkäsammal. Linnusto Pieni-Selkiäisellä ja Mertajärvellä ei ole tehty laajempiin maastotutkimuksiin perustuvia lintulaskentoja. Havaintojen perusteella on kuitenkin havaittavissa, että ainakin Pieni-Selkiäinen on kohtalaisen merkittävä vesi- ja rantalinnuston kevätmuuton aikainen levähdysalue. Havaitut vesilintukerääntymät ovat vesialaan nähden huomattavia. Lisäksi esimerkiksi huomattavia lapasorsamääriä on nähty kosteikolla niin myöhään, että on perusteltua epäillä niiden pesivän kosteikolla. Kuitenkin loppukesäisten poikuehavaintojen ja avoveden lähes olemattoman määrän perusteella on epätodennäköistä, että kosteikko olisi nykyään merkittävä vesilintujen lisääntymisalue. Laulujoutsen on alkanut pesiä kosteikolla 2000-luvulla. Suolajistosta kosteikolla pesii noin kolme kurkiparia sekä suokahlaajia, mm. taivaanvuohia, valkovikloja ja liroja. Kohteella saalistaa petolinnuista ainakin avomaiden pöllöt ja useat päiväpetolinnut, sinisuohaukasta on pesimähavainto vuodelta Hakemuksessa on esitetty, että kunnostuksen vaikutusten selvittämiseksi kohteessa on syytä tehdä perusteellinen vesi- ja rantalinnuston laskenta ainakin yhtenä vuonna ennen kunnostuksen toteutusta.

4 4 Suojelualueet Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Kohde on perustettu luonnonsuojelualueeksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä Suojelu on ollut perusteltua linnuston suotuisan suojelutason säilyttämisen ja saavuttamisen kannalta sekä luontodirektiivin mukaisten luontotyyppien säilyttämisen kannalta. Kohde kuuluu Natura suojelualueverkostoon (kohdenumero FI ). Kohde on sisällytetty verkostoon luontodirektiivin mukaisten luontotyyppiensä ja lajiensa vuoksi. Kohde käsittää vetistä suota, johon kuuluu luhtaista saranevaa, rimpistä suursaranevaa ja lyhytkorsinevaa sekä laidalla koivuluhtaa. Luontodirektiivin liitteen II lajeja kohteella ei esiinny. Kohteesta 95 % on vaihettumis- ja rantasoiden luontotyyppiä ja 5 % Fennoskandian metsäluhtaa. Natura-alueen pinta-ala on 84 ha. Pieni-Selkiäisen ja Mertajärven käyttö on nykyään erittäin vähäistä. Alueiden käyttö metsästys- ja kevätkalastusalueena on vähentynyt avovesipinnan vähentyessä. Mertajärvellä vesilintujen metsästys on alueen rauhoitussäännöissä kielletty. Alueen vaikeakulkuisuus ja heikot näkymät hankaloittavat alueen käyttöä lintuharrastuskohteena. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Alueen omistus Kunnostustoimenpiteenä on tarkoitus toteuttaa vedenpinnan nosto rakentamalla pohjapato Pieni-Selkiäisen luusuaan. Alkuperäisessä suunnitelmassa mukana olleista Pieni-Selkiäisen ruoppaustoimenpiteistä on myöhemmin luovuttu ruoppausmassojen sopivan ja kustannuksiltaan kohtuullisen sijoituspaikan puutteen vuoksi. Pieni-Selkiäisen luusuaan rakennettavan pohjapadon harjan leveys on 3 m ja pituus 15,60 m. Padon keskellä on 0,3 m leveä ja 0,2 m syvä alivirtaamaaukko. Aukon alinkorkeus on N ,39 m. Pohjapadon sisäosaan asennetaan vesivanerinen tiivistyssydän, jonka ympärillä on tiivistettyä moreenia. Tiivistyssydämen harja vahvistetaan yläreunasta parruilla. Pohjapadon pintakerroksena käytetään verhoilukiviä, joiden alle asennetaan suodatinkangas estämään eri maa-ainesten keskenään sekoittumista. Pohjapadon alavirranpuoleinen luiska rakennetaan luonnonkivistä allasmaisesti kiveämällä. Reitti päättyy pohjapadon alavimpaan kohtaan. Tällöin kalankulku on mahdollista pientenkin virtausten aikana. Myös isompia kiviä istutetaan ala- ja yläpuoliseen luiskaan. Näin pohjapato saadaan luonnonmukaisemman koskenniskan näköiseksi ja kivet tarjoavat myös suoja- ja lepopaikkoja nouseville kaloille. Pieni-Selkiäisen ja Mertajärven vesi- ja vesijättöalueet ovat yhteisiä ja järjestäytymättömiä. Mertajärvi ja Pieni-Selkiäisen pohjoisosa ovat Pyydysky-

5 Hankkeen vaikutukset län osakaskunnan aluetta (kiinteistötunnus ). Pieni- Selkiäisen lounaisosa on Välimäen osakaskunnan (kiinteistötunnus ) omistuksessa ja kaakkoisosa Pykälämäen osakaskunnan (kiinteistötunnus ) omistuksessa. Rakennettava pohjapato sijaitsee Selkiäisjärven osakaskunnan omistamalla alueella (kiinteistötunnus ). Vaikutukset vesistöön Pieni-Selkiäisen ja Mertajärven yhteenlaskettu nykyinen vesiala on 12,2 ha ja se laajenee kunnostuksen myötä 71,7 ha:iin. Tästä Pieni-Selkiäisen osuus on 61,8 ha ja Mertajärven osuus 9,9 ha. Vesialueeksi muuttuva ala (59,5 ha) on kitu- ja joutomaata ja kokonaan osakaskuntien omistuksessa. Pieni-Selkiäisen ja Mertajärven nykyiset ja tulevat vedenkorkeudet (N60) sekä vedenkorkeuksien muutokset padon rakentamisen jälkeen ovat seuraavat: Vedenkorkeudet Nykyinen Tuleva Muutos, vedenkorkeus vedenkorkeus m N60, m N60, m Ylivesi HW +109, ,21 + 0,01 Keskiylivesi MHW +109, ,06 +0,01 Keskivesi MW +108, ,60 +0,17 Keskialivesi MNW +108, ,50 +0,22 Alivesi NW +108, ,44 +0,20 5 Hakijan arvioimat vedenlaatu-, kalasto-, kasvillisuus- ja linnustovaikutukset Vesipintaa lisäämällä voi olla mahdollista vähentää kasvi- ja ravinnekuorman ajautumista Iso-Selkiäisen puolelle. Riittävä pinnannosto lisää alivirtaamien vesitilavuutta olennaisesti ja saattaa vähentää myös alueella aiemmin havaittuja hajuhaittoja. Aliveden nosto voi parantaa kohdetta kevätkutuisten kalojen kutualueena. Pieni-Selkiäisen keskiosassa, jossa suokasvillisuus on kehittynyt kuivatushankkeen jälkeen alueelle jääneelle matalalle vesialueelle, kasvillisuuskerros tulee nousemaan veden pinnalle, mutta muissa osissa luhtakasvillisuuden sekaan tulee runsaasti rimpipintaa, mikä luo uudenlaista elinympäristöä alueelle ja muodostaa uusia resursseja sekä linnustolle että vaateliaalle kasvilajistolle.

6 Hankkeen hyödyt ja menetykset Hyödyt Nykyisin alueen linnusto on pienen avovesialan vuoksi hyvin köyhä. Tämän vuoksi vesitilavuuden ja pientenkin avovesialueiden aikaansaaminen voivat nostaa linnuston laji- ja parimääriä olennaisesti. Vaikutukset Natura-alueen (FI ) luonnonarvoihin Hankkeessa tapahtuva vedenpinnan nosto on suunniteltu erittäin maltilliseksi, osittain ympäröivien alueiden vettymishaittojen vähentämiseksi, osittain luontotyyppiarvojen turvaamiseksi. Maastotarkastelujen perusteella voidaan ennakoida, että kattavaan ja melko kuivahkoonkin suohon muodostuu nykyistä enemmän väli- ja rimpipintaa, mikä mahdollistaa vaihettumissoiden ja rantasoiden luontotyypille ominaisen lajiston monipuolisemman esiintyminen. Hanke edesauttaa myös Mertajärven kaakkoispäästä löytyneen lettolaikun lajiston potentiaalisen elinympäristön laajenemista. Maltillisen pinnan noston seurauksena on luultavaa, että metsäluhdan ja avo- tai pajuluhdan rajamailla lahon lehtipuuston määrä kasvaa ja puuraja saattaa siirtyä joitakin metrejä. Mertajärven puoliavoimessa luoteisosassa puustoa saattanee kuolla pystyy laajemmalti. Olennaiset puustoiset alueet vanhan rantaviivan tuntumassa tulevat säilymään. Metsäluhtien rakenne saattaa huomattavilta osin jopa parantua, sillä monin paikoin puustovyöhykkeet ovat verraten kuivuneita. Väli- ja rimpipintojen esiintyminen tulee hankkeen seurauksena lisääntymään ja puustoiset reunavyöhykkeet vastaavat tämän myötä paremmin metsäluhtien luontotyyppikuvausta. Hankkeen vaikutukset luontotyyppeihin muodostuvat kokonaisuutena positiivisiksi. Kohteen toteutuksen jälkeen kohde tarjoaa elinympäristön useammalle luontodirektiivin luontotyyppien ominaispiirteitä edustavalle lajille. Hakijan arvion mukaan hankkeen positiivisista kokonaisvaikutuksista johtuen hankkeessa ei tarvita tarkempaa luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusten arviointia. Kohteella ei ole ilmoitettu esiintyvän luontodirektiivin liitteiden mukaisia lajeja. Kohdetta ei myöskään ole sisällytetty Natura 2000 verkostoon lintudirektiivin mukaisena SPA-alueen. Pieni-Selkiäisen ja Mertajärven kunnostuksen hyödyt liittyvät Naturakohteen luontoarvojen parantamiseen, joka saadaan aikaan monipuolisemmilla elinympäristöillä. Nykyisessä tilassa kohteen luontotyypit ovat edustavien luontotyyppien kuvaukseen nähden liian kuivia. Kunnostus luo edellytyksiä luontotyyppien edustavuuden paranemiseen ja jopa uuden lajiston esiintymiseen. Vesiympäristön lisääntyminen edesauttaa myös muiden eliöryhmien, kuten hyönteisten ja lintujen, monimuotoisuuden ja kokonaismäärän lisääntymistä. Hankkeesta voidaan saada hyötyä myös tutkimuksen, opetuksen ja luontoharrastuksen edistämisen kannalta. 6

7 Pieni-Selkiäisen metsästysmahdollisuudet saattavat lisääntyä, mikäli kohde kelpaa vesilintujen oleilu- ja lisääntymisalueeksi. Hankkeesta on hyötyä myös kalastukselle, mikäli kevätkutuisten kalojen kutu onnistuu aikaisempaa tilannetta paremmin. Hankkeella voidaan saavuttaa hyötyä myös alapuolisen vesistön kuormituksen vähentämisessä, mikäli pinnan nosto todetaan riittäväksi. Pinnan nostolla vaikutetaan vesiympäristön yleiseen tilaan ja lisätään virtausten siirtymistä ojauoman ulkopuolelle. Tosin on muistettava, että pinnan nosto jää siinä määrin vähäiseksi, että esimerkiksi keväisten hajuhaittojen vähenemisestä ei ole varmuutta. Hankkeen hyödyt ovat ennen kaikkea aineettomia, joten niitä on vaikea arvioida taloudellisesti. 7 Menetykset Hankkeessa muuttuu maa-aluetta vesialueeksi yhteensä 59,5 ha. Alueet ovat osakaskuntien omistuksessa. Osakaskunnat ovat antaneet suostumuksensa hankkeelle. Pieni-Selkiäisen luusuaan rakennettava pohjapato sijoittuu Selkiäisjärven osakaskunnan (kiinteistötunnus ) omistamalle alueelle. Patoalueen alle jäävän maa- ja vesialueen yhteispinta-ala on 100 m 2. Osakaskunnalta on saatu suostumus pysyvän käyttöoikeuden myöntämiseksi padon rakentamiselle. Hankkeen vaikutusalueen rajaksi on katsottu metsämaalla 50 cm tulevan keskivedenpinnan yläpuolella oleva korkeuskäyrä. Tämä johtuu siitä, että puusto vaikutusalueella on mänty- ja hieskoivuvaltaista. Laskettujen järvien vanha rantapenkka toimii tehokkaasti pinnan noston vaikutusaluetta rajaavana tekijänä, sillä penkan yläreuna on monin paikoin yli metrin tulevan keskivedenpinnan yläpuolella. Joka paikassa rantapenkkaa ei kuitenkaan ole, vaan se saattaa olla painunut esimerkiksi turvepohjaisesta maasta johtuen. Vaikutusalueen raja ei tästä huolimatta ulotu yksityismaan puolelle kuin kahdella kohdalla eli noin 120 metrin matkalla Pieni-Selkiäisen lounaisrannalla ja 440 metrin matkalla Mertajärven luoteispäässä. Tulevan rantaviivan ja vaikutusalueen rajan väliin jäävän alueen kokonaispinta-ala on 11,0 ha, josta 10,5 ha on luonnonsuojelualueeksi perustetun vesijätön alueella ja 0,5 ha vanhaan rantaviivaan rajoittuvilla yksityisomituksessa olevilla talousmetsäalueilla. Yksityisomistuksessa olevien alueiden omistajat ovat suostuneet korvauksetta suunnitelman toteuttamiseen. Pelloilla ei synny merkittäviä vaikutuksia, sillä alle 80 cm tulevan keskivedenpinnan yläpuolella olevia peltomaita ei ole lainkaan. Hakemuksen täydennyksenä on toimitettu selvitys, jonka mukaan hankkeen vaikutusalueen piiriin ei tule uusia yksityisomistuksessa olevia kiinteistöjä, vaikka vaikutusalueen rajana käytetään metsämaalla korkeustasoa tuleva MW + 90 cm ja avo-ojitetulla peltomaalla korkeustasoa tuleva MW +120 cm.

8 8 Tarkkailu Hakija vastaa kohteen vedenkorkeusseurannasta, jolla varmistetaan vedenkorkeuksien asettuminen suunnitellulle tasolle. Vaikutuksia luontoarvoihin seurataan linnuston osalta sekä kasvillisuuden osalta etenkin kasvillisuusvyöhyketasolla. Lisäksi Mertajärven eteläpään lettolaikun kehittymistä on syytä seurata. Vedenlaadun seurantaa jatketaan. Hanketta varten tarvittavat alueet sekä sopimukset ja suostumukset Hakija hakee käyttöoikeutta Selkiäisjärven osakaskunnan (kiinteistötunnus ) omistuksessa olevalle pohjapadon vaatimalle noin 90 m 2 :n alueelle sekä padon yläpuoliselle noin 150 m 2 :n laajuiselle alueelle, jonka keskivedenkorkeuteen tulee muutoksia padon rakentamisen seurauksena. Selkiäisjärven osakaskunta ja kaikki rantakiinteistöjen omistajat (8 kpl) ovat antaneet suostumuksensa hankkeelle. Pyydyskylän, Välimäen ja Pykälämäen osakaskunnat ovat antaneet suostumuksensa pysyvän käyttöoikeuden myöntämiseen vesialueeksi muuttuvaan maa-alueeseen omistamillaan alueilla Mertajärvellä ja Pieni- Selkiäisellä pidetyssä yhteisaluelain 10 :n mukaisessa Keski- Suomen maanmittaustoimiston järjestämässä osakaskokouksessa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Konneveden kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta, Konneveden kunnalta sekä Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Keski-Suomen elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että ei anna asiasta erillistä lausuntoa. Hakemus on laadittu ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla ja siinä on esitetty kaikki ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen edellyttämät seikat. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kalatalousviranomaisena lausunut puoltavansa hanketta. Hankkeella ei ole ennalta arvioiden merkittäviä kalataloudellisia haittavaikutuksia, vaan hanke pikemminkin parantaa kalojen elinolosuhteita järvissä.

9 3) Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan todennut, että Mertajärven ja Pieni-Selkiäisen vedenkorkeuden nosto on kannatettava hanke, sillä se lisää alueen käyttöä ja luo parempia elinympäristöjä mm. vesilinnuille. Varovainen keskivedenpinnan nosto, noin 17 cm, ei tule juurikaan aiheuttamaan vettymishaittoja ympäröivälle yksityiselle maalle ja kuitenkin se parantaa alueen luontotyyppejä nykyisestä. 9 MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. HAKIJAN SELITYS Aluehallintovirasto ei ole pitänyt tarpeellisena hakijan kuulemista lausuntojen sisältö huomioon ottaen. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle luvan Mertajärven ja Pieni-Selkiäisen kunnostamiseen rakentamalla pohjapato Pieni- Selkiäisen luusuaan päivätyn hakemuksen ja päivätyn hakemuksen täydennyksen mukaisesti. Luvan myöntämisen yhteydessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue saa pysyvän käyttöoikeiden keskivedenpinnan noston seurauksena pysyvästi vedenpinnan alle jääviin alueisiin Konneveden kunnassa Särkisalon kylässä sijaitsevien Pyydyskylän RN:o 876:3, Välimäen RN:o 876:4, Pykälämäen RN:o 876:9 ja Selkiäisjärven RN:o 876:2 osakaskuntien omistamilla Mertajärven ja Pieni-Selkiäisen yhteisillä maaalueilla. Lupa on voimassa toistaiseksi. Aluehallintovirasto myöntää Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle pysyvän käyttöoikeuden pohjapadon rakentamista varten tarvittavaan maa- ja vesialueeseen Konneveden kunnassa Särkisalon kylässä sijaitsevan Selkiäisjärven osakaskunnan RN:o 876:2 omistamasta maa- ja vesialueesta. Hankkeesta ja sitä varten myönnetystä vähäisestä käyttöoikeudesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan sellaista korvattavaa edunmenetystä, josta ei olisi sovittu.

10 10 Lupamääräykset 1) Pohjapato rakennetaan hakemuksen liitteenä olevan päivätyn pohjapadon sijaintikuvan (mittakaava 1:250/1:1500) mukaiseen paikkaan ja poikki- ja pituusleikkauksen (mittakaavat 1:100) osoittamalla tavalla. Pohjapadon alapuolinen luiska on muotoiltava riittävän loivaksi siten, että kalan kulku on mahdollista myös alivirtaamatilanteissa. 2) Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Jos työt tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 3) Pohjapadon kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti. 4) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 5) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksessä korvattava vahinkoa kärsineelle. Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvasta edunmenetyksestä. 6) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Mertajärven ja Pieni- Selkiäisen veden korkeuteen töiden aikana viikoittain ja töiden päättymisen jälkeen vähintään kolme kertaa vuodessa kolmen vuoden ajan. Vedenkorkeus on mitattava kerran kevään ylivirtaamakaudella, kerran kesäkaudella ja kerran syksyn ylivirtaamakaudella. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Mertajärven ja Pieni- Selkiäisen linnustoon ja kasvillisuusvyöhykkeisiin yhden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua vedenpinnan nostosta tehtävillä seurannoilla. Tarkkailutulokset on toimitettava niiden valmistuttua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen valvontaviranomaiselle ja Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7) Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin 10 vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat. 8) Töiden aloittamisesta on etukäteen (30 viikkoa) ilmoitettava kirjallisesti Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valvontaviranomaiselle, Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille.

11 9) Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valvontaviranomaiselle sekä Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11 Perustelut. Hanke on tarpeen erityisesti Mertajärven ja Pieni-Selkiäisen luonnonsuojelullisen arvon parantamiseksi. Kunnostus luo edellytyksiä luontotyyppien edustavuuden paranemiseen. Vesimäärän lisääntyminen edesauttaa eliöryhmien monimuotoisuuden ja kokonaismäärän lisääntymistä. Lupa keskivedenkorkeuden nostamiseen voidaan myöntää kannatusedellytyksen perusteella, sillä luvan saajalla on kirjalliset suostumukset vähintään kolmeen neljäsosaan pysyvästi veden alle jäävien maa-alueiden omistavilta osakaskunnilta. Luvan saaja saa käyttöoikeuden veden alle jäävään maa-alueeseen lupapäätöksen yhteydessä ilman erillistä käyttöoikeuden myöntämistä. Luvan saajalla on kirjallinen suostumus pohjapadon rakenteita varten tarvittaviin vähäisiin maa- ja vesialueisiin alueen omistavalta osakaskunnalta. Luvan saajalla on osakaskuntien suostumukset vedenpinnan nostoon, suostumus hanketta vartan tarvittavien alueiden käytöstä sekä sopimukset hankkeen toteuttamisesta vaikutusalueen rannanomistajien kanssa, joten hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä, josta ei ole sovittu. Pohjapadon rakentamisen ja maltillisen vedenpinnan noston vaikutukset vedenlaatuun ovat ennalta arvioiden vähäiset. Pohjapato rakennetaan siten, ettei se estä kalan kulkua. Hankkeen toteuttaminen ei yksin eikä yhdessä muiden hankkeiden kanssa ennalta arvioiden heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Mertajärvi ja Pieni-Selkiäinen on liitetty Natura 2000 verkostoon. Luvan saaja on oltava tietoinen hankkeesta aiheutuneista vaikutuksista, jonka vuoksi on määrätty vedenkorkeuden, linnuston ja kasvillisuusvyöhykkeiden tarkkailuvelvoite hakijan laatiman ehdotuksen mukaisesti. Erillistä vedenlaadun tarkkailua ei ole ennalta arvioiduista vähäisistä vaikutuksista johtuen katsottu tarpeelliseksi määrätä. Hakija on ilmoittanut jatkavansa vedenlaadun seurantaa. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin erityisesti yleisen edun kannalta katsottuna. Yleisenä etuna on otettu huomioon alueen luonnonsuojelullinen arvo. Yksityisille eduille koituvista menetyksistä on sovittu. Hanke ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman toteuttamista.

12 12 Sovelletut säännökset Ilmoitus käyttöoikeudesta Vesilain 2 luvun 12 ja 13, 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 6 :n 2 momentti, 7, 8, 10, 11 ja 18 sekä 6 luvun 5 :n 2 momentti ja 6 Luonnonsuojelulain 65 Aluehallintovirasto ilmoittaa myönnetystä käyttöoikeudesta Keski-Suomen maanmittaustoimistolle tämän päätöksen saatua lainvoiman. KÄSITTELYMAKSU euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 6 luvun mukaisen keskivedenkorkeuden pysyvää nostamista koskevan hakemuksen, jossa vesialueen suuruus on 0,1 1 km 2, käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Konneveden kunta Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valvontaviranomainen (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto.

13 13 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Konneveden kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Jaakko Tuhkanen Tanja Honkela Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Jaakko Tuhkanen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tanja Honkela. TH/Tka

14 14 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxilla tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.