Tuukka Yrttimaa. Vaurioituminen. Sitkeä- ja haurasmurtuma. Brittle and Ductile Fracture

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuukka Yrttimaa. Vaurioituminen. Sitkeä- ja haurasmurtuma. Brittle and Ductile Fracture"

Transkriptio

1 Tuukka Yrttimaa Vaurioituminen Sitkeä- ja haurasmurtuma Brittle and Ductile Fracture

2 Sitkeä- ja haurasmurtuma Metallin kyky plastiseen deformaatioon ratkaisee murtuman luonteen (kuva 1) [3] Murtumaan johtaa erilaiset viat, joihin kohdistuu suuri jännitys [2] Särö on vika, jonka kärjen säde on 0 ja jonka kärkeen syntyy ääretön jännityskeskittymä [1] Esimerkkejä murtumista huoneenlämmössä [1] : Hauras: Suomugrafiittivalurauta Sitkeä: Hiiliteräs Kuva 1. Veto-jännitysmuodonmuutos, kuvattuna sitkeälle (ductile) ja hauraalle (brittle) materiaalille [2]

3 Sitkeämurtuma [2] A Sitkeät metallit (ductile metals) kykenevät merkittävään plastiseen deformaatioon, ja täten sitovat itseensä paljon energiaa ennen murtumaa verrattuna hauraisiin metalleihin ja hauraaseen murtumaan. B Särön kärjen jännityskenttä aiheuttaa A plastista deformaatiota, joka saa aikaan B kärjen pyöristymisen (kuva 2). C Näin on syntyny C plastinen vyöhyöke, jonka jännityksen jatkuessa yhä kasvaa ja saa aikaan sitkeän murtumisen käynnistymisen. Kuva 2. Kuvattu sitekämurtuma [2]

4 Sitkeämurtuma[2] Sitkeä murtuma alkaa, kun stabiilin särönkasvun (kuva 3., b) aikana mikro-onkalot yhdistyvät lopulta yhtenäiseksi isommaksi onkaloksi (kuva 3. c). Tämä vaihe sitoo energiaa. Kuva 3. Sitkeän murtuman eteneminen [2] Loppumurtuma (kuva 3. d/e) tapahtuu suurimman jännityksen suuntaan 45 kulmassa. Kuva 4. Elektronimikroskooppikuvia itkeästä murtumasta [2] Kuvassa 4 nähdään pallomaisia yksiakselisesta vetokuormituksesta (a) ja parabolisia leikkausjännityksestä (b) johtuvat murtopinnat

5 Haurasmurtuma [2] A Hauraat metallit (brittle metals), kuten ferriittiset teräkset, eivät kykene tai kykenevät vain vähäiseen plastiseen deformaatioon, ja täten sitovat itseensä hyvin vähän energiaa. Koska plastista deformaatiota ei tapahdu, ei särö tylpisty vaan jännitys kärjessä synnyttää A haurasmurtuman. B C Kuva 5. Kuvattu haurasmurtuma [1][2] Haurasmurtumassa tapahtuva epästabiili särönkasvu etenee koko rakenteen läpi joko B lohko- tai C raerajamurtumana [1]. Kaikkein hauraimmat kiderakenteiset materiaalit murtuvat erityisiä kidetasoja pitkin lohkeamalla, eli B lohkomurtumana. Joissain seoksissa murtuma tapahtuu raerajoja pitkin C raerajamurtumana, jolloin murtuman kolmiulotteinen luonne korosuu.

6 Transitiolämpötila Lämpötilan vaikutus metalleihin on merkittävä myös murtumateknisestä näkökulmsta. [2] Aleneva lämpötila tekee metalleista hauraampia Kasvava lämpötila edesauttaa plastista deformaatiota ja näin lisää sitkeyttä Metallille voidaan määrittää transitiolämpötila, jonka alapuolella murtumiseen tarvittava energia (fracture energy) alittaa sovitun. Voidaan karrikoiden sanoa, että tämän lämpötilan alapuolella metalli on haurasta ja yläpuolella sitkeää. [2][4]

7 Lähteet [1] Oppimateriaali, luentokalvot luento 7, vaurioituminen 1, KJR-C2004 Materiaalitekniikka [2] William D. Callister, D. G. R. (2009). Fundamentals of Materials Science and Engineering: An Integrated Approach, 910. ISBN: [3] Dieter, G. E. (1988) Mechanical Metallurgy ISBN [4] Ashby, Michael (1999). Materials Selection in Mechanical Design (3rd ed.). Burlington, Massachusetts: Butterworth Heinemann. ISBN

8 Väsyminen Lauri Pyrhönen

9 Taustatiedot Väsyminen johtuu dynaamisten kuormitusten aiheuttamasta rasituksesta. [1] Materiaalit murtuvat myötölujuutta alhaisemmassa kuormituksessa. (high-cycle fatigue) [1] Väsyminen otettava huomioon rakenteita suunniteltaessa. Dynaamisia kuormia voivat aiheuttaa esimerkiksi pyörivät laitteet, lämpölaajeneminen, virtauskuormat ym. Lähteet: [1] Santaoja, 2016, Rasitusopin käsikirja (s ) [2] Callister, W.D. & Rethwisch, D.G. 2010, Materials science and engineering : an introduction, 8th ed, Hoboken, NJWiley. xxiii, 885, [82] p. : pages ISBN ; (s ) [3] Björk et. al, 2014, Koneenosien suunnittelu, (s. 497)

10 Ongelmakenttä Murtuma Särön muodostuminen alkaa usein alkuviasta, kuten kuvan tapauksessa kiilaurasta. Väsymisvaurio koostuu särön muodostumisesta, särön kasvusta ja murtumasta [2]. Väsymismurtumassa voidaan havaita alkusärö, kiillottunut väsymisalue sekä loppumurtuma [2]. Kiillottunut väsymisalue Särö Lähteet: [1] Santaoja, 2016, Rasitusopin käsikirja (s ) [2] Callister, W.D. & Rethwisch, D.G. 2010, Materials science and engineering : an introduction, 8th ed, Hoboken, NJWiley. xxiii, 885, [82] p. : pages ISBN ; (s ) [3] Björk et. al, 2014, Koneenosien suunnittelu, (s. 497)

11 Ratkaisu Äärelliseen kestoikään perustuva mitoitus (Wöhlerin käyrä) Äärettömään kestoikään perustuva mitoitus (Smithin piirros) Mitoitetaan akselin paksuus: S=300 MPa, F.a=20000N, n=2 S.sall=S/n=150MPa A=F.a/S.sall= 133mm^2 D=sqrt(A/pii)*2 =13,0 mm Lähteet: [1] Santaoja, 2016, Rasitusopin käsikirja (s ) [2] Callister, W.D. & Rethwisch, D.G. 2010, Materials science and engineering : an introduction, 8th ed, Hoboken, NJWiley. xxiii, 885, [82] p. : pages ISBN ; (s ) [3] Björk et. al, 2014, Koneenosien suunnittelu, (s. 497) [3]

12 Yhteenveto Materiaalit murtuvat alle myötörajan Väsyminen johtuu dynaamisesta kuormituksesta Vaurio koostuu särön muodostumisesta, särön kasvusta sekä lopullisesta murtumasta Kestoikää voidaan arvioida joko Wöhlerin käyrän tai Smithin piirroksen avulla Lähteet: [1] Santaoja, 2016, Rasitusopin käsikirja (s ) [2] Callister, W.D. & Rethwisch, D.G. 2010, Materials science and engineering : an introduction, 8th ed, Hoboken, NJWiley. xxiii, 885, [82] p. : pages ISBN ; (s ) [3] Björk et. al, 2014, Koneenosien suunnittelu, (s. 497)

13 Murtumismekaniikka Meryem Capkan

14 Johdanto Tässä työssä käymme läpi seuraavat asiat Murtumismekaniikka yleisesti Jännityskeskittymät Jännityksen konsentraatiokerroin ja murtumissitkeys Säröt ja niiden vaikutus kappaleen jännitystilaan Käytännön esimerkkejä Kuva

15 Yleisesti murtumismekaniikasta Tutkii kuormitetun säröllisen kappaleen murtumista Arvioi särön koon, nimellisjännityksen ja geometrian yhteisvaikutusta särön kasvuun à Pyrkii ennustamaan särönkasvun suuntaa ja nopeutta Näillä tiedoilla voidaan ennakoida murtumia ja täten parantaa materiaalin mekaanisia ominaisuuksia käyttökohteelle sopivammaksi

16 Lineaaris-elastinen LEFM: Materiaalin oletetaan käyttäytyvän lineaariselastisesti väsymisprosessin aikana Rajoitteita: jännityksen suhde materiaalin murtorajaan ja plastisen alueen koko suhteessa alkusärön kokoon Elastis-plastinen EPFM: Kun alkusärö on hyvin pieni ja kohdistuva jännitys suuri Pienen alkusärön raja-arvo voidaan laskea (kaavaa käytetään arvioimaan LEFM:n käytön soveltuvuutta):

17 Jännityskeskittymä (Stress contcentration) Viat, kuten säröt ja lovet, synnyttävät jännityskeskittymän à Ennenaikainen vaurioituminen Jännityskeskittymä syntyy usein alueelle, jossa särön yms. kolon kaarevuus on suurimmillaan Kuva

18 Jännityksen konsentraatiokerroin Kuvaa jännityksen keskittymistä kappaleessa olevaan epäjatkuvuuskohtaan à ts. ulkoisen voiman vaikutus särön päässä Muodostuu nimellis- ja paikallisjännityksen suhteesta K t = S max /S nim jossa S nim on rakenteen nimellinen jännitys ja S max maksimijännitys

19 Murtumissitkeys (Fracture toughness) Murtumissitkeys K C, yksikkö Mpa m Käytetään rakenteen haurasmurtumien arvioinnissa Mittaa materiaalin kykyä vastustaa särön etenemistä K C = Yσ πc Tasomuodonmuutokselle K IC = EG 1(v2 Kuin K C mutta kappaleille, jotka ovat paksuja suhteessa särön kokoon

20 Laskuesimerkki AISI 4340 teräksen murtumissitkeydeksi tiedetään 45 MPa m. Teräksestä valmistettu komponentti altistetaan 1000 MPa:n vetojännitykselle (σ). Murtuuko komponentti, jos sen suurin tunnettu pintasärö on c=0.76 mm pituinen? Vakion Y voit olettaa olevan 1.0. Murtumissitkeys K C = Yσ πc = 1.0 * 1000MPa * π = MPa m 48.8 MPa m à Komponentti murtuu Kuva 3: American Airlines lento 587 vuonna

21 Särön kasvu Särö = elliptinen vika Kärjen säde 0 Aiheuttaa jännityskeskittymän Särö kasvaa, kun kriittinen jännitys ylittyy σ c = , jossa E=kimmokerroin, y=pintaenergia a=puolikkaan särön pituus Kasvulle 3 perusmoodia Avautumismoodi (Mode I) yleisin, muut rinnalla Kuva

22 Lähteet [1] M. Ashby, H. Shercliff, D. Cebon Materials: engineering, science, processing and design, 3rd edition. Butterworth- Heinemann s. [2] W.D. Callister, Jr. David G. Rethwisch Fundamentals of Materials Science and Engineering: An Integrated Approach, International Student Version, 3rd edition. John Wiley & Sons, INC. [3] CES Edupack [4] Mikko Piispanen Aksiaalivuosaḧko moottorin valurungon va symistarkastelu. [Viitattu ]. Saatavissa: [5] Seija Meskanen, Pentti Toivonen. Sulatto valimoprosessin osana. [Viitattu ]. Saatavissa: Kuvat 1: The Province [Viitattu ] Saatavissa: 2: The Open University. Introduction to forensic engineering [Viitattu ]. Saatavissa 3: Arilive, [Viitattu ] Saatavissa: 4: NDT Resource Center [Viitattu ] Saatavissa:

Vaatimukset. Rakenne. Materiaalit ja niiden ominaisuudet. Timo Kiesi

Vaatimukset. Rakenne. Materiaalit ja niiden ominaisuudet. Timo Kiesi Vaurioituminen I Vaatimukset Rakenne Materiaalit ja niiden ominaisuudet Timo Kiesi 18.9.2013 2 Vaurioituminen Miksi materiaalit murtuvat? Miten materiaalit murtuvat? Timo Kiesi 18.9.2013 3 Miksi insinöörin

Lisätiedot

Murtumismekaniikka III LEFM => EPFM

Murtumismekaniikka III LEFM => EPFM Murtumismekaniikka III LEFM => EPFM LEFM Rajoituksia K on validi, kun plastisuus rajoittuu pienelle alueelle särön kärkeen mitattavat TMMT-tilassa Hauraille materiaaleille Validiteetti Standardin kokeellinen

Lisätiedot

Vauriomekanismi: Väsyminen

Vauriomekanismi: Väsyminen Vauriomekanismi: Väsyminen Väsyminen Väsyminen on vaihtelevan kuormituksen aiheuttamaa vähittäistä vaurioitumista. Erään arvion mukaan 90% vaurioista on väsymisen aiheuttamaa. Väsymisikää voidaan kuvata

Lisätiedot

Murtumismekanismit: Väsyminen

Murtumismekanismit: Väsyminen KJR-C2004 Materiaalitekniikka Murtumismekanismit: Väsyminen 11.2.2016 Väsyminen Väsyminen on dynaamisen eli ajan suhteen aiheuttamaa vähittäistä vaurioitumista. Väsymisvaurio ilmenee särön, joka johtaa

Lisätiedot

Väsyminen. Amanda Grannas

Väsyminen. Amanda Grannas Väsyminen Amanda Grannas Väsyminen Materiaalin struktuurin heikentyminen vaihtelevan kuormitusten tai jännitysten seurauksena Lähtee usein säröstä leviää kasvaa (syklinen jännityskuormitus jatkuu) murtuma

Lisätiedot

Murtumismekaniikka. Jussi Tamminen

Murtumismekaniikka. Jussi Tamminen Murtumismekaniikka Jussi Tamminen Taustaa Murtumismekaanisia kokeita kehitetty 1950-luvun lopusta asti Materiaali murtuu yleensä nimellysjännitystä pienemmällä jännityksellä Kriittisen vikakoon määrittäminen

Lisätiedot

Raerajalujittuminen LPK / Oulun yliopisto

Raerajalujittuminen LPK / Oulun yliopisto Raerajalujittuminen 1 Erkautuslujittuminen Epäkoherentti erkauma: kiderakenne poikkeaa matriisin rakenteesta dislokaatiot kaareutuvat erkaumien väleistä TM teräksissä tyypillisesti mikroseosaineiden karbonitridit

Lisätiedot

Kon Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset

Kon Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset Kon-67.3401 Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset Säteilyhaurastuminen Reaktoripaineastia ja sisukset 12/3/2015 3

Lisätiedot

Testaus ja suunnittelu. Heikki Lagus

Testaus ja suunnittelu. Heikki Lagus Testaus ja suunnittelu Heikki Lagus Tehtävänanto Kerro lyhyesti seuraavista testausmenetelmistä, niistä saatavasta datasta ja miten sitä voidaan hyödyntää suunnittelussa: Charpy-V iskusitkeyskoe (impact

Lisätiedot

Murtumismekaniikka II. Transitiokäyttäytyminen ja haurasmurtuma

Murtumismekaniikka II. Transitiokäyttäytyminen ja haurasmurtuma Murtumismekaniikka II Transitiokäyttäytyminen ja haurasmurtuma Kertauskysymyksiä: Miksi säröt ovat vaarallisia? Miksi säröllinen kappale ei murru pienellä jännityksellä? Mikä on G? Yksikkö? Mikä on K?

Lisätiedot

Vaurioiden tyypilliset syyt

Vaurioiden tyypilliset syyt Vaurioituminen II Vaurioiden tyypilliset syyt 18.9.2013 2 Loppumurtuma Hauras tai sitkeä murtuma Ei juurisyy, vaan viimeinen vaihe pitkässä tapahtumaketjussa. 18.9.2013 3 Väsyminen (Fatigue) 1998 Eschede

Lisätiedot

Koneenosien lujuuslaskenta

Koneenosien lujuuslaskenta Koneenosien lujuuslaskenta Tavoitteet Koneiden luotettavuuden parantaminen Materiaalin säästö Rakenteiden keventäminen Ongelmat Todellisen kuormituksen selvittäminen Moniakselinen jännitys ja muodonmuutos

Lisätiedot

Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm

Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä 27.9.2005 Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm HITSAUKSEN KÄYTTÖALOJA Kehärakenteet: Ristikot, Säiliöt, Paineastiat, Koneenrungot,

Lisätiedot

Murtumissitkeyden arvioimisen ongelmia

Murtumissitkeyden arvioimisen ongelmia Master käyrä Murtumissitkeyden arvioimisen ongelmia Charpy kokeissa suuri hajonta K Ic kokeet kalliita ja vaativat isoja näytteitä Lämpötilariippuvuuden huomioiminen? (pitääkö testata kaikissa lämpötiloissa)

Lisätiedot

Väsymissärön ydintyminen

Väsymissärön ydintyminen Väsymissärön ydintyminen 20.11.2015 1 Vaurio alkaa särön muodostumisella Extruusio Intruusio Deformoitumaton matriisi S-N käyrät Testattu sauvan katkeamiseen Kuvaavat aikaa "engineering särön muodostumiseen"

Lisätiedot

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat TAVOITTEET Esitetään vastaavalla tavalla kuin jännitystilan yhteydessä venymätilan muunnosyhtälöt Kehitetään materiaaliparametrien yhteyksiä; yleistetty Hooken laki Esitetään vaurioteoriat, joilla normaali-

Lisätiedot

Pienahitsien materiaalikerroin w

Pienahitsien materiaalikerroin w Pienahitsien materiaalikerroin w Pienahitsien komponenttimenettely (SFS EN 1993-1-8) Seuraavat ehdot pitää toteutua: 3( ) ll fu w M ja 0,9 f u M f u = heikomman liitettävän osan vetomurtolujuus Esimerkki

Lisätiedot

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen Yleisnimitys vaurioille, joissa ympäristö altistaa ennenaikaiselle vauriolle Lukuisia eri mekanismeja ja tyyppejä Tässä: Jännistyskorroosio

Lisätiedot

Kon Rakenneaineet jännitysten ja ympäristön vaikutusten alaisina 5 op Periodit I II. Luennoitsija: Iikka Virkkunen Harjoitukset: Timo Kiesi

Kon Rakenneaineet jännitysten ja ympäristön vaikutusten alaisina 5 op Periodit I II. Luennoitsija: Iikka Virkkunen Harjoitukset: Timo Kiesi Kon-67.3401 Rakenneaineet jännitysten ja ympäristön vaikutusten alaisina 5 op Periodit I II Luennoitsija: Iikka Virkkunen Harjoitukset: Timo Kiesi Työtavat 12 luentoa Viikolla 43 ei luentoa Luennot jatkuvat

Lisätiedot

CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet

CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet Laskuharjoitus 18.9.2017, Materiaalien ominaisuudet Tämä harjoitus ei ole arvioitava, mutta tämän tyyppisiä tehtäviä saattaa olla tentissä. Tehtävät perustuvat kurssikirjaan.

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten ja hauraitten materiaalien jännitysvenymäkäyttäytyminen

SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten ja hauraitten materiaalien jännitysvenymäkäyttäytyminen TAVOITTEET Jännitysten ja venymien yhteys kokeellisin menetelmin: jännitysvenymäpiirros Teknisten materiaalien jännitys-venymäpiirros 1 SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten

Lisätiedot

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. 1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.

Lisätiedot

Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella.

Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella. K. Aineen koestus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella. K. 1 Väsyminen Väsytyskokeella on

Lisätiedot

CHEM-A1410 Materiaalitieteen Perusteet Luento 3: Mekaaniset ominaisuudet Ville Jokinen

CHEM-A1410 Materiaalitieteen Perusteet Luento 3: Mekaaniset ominaisuudet Ville Jokinen CHEM-A1410 Materiaalitieteen Perusteet Luento 3: Mekaaniset ominaisuudet 24.09.2019 Ville Jokinen Mitä seuraavat ominaisuudet tarkalleen kuvaavat? Luja? Kova? Pehmeä? Venyvä? Elastinen? Sitkeä? Hauras?

Lisätiedot

KJR-C2004 Materiaalitekniikka. Käytännön järjestelyt, kevät 2017

KJR-C2004 Materiaalitekniikka. Käytännön järjestelyt, kevät 2017 KJR-C2004 Materiaalitekniikka Käytännön järjestelyt, kevät 2017 Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa: erotella ja selittää materiaalitekniikan alan käsitteet ja terminologian yhdistää materiaaliominaisuudet

Lisätiedot

MEKAANINEN AINEENKOETUS

MEKAANINEN AINEENKOETUS MEKAANINEN AINEENKOETUS KOVUUSMITTAUS VETOKOE ISKUSITKEYSKOE 1 Kovuus Kovuus on kovuuskokeen antama tulos! Kovuus ei ole materiaaliominaisuus samalla tavalla kuin esimerkiksi lujuus tai sitkeys Kovuuskokeen

Lisätiedot

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 7.3. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 2 Ratkaisut 1.

Lisätiedot

Liite A : Kuvat. Kuva 1.1: Periaatekuva CLIC-kiihdyttimestä. [ 1 ]

Liite A : Kuvat. Kuva 1.1: Periaatekuva CLIC-kiihdyttimestä. [ 1 ] Liite A : Kuvat Kuva 1.1: Periaatekuva CLIC-kiihdyttimestä. [ 1 ] Kuva 2.1: Jännityksen vaihtelu ajan suhteen eri väsymistapauksissa. Kuvaajissa x-akselilla aika ja y-akselilla jännitys. Kuvien merkinnöissä

Lisätiedot

Makroskooppinen approksimaatio

Makroskooppinen approksimaatio Deformaatio 3 Makroskooppinen approksimaatio 4 Makroskooppinen mikroskooppinen Homogeeninen Isotrooppinen Elastinen Epähomogeeninen Anisotrooppinen Inelastinen 5 Elastinen anisotropia Material 2(s 11

Lisätiedot

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2 KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 2 Pienryhmäharjoitusten aiheet 1. Materiaaliominaisuudet ja tutkimusmenetelmät 2. Metallien deformaatio ja lujittamismekanismit 3. Faasimuutokset 4. Luonnos:

Lisätiedot

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

Miksi vaurioita I. Triviaaliselitykset eivät riitä estämään vaurioita jotka voitaisiin estää nykytiedolla II. Syvempikin vaurioanalyysi jää tyypillise

Miksi vaurioita I. Triviaaliselitykset eivät riitä estämään vaurioita jotka voitaisiin estää nykytiedolla II. Syvempikin vaurioanalyysi jää tyypillise Vaurioita - teasers Miksi vaurioita I. Triviaaliselitykset eivät riitä estämään vaurioita jotka voitaisiin estää nykytiedolla II. Syvempikin vaurioanalyysi jää tyypillisesti alan sisäiseksi tiedoksi ja

Lisätiedot

KERTOPUUN ~1URTUMISSITKEYS. SAROii AVAAVASSA KUOR~liTUKSESSA. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.19 No 3 1986, s. 3... 12. Fonsel ius JOHDANTO

KERTOPUUN ~1URTUMISSITKEYS. SAROii AVAAVASSA KUOR~liTUKSESSA. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.19 No 3 1986, s. 3... 12. Fonsel ius JOHDANTO KERTOPUUN ~1URTUMISSITKEYS SAROii AVAAVASSA KUOR~liTUKSESSA t~ikael Fonsel ius Rakenteiden Mekaniikka, Vol.19 No 3 1986, s. 3... 12 TIIVISTEL~1A: Kertopuun murtumissitkeytvi saroa avaavassa kuormituksessa

Lisätiedot

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)! LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 31.3.2016 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Lisätiedot

AKSIAALIVUOSÄHKÖMOOTTORIN VALURUNGON VÄSYMISTARKASTELU

AKSIAALIVUOSÄHKÖMOOTTORIN VALURUNGON VÄSYMISTARKASTELU LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari AKSIAALIVUOSÄHKÖMOOTTORIN VALURUNGON VÄSYMISTARKASTELU Lappeenrannassa 3.2.2011

Lisätiedot

TRANSITIOLÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN KYLMÄNKESTÄVILLÄ TERÄKSILLÄ DETERMINATION OF THE TRANSITION TEMPERATURE OF COLD-RESISTANT STEELS

TRANSITIOLÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN KYLMÄNKESTÄVILLÄ TERÄKSILLÄ DETERMINATION OF THE TRANSITION TEMPERATURE OF COLD-RESISTANT STEELS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari TRANSITIOLÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN KYLMÄNKESTÄVILLÄ TERÄKSILLÄ DETERMINATION OF THE TRANSITION TEMPERATURE

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34 SISÄLLYSLUETTELO Kirjallisuusluettelo 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Lujuusopin sisältö ja tavoitteet 13 1.2 Lujuusopin jako 15 1.3 Mekaniikan mallin muodostaminen 16 1.4 Lujuusopillisen suunnitteluprosessin kulku

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

Laskuharjoitus 1 Ratkaisut Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 28.2. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1.

Lisätiedot

TILASTOLLINEN KOON VAIKUTUS MONOTONISESSA KUORMITUKSESSA

TILASTOLLINEN KOON VAIKUTUS MONOTONISESSA KUORMITUKSESSA TILASTOLLINEN KOON VAIKUTUS MONOTONISESSA KUORMITUKSESSA 1 TIIVISTELMÄ Tilastolliset mitoitusmenetelmät ovat valtaamassa alaa metallien väsymislujuuden mitoituksessa. Vanhastaan on ollut tunnettua, että

Lisätiedot

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat

Lisätiedot

HITSATUN LIITOKSEN VÄSYMISKESTÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN SÄRÖN KASVUN SIMULOINNILLA

HITSATUN LIITOKSEN VÄSYMISKESTÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN SÄRÖN KASVUN SIMULOINNILLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Teräsrakenteiden laboratorio BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari HITSATUN LIITOKSEN VÄSYMISKESTÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN SÄRÖN KASVUN

Lisätiedot

FYSP1082 / K4 HELMHOLTZIN KELAT

FYSP1082 / K4 HELMHOLTZIN KELAT FYSP1082 / K4 HELMHOLTZIN KELAT Johdanto Työssä mitataan ympyränmuotoisten johdinkelojen tuottamaa magneettikenttää kelojen läheisyydessä sekä sähkövirran että etäisyyden funktiona. Sähkömagnetismia ja

Lisätiedot

Johdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä

Johdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä FYSP105 / K2 HELMHOLTZIN KELAT Johdanto Työssä mitataan ympyränmuotoisten johdinkelojen tuottamaa magneettikenttää kelojen läheisyydessä sekä sähkövirran että etäisyyden funtiona. Sähkömagnetismia ja työssä

Lisätiedot

Harjoitus 10. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Harjoitus 10. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.

Lisätiedot

CHEM-A1410 Tulevaisuuden materiaalit, 2. luento, ominaisuuksista

CHEM-A1410 Tulevaisuuden materiaalit, 2. luento, ominaisuuksista CHEM-A1410, luento 2 CHEM-A1410 Tulevaisuuden materiaalit, 2. luento, ominaisuuksista Jari Aromaa, Kemian tekniikan ja metallurgian laitos 2. luento, sisällys Mitä tarkoitetaan materiaalin ominaisuuksilla

Lisätiedot

Vaihdelaa(kon synkronirengas C.R Gagg & P.R Lewis / Engineering Failure Analysis 16 (2009)

Vaihdelaa(kon synkronirengas C.R Gagg & P.R Lewis / Engineering Failure Analysis 16 (2009) Vaihdelaa(kon synkronirengas C.R Gagg & P.R Lewis / Engineering Failure Analysis 16 (2009) 1775 1793 Miten synkronirengas vaurioitui? Mitä yksityiskohka voidaan havaita, joiden perusteella edelliseen kysymykseen

Lisätiedot

KJR-C2004 materiaalitekniikka Materiaalinvalinta ja elinkaarianalyysi

KJR-C2004 materiaalitekniikka Materiaalinvalinta ja elinkaarianalyysi KJR-C2004 materiaalitekniikka Materiaalinvalinta ja elinkaarianalyysi Harjoituskierros 4 Aiheesta kirjoissa Callister & Rethwish. Materials Science and Engineering Chapter 22. Economis, Environmental,

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 1 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 3.11.2013 Seuraavasta aineistosta kiitän Timo Kauppia Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu 2 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET Ruostumattomat teräkset ovat standardin SFS EN 10022-1 mukaan seostettuja

Lisätiedot

Vastaanotettu Hyväksytty Julkaistu verkossa

Vastaanotettu Hyväksytty Julkaistu verkossa Rakenteiden Mekaniikka Vol. 50, Nro 3, 2017, s. 153-157 https://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/index https://doi.org/10.23998/rm.23998/rm.65049 Kirjoittaja(t) 2017. Vapaasti saatavilla CC BY-SA 4.0 lisensioitu.

Lisätiedot

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET Suoran sauvan veto tai puristus Jännityksen ja venymän välinen yhteys

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET Suoran sauvan veto tai puristus Jännityksen ja venymän välinen yhteys SISÄLLYSLUETTELO Kirjallisuusluettelo 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Lujuusopin sisältö ja tavoitteet 13 1.2 Lujuusopin jako 15 1.3 Mekaniikan mallin muodostaminen 16 1.4 Lujuusopillinen suunnittelu 18 1.5 Lujuusopin

Lisätiedot

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaation jännitystila Dislokaatioiden vuorovaikutus Jännitystila aiheuttaa dislokaatioiden vuorovaikutusta

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Koneenrakennustekniikan laitos Koneenrakennuksen materiaalitekniikka. KJR-C2004 Materiaalitekniikka. CES-pikaohje

Aalto-yliopisto Koneenrakennustekniikan laitos Koneenrakennuksen materiaalitekniikka. KJR-C2004 Materiaalitekniikka. CES-pikaohje Aalto-yliopisto Koneenrakennustekniikan laitos Koneenrakennuksen materiaalitekniikka KJR-C2004 Materiaalitekniikka CES-pikaohje Timo Kiesi Versio 1.0 (12.1.2015), päivitetty 3.1.2017 Sisällys 1. CES:n

Lisätiedot

Johdatus materiaalimalleihin

Johdatus materiaalimalleihin Johatus materiaalimalleihin Johatus materiaalimalleihin. harjoitus - virumis- ja vauriomallit Tehtävä. Nortonin-Baileyn virumismalli on muotoa ε c σ p σ t c σ + K σ, jossa σ on kuormittamattoman materiaalin

Lisätiedot

15. Rajakerros ja virtaus kappaleiden ympäri. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

15. Rajakerros ja virtaus kappaleiden ympäri. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet 15. Rajakerros ja virtaus kappaleiden ympäri KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten virtaus käyttäytyy fluidiin upotetun kappaleen ympärillä ja erityisesti sen välittömässä läheisyydessä?

Lisätiedot

Nanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit Näkökohtia, muutoksia vuoden 2008 jälkeen?

Nanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit Näkökohtia, muutoksia vuoden 2008 jälkeen? Nanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit Näkökohtia, muutoksia vuoden 2008 jälkeen? OLLI IKKALA aakatemiaprofessori Department of Applied Physics, Aalto University School of Science (formerly Helsinki

Lisätiedot

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv 2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyvien vakioiden määrittämiseen. Jännitystila on siten

Lisätiedot

ULTRALUJAN TERÄKSISEN RAKENNEPUTKEN JA VEITSILEVYN LIITOKSEN MUOTOILU HAURASMURTUMAA VASTAAN

ULTRALUJAN TERÄKSISEN RAKENNEPUTKEN JA VEITSILEVYN LIITOKSEN MUOTOILU HAURASMURTUMAA VASTAAN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari ULTRALUJAN TERÄKSISEN RAKENNEPUTKEN JA VEITSILEVYN LIITOKSEN MUOTOILU HAURASMURTUMAA

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Konetekniikan koulutusohjelma KESTOMAGNEETTIKONEEN ROOTTORIN VÄSYMISANALYYSI

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Konetekniikan koulutusohjelma KESTOMAGNEETTIKONEEN ROOTTORIN VÄSYMISANALYYSI LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Konetekniikan koulutusohjelma Tommi Veiste KESTOMAGNEETTIKONEEN ROOTTORIN VÄSYMISANALYYSI Tarkastajat: Professori Aki Mikkola DI Janne

Lisätiedot

Ratkaisut 2. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

Ratkaisut 2. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

KUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA

KUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA KUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET 18.12.2008 ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA 1 Johdanto Muovauksen vaikutuksesta metallien lujuus usein kasvaa ja venymä pienenee.

Lisätiedot

Kuparikapselin pitkäaikaiskestävyys

Kuparikapselin pitkäaikaiskestävyys Kuparikapselin pitkäaikaiskestävyys Juhani Rantala, Pertti Auerkari, Stefan Holmström & Jorma Salonen VTT, Espoo Tapio Saukkonen TKK Materiaalitekniikan laboratorio, Espoo KYT2010 Puoliväliseminaari 26.9.2008,

Lisätiedot

KON-C3002. Tribologia. Kosketusjännitykset

KON-C3002. Tribologia. Kosketusjännitykset KON-C300 Tribologia Kosketusjännitykset 0.05.08 Kosketusjännitykset Esitys poikkeaa KOS-kirjan luvun.8 esitystavasta Tässä seurataan pääosin Tribologia-kirjan (Kivioja et al., 6p, 00, luvut 3. 3.4) esitystapaa

Lisätiedot

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus TAVOITTEET Määritetään aksiaalisesti kuormitetun sauvan muodonmuutos Esitetään menetelmä, jolla ratkaistaan tukireaktiot tapauksessa, jossa statiikan tasapainoehdot eivät riitä Analysoidaan lämpöjännitysten,

Lisätiedot

Kuparikapselin pitkäaikaiskestävyys

Kuparikapselin pitkäaikaiskestävyys KYT2010 Kuparikapselin pitkäaikaiskestävyys Pertti Auerkari, Stefan Holmström & Jorma Salonen VTT, Espoo Tapio Saukkonen TKK Materiaalitekniikan laboratorio, Espoo Sisällys Johdanto: tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

AINETTA LISÄÄVÄLLÄ VAL- MISTUKSELLA TUOTETTUJEN METALLISTEN KAPPALEIDEN VÄSYMINEN

AINETTA LISÄÄVÄLLÄ VAL- MISTUKSELLA TUOTETTUJEN METALLISTEN KAPPALEIDEN VÄSYMINEN 1 (55) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA AINETTA LISÄÄVÄLLÄ VAL- MISTUKSELLA TUOTETTUJEN METALLISTEN KAPPALEIDEN VÄSYMINEN DEADMAN (DESIGN FOR ADDITIVE MANUFACTURING)

Lisätiedot

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti

Lisätiedot

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori FYSA5 Kvanttimekaniikka I, Osa B 7.. tentti: 4 tehtävää, 4 tuntia. a) p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori T ɛ) = iɛ h P. Osoita tämän avulla, että äärellistä siirtoa

Lisätiedot

JGYG-MR-maanjärist S-E Hjelt. Voimien vaikuttaessa reaaliseen aineeseen tapahtuu siinä muutoksia eli aine DEFORMOITUU.

JGYG-MR-maanjärist S-E Hjelt. Voimien vaikuttaessa reaaliseen aineeseen tapahtuu siinä muutoksia eli aine DEFORMOITUU. Maanjäristyksistä http://tremor.nmt.edu/how.html 2003-09 JGYG-MR-maanjärist S-E Hjelt 1 Voimien vaikuttaessa reaaliseen aineeseen tapahtuu siinä muutoksia eli aine DEFORMOITUU. Jännitys (stress) => muuntuma

Lisätiedot

Ydinjätekapselin deformaatiomekanismit Projektin johtaja: Hannu Hänninen Tutkijat: Kati Savolainen ja Tapio Saukkonen

Ydinjätekapselin deformaatiomekanismit Projektin johtaja: Hannu Hänninen Tutkijat: Kati Savolainen ja Tapio Saukkonen Ydinjätekapselin deformaatiomekanismit Projektin johtaja: Hannu Hänninen Tutkijat: Kati Savolainen ja Tapio Saukkonen Projektin tavoite Selvittää mikroskooppinen ja makroskooppinen plastinen deformaatio

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA. Todennäköisyysteoriaan ja murtumismekaniikkaan pohjautuva laskentatyökalu teollisuuden tarpeisiin.

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA. Todennäköisyysteoriaan ja murtumismekaniikkaan pohjautuva laskentatyökalu teollisuuden tarpeisiin. TEKNILLINEN TIEDEKUNTA Todennäköisyysteoriaan ja murtumismekaniikkaan pohjautuva laskentatyökalu teollisuuden tarpeisiin Samuli Karsikas KONETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA Diplomityö 2018 TIIVISTELMÄ Todennäköisyysteoriaan

Lisätiedot

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)! LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 17.12.2015 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

KJR- C2004 Materiaalitekniikka

KJR- C2004 Materiaalitekniikka KJR- C2004 Materiaalitekniikka Pvm Tekijä Muutos 8.1.2016 Timo Kiesi Originaaliversio Kurssin sisältö ja osaamistavoitteet Kurssi käsittelee eri materiaalien (eli metallit, polymeerit, keraamit ja lasit,

Lisätiedot

Hitsattu rakenne vikojen vaikutus lujuuteen ja elinikään

Hitsattu rakenne vikojen vaikutus lujuuteen ja elinikään Hitsattu rakenne vikojen vaikutus lujuuteen ja elinikään Pertti Auerkari & Jorma Salonen VTT, Espoo sähköposti: pertti.auerkari@vtt.fi SHY NDT-päivät, Turku 24.9.2013 22/09/2013 2 Hitsaus heikentää? Hitsausliitos

Lisätiedot

Kon Teräkset Harjoituskierros 7. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka

Kon Teräkset Harjoituskierros 7. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 7. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Hammaspyörät Suunnittelustandardit Euroopassa esimerkiksi: ISO 6336-1 5

Lisätiedot

Luento 3. Millerin indeksit Kidevirheet Röntgendiffraktio Elastisuusteoria

Luento 3. Millerin indeksit Kidevirheet Röntgendiffraktio Elastisuusteoria Luento 3 Millerin indeksit Kidevirheet Röntgendiffraktio Elastisuusteoria Luento 3 Millerin indeksit Kidevirheet Röntgendiffraktio Elastisuusteoria Kidesuunnat Kidesuuntien määrittäminen kuutiollisessa

Lisätiedot

KETJULUKON KESTÄVYYDEN VARMENTAMINEN

KETJULUKON KESTÄVYYDEN VARMENTAMINEN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Teräsrakenteiden laboratorio BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari KETJULUKON KESTÄVYYDEN VARMENTAMINEN Lappeenrannassa 14.04.2014

Lisätiedot

Tehtävä 1. Lähtötiedot. Kylmämuovattu CHS 159 4, Kylmävalssattu nauha, Ruostumaton teräsnauha Tehtävän kuvaus

Tehtävä 1. Lähtötiedot. Kylmämuovattu CHS 159 4, Kylmävalssattu nauha, Ruostumaton teräsnauha Tehtävän kuvaus Tehtävä 1 Lähtötiedot Kylmämuovattu CHS 159 4, Kylmävalssattu nauha, Ruostumaton teräsnauha 1.437 LL 33, 55 mm AA 19,5 cccc² NN EEEE 222222 kkkk II 585,3 cccc 4 dd 111111 mmmm WW eeee 73,6 cccc 3 tt 44

Lisätiedot

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z. FYSA5 Kvanttimekaniikka I, Osa B.. tentti: 4 tehtävää, 4 tuntia. Tarkastellaan pyörimismääräoperaattoria J, jonka komponentit toteuttavat kommutaatiorelaatiot [J x, J y ] = i hj z, [J y, J z ] = i hj x,

Lisätiedot

Stalatube Oy. P u t k i k a n n a k k e e n m a s s o j e n v e r t a i l u. Laskentaraportti

Stalatube Oy. P u t k i k a n n a k k e e n m a s s o j e n v e r t a i l u. Laskentaraportti P u t k i k a n n a k k e e n m a s s o j e n v e r t a i l u Laskentaraportti 8.6.2017 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 EN 1.4404 putkikannakkeen kapasiteetti... 4 1.1 Geometria ja materiaalit... 4 1.2 Verkotus...

Lisätiedot

Metallit jaksollisessa järjestelmässä

Metallit jaksollisessa järjestelmässä Metallit Metallit käytössä Metallit jaksollisessa järjestelmässä 4 Metallien rakenne Ominaisuudet Hyvin muokattavissa, muovattavissa ja työstettävissä haluttuun muotoon Lujia Verraten korkea lämpötilan

Lisätiedot

Kon Teräkset Harjoituskierros 6.

Kon Teräkset Harjoituskierros 6. Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 6. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Viikkoharjoitus #6 - kysymykset Mitä on karkaisu? Miten karkaisu suunnitellaan?

Lisätiedot

Deformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000

Deformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000 Deformaatio Kertaus Deformaatio Kiteen teoreettinen lujuus: σ E/8 Todelliset lujuudet lähempänä σ E/1000 3 Dislokaatiot Mekanismi, jossa deformaatio mahdollista ilman että kaikki atomisidokset murtuvat

Lisätiedot

Terän kiinnittimen kehitys

Terän kiinnittimen kehitys Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka Lappeenranta Kone- ja tuotantotekniikka Kone- ja tuotesuunnittelu Marko Marttila Terän kiinnittimen kehitys Opinnäytetyö 2012 Tiivistelmä Marko Marttila Terän kiinnittimen

Lisätiedot

Materiaalien mekaniikka

Materiaalien mekaniikka Materiaalien mekaniikka 3. harjoitus jännitys ja tasapainoyhtälöt 1. Onko seuraava jännityskenttä tasapainossa kun tilavuusvoimia ei ole: σ x = σ 0 ( 3x L + 4xy 8y ), σ y = σ 0 ( x L xy + 3y ), τ xy =

Lisätiedot

ELEMENTTIKOON VAIKUTUS VÄSYMISMENETELMIEN TARKKUUTEEN THE EFFECT OF MESH SIZING TO THE CONVERGENCE OF FATIGUE STRENGTH METHODS

ELEMENTTIKOON VAIKUTUS VÄSYMISMENETELMIEN TARKKUUTEEN THE EFFECT OF MESH SIZING TO THE CONVERGENCE OF FATIGUE STRENGTH METHODS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT Energiajärjestelmät LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari ELEMENTTIKOON VAIKUTUS VÄSYMISMENETELMIEN TARKKUUTEEN THE EFFECT OF MESH SIZING TO THE CONVERGENCE

Lisätiedot

TkL. Matti Koskimäki

TkL. Matti Koskimäki LAPPEENRANNNAN TEKNILLLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Teräsrakenteiden laboratorio Konetekniikan koulutusohjelma Antti Raskinen DIGITAALISEN VALMISTUKSEN VAIKUTUS HITSATUN RAKENTEEN VÄSYMISKESTÄVYYTEEN

Lisätiedot

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus

Lisätiedot

Kitkaväsymisestä aiheutuvien säröjen etenemisen tutkiminen murtumismekaniikan avulla

Kitkaväsymisestä aiheutuvien säröjen etenemisen tutkiminen murtumismekaniikan avulla Rakenteiden Mekaniikka Vol. 50, Nro 3, 2017, s. 186-190 http://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/index https:/doi.org/10.23998/rm.64935 Kirjoittaja(t) 2017. Vapaasti saatavilla CC BY-SA 4.0 lisensioitu.

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen

Lisätiedot

Kalsinaattorin siirtymien ja teräskuoren murtumien tutkiminen

Kalsinaattorin siirtymien ja teräskuoren murtumien tutkiminen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Konstruktiotekniikka Miikka Leppänen Kalsinaattorin siirtymien ja teräskuoren murtumien tutkiminen Diplomityö Työn 1. tarkastajana

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri

Lisätiedot

Harjoitus 6. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Harjoitus 6. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 KJR-C001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/01 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 1:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri

Lisätiedot

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari VÄÄNTÖRASITETUN RAKENNEOSAN EURONORMIIN PERUSTUVA KESTÄVYYSLASKENTAYHTÄLÖIDEN

Lisätiedot