Näkökulmia kirjallisuuteen, 7 Remes, jälkikolonialismi & feminismi

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Näkökulmia kirjallisuuteen, 7 Remes, jälkikolonialismi & feminismi"

Timo-Jaakko Toivonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Näkökulmia kirjallisuuteen, 7 Remes, jälkikolonialismi & feminismi Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Jättäkää myöhästyville paikkoja oven lähelle.

2 Ohjelma 1. Keskustelua Ilkka Remeksen 6/12-teoksesta 2. Jälkikolonialismista ja feminismistä

3 Pohdittavia seikkoja Remeksen teoksessa Mikä on tarinan "opetus" tai "sanoma"? Kerronnan piirteitä Millä tavalla kerronta etenee? Esim. mitä kerrotaan tarkkaan, mitä jätetään pois? Kenen näkökulmasta asiat kerrotaan? Miten esimerkiksi saamme tietään kenraali Jankovicin menneisyydestä? Kuka kertoo mitäkin osaa tarinasta? Miten näkökulmat vaikuttavat siihen, kuinka suhtaudumme hahmoihin?

4 Jatkoa edelliseen Toimintajännärin piirteistä Millä tavalla kerronta tai tyyli vastaa toimintajännärille ominaisia piirteitä? Onko teoksella jokin sanoma vai onko politiikka pelkkä keino luoda hahmoja ja saada aikaan juonta eteenpäin kuljettava konflikti? Miten "toiseus", toisen kulttuurin/elämäntavan edustajat esitetään tekstissä?

5 Dekonstruktion soveltamista Remeksen teokseen Onko tekstissä jokin keskeinen vastakohtapari, jota se käsittelee? Mikä horjuttaa tätä vastakohtaparia? Millaisia arvoituksia tekstissä esiintyy ja miten ne ratkaistaan? Millaisia konnotaatioita keskeisiin käsitteisiin liittyy? Millaisia tärkeitä vastakohtapareja tarinassa on? Millaisia toimintoja ja tapahtumia tekstissä on? Millaisia ajatuksia ne herättävät? Millaista taustatietoa teksti edellyttää lukijalta? (Ylipäätään ja toimintajännärin lajintuntemuksen osalta?)

6 Jälkikolonialismin ydinajatus Pohtia sitä, miten kolonialisointi on vaikuttanut ihmisiin, miten se on heijastunut kirjallisuuteen. Menetelmät usein dekonstruktiivisia, pohditaan toiseuden esittämistä, identiteettiä, hierarkioita. Keskeisiä hahmoja Edward Said, Gayatri Spivak, Homi Bhabha.

7 Edward Said Inspiraation lähteenä Foucault'n ajatus, että tieto on vallankäytön väline. Orientalismi - diskurssi perustuu voimakkaalle erottelulle lännen ja idän välillä. Alettiin tutkia tapoja esittää kolonialisoituja alueita kirjallisuudessa. Ongelma: Saidin näkemyksiä alettiin pitää liian yleistävinä.

8 Edward Said: Culture and Imperialism Vastustava lukeminen: tekstejä luetaan ja kirjoitetaan valtavirtaa vasten. Jälkikolonialistiset kirjailijat muuntavat tutut myytit ja symbolit omiin tarpeisiinsa, leikittelemällä ristiriidoilla he pääsevät ilmaisemaan omaa näkemystään maailmasta. Iskeminen takaisin: kirjoittajat käyttävät esimerkiksi stereotyyppisiä alkuperäiskansojen kuvauksia tavalla, joka kyseenalaistaa ne.

9 Homi Bhabha Keskittyy kolonialistisen järjestelmän ambivalenssiin ja etsii vastustusmahdollisuuksia sen kautta. Huomion kohteena erityisesti kolonialistisen diskurssin epävakaat kohdat ja halkeamat. Välitila: viittaa esim. itsen ja toisen välillä syntyviin ristiriitaisiin tunteisiin, toisaalta haluun päästä lähelle toisaalta haluun vetäytyä. Kolonialisoija/kolonialisoitu -parin riippuvuus toisistaan. Stereotyyppien epävakaus Merkkien toistettavuus aiheuttaa sen, että ne saavat aina uuden merkityksen uudessa kontekstissa. Kolonialisoidut hybridisoivat heille esitellyt eurooppalaiset näkemykset.

10 Jälkikolonialistinen tutkimus käytännössä Analysoi tekstejä kulttuuristen erojen ja erilaisten identiteettien kautta. Kyseenalaistaa kaanonia. Korostaa sitä, että tutkijan on oltava tietoinen siitä, miten hänen taustansa vaikuttaa näkemykseen teksteistä kulttuurin näkökulmasta.

11 Gender-tutkimuksen ydinajatus Pyrkimyksenä muuttaa naisten (myöhemmin myös miesten) asemaa tuomalla esiin alistussuhteita ylläpitäviä oletuksia teksteissä ja kulttuurissa. Tutkia nais- ja mieskuvaa ja kyseenalaistaa sitä. Tuoda esiin unohdettuja naiskirjailijoita.

12 Feminismi kirjallisuudentutkimuksessa Neljä pääsuuntausta Naiskuvatutkimus Gynokritiikki Ranskalainen feminismi Ns. kolmas aalto

13 Naiskuvatutkimus Taustaoletuksena, että kaikki kirjallisuus sisältää implisiittisiä sosiaalisia oletuksia miesten ja naisten rooleista. Tutkii sitä, miten naishahmot on esitetty miesten kirjoittamassa kirjallisuudessa. Keskittyy yksityiskohtaiseen kielen ja kielikuvien analyysiin. Pyrkii paljastamaan piilossa olevat taustaoletukset. Vastustava lukeminen - kyseenalaistaa tekstin ideologiset painotukset. Myöhemmin laajentunut Foucault'laiseksi diskurssin tutkimukseksi, oletuksena, että tekstit sekä heijastavat vallitsevia normeja että kyseenalaistavat niitä.

14 Gynokritiikki Tavoitteena nostaa esiin naiskirjailijoita, jotka ovat jääneet vaille huomiota. Oletuksena, että mieskeskeinen traditio oli työntänyt monia naisia marginaaliin.

15 Elaine Showalter: A literature of their own 1977 Kyseenalaisti erityisesti niitä kriteerejä, joilla kirjallisuutta on arvotettu. Eräs Showalterin keskeisistä argumenteista oli, että naisilla on oma tapansa kirjoittaa, joka näkyy esimerkiksi toistuvissa teemoissa ja kielikuvissa. Jotta naiskirjailijoita voisi arvostaa oikein, heitä pitäisi lukea eri näkökulmasta kuin mieskirjailijoita. Olennaista tutkia myös naisia kirjailijoina.

16 Uusi ranskalainen feminismi Kolme keskeistä hahmoa: Julia Kristeva, Helene Cixous, Luce Irigaray Tärkeää yhteys lingvistiikkaan, filosofiaan ja psykologiaan. Kieli on keskeinen väline patriarkaatin ylläpitämisessä.

17 Yhteys psykoanalyysiin Keskittyvät pre-oidipaaliseen vaiheeseen, jolloin lapsi ja äiti elävät symbioosisuhteessa. Kyseessä on esikielellinen vaihe, jolloin äiti on kaikkivoipa ja lapsen elämän keskeisin hahmo. Lacan ja kielen keskeisyys Siirtyessään symboliseen järjestykseen lapselle alkaa syntyä käsitys erilaisista luokittelutavoista tämän seurauksena käsitys itsestä erillisenä, tiettyyn sukupuoliluokkaan kuuluvana ihmisenä

18 Julia Kristeva: semioottinen ja symbolinen vaihe semioottinen vaihe viittaa esikielelliseen esioidipaaliseen vaiheeseen, jolloin lapsi ei tunne rajoja eikä erillistä minää symboliseen vaiheeseen siirtymisen jälkeenkin semioottinen pyrkii esiin symbolisen alta -> symbolinen järjestys ei ole vakaa ja luonnollinen symbolinen kieli on miesten hallitsemaa, näin ollen naiset eivät pysty ilmaisemaan itseään edes kielen avulla

19 Naiskirjoitus - Écriture feminine Naisellinen tapa kirjoittaa Olennaista kaikenlainen "häirintä", teksteihin sisältyvät aukot, sanaleikit, rytmit jne. Usein vaikealukuista ja epäkoherenttia -> seurausta siitä, että naiset ovat olleet niin kauan alistettuna ja joutuneet puhumaan lainatulla kielellä. Sotkemalla kielen järjestystä voidaan häiritä sosiaalisia rakenteita. Semioottinen ja symbolinen kielenkäytön aspekteja, myös miehet voivat käyttää molempia. Kristevan esimerkkinä usein Joycen Odysseus.

20 Miestutkimus Liittyi aluksi miesliikkeisiin homojen liike uusi miesliike - korostaa miehisiä hyviä antiseksistinen miesliike R. W. Connell ja hegemoninen maskuliinisuus sisältää ajatuksen yhteiskunnallisista normeista, jotka pitävät yllä tietynlaista mieskuvaa tämäkin kuva on fiktio, tutkimuksessa pyritään usein tarkentamaan ja kyseenalaistamaan sitä

21 Judith Butler ja ns. kolmas aalto Gender trouble 1990 sukupuoli on liukuva ajatus feminiinisestä ja maskuliinisesta toisensa vastakohtina on keinotekoinen rakennelma vastustamalla sukupuoleen liittyviä normeja tämä vastakohtapari voidaan dekonstruoida tämä luo tilaa moninaisille sukupuolipositioille

22 Gender-tutkimus käytännössä kirjallisuuden alueella arvioi uudelleen kirjallista kaanonia ja nostaa esiin naiskirjailijoita analysoi kirjallisuudessa esiintyviä nais- ja mieskuvia harrastaa vastustavaa lukemista ts. kyseenalaistaa tekstin sisältämiä oletuksia tutkii "naiskielen ilmentymiä" asettaa kyseenalaiseksi käsityksen itsestään selvästä mieheydestä

23 Kysymyksiä seuraavaa kertaa varten Mitä jälkikolonialistisia aineksia Nuruddin Farahin teoksessa on? Miten esimerkiksi ihmisten identiteetti näyttää rakentuvan? Mitä feministisiä piirteitä teoksesta voi löytää? Miten esimerkiksi miehet ja naiset on kuvattu?

Samankaltaiset tiedostot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.