Rakennus ja ympäristölautakunta JOENSUU Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) /11.01.

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI MAA AINESLUPAPÄÄTÖS Rakennus ja ympäristölautakunta Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen JOENSUU Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) / / ASIA Päätös Maansiirto Putto Ky:n maa aineslain 4 :n mukaisesta maa ainesten ottamislupahakemuksesta. Päätös sisältää ratkaisun maa aineslain 21 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Maansiirto Putto Ky Niskantie 1, Eno y tunnus yhteyshenkilö Matti Putto p KIINTEISTÖTIEDOT JA OTTAMISALUEEN SIJAINTI Joensuun kaupunki, Enon kylä, tila Ruosmansuo RN:o 50:10. ( ) Kiinteistön omistaa Metsäyhtymä Sallinen. Hakija on vuokrannut kyseisen maa alueen. Ottamisalue sijaitsee Enon Ahvenisella Romppalantien varressa noin 240 m päässä Herajoentien ja Vanhankaltimontien risteyksestä, Ruosmanlammen kaakkoispuolella. ASIAN VIREILLETULO AIKAISEMMAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Alueelle ei ole aiemmin myönnetty maa aineslupia tai ympäristölupia. KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT Alueella ei ole asemakaavaa. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Ruosmanlammen eteläpuolella sijaitseva suoalue on osoitettu merkinnällä luo/suo eli arvokas ojittamaton suoalue. Pohjois Karjalan maakuntakaavan II vaiheessa Ruosmanlammen eteläpuolella sijaitseva suoalue on osoitettu SL merkinnällä. Maakuntakaavan III vaiheessa ottoalueen eteläpuolella sijaitsevat Paakinvaaran ja Kuljunvaaran kalliomuodostelmat on osoitettu arvokkaiksi kallioalueiksi ge 2 merkinnällä.

2 Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen 2002 eli ns. POSKI projektissa alueen käyttöön ei ole otettu kantaa. Ottoalueen eteläpuolella sijaitsevat Paakinvaaran ja Kuljunvaaran kalliomuodostelmat on osoitettu arvokkaiksi kallioalueiksi. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois Karjalassa julkaisussa vuodelta 2012 alue on mukana Kuljunvaara Paakinvaara kalliomuodostelman rajauksessa. NYKYTILANNE ALUEELLA Suunniteltu ottamisalue on kallioista metsäaluetta, josta puusto on pääosin kaadettu. Alueella kuusitaimikkoa ja sekametsää. Paikoitellen kallion päällä on vain ohut pintamaakerros. Kalliomuodostelman korkein kohta alueella on tasossa +132,2 (N2000). Alueella on tehty kallioalueiden luonnon ja maisemansuojelullisten arvojen inventointi, jonka raportti julkaistiin Tämän selvityksen perusteella suunniteltu ottamisalue kuuluu Kuljunvaara Paakinvaara kallioalueeseen, joka on luokiteltu arvoluokan 3 kallioalueeksi. Suunniteltu louhinta alue on aivan inventointialueen pohjoispäässä, joka on matalampaa ja loivempaa kallioaluetta verrattuna muuhun kallioaluekokonaisuuteen. Alueella ei ole luonnontilaisia jyrkänteitä ja alue on pääosin päätehakattu. Ottoalue rajautuu lännessä maakunnallisesti arvokkaaseen Ruosmanlammen lettoon, joka on lajistollisesti merkittävä avoin letto. Letolla kasvaa Pohjois Karjalassa voimakkaasti vähentynyttä lettovillaa. Leton kasvilajistosta mähkä, kultasirppisammal ja pohjanrahkasammal ovat myös alueellisesti uhanalaisia. Lammen suoreunalla kasvaa rauhoitettua suovalkkua. Leton eteläosissa olevia ojia on ennallistettu, eli alue ei ole täysin luonnontilainen. Alueen reunoilla on letto, ruoho ja lehtokorpea, jotka ovat uhanalaisia suotyyppejä koko maassa. Leton pinta on n. 7 m alimman louhintatason alapuolella. Varsinaiselta ottoalueelta ei ole tiedossa uhanalaisia eläin tai kasvilajeja tai erityisiä luonnonarvoja. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Hiisvaara, Paukkajanpää ja Kuljunvaara, jotka kaikki sijaitsevat yli kilometrin päässä ottoalueesta. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee yli kahden kilometrin päässä ottoalueesta pohjoiseen. Lähin vesistö on ottoalueen länsipuolella noin 90 m päässä sijaitseva Ruosmanlampi. Lammen vedenpinnan taso on eli noin 8,2 metriä alimman suunnitellun louhintatason alapuolella. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin päässä ottoalueesta Vanhankaltimontien itäpuolella. Rakennukset eivät ole vakituisesti asuttuja. Lisäksi loma asutusta on Koussanlammen ja Saarilammen rannoilla yli 500 m päässä ottoalueesta. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Kyseessä on uuden kallionottoalueen avaaminen. Maa aineslupaa haetaan 10 vuoden ajaksi k m 3 kokonaisottomäärälle. Arvioitu vuotuinen ottomäärä on 9200 k m 3 vuodessa. Kysynnän niin vaatiessa voidaan massat ottaa nopeamminkin. Ottamisalueen laajuus on 2,6 ha josta varsinaista louhinta aluetta yksi hehtaari. Alin ottotaso on +115,7 (N2000) ja ottosyvyys enimmillään 16,5 metriä. 2

3 Murskaus on tarkoitus toteuttaa tehokkaalla siirrettävällä murskauskalustolla, jolla murskataan kiviainesta kahdessa vuorossa n tonnia/vuorokausi. Täten suunnitellun massamäärän murskaukseen kuluu aikaa yhteensä n. 42 vuorokautta. Hankkeelle ei tästä syystä haeta ympäristölupaa, koska murskausaika jää alle 50 vuorokauden raja arvon. Samalla haetaan maa aineslain 21 :n mukaista lupaa aloittaa maa ainesten ottaminen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Ottamistoiminta Alueelta louhitaan kalliota murskattavaksi rakennusmateriaaliksi maanrakennustöihin, etenkin tiehankkeisiin. Alueella varastoidaan myös maan kuorinnasta kertyviä pintamaita alueen myöhempää maisemointia varten. Liikennöinti tapahtuu alueelle rakennettavaa työmaatietä pitkin Romppalantieltä jo olemassa olevaa liittymää hyödyntäen. Alue on merkattu maastoon numeroiduilla puupaaluilla. Ottotoiminta on suunniteltu aloitettavaksi alueen lounaiskulmasta, ottamissuunta pohjoiseen ja itään. Louhinta pyritään tekemään siten, että lopullinen luiska voidaan pintamailla muotoilla kaltevuuteen 1:2 tai loivempaan. Jäljellä olevaa puustoa poistetaan tarvittaessa louhinnan etenemisen mukaan etukäteen ja pintamaat kuoritaan kallion päältä ja varastoidaan ottamisalueen reunoille. Myyntiin kelpaamaton maa aines varastoidaan läjitysalueelle, josta se hyödynnetään myöhemmin maisemointivaiheessa. Ottamistoiminnan edetessä alueen pohja sekä jyrkänteet maisemoidaan myyntiin kelpaamattomilla maa aineksilla 1:2 tai loivempaan kaltevuuteen. Turvallisuus Alue aidataan tarvittavin osin sekä varustetaan varoitustaululla, jottei alueelle jouduta tahattomasti. Lisäksi yli 3 metriä olevat jyrkänteet suojataan esim. porareikään asennettavilla suoja aidoilla, maavalleilla tai kalliolohkareilla. Ottamisen loputtua jyrkänteet suojataan pysyvästi edellä kerrotulla tavalla. Aidan tulee olla riittävän korkea, ettei sitä huomaamatta ylitetä talvellakaan esim. moottorikelkalla. Mikäli jyrkänteet luiskataan esim. pintamailla 1:2 tai loivemmiksi, ei aitaa tarvita. Louhintatyö suoritetaan räjäytystöiden järjestelyohjeiden mukaisesti. Alueella ei varastoida tuotantojaksoja lukuun ottamatta voitelu eikä polttoaineita, imeytysmateriaali pidetään alueella kaiken varalta. Ympäristövaikutukset Alue josta louhintaa aiotaan suorittaa, on riittävän kaukana asutuksesta, merkittävistä vesistöistä, sekä pohjavesialueista. Suunnitellusta hankkeesta ei koidu ympäristölle merkittävää haittaa. Meluhaittaa voi esiintyä lähialueella, mutta kun lähimmät asutut kiinteistöt ovat yli 500 metrin päässä, ei melu eikä pölyhaittoja pihapiirissä juuri esiinny. Räjäytykset pyritään toteuttamaan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa ympäristölle. Ottamisalue mahdollistaisi murskeen toimittamisen paikallisiin maanrakennuskohteisiin, joka vähentäisi liikenteen ympäristökuormitusta, kun massoja ei tarvitse kuljettaa huomattavasti kauempaa. 3

4 4 Alueen maisemointi Ottamistoiminnan edetessä vaiheittain myös maisemointia tehdään vaiheittain mahdollisuuksien rajoissa. Alueen jälkihoito suoritetaan Ympäristöopas 85 " Maa ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito" julkaisun mukaan. Maa aines levitetään ottoalueelle louhintaportaille ja alueen pohjalle metsänkasvun alustaksi. Metsänkasvua turvataan tarvittaessa puunistutuksilla. Ehdoton vaatimus louhosten jälkihoidolle on, että ne saatetaan turvallisiksi. Murskelouhoksen seinämät on puhdistettava irtokivistä ja tarvittaessa loivennettava sekä tasoitettava maa aineksilla. Jyrkät seinämät suojataan niin, ettei niiltä ole putoamisvaaraa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Alueelta tulee arviolta 7000 k m 3 pintamaita ja 400 m 3 kivipölyä, jotka välivarastoidaan alueelle ja hyödynnetään maisemoinnissa. Kannot ja hakkutähteet, noin 300 m 3 toimitetaan energiahakkeeksi. Kaivannaisjätteen välivarastot on esitetty sijoitettaviksi alueen etelä ja pohjoispäähän. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 30 vrk ajan kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Hakemusasiakirjat on pidetty julkisesti nähtävillä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikössä ja Enon palvelupisteellä. Hakija on suorittanut kiinteistön rajanaapurien kuulemisen. Tarkastukset/katselmukset/neuvottelut Alueelle on tehty yhteinen maastokäynti ympäristönsuojelutarkastajan, hakijan ja Pohjois Karjalan ELY keskuksen edustajien kesken Muistutukset ja mielipiteet Hakemukseen on saapunut Enon Luonnonystävät ry:n mielipide, jossa todetaan seuraavaa: Enon luonnonystävät esittävät, että kyseessä olevan alueen luontoarvot tulee ennen lupaprosessia selvittää sulan maan aikana, eikä mahdolliselle ottamistoiminnalle tule myöntää lupaa ennen sen lainvoimaisuutta. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee suuralueena Kolin eteläpuoliselle/kolin Kolvananuuron väliselle luontoalueelle, jossa luonnon monimuotoisuus on erityisen suuri. Tätä kuvastaa pienten luonnonsuojelualueiden määrä alueella ja myös se, että lähinnä satunnaisissa joihinkin pienalueeseen kohdistuvissa asiantuntijakäynneissä on löytynyt merkittäviä lajihavaintoja. Ottamisalueen eteläpuolella sijaitsee Paakinvaaran Kuljunvaaran arvokkaaksi seutukaavassa määritelty kallioalue. On tarkasteltava, onko ottamisalue määriteltävä samankaltaiseksi alueeksi.

5 Alkuperäisluontokysymysten lisäksi on huolellisesti selvitettävä ottamistoiminnan vesistöja meluvaikutukset. Maisemallisesti ottamisalue tulee oletettavasti näkymään Romppalantielle, mikä on merkittävä haitta ko. matkailutielle. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty Pohjois Karjalan ELY keskuksen lausunto. Lausunnossa todetaan seuraavaa: Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ottoalue rajoittuu länsi lounaiskulmastaan maakunnallisesti merkittävänä suokohteena suojeltavaan Ruosmanlammen lettoon. Pohjois Karjalan maakuntakaavassa alue on merkinnällä SL ja Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssä merkinnällä luo/suo (arvokkaat ojittamattomat suoalueet). Letot kuuluvat uhanalaisiin suotyyppeihin. Varsinainen ottoalue ei sijaitse suoalueella. Toiminnassa on kuitenkin huomioitava, ettei siitä saa aiheutua suon luonnontilan muuttumista tai heikentymistä. Toiminta alueen valumavedet tulee johtaa selkeytyksen kautta suoalueen ohitse siten, ettei pintavesien mukana kulkeudu kiintoaineksia tai ravinteita suolle. Niin ikään pölyntorjuntaan on kiinnitettävä huomiota, ettei kiintoaineksia pääse kulkeutumaan myöskään ilmateitse suoalueelle. Suunniteltu ottoalue sijaitsee Kuljunvaara Paakinvaaran kalliomuodostumassa, joka on arvioitu arvokkaaksi kallioalueeksi. Valtakunnallisessa arvokkaiden kallioiden inventoinnissa (SY 21/2012) tehty rajaus ulottuu pohjoisosaltaan myös ottoalueelle. Sen sijaan Pohjois Karjalassa tehdyssä pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovitushankkeessa sekä Pohjois Karjalan maakuntakaavassa arvokkaan kallioalueen ei ole arvioitu ulottuvan ottoalueelle, vaan rajaus kulkee sen eteläpuolella. Tehtyjen arviointien sekä maastokäynnin perusteella ELY keskus toteaa, ettei alueen katsota sijaitsevan sellaisella arvokkaalla kallioalueella, joka rajoittaisi maa aineksen ottoa. Pohjois Karjalan ELY keskuksen käsityksen mukaan suunnitelman mukaisella maa aineksen otolla ei ole maa aineslain 3 :n tarkoittamia rajoituksia ainesten ottamiselle. Hakijan vastine Hakija on jättänyt vastineen Enon Luonnonystävät ry:n mielipiteeseen. Vastineessa todetaan seuraavaa: Enon luonnonystävät ry on päivätyllä mielipiteellään pyytänyt, että lupakäsittelyssä otettaisiin huomioon heidän esittämät asiat. Oheisena luvanhakijana kerron niiden huomioimisen jo suunnitteluvaiheessa seuraavasti. Luontoarvot on otettu erityisesti huomioon jo lupahakemuksen suunnitteluvaiheessa, joka käynnistyi syksyllä 2016 maan ollessa sulana ja ilman lumipeitettä, tiedustelin asiaa Joensuun kaupungin ympäristönsuojelusta, joka toimii lupakäsittelyssä valmistelijana, tällöin todettiin että alueella ei ole sellaisia esteitä etteikö lupaa voisi myöntää. Ottosuunnitelman tekijäksi valittiin sellainen suunnittelija, jolla on asiantuntemusta ja suunnitelma on laadukkaasti tehty ja siinä on huomioitu kaikki asiat. 5

6 Suunnitelmanmukainen alin ottotaso on tarkoituksella nostettu ylös, joka on yli 8 metriä ylempänä alapuoliseen veden korkeuteen ja lisäksi alueen mahdolliset sulamis ja sadevedet ohjataan ojaa pitkin ns. selkeytysaltaaseen joka estää ottoalueen kiintoainesten pääsyn alapuoliseen suoalueeseen. Ottotason nostolla on otettu huomioon myös alueen maisemointi ja ennallistaminen, jotta louhinnan jälkeen alueelle ei jää ympäristön luonnontilaan nähden korkeita kalliojyrkänteitä. Alueella pidettiin katselmus, jossa olivat paikalla Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen edustajina Ylitarkastaja Timo Tanskanen ja Biologi Arvo Ohtonen, ympäristönsuojelutarkastaja Maria Kunnari sekä allekirjoittanut. Ympäristökeskus toteaa lausunnossaan: maakuntakaavassa arvokkaan kallioalueen ei ole arvioitu ulottuvan ottoalueelle ja ei sijaitse sellaisella arvokkaalla kallioalueella, joka rajoittaisi maa aineksen ottoa jonka lisäksi ELYkeskus ohjeistaa lausunnossaan huomioitavat seikat vesien ja kiintoainesten johdatuksessa. Maisemallisesti kallion louhinta on suunniteltu aloitettavaksi siten että louhos ei näy Romppalantielle, ja onhan siinä huomioitava myös louhinnan turvallisuustekijät ettei louhinnasta ole haittaa yleisentien liikennöintiin. Mielestäni olemme pyrkineet huomioimaan kaikki ympäristöasiat erityisen tarkasti parhaalla asiantuntemuksella. Liikennevirasto on myöntänyt rahoituksen MT 512 Romppala Ahveninen tien kunnostukseen joka tapahtuu kesällä 2017, lisäksi heillä on suunnitelmat valmiina Ahvenisen tien kunnostukseen, kyseisissä kohteissa on asetettu kiviaineksille varsin tiukat laatuvaatimukset tämän ko. alueen materiaali täyttää ne. Tienpitäjän mielestä on kansantaloudellisesti tärkeää saada laadukas materiaali kunnostuksiin välittömästä läheisyydestä sillä kuljetuskustannukset ovat yksi suurimmista kunnostuksen osatekijöistä ja tuleehan siitä myös päästöjä ja muita ympäristöhaittoja. 6 VIRANOMAISEN RATKAISU Koska hakemuksen tarkoittama toimenpide täyttää maa aineslain 6 :n tarkoittamat luvan myöntämisen edellytykset, rakennus ja ympäristölautakunta päättää suostua hakemukseen ja myöntää Maansiirto Putto Ky:lle hakemuksen ja alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti luvan maa ainesten ottamiseen Joensuun kaupungin Enon kylään tilalle Ruosmansuo RN:o 50:10 kymmenen vuoden ajaksi km 3 suuruiselle määrälle. Toiminnalle ei myönnetä maa aineslain 21 :n mukaista aloittamisoikeutta muutoksenhausta huolimatta. Maa ainesten ottamisessa on noudatettava ottamissuunnitelmaa ja seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ottamisalue ja louhinta alue ovat enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuiset. Ottamisalueen rajat on merkittävä näkyvästi maastoon.

7 Ottamistoimintaa tai oheistoimintoja ei saa sijoittaa Ruosmanlammen rantavyöhykkeelle eikä arvokkaan suoalueen varausalueelle. 2. Yli 10 m seinämät tulee louhia porrastetusti. Ottamisen aikana syntyvät jyrkänteet tulee merkitä näkyvästi maastoon esim. lippusiimalla ja varoituskyltein. Mahdollisten ohikulkijoiden pääsy vaarallisille jyrkänteille tulee estää. Alueelle johtavalle tielle tulee asentaa puomi ja pitää se lukittuna asiattoman liikenteen estämiseksi. 3. Maa ainesten otossa on noudatettava seuraavia toiminta aikoja: Murskaus ma pe klo 7 22 Poraus ma pe klo 7 21 Rikotus ma pe klo 8 18 Räjäytykset ma pe klo 8 18 Kuormaaminen ja kuljetus ma pe klo 6 22 Toimintaa ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä. 4. Alin ottamistaso on +115,7 (N2000). Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään 2 metrin paksuinen suojakerros kaivamatonta maata. Molemmat edellä mainitut ehdot tulee täyttyä. Alin ottotaso on merkittävä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät. Ottoalueen läheisyyteen tulee asentaa pohjaveden tarkkailuputki. Putkesta tulee tarkkailla pohjaveden pinnan tasoa kaksi kertaa vuodessa (esim. touko ja syyskuu). Tiedot tulee toimittaa vuosittain Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön. 5. Toiminta ei saa aiheuttaa kohtuutonta melu, pöly tai tärinähaittaa lähiasutukselle tai arvokkaalle suoalueelle. Toiminnan vaikutuksia tulee tarkkailla ja tarvittaessa todentaa mittauksin. Murskain tulee sijoittaa alueen matalimmalle kohdalle hyödyntäen olemassa olevia rintauksia suojina. Varastokasat tulee sijoittaa siten, että melun ja pölyn leviäminen ehkäistään. Pudotuskorkeus murskaimelta varastokasaan tulee pitää mahdollisimman pienenä. Pölyhaittoja tulee ehkäistä kastelemalla tai koteloimalla laitteistot kattavasti ja tiiviisti tai muulla vastaavalla menetelmällä. Pölyhaittoja tulee ehkäistä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet ja murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasoja ja kuormia tulee tarpeen mukaan kastella pölyämisen estämiseksi. Alueet ja tiet on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. 7

8 6. Murskauksesta ja louhinnasta tulee tehdä ilmoitus Joensuun kaupungin rakennus ja ympäristölautakunnalle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Murskauksesta ja louhinnasta tulee ilmoittaa etukäteen myös lähialueen asukkaille. Mikäli alueella murskataan tai louhitaan yli 50 päivää, tulee toiminnalle hakea ympäristölupa. 7. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma altaallisia säiliöitä. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestimet ja tankkauslaitteistot tulee varustaa lukittavilla sulkuventtiileillä sekä lapon estolla. Polttoaineita ja muita kemikaaleja ei saa varastoida alueella silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Toiminnan aikana säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle. Poltto ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi ja käsittelyalueiden tulee olla nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti ja sijoitettava, jos mahdollista, ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueella ei saa tehdä laajamittaisia koneiden huoltotöitä. Alueella tulee olla käytettävissä imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta sekä riittävä alkusammutuskalusto. 8. Otetun alueen pohja on muotoiltava niin, ettei alueelle muodostu vettä kerääviä lammikoita. Hulevedet tulee johtaa hallitusti selkeytyksen kautta suoalueen ohitse. 9. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointi voivat edetä mahdollisimman nopeasti. Lopulliset jälkihoito ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana. Rintaus tulee muotoilla siten, ettei alueelle ottotoiminnan jälkeen jää yli 5 metrin jyrkänteitä. Alueelle tulee muodostaa mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta esim. alueelta kuorittuja pintamaita käyttäen (n. 15 cm hiekkaa, n. 5 cm humusta). Alue tulee metsittää. 10. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys valvovaan viranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia. Hakijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. 8

9 Vakuuden voimassaoloaikana ottotoiminnan loputtua on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. 11. Jos ottamissuunnitelma on ristiriidassa lupamääräyksen kanssa, noudatetaan kyseistä lupamääräystä. 9 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Maa aineslain (555/1981) 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa aineslain 3 :ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. 1 momentin mukaan maa aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 ) Maa aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. (MAL 3.3 ) Lisäksi maa aineslain 3 :n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Yleiset perustelut lupapäätökselle Alue on vuoden 2012 arvokkaat kallioalueet julkaisussa sisällytetty Kuljunvaara Paakinvaara kalliomuodostelmaan. Maakuntakaavan arvokkaiden kallioalueiden rajauksissa se ei kuitenkaan ole mukana. Kuljunvaara Paakinvaara kallioalueen kohdekuvauksessa esiintuodut arvot painottuvat kalliomuodostelman eteläosiin. Hakemus sen sijaan kohdistuu kalliomuodostelman pohjoisosaan, joka on muuta aluetta vaatimattomampaa maisema ja luontoarvoiltaan. Arvokkaimmat kallioalueet luontaisine jyrkänteineen ja louhikkoineen jäävät suunnitellun ottoalueen ulkopuolelle. Ottotoiminnan sijoittuminen kalliomuodostelman pohjoisosaan rikkoo mahdollisimman vähän kalliokokonaisuutta. Lisäksi Romppalantien rakennusvaiheessa kallioon on jo tehty leikkaus.

10 Kallioalueinventoinnin kohdekuvauksen sekä alueella tehdyn maastokäynnin perusteella hakemuksen mukaisella alueella ei ole maa aineslain tarkoittamia merkittäviä kauneusarvoja eikä kyse ole lain tarkoittamasta erikoisesta luonnonesiintymästä. Varsinainen louhinta ei tule etenkään ottotoiminnan alkuvaiheessa merkittävästi näkymään Romppalantielle. Ainoastaan varastoalue näkyy tielle. Alueella ei ole maa aineslain tarkoittamia merkittäviä kauneusarvoja. Ottotoiminta ei aiheuta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa, kun toimitaan lupamääräysten mukaisesti. Läheiseen Ruosmanlampeen on matkaa noin 90 m. Lammen ja ottoalueen väliin jää suojaksi maavalli, joka korkeimmillaan on noin +118 (N2000). Etäisyys ja maasto olosuhteet huomioiden kyseessä ei ole maa ainesten ottaminen rantavyöhykkeeltä. Ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä. Alueen läheisyydessä ei myöskään sijaitse kaivoja, joten toiminnasta ei aiheudu pohjaveden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottosuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti, eli pintamaat kuoritaan ja maisemointi toteutetaan ottamistoiminnan edetessä ja haitalliset vaikutukset läheisen leton vesitalouteen ja kasvillisuuteen ennalta ehkäistään. Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa esitettyjä suojaustoimia, kuten jyrkänteiden suojausta ja varoituskylttejä, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle. Maasto olosuhteet ja asetetut lupamääräykset huomioiden ottotoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa asutukselle tai ympäristölle. Maa ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa aineslain 6 :ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa ja lupa voidaan näin ollen myöntää. Vastaus lausuntoon ja mielipiteeseen Pohjois Karjalan ELY keskuksen lausunnossaan esittämät seikat on otettu huomioon alueen hulevesiä sekä pölyämisen torjuntaa koskevissa lupamääräyksissä. Enon Luonnonystävät ry:n mielipiteessä esiin tuomat seikat on huomioitu seuraavasti: Mielipiteen mukaisesti toiminnalle ei myönnetä aloitusoikeutta, sillä kyseessä on uuden kallionottoalueen avaaminen eikä ympäristöä tästä syystä voida palauttaa täysin ennalleen ottotoiminnan käynnistyttyä. Luvan käsittelyä ei ole syytä lykätä sulan maan aikaan, sillä alueelta on tehty kaksikin kattavaa inventointia. Vuonna 2012 julkaistussa kallioalueinventoinnissa alue on tutkittu osana Kuljunvaara Paakinvaara kallioaluetta. Alueen kuvauksen perusteella kalliomuodostelman merkittävimmät arvot sijoittuvat Paakinvaaran ja Kuljunvaaran rinteille. Myös ympäristönsuojeluyksikön ja Pohjois Karjalan ELY keskuksen maastokäynnillä tekemät havainnot tukevat tätä käsitystä. 10

11 Viereisen Ruosmanlammen leton sekä sen reuna alueiden kasvillisuutta on kartoitettu suotutkija Teemu Tahvanaisen toimesta ja tiedot on koottu maakuntakaavan täydennystä varten. Alueen luontoarvot ovat täten varsin kattavasti tiedossa ja ne on otettu huomioon lupamääräyksiä asetettaessa. Lupamääräyksissä on esimerkiksi edellytetty hulevesien selkeyttämistä ja johtamista arvokkaan leton ohitse, jolloin vältetään mahdolliset haitalliset vaikutukset luontotyyppiin tai vesistöihin. Lupamääräyksissä edellytetään tarkkailemaan meluvaikutuksia ja tarvittaessa todentamaan ne mittauksin. Melun osalta lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat niin etäällä, ettei melumallinnukselle ole tarvetta. Toiminnasta aiheutuva melu ei ennalta arvioituna aiheuta kohtuutonta haittaa, kun otetaan huomioon lupamääräyksissä asetetut toimintaajat. Yksityiskohtaisempia melun torjuntaan, mittaukseen ja toiminta aikoihin liittyviä määräyksiä voidaan asettaa meluilmoituksen myötä tehtävässä päätöksessä, jota edeltää lähialueen asukkaiden kuuleminen. Ottamistoiminta on suunniteltu aloitettavaksi ottoalueen lounaiskulmasta, jolloin vaikutus Romppalantien maisemaan jää mahdollisimman vähäiseksi. Alueen pohjoisosan varastoalue tulee näkymään Romppalantielle, mutta kyseisellä kohdalla ei ole niin merkittäviä kauneusarvoja, että toiminta vastaisi maa aineslain määritelmää kauniin maisemakuvan turmeltumisesta tai merkittävien kauneusarvojen tuhoutumisesta. Lupamääräysten perustelut Maa aineslain 11 :n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, elleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (VNA maa ainesten ottamisesta 6 ) Lupamääräys 1: Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene Ruosmanlammen rantavyöhykkeelle tai läheisen leton alueelle. Maa aineslain mukaan maa ainesten ottaminen rantavyöhykkeeltä on kiellettyä. Lupamääräys 2: Määräykset ovat tarpeen työturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden vuoksi. Määräyksillä estetään alueella kulkijoille mahdollisesti aiheutuva vaara. Asiattomien ajoneuvojen pääsy alueelle tulee estää, jotta alueelle ei tuoda ympäristöä pilaavia aineita tai tavaroita (esim. romuajoneuvot), jotka voivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lupamääräys 3: Maa ainesten otto ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle. Kun otetaan huomioon etäisyys lähimpiin rakennuksiin sekä alueen suojaavat maastonmuodot, ei ottotoiminnasta syntyvä melun pitäisi kantautua häiritsevänä asutukseen saakka. Mahdollisten haittojen ehkäisemiseksi on toiminnalle asetettu aikarajat, jotka noudattelevat ns. MURAUS asetuksen (800/2010) mukaisia aikarajoja. Lupamääräys 4: Määräys on asetettu pohjaveden laadun ja määrän sekä ottotoiminnan suunnitelmallisen etenemisen turvaamiseksi. 11

12 Ottotason selkeä merkintä helpottaa sekä valvontaa että itse ottotoimintaa. Alueen kallioperä on hyvin ruhjeista, joten kalliokiviaineksen otolla voi olla vaikutuksia pohjaveteen. Koska alueella ei entuudestaan ole pohjavesiputkea, tulee se asettaa pohjavesivaikutuksen seuraamiseksi. Lupamääräys 5: Maa aineslain mukaan toiminnasta ei saa aiheutua asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Pölyämisen torjuntaan on asetettu yksityiskohtaisempia vaatimuksia, jotta vältetään ottotoiminnasta mahdollisesti aiheutuva pölyhaitta läheisen leton kasvillisuudelle. Lupamääräys 6: Koska toiminnalle ei tässä yhteydessä haeta ympäristölupaa, on syytä muistuttaa ympäristönsuojelulain meluilmoitussäännöksestä. Mikäli louhinta ja murskausjaksoja tulee arvioitua enemmän, tulee toiminnalle välittömästi hakea ympäristölupa. Lupamääräys 7: Määräys on tarpeen mahdollisten öljyvahinkojen estämiseksi ja täten kallioperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 8: Alueen pintavesien johtaminen tulee tapahtua hallitusti, jotta estetään mahdolliset haitalliset vaikutukset luonnonolosuhteisiin. Selkeytyksenä voidaan hyödyntää esimerkiksi laskeutusallasta. Selkeytyksen kautta johdettaessa valumavesien kiintoaines ei pääse ympäröiviin ojiin ja sitä kautta vesistöihin. Laskeutusaltaasta vedet tulee johtaa suoalueen ohitse siten, ettei rankkasateidenkaan aikana pintavesien mukana kulkeudu kiintoainesta tai ravinteita suolle. Vesien hallittu johtaminen mahdollistaa myös tarvittaessa näytteen ottamisen valumavesistä. Lupamääräys 9: Määräykset ottoalueen muotoilusta ovat tarpeen, jotta alue ottotoiminnan jälkeen sopii ympäröivään maisemaan ja alueella on turvallista liikkua. Maannoskerroksen palauttaminen nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista. Alueen metsittäminen on tarpeen muun muassa maisemallisista syistä. Lupamääräys 10 11: Määräykset selventävät maa ainesten oton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa ainesten ottajan velvollisuuksia. Ottotiedot voidaan toimittaa sähköisesti valtakunnallisen NOTTO tietokannan kautta. LUVAN VOIMASSAOLOAIKA Lupa on voimassa 10 vuotta. OTTAMISTOIMINNAN ALOITTAMINEN Maansiirto Putto Ky hakee MAL 21 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Koska kyseessä on uuden kallionottoalueen avaaminen, ei aloitusoikeutta kallion louhinnalle voida myöntää ilman että muutoksenhaku kävisi hyödyttömäksi. Tästä syystä aloitusoikeutta ei myönnetä vaan maa aineslain 21.1 :n mukaan ainesten ottaminen voidaan aloittaa vasta lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. MAKSUT JA VAKUUDET Tarkastusmaksu Lupahakemuksen tarkastusmaksu on 1089,14 euroa. 12

13 Valvontamaksu Vuosittainen valvontamaksu määräytyy voimassaolevan taksan mukaan. Vuoden 2017 valvontamaksu 216,20 euroa peritään tarkastusmaksun yhteydessä. Vakuus Ennen maa ainesten ottamiseen ryhtymistä on hakijan asetettava euron suuruinen vakuus lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään yhden vuoden tämän päätöksen voimassaoloajan yli menevälle ajalle. Vakuus palautetaan vasta hyväksytyn loppukatselmuksen jälkeen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Maa aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3 7, 10 16, 19 21, 23, 23 a, 23 b VNA maa ainesten ottamisesta (926/2005) 1 4, 6 9 VNA kaivannaisjätteistä (379/2008) 1 4 Joensuun kaupungin maa ainestaksa ( ) 2 5 Joensuun kaupungin hallintosääntö ( ) 49 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pohjois Karjalan ELY keskus / ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, PL 69, Joensuu Ilmoitus päätöksestä Niille, jotka asian käsittelyn yhteydessä ovat sitä pyytäneet. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Lupaa koskeva julkipanoilmoitus pidetään ilmoitustaululla vähintään valituksen tekemiselle varatun ajan. MUUTOKSENHAKU Valitusosoitus Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Itä Suomen hallinto oikeuteen. Muutoksenhaun osalta noudatetaan, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitusoikeus on: 1) asianosaisella; 2) kunnan jäsenellä; 3) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 13

14 5) elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 6) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus liitteenä. 14