Rovaniemen kaupungin kotouttamisohjelma

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupungin kotouttamisohjelma Mako verkoston kokous Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Projektipäällikkö Sanna Mäensivu

2 Kotouttamisohjelma Kotouttamisohjelma laadittu vuosille (KV ) Päivitetty keväällä ja syksyllä 2016 kaupungin hyvinvointiryhmässä Uusi ohjelma laaditaan syksyn 2017 aikana, uusi valtuusto hyväksyy kotoutumisohjelman

3 Kansainvälisyys kaupunkistrategian keskiössä Kansainvälisyys on nostettu keskeiseksi osaksi kaupunkistrategiaa Rovaniemi on monikulttuurinen ja avoin yhteisö Mittarina: maahanmuuttajien suhteellisen osuuden kehittyminen lähtötilanteesta (2,4%) tavoitetilaan (3,5%). Kansainvälisyys ja toimintaympäristöissä tapahtuneet muutokset on huomioitu Rovaniemen kaupungin kansainvälistymisohjelmassa (2020), elinkeino-ohjelmassa ( ) ja valmisteilla olevassa kasvuohjelmassa ( )

4 Väestö Rovaniemen väestönmuutostekijät vuosina Väestö lisääntyy luonnollisen väestönlisäyksen ja nettomaahanmuuton ansiosta Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

5 Rovaniemen kotouttamisohjelman yleiset tavoitteet 1) Myönteisen ja moniarvoisen ilmapiirin vahvistaminen tapahtuu Rovaniemen kaupungin johdon määrätietoisella tuella 2) Rovaniemen kaupunki toimii aktiivisesti kumppanuusperiaatteen mukaisesti 3)Rovaniemen kaupunki toimii aktiivisesti maahanmuuttajien osallisuuden vahvistamiseksi

6 Kiintiöpakolaisten vastaanottamisen tilannekatsaus Lapissa Valtuustojen päätökset syksyllä 2016 pakolaisten vastaanotosta Pelkosenniemi 20 kuntapaikkaa Kittilä 20 kuntapaikkaa Salla kuntapaikkaa Enontekiö 20 kuntapaikkaa Sodankylä 20 kuntapaikkaa Posio 20 kuntapaikkaa - Muonio tehnyt kielteisen päätöksen Valmistelussa - Ylitornio (kunnan päätös ) - Rovaniemi ( kh:n päätös pitää kuntapaikkamäärä 50:ssä)

7 Maahanmuuttajasosiaalityö / tilastotieto vuodelta 2016 Uudet ohjeistukset toimineet hyvin, mikä näkynyt siten, että uudet asiakkaat ovat päässeet aikaisempaa nopeammin työnhakijoiksi te-toimistoon ja usein alkukartoitukset oli tehty ennen kuntaan siirtymistä. Kotouttamiskoulutuksiin on päästy nopeasti, odotusajat eivät ole olleet pitkiä. Tulkkauspalvelut ovat järjestyneet hyvin. Maahanmuuttajasosiaalityössä on yhteensä reilut 300 asiakasta. Asiakkuus maahanmuuttajasosiaalityössä on lähtökohtaisesti asiakkaan tilanteesta riippuen 3-5 vuotta. Asiakkaina olevista (koskee kaikkia asiakkaita) on muuttanut vuoden aikana toiselle paikkakunnalle 41 henkilöä, noin puolet on kuulunut valtion korvausten piiriin. Syynä muuttoihin on mm. omaiset toisella paikkakunnalla, isommat oman etnisen ryhmän verkostot, työ tai opiskelu. Henkilöstöresurssit ovat olleet riittävät nykyisille asiakasmäärille.

8 Maahanmuuttajasosiaalityö / tilastotieto vuodelta 2016 Vuonna 2016 myönteisen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita on jäänyt Rovaniemelle 88 henkilöä. Suurimmalla osalla luvan perusteena on pakolaisasema ja turvapaikka. 88:stä on: kuntapaikkalaisia ns. Ely-muuttoja 50 ja Vok muuttoja 38 henkilöä. 14 perhettä, joissa yhteensä 24 vanhempaa ja heistä yksinhuoltajanaisia neljä. Alle 7-vuotiaita on 16 henkilöä ja 7-alle 18 v. 18 henkilöä, joista kolme alaikäistä ilman huoltajaa tullutta. Luvan saaneista 88:stä yksinasuvia on yhteensä 30, joista miehiä 25 ja naisia 5. Kahdeksan henkilöä tulijoista on ilmoittanut perheenyhdistämishakemuksista. Joukossa on useita korkeakoulututkinnon suorittaneita tai sellaisia, joilla opinnot ovat jääneet kesken pakolaisuuden vuoksi. Luku- ja kirjoitustaidottomia omalla äidinkielellä on 10 henkilöä. Kaikki työikäiset ovat suuntautumassa suomen kielen opintoihin ja sen jälkeen ammattiopintoihin ja sitä kautta työelämään. Rovaniemen vastaanottokeskuksessa on 455 henkilöä, jotka odottavat päätöstä.

9 Hallituksen maahanmuuton linjauksista ja kannanotoista Hallitus edistää Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa vahvuuksia osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Hallitus kannustaa avoimeen keskusteluun maahanmuuttopolitiikasta, mutta rasismia ei sallita. Edistämme suvaitsevaista ja ihmisarvoa kunnioittavaa kansallista keskustelukulttuuria. Kaiken toiminnan lähtökohtana tulee olla muuttajien perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräinen turvaaminen ja kunnioittaminen. Laajamittainen maahanmuutto Suomeen on suuri haaste koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja tarvitsemme laajaa yhteistyötä ja osallistumista, jotta selviämme haasteesta ja pystymme auttamaan apua tarvitsevia.

10 Valtion kotouttamisohjelma Kotouttaminen rakentuu neljään tavoitealueeseen: 1. Tuodaan maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä 2. Tehostetaan kotouttamista poikkihallinnollisesti 3. Lisätään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa 4. Kannustetaan avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, eikä rasismia sallita

11 Maahanmuuton positiiviset ja negatiiviset vaikutukset Voi synnyttää uutta yritystoimintaa, uusia työpaikkoja ja talouskasvua Negatiivisena puolena kahden kerroksen työmarkkinoiden syntyminen eli maahanmuuttajien sijoittuminen matalapalkkaisiin työtehtäviin tai kokonaan työelämän ulkopuolelle, vähän arvonlisää tuottaviin tehtäviin Osallistavia mekanismeja vahvistamalla voidaan maahanmuuttajia kiinnittää pikemminkin arvonlisää tuottavaan toimintaan, kuin hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmiin tai tyystin matalapalkkaisiin työtehtäviin. Onnistunut kotouttamisprosessi on osaltaan edesauttamassa maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan (koulutukseen, työhön tai yritystoimintaan) Työttömyysturvalain vuoden 2017 muutosten mukaisesti kotoutujat velvoitettaisiin osallistumaan alkukartoitukseen ja opiskelemaan kotoutumiskoulutuksessa. Nykyisin velvollisuus osallistua koulutukseen koskee vain työvoimakoulutusta, ei työttömyysetuudella tuettua omaehtoista koulutusta.

12 Kotoutumisen edistäminen palvelut ja yhteistyö Rovaniemellä Kotoutumisen tilanne kokonaisuutenaan on kohtuullisen hyvä Rovaniemellä, vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden kasvu haastoi useat toimijat. Kotouttamisessa tulisi ottaa yhä enemmän huomioon koko perheen kotoutumisen prosessi ja siihen liittyvät asiat. Maahanmuuttajien palvelutarjonta on varsin hyvä, niin viranomaisten kuin järjestöjen taholta. Palvelut ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet, toisaalta päällekkäistyötä tehdään enemmän mitä aiemmin. Kokonaiskoordinaatio saattaa hieman olla jäljessä. Kotoutujien ryhmän heterogeenisyys on asettanut paineita erilaisten palvelujen tuottamiseen. Erilaisten kotoutujien huomioiminen tulee ottaa huomioon vielä palveluiden kehittämistyössä mm. alkukartoituksen jälkeen. Lisäksi tulisi kehittää jo olemassa olevia palveluita vastaamaan paremmin kaikkien kuntalaisten tarpeita. Palveluiden turvaaminen ja kehittämistyö on merkittävä etu kotouttamistyön laajenemisessa. Yhteistyö järjestöjen ja viranomaisten kesken on pääosin toimivaa. Järjestöjen keskinäinen yhteistyön osalta samoin, mutta molemmissa on kehitettäviä osioita. Yhteistyöverkosto on laaja ja alan toimijoiden tunteminen on tärkeää kokonaisuuden tasapainon ja tarpeiden vastaavuuden varmistamiseksi.

13 Kotoutumisen edistämistä hankkeilla Maakunta-kunta yhteistyö ja työnjako tulevaisuudessa Mahdollisia uusia hankkeita tarvittaisiin esimerkiksi, kotoutumisen ns. nivelvaiheisiin, Työllistymiseen, maahanmuuttajien ja suomalaisten kohtaamiseen ja osallisuuden lisäämisessä (uusi valmisteilla). Sosiaalista yrittäjyyttä tarkastelleen esiselvityksen mukaan Rovaniemen kaupunkiin olisi mahdollista luoda sosiaalisen yrittäjyyden ja kestävän osuuskuntatoiminnan malli, jolla maahanmuuttajien olisi mahdollista päästä työn syrjään kiinni (myös valtuustoaloite).

14 Työelämälähtöinen oppiminen (Osma) hanke (ESR) Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti -hanke Toteuttajat Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Eduro-säätiö ja Itä-Lapin työvalmennus-säätiö Noin 100 maahanmuuttajaa 2,5 vuoden aikana Toivotut tulokset: 1. Työvaltainen kotoutumisen yhteistyö- ja toimintamalli, jolla nopeutetaan maahanmuuttajien työllistymistä tai vaihtoehtoisesti hakeutumista ammatilliseen koulutukseen suorittamaan tutkintoa. 2. Kotoutumisprosessi tulee nopeuttamaan ammatillisen koulutuksen suorittamista, kun aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. 3. Osallisuus ja kumppanuus tuotannollisessa työssä säätiön työpajoilla pienyritysmäisissä oppimisympäristöissä sosiaalistaa maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan. 4. Lapin TE-toimiston, ammatillisen koulutuksen ja säätiöiden yhteinen tapa toimia maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä

15 Hankkeen tilanne, huhtikuu asiakasta aloittanut Osma prosessin Kolme asiakasta siirtynyt työkokeiluun ulkopuoliseen siivousalan yritykseen ja työnantaja hakenut palkkatukea heidän työllistämisekseen Yksi asiakas käynyt koulutuskokeilussa Yksi asiakas odottaa oppisopimuksen tai tutkinnon osan suorittamisen mahdollistavaa harjoittelujaksoa Neljälle asiakkaalle suunnitellaan koulutuspolkua, muilla suuntana työelämä Osma hankkeen työvalmentajat kehittäneet työpajatoimintaa yhdessä muiden hanketoimijoiden ja työpajaohjaajien kanssa Työhönvalmentajat kontaktoineet yrityksiä (noin 50) -> erilaisia työllistämisen mahdollisuuksia kehitellään yhteistyössä yritysten kanssa Erilaisia koulutuspolkuja rakennetaan yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja oppisopimushankkeen kanssa Aloittaneista asiakkaista viiden työkokeilu on keskeytynyt

16 Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa hanke (ESR) , (Lapin AMK, Luonnonvarakeskus ja Rovaniemen Kaupunki) Hankkeen tavoitteet: erityistä tukea tarvitsevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kotoutumisen ja osallisuuden edistäminen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy luontoon tukeutuvien ja luontolähtöisten menetelmien avulla. parantaa maahanmuuttajien työ- ja toimintakykyä ja lisätä maahanmuuttajataustaisen väestön hyvinvointia pohjoisilla paikkakunnilla vahvistamalla yhteisöllisyyttä kaksisuuntaisella kotoutumisella. Hanke toteutetaan yhteistyössä Rovaniemen kaupungin, Luonnonvarakeskuksen sekä Lapin ammattikorkeakoulun kesken. Hankkeen tuloksena saadaan käyttöön luontolähtöisen kotoutumisen malleja, jotka tukevat Lapin alueen maahanmuuttajien kotoutumista, oallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ansaintamahdollisuuksia. Tuloksena on hankkeeseen osallistuneiden maahanmuuttajien vahvistunut luontosuhde. Tavoitteena 140 osallistujaa

17 Ohjaamo -toiminta Matalan kynnyksen palvelupiste alle 30-vuotiaille Kokoaa nuorten palvelut yhteen Edistää erityisesti nuorisotakuun toteutumista ja sitä, että nuoret löytäisivät työ-, koulutus tai kuntoutuspaikan Jonkun verran asiakkaina myös maahanmuuttajia, kuitenkin selvä työnjako maahanmuuttajasosiaalityön kanssa

18 Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu Koskee myös maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jotka ovat olleet yhdenjaksoisesti työttömänä yli vuoden Kokeilu alkanee Yhdistetty TE-toimiston, kaupungin ja hankkeiden resurssit Ohjaamomainen toimintatapa

19 Rovaniemen kaupungin kotouttamisohjelman uusiminen Yhteistä keskustelua: Miten kotouttamisohjelmaa tulisi päivittää, mitä kärkiä nostaa esiin? Onko tarpeen perustaa kotouttamisryhmä koordinoimaan kotouttamistyötä?