Keski-Suomen kasvupalvelun asiantuntijaryhmä

Transkriptio

1 Keski-Suomen kasvupalvelun asiantuntijaryhmä loppuraportti Tulevaisuuden maakuntapalvelut kasvupalvelut

2 2 Sisällys Keski-Suomen kasvupalvelun asiantuntijaryhmä Kasvupalvelun asiantuntijaryhmän toimeksianto ja kokoonpano Kasvupalvelut maakuntastrategiassa, missio ja menestystekijät Kasvupalvelujen palvelulupaus Kasvupalvelujen asiakkaat Henkilöstö ja muut resurssit Kasvupalvelujen viranomaistehtävät sekä järjestäminen ja tuottaminen Kasvupalvelujen sovittaminen osaksi maakunnan palvelukokonaisuutta Maakunnan palveluverkosto kasvupalvelujen näkökulmasta Kasvupalvelun vaikuttavuus; yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Talous Kasvupalvelujen yhteensovittaminen Riskit, mahdollisuudet ja ratkaisuvaihtoehtoja... 31

3 3 1. Kasvupalvelun asiantuntijaryhmän toimeksianto ja kokoonpano Keski-Suomen kasvupalvelujen asiantuntijaryhmän tehtävänä oli valmistella maakunnan kasvupalveluja ottaen huomioon yhdyspinnat aluekehittämisviranomaisen tehtäviin, koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen, yritys-, työ-ja elinkeinopalvelujen järjestämiseen, kotoutumisen edistämiseen sekä yhteispalveluiden alueellinen järjestämiseen. Keski-Suomen maakuntauudistuksen asiantuntijatyöryhmien tehtävänä on: yhteen sovittaa laissa määrätyt tehtävät uudeksi palvelukokonaisuudeksi määritellä palveluprosessit asiakaslähtöisesti tehdä työsuunnitelma, joka sisältää raportointivaiheet ja aikataulun tarkastella eri asiantuntijatyöryhmien / palvelukokonaisuuksien rajapintoja valmistella järjestäjä-tuottaja vastuun eriyttämistä valmistelutyössä tulisi hyödyntää asiakasraateja Kasvupalvelun asiantuntijaryhmän jäsenet Johtaja Tuula Säynätmäki, Keski-Suomen TE-toimisto, puheenjohtaja Elinkeinojen kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto, varapuheenjohtaja Kehittämispäällikkö Pirjo Raittila-Parkkinen, Keski-Suomen TE-toimisto, sihteeri Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin, Keski-Suomen ELY-keskus Yksikön päällikkö Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus Team Finland kasvu- ja Kansainvälistymiskoordinaattori Jouni Hynynen, Keski-Suomen ELY-keskus Asiantuntija Mauri Marjaniemi, Pirkanmaan ELY-keskus (syksyn 2016) Yritysasiantuntija Risto Piesala, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusyksikön päällikkö Taina Lommi, Keski-Suomen ELY-keskus Palvelujohtaja Minna Heino, Keski-Suomen TE-toimisto Kehittämispäällikkö Kari Pirinen, Keski-Suomen liitto Projektipäällikkö Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Keski-Suomen yritysten ja elinkeinoelämän edustus: Hallituksen varapuheenjohtaja Tapu Nieminen, Keski-Suomen yrittäjät Varajäsen hallituksen puheenjohtaja Petri Salminen, Keski-Suomen yrittäjät Varajäsen Suvi Widgren (helmikuuhun 2017 asti) Vice President SaaS Offering for Business Jussi Muurikainen Alueen elinkeinotoimijoiden edustus: Toimitusjohtaja Ari Hiltunen, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Toimitusjohtaja Sakari Oikarinen, Keski-Suomen Uusyrityskeskus ry Toimitusjohtaja Ulla Haggrén, Jämsek Oy varajäsen yrityspalvelupäällikkö Marko Leppänen, Jämsek Oy Toimitusjohtaja Sari Åkerlund, Ääneseudun Kehitys Oy Keski-Suomen oppilaitosten edustajat: Hallintojohtaja Kirsi Moisander, Jyväskylän yliopisto Sijaisena tutkimuksen kehittämispäällikkö Timo Taskinen, Jyväskylän yliopisto T&K päällikkö Kare Norvapalo, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oppisopimusjohtaja Kaija Haapasaari, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela, Pohjoisen Keski-Suomen koulutuskuntayhtymä varajäsen koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio, Pohjoisen Keski-Suomen koulutuskuntayhtymä Järjestöjen edustaja:

4 4 Kehittämispäällikkö Tiina Sivonen, Keski-Suomen Järjestöareena Kuntaedustus (Keski-Suomen kunnanjohtajakokouksen nimeämät edustajat): Toimitusjohtaja Ari Piesala, kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Perusturvajohtaja, Anu Pihl, Toivakan kunta Palvelupäällikkö Päivi Pöntinen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut Sote-palvelujen sekä maahanmuuttoasioiden edustaja: Palvelujohtaja Ulla Kuittu, Jyväskylän kaupunki Henkilöstön edustus: Asiantuntija Sari Takanen, Juko varsinainen edustaja Asiantuntija Tiina Tikkakoski, THHL varaedustaja Asiantuntijaryhmässä kuultuja asiantuntijoita Toimitusjohtaja Olli-Pekka Juoperi, Humap Oy Yritysneuvoja Sanna Kiuru, Ääneseudun Kehitys Oy Toimitusjohtaja Pasi Mikkonen, Pihtiputaan Metsäkolmio Oy Maksatus- ja tarkastusyksikön päällikkö Jukka T. Raivio, Keski-Suomen ELY-keskus Palvelujohtaja Leena Kauhanen, Keski-Suomen TE-toimisto Palvelujohtaja Anna-Kaisa Räsänen, Keski-Suomen TE-toimisto Yritysneuvoja Riikka Hytönen, Äänekosken kaupunki Liikelaitoksen johtaja Mikael Palola, Sote kuntayhtymä/ Perusturvaliikelaitos Saarikka Yksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen, Keski-Suomen ELY-keskus Aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen, Keski-Suomen liitto Erikoissuunnittelija Päivi Hamarus, Keski-Suomen ELY-keskus Hallintojohtaja Eero Raittila, Toivakan kunta Korkeakouluharjoittelija Annika Jokivuori, Jyväskylän kaupunki Asiantuntija Kirsi Elg, Keski-Suomen TE-toimisto Työllisyyskoordinaattori Mia Friman, Toivakan kunta Toiminnanjohtaja Raili Haaki, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Palveluesimies Elina Hienola, Jyväskylän kaupunki Asiantuntija Teija Hietala, Keski-Suomen TE-toimisto Toimitusjohtaja Sini Huolman, Attentio Oy Palvelupäällikkö Päivi Junnilainen, Jyväskylän kaupunki Toimialajohtaja Kati Kallimo, Jyväskylän kaupunki Hankekoordinaattori Marianne Kuorelahti, Pro SOS Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupunki Hallintoylilääkäri Matias Lahti, Jämsän kaupunki Työnantajakoordinaattori Hanna Lähteelä, Jyväskylän kaupunki Sihteeri Ulla Pietiläinen-Söderholm, Jyväskylän kaupunki Hankinta-asiamies Veli Puttonen, Keski-Suomen yrittäjät Projektipäällikkö Riitta Pylvänen, Jyväskylän kaupunki, Valinnanvapauskokeilu-hanke Kehittämispäällikkö Asko Rytkönen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Työllisyyspäällikkö Auli Savolainen, Äänekosken kaupunki Harjoittelija Jenni Simonen, Toivakan kunta Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö Toimitusjohtaja Mirja Arkimaa, Witas Oy Toimitusjohtaja Petri Mustamäki, SSYP Kehitys Oy Hankejohtaja Anne Sandelin, Jyväskylän kaupunki Yritysneuvontapäällikkö Risto Kovala, Jyväskylän kaupunki Toimitusjohtaja Nea Kontoniemi, Kehittämisyhtiö Keulink Oy Suunnittelija Ritva Pohjoisvirta, Kehittämisyhtiö Keulink Oy Asiantuntija Mirva Pietilä, Keski-Suomen TE-toimisto

5 5 Yrittäjä Lennu Keinänen, Paytrail Oyj Viestintäpäällikkö Pirjo Ahapainen, Keski-Suomen ELY-keskus Kehittämispäällikkö Pirjo Suhonen, Keski-Suomen ELY-keskus Kunnanhallituksen puheenjohtaja Anitta Hakkarainen, Kinnulan kunta Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, Kivijärven kunta Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, Viitasaaren kaupunki Yrityskehittäjä Tuula Kokkonen, Witas Oy Kaupunginjohtaja Hannu Mars, Keuruun kaupunki Työnsuunnittelija Ari-Pekka Pasanen, Uuraisten kunta 2. Kasvupalvelut maakuntastrategiassa, missio ja menestystekijät Kasvupalvelut sisältyvät maakuntavaltuuston vahvistamaan maakuntastrategiaan ja maakunnan palvelustrategiaan osana Keski-Suomen maakunnan kehittämisen kokonaisuutta. Maakuntastrategiassa ja palvelustrategiassa on määritelty maakunnan kehittämisen strategiset linjaukset, keskeiset palvelutavoitteet ja määrärahan kohdennukset maakunnan kehittämisen eri osa-alueisiin, kuten kasvupalveluihin. Strateginen näkökulma Kasvupalveluilla tuetaan Keski-Suomen talouden ja elinkeinotoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä ja turvataan hyvinvointipalvelujen rahoitus. Keski-Suomi kasvaa kysynnän kasvaessa, mistä johtuen uusien vientiyritysten syntyminen sekä viennin kasvu ovat tärkeitä. Alueellisen kysynnän kasvuun vaikuttaa väestön ostovoima, joka kasvaa väestön taloudellisen hyvinvoinnin ja korkean työllisyysasteen kautta. Keski-Suomen kehitys nojaa osaamisen ja uusien innovaatioiden edistämiseen niin yritysten liiketoiminnassa kuin väestön hyvinvoinnin kehittämisessä. Keski-Suomen kasvupalvelun missio (valtakunnallisen mission pohjalta) Kasvupalvelulla edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Kasvupalvelulla tuetaan ja ohjataan Keski-Suomen talouskehitystä, uuden työn ja uusien työpaikkojen syntymistä sekä osaavan työvoiman saatavuutta.

6 6 Keski-Suomen kasvun menestystekijät 3. Kasvupalvelujen palvelulupaus Kasvupalvelun palvelulupaukset määritetään maakuntavaltuuston vahvistamassa palvelustrategiassa. Palvelulupaukset voivat liittyä esimerkiksi käsittelyaikaan, saatavuuteen, saavutettavuuteen, laajuuteen tai laatuun. Palvelulupausten lopullinen muotoilu on sidoksissa maakuntien strategisiin valintoihin ja resursseihin. Kasvupalveluryhmä esittää maakunnan pohdittavaksi seuraavia palvelulupauksia: Kasvupalvelut ovat tarjolla koko Keski-Suomen alueella monikanavaisesti eli verkkopalvelun, puhelinpalvelun, etäpalvelun tai muun kasvokkaisen palvelun muodossa. Palkkatukipäätöksen käsittelyaika Rahoituspäätöksen käsittelyaika Maakunnan määrittelemien kasvupalvelujen saatavuus alueella

7 7 4. Kasvupalvelujen asiakkaat Maakunnan kasvupalvelujen asiakkaita ovat kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henkilöt, yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt, jotka kyseisiä palveluja tarvitsevat sekä sellaiset kasvupalveluihin liittyvät tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset, joiden toiminta tähtää kasvupalvelun tavoitteiden edistämiseen. Kasvupalvelun valtakunnallisessa valmistelussa asiakkaat on jaoteltu seuraavasti: Yritysasiakkaat (kaiken kokoiset ja ikäiset yritykset yritystoiminnan elinkaaren eri vaiheissa) Yritystoimintaa käynnistävät henkilöt ml. keksijät Kasvua ja kehittymistä tavoittelevat yritykset Liiketoimintaa ylläpitävät yritykset Kansainvälistymistä tavoittelevat ja kv-toimintaa laajentavat yritykset Muutostilanteissa olevat yritykset (rakenteellinen muutos, omistajanvaihdos) Henkilöasiakkaat (työuran eri vaiheissa: työssä olevat, työttömyysuhanalaiset, työttömät, maahanmuuttajat) Työpaikan vaihtajat ja hakijat - henkilöt, jotka tarvitsevat työnvälityspalvelua Osaamistaan uudistavat henkilöt - Henkilöt, jotka tarvitsevat uraohjausta/osaamisen kehittämistä Yrittäjyyttä uravaihtoehtona suunnittelevat asiakkaat Monialaista työllistymisen tukea tarvitsevat asiakkaat kasvupalvelun ja sote-palvelun yhteistyö Yhteisöasiakkaat ja muut työnantajat (kunnat, työnantajat, kehittämisyhtiöt, yliopistot, korkeakoulut, valtion muut laitokset, järjestöt ) Työvoiman hankinta ja kehittäminen Elinkeinoelämän toimintaympäristön/innovaatioympäristön kehittäminen Investointien edistäminen Asiakasnäkökulma Kasvupalveluja kehitetään asiakas edellä siten, että palvelut määräytyvät asiakkaan palvelutarpeen pohjalta, ovat asiakkaalle selkeä ja helppokäyttöinen palvelukokonaisuus, jonka sisältöihin asiakas voi vaikuttaa ja, joka sisältää palvelujen valinnanvapautta. Palvelujen muotoilussa otetaan yksittäisten palvelujen lisäksi huomioon tarve luoda prosessinomaisia palveluja, jotka turvaavat asiakkaan palveluprosessin jatkuvuuden ja tuloksellisuuden kokonaistavoitteen näkökulmasta.

8 8 5. Henkilöstö ja muut resurssit Maakunnan kasvupalveluihin sisältyviä tehtäviä järjestetään ja tuotetaan sekä niihin liittyviä hallinnollisia tehtäviä hoidetaan nykyisin ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa. Tulevaisuudessa maakunta voi tuottaa palveluja vain markkinapuutteen tilanteessa. Maakuntaan jää siis pääosin kasvupalvelujen järjestämistehtäviä sekä viranomaistehtäviä. Maakuntauudistukseen liittyvä järjestämis- ja tuottamistehtävien erottaminen siirtää osan maakuntaan siirtyvien organisaatioiden toiminnasta markkinoille. ELY-keskus ELY-keskuksen osalta kasvupalvelut koskevat E-vastuualueen tehtäviä sekä rahoitus-, maksatus- ja takaisinperintätehtäviä, jotka on keskitetty rakennerahasto ELYihin, joista Keski- Suomi on yksi. Yritysrahoitukseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ovat pääosin julkisia hallintotehtäviä ja niitä hoidetaan osana rahoitusyksikön tehtäviä. Yrityksen kehittämispalvelut sisältyvät järjestämistehtäviin, mutta niiden kilpailutus on hoidettu aiemmin valtakunnan tasolla. E-vastuualueen työllisyys, osaaminen ja kulttuuriyksikkö hoitaa työllisyyteen, osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä kehittämistehtäviä, maahanmuuttoon liittyviä tehtäviä, erilaisia edistämistehtäviä, oman tuotannon rakennerahastohankkeita, elinikäisen ohjauksen alueellista kehittämistyötä sekä työvoimapalvelujen hankintatehtäviä eli järjestämistehtäviä. E-vastuualueella hoidetaan myös maaseututehtäviä, jotka eivät sisälly kasvupalveluihin. Kasvupalveluihin sisältyvät työllisyysmäärärahoihin liittyvät maksatukset hoidetaan KEHAkeskuksessa. Maahanmuuttoasioiden koordinointi on Keski-Suomen osalta Pirkanmaan ELYkeskuksessa, mutta käytännössä kotoutumislain mukaiset tehtävät alueella hoidetaan Keski- Suomen ELY-keskuksen toimesta. Koska rahoitus- ja maksatustehtävissä hoidetaan Keski-Suomea laajempaa rakennerahastoaluetta, tehtävien hoitamiseen käytettävät toiminta- ja substanssimäärärahat jakautuvat useiden maakuntien alueelle. Nämä maakunnat ovat Keski-Suomen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. TE-toimisto Lähes kaikki TE-toimiston tehtävät ovat kasvupalvelutehtäviä. Työttömyysturvaan liittyvien tehtävien osalta valmistellaan niiden siirtäminen joko kokonaan tai osittain TE-toimistoilta Kelalle ja työttömyyskassoille, mikä vähentää tulevan maakunnan viranomaistehtäviä. TE-toimiston nykyisistä tehtävistä osa on jatkossa viranomaistehtäviä ja osa järjestämistehtäviä. Osa tehtävistä rinnastetaan tuotantotehtäviin, joten ne siirtyvät maakuntauudistuksessa markkinoille. Viranomaistehtäviä ovat mm. palkkatuen myöntäminen ja omaehtoisiin opintoihin liittyvät ratkaisut. Viranomaistehtävistä työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupaasiat on keskitetty Keski-Suomen osalta Pirkanmaan TE-toimistoon. Markkinoille nykyisistä TE-toimiston tehtävistä siirtyvät todennäköisesti rekrytointipalvelut, ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut sekä starttiraha.

9 9 Kasvupalvelun henkilöstöresurssit Kasvupalveluihin lukeutuvat henkilöstöresurssit ovat seuraavat: TE-toimisto ELY-keskus rahoitus ELY-keskus maksatus ELY-keskus työllisyys, osaaminen ja kulttuuri Yhteensä 120,8 htv 8,4 htv 4,5 htv 10,5 htv 144,2 htv Keski-Suomen TE-toimistolla on vuonna 2017 yhteensä 51 htv:n määräaikainen resurssi, joka poistuu maakuntauudistuksen yhteydessä. Vuositasolla TE-toimistossa on 23 htv:tä valtiolle työllistettyjä. Valtiolle työllistämisen mahdollisuus poistuu maakuntauudistuksen yhteydessä. Tämän lisäksi 25 määräaikaista on palkattu toimeenpanemaan asiakkaiden määräaikaishaastatteluja. Määräaikaishaastattelut jäävät maakunnan tehtäväksi. Tämän hetken lakiluonnosten mukaan maakunnan tulee kontaktoida (palvelutarpeen arviointi ja ohjaus palveluihin) kolmen kuukauden välein kaikki asiakkaat, joiden työttömyys on pitkittynyt yli kolmen kuukauden. Mikäli haastattelut ostettaisiin ulkoa, palveluohjausta ei voisi tuottaa sama palveluntuottaja kuin varsinaista palvelua. Vuoden 2016 henkilöstötilaston mukaan Keski-Suomen ELY-keskuksen koko henkilöstöstä 41 prosenttia ja TE-toimiston henkilöstöstä 28 prosenttia kuului 55-vuotta täyttäneiden ikäryhmään. Keski-Suomen TE-toimisto on keski-iältään maan nuorin. Kasvupalvelun muut resurssit Muihin resursseihin sisältyy valtakunnallinen tietojärjestelmä (työmarkkinatori), joka muodostaa kansallisen työnvälityksen palvelualustan. Kyseessä on digitaalinen kohtaamispaikka, jossa työnhakijat, työnantajat ja muut toimijat tarjoavat palveluitaan työmarkkinatori tarjoaa kansallisen tietovarannon ja avoimet rajapinnat muille rekrytointiportaaleille. Työmarkkinatorin toteuttaa julkinen sektori, sisältö perustuu kansalaisten ja yksityisen sektorin tietoihin; työmarkkinatorin tietopohjaa laajentaa myös julkisen sektorin poikkihallinnollinen osallistuminen. Järjestelmä toimii yhteen valtion, itsehallintoalueiden, kuntien ja muiden sektorien kanssa ja kytkeytyy kansalaisen digitaaliseen palvelunäkymään. Tavoitteena on, että sekä yritysten että henkilöasiakkaiden kasvupalvelun asiakastietojärjestelmät ovat valtakunnallisia. Kehitteillä on myös valtakunnallinen verkko-ohjauspalvelu, joka auttaa asiakasta ammatinvalinnassa, työelämän valinnoissa ja koulutusasioissa. Verkko-ohjauksessa asiakas voi kysyä neuvoa ammattilaiselta, joka vastaa henkilökohtaisesti. Asiakas voi myös hakeutua pidempikestoiseen luottamukselliseen ohjaukseen verkko-ohjauspalvelun muodossa.

10 10 6. Kasvupalvelujen viranomaistehtävät sekä järjestäminen ja tuottaminen Kasvupalvelujen viranomaistehtävät Henkilöasiakkaan oikeuksiin, velvollisuuksiin ja toimeentuloon liittyvät ratkaisut Henkilölle maksettavien tukien ja korvausten myöntäminen Tuen myöntäminen yritykselle Tuen myöntäminen muille organisaatioille kuin yrityksille Tuen/korvausten maksatuksen keskeyttämistä, lopettamista tai takaisinperintää koskeva päätöksenteko Päätös työnantajalle tai yritykselle tarjottavien rekrytointi- ja osaamispalvelujen epäämisestä Työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua koskevat ratkaisut Työntekijän ja elinkeinon harjoittajan oleskelulupaan liittyvät ratkaisut Kasvupalvelujen järjestämistehtävät Maakuntalain mukaan tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta; 2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; 3) tuottamistavasta; 4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta; 5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Maakunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle maakunnalle tai tehtävän hoitamisesta vastaa lain perusteella toinen maakunta. Aluekehittämis- ja kasvupalvelulain mukaan maakunta vastaa lakisääteisten kasvupalveluiden järjestämisestä alueellaan maakuntalain mukaisesti. Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu lisäksi vastuu kasvupalvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi sekä toiminnan yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Järjestämisvastuussa oleva maakunta huolehtii lisäksi siitä, että palvelun tuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palveluja. Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu eri palvelukokonaisuuksiin liittyvien tehtävien lisäksi: Palvelujen tarveharkinta ja maakunnan resurssien käyttämistä koskeva päätöksenteko; Palvelujen saatavuuden varmistaminen siten, että asiakas voi mahdollisimman monen palvelun osalta valita palvelun tuottajan useammasta kuin yhdestä vaihtoehdosta; ja Palvelujen tuottajana olevan maakunnan yhtiön ohjaaminen silloin, kun palvelujen saatavuutta ei muutoin ole voitu varmistaa.

11 11 Maakunnallisina kasvupalveluina järjestetään rekrytointeja ja osaamista, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, innovaatioympäristöä, kansainvälistymistä ja rahoitusta koskevia palvelukokonaisuuksia. Maakunta voi lisäksi järjestää alueellaan myös muita palvelukokonaisuuksia tai palveluita maakuntalain 6 :n mukaisen toimivaltansa rajoissa. Maakunnallisia kasvupalveluja varten järjestetään lisäksi yhteisten palvelujen palvelukokonaisuutena palveluohjausta ja tietopalveluja. Kasvupalvelulain tehtäviä on täsmennetty rekrytointi ja osaamispalvelulaissa, rahoituslaissa ja kotouttamista koskevassa laissa. Rekrytointi ja osaamispalvelulain mukaan maakunta voi päättää muun muassa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin ja asiakkaan palveluihin ohjauksen toteuttamistavan. Käytännössä maakunta voi siis ostaa niitä markkinoilta tai toteuttaa itse. Kasvupalvelujen järjestäminen Keski-Suomessa Kasvupalveluja valmisteleva asiantuntijaryhmä ei tee rajauksia laissa määriteltyihin kasvupalveluihin, vaan tuleva maakunta tekee nämä ratkaisut lain mahdollistamissa rajoissa strategisten linjausten, käytettävissä olevien resurssien sekä asiakkaiden palvelutarpeiden pohjalta. Maakunta päättää myös mahdollisista palvelulupauksista sekä valinnanvapauden kohdentumisesta. Maakunnan tulisi järjestää palvelut ottaen huomioon asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Kasvun aikaansaaminen edellyttää kehittämispanosten keskittämistä ja ohjaamista maakunnan tärkeiden tavoitteiden edistämiseksi sen sijaan, että kehittämispanokset hajautetaan kaikkiin maakunnassa esille nouseviin tarpeisiin. Keskittäminen edellyttää vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Maakuntauudistuksessa on tarkoitus koota kaikki alueelliset voimavarat innovaatio- ja kasvuekosysteemiksi. Kasvuryhmä pitää tärkeänä myös alueen ulkopuolisten ja kansainvälisten voimavarojen hyödyntämistä sekä maakuntien välistä yhteistyötä. Palvelujen ja palvelurakenteiden kehittämisessä on tärkeää palvelukulttuurin sisäistäminen sekä palvelujen innovatiivisuus, joustavuus ja tuloksellisuus, mikä edellyttää asiakkaiden kuulemista, heikkojen signaalien tunnistamista, uusien asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palvelujen muotoilua ja kokeiluja, sekä lean-ajattelua, joka mahdollistaa palveluprosessien tehokkuuden ja sujuvuuden. Kasvupalvelujen muotoilussa tulee hyödyntää palvelumuotoiluun liittyvää parasta erityisosaamista, käyttäjäkokemuksia, kokemusasiantuntijuutta sekä digitalisaation mahdollisuuksia. Asiakkaan valinnanvapaus Kasvupalvelujen asiantuntijaryhmä toteaa, että mm. taloudelliset reunaehdot, palvelujen tarveharkinta sekä maantieteellinen saavutettavuus voivat tuoda rajoitteita valinnanvapauden osalta. Valinnanvapauden hyödyntäminen nähdään kuitenkin hyvin tärkeänä, koska sen avulla voidaan parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa asiakkaan osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja sitoutumista palveluun.

12 12 Kasvupalvelujen tuottaminen Kasvupalveluja voivat tuottaa yksityiset yritykset, kuntien yhtiöt (ml. oppilaitokset yhtiömuodossa) sekä järjestöt (tukiriippumattomat). Maakunta voi tuottaa kasvupalveluja vain markkinapuutteen tilanteessa. Maakunnan tuottaessa itse kasvupalveluja sen on annettava palvelujen tuottaminen maakunnan palvelulaitoksen omistaman yhtiön tai yhteisön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Maakuntalain mukaan maakunnan tulee varmistaa, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavalla liikelaitoksella sekä palveluja tuottavilla yrityksillä, yhteisöillä ja säätiöillä on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Aluekehittämis- ja kasvupalvelulain mukaan maakunta voi palveluja koskevassa sopimuksessa tai palvelun tuottajan hyväksymistä koskevissa ehdoissa määritellä, millä tavoin palvelun tuottajan on: 1) noudatettava maakuntastrategiaa; 2) toteutettava asiakkaan palvelut asiakassuunnitelman mukaisesti; 3) noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja sekä varmistettava palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhteistyössä muiden palvelun tuottajien kanssa; 4) tallennettava asiakastiedot maakunnan nimeämiin valtakunnallisiin järjestelmiin ja 5) toimitettava maakunnalle sen järjestämistehtävän edellyttämät tiedot palvelujen käytöstä. 6) tehdessään etua suovia hallintopäätöksiä koskee kasvupalvelun tuottajaa yleishallinto-oikeudellinen lainsäädäntö. Maakunta järjestää alueellaan rekrytointi- ja osaamispalveluja ja myöntää palkkatukea. Substanssilakiluonnoksen mukaan nämä muodostaisivat ns. minimipalvelut, jotka oltava tarjolla jokaisessa maakunnassa. Markkinoille siirtyviä kasvupalveluja ovat rekrytointi- ja osaamispalvelut. Rekrytointipalveluna tarjottaisiin tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja työtilaisuuksista, rekrytointiin ja työnhakuun liittyvää neuvontaa sekä sovitettaisiin yhteen työtilaisuuksia ja työntekijöitä. Maakunta voisi harkintansa mukaan järjestää myös muita rekrytointia ja työnhakua tukevia palveluja. Osaamispalveluilla kehitettäisiin työnhakijoiden ja muiden henkilöasiakkaiden osaamista siten, että heidän osaamisensa vastaisi työmarkkinoiden tarpeita ja edistäisi sitä kautta heidän työllistymistään. Osaamispalveluilla, joita jokaisen maakunnan tulisi järjestää, tarkoitettaisiin ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä kasvupalvelukoulutusta. Kasvupalvelukoulutuksena voidaan tarjota ammatillisesti suuntautunutta koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen, sekä yrittäjyyskoulutusta ja kotoutumiskoulutusta. Maakunnan harkintansa mukaan järjestämiin osaamista kehittäviin palveluihin voisi sisältyä esimerkiksi valmennusta henkilön tukemiseksi ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä. Ammatinva-

13 13 linta- ja uraohjauksella tarkoitettaisiin nykyistä vastaavasti toimia, joilla tuettaisiin henkilöasiakasta ammatinvalinnassa, ammatillisessa kehittymisessä, työelämään sijoittumisessa ja elinikäisessä oppimisessa. Kasvupalvelukoulutuksessa painottuisivat yritysten ja yhteisöjen tarpeita, kehittymistä ja kasvua sekä kansainvälistymistä tukevat sisällöt kuin myös yksilöiden henkilökohtaisen osaamisen ja ammattitaidon sekä työllistyvyyden edistäminen. Koulutussisällöt räätälöitäisiin edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti palvelemaan kasvupalvelujen eri asiakasryhmiä. Yritysnäkökulma Kasvupalveluryhmä esittää, että Keski-Suomesta luodaan maakunta, jossa yrittäjäasenne on mukana kaikessa tekemisessä. Maakunnan alueella panostetaan yrittäjyyssukupolven kasvattamiseen jo perusasteen koulutuksesta lähtien. Keski-Suomen kasvupalvelut ovat tarjolla kaikille maakunnan yrityksille. Yksittäisillä palveluilla on tarkempia kohdennuksia esim. kasvuun liittyen. Jo olemassa olevien kasvuyritysten ohella yritysjoukosta etsitään kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia omaavia yrityksiä, joiden kasvua sparrataan kasvupalvelujen avulla (esim. KasvuOpen tyyppiset prosessit). Palvelujen kokonaisuuden tulisi olla sellainen, että se edistää kaikkien keskisuomalaisten yritysten kehitystä riippumatta siitä onko niillä ajankohtaisia kasvutavoitteita. Elinkeinojen kehittämispanoksia keskitetään suuremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi alueen kehittyvillä toimialoilla. Hanketoimintaan haetaan vaikuttavuutta suurempien yhteishankkeiden kautta ja yritysten rahoitukseen etsitään uusia ratkaisuja (esim. yritysseteli, pääomarahastot, rahoittajien yrityskohtaiset yhteisneuvottelut). Markkinanäkökulma Kasvupalvelut tulee viedä markkinoille siten, että se edistää Keski-Suomen alueen yritystoimintaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla tulee kuitenkin panostaa myös yritysten kansalliseen ja kansainväliseen kilpailukykyyn sekä siihen, että Keski-Suomessa hyödynnetään globaalisti parasta osaamista ja osaajia. Järjestämisessä tulee huolehtia siitä, että erikokoisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua kasvupalvelujen tuottamiseen edistämällä esimerkiksi yritysverkostojen syntymistä. Kasvupalvelujen asiantuntijaryhmä esittää, että kasvu- ja sote-palveluissa siirtymistä markkinoille tuetaan esimerkiksi nimeämällä maakuntaan pk-lähettiläs, joka edistää yritysten mukana oloa ja verkostoitumista palvelujen tuotannossa. Kasvupalvelujen asiantuntijaryhmä pitää tärkeänä avoimia rajapintoja, innovaatioita ja luovuutta sekä digitalisaation läpäisevyyttä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kaupunkien kehittämisalustojen vapaan innovoinnin. Kasvupalveluissa tulisi keskittää kehittämispanoksia siihen, että maakunnassa hyödynnetään parasta maakunnallista, kansallista ja globaalia osaamista ja avoimia innovaatioalustoja.

14 14 7. Kasvupalvelujen sovittaminen osaksi maakunnan palvelukokonaisuutta Kasvupalvelutehtävien sovittamista osaksi maakunnan palvelukokonaisuutta on tehty maakunnan konsernisuunnittelun muodossa. Siinä ELY-keskuksen ja TE-toimiston nykyiset tehtävät on sijoitettu luonteensa pohjalta maakunnan emokonsernin brutto- tai nettoyksikköön sekä liikelaitokseen tai ulkoisen konsernin osalta maakunnan yhtiöön tai palvelumarkkinoille. Tarkastelussa on tunnistettu tehtävät, jotka sijoittuvat maakunnan viranomais- tai järjestämistehtäviksi, maakunnan pääosin keskitettäviksi tukitehtäviksi tai markkinoilla jo oleviksi tai sinne siirtyviksi tehtäviksi. Kasvu- ja sote-palvelujen yhteensovittamista on tehty myös suhteessa soten konsernirakennetarkasteluun. Lisäksi on arvioitu aikataulua, jonka puitteissa siirtyminen tapahtuu. TEM on laatinut henkilöasiakkaan palveluprosessiluonnoksen, joka sisältää avoimet kasvupalvelut sekä harkinnanvaraiset kasvupalvelut. Avoimet kasvupalvelut on tarkoitettu omaehtoiselle työnhakijalle ja ne perustuvat työmarkkinatoriin, valtakunnalliseen CC-palveluun sekä työantajan ja työnhakijan väliseen matchingiin. Mikäli digitaalinen palvelutarve-arvio osoittaa, että asiakas tarvitsee harkinnanvaraisia kasvupalveluja, ohjautuu asiakas maakunnan palveluprosessiin, jonka luonne riippuu asiakkaan palvelutarpeesta. Maakunnalla on harkinnanvaraa siinä, miten asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja palveluihin ohjaus toteutetaan. TYP lainsäädännön tilalle tulee asiakkaan monialainen palvelutarpeen arviointi, joka on jatkossa maakunnan vastuulla, kun kasvu- ja sote-palvelut siirtyvät maakuntaan.

15 15 Kasvupalvelut sisältävät yrityksen rahoituspalveluja, yrityksen kehittämispalveluja sekä yritysten kasvun, innovaatioiden ja kansainvälistymisen edistämistä. Kasvupalvelujen asiantuntijaryhmä katsoo, että maakunnallisten kasvupalveluiden tehtävänä tulisi olla yritysten kasvuhalukkuuden herättäminen, kasvuun kannustaminen sekä kasvun mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen. Maakunnalliset kasvupalvelut tukevat ja mahdollistavat omalla osaltaan business ekosysteemien muodostamisen. Maakunnan tehtävänä voisi olla myös tietotuotanto kasvunäkymien kirkastamiseksi sekä erilaiset koordinointi tai järjestämistehtävät (esim. yritysten vertaismentoroinnin ja yrityskummitoiminnan koordinointi). Alueellinen palvelutarjonta tulisi tehdä näkyväksi. Yhdenmukaiset maakunnalliset kasvupalvelut täydentäisivät ja tukisivat myös kunnallisia elinvoimapalveluita. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kannalta oleellisten IPR-palvelujen (immateriaalioikeuksiin liittyvien palvelujen) tarjonta on heikentynyt koko maassa ja Keski-Suomessa keksintöasiamiespalvelujen uudelleen organisoinnin seurauksena. Kasvupalvelun asiantuntijaryhmän IPR-asiantuntija ehdotti vaihtoehtoisia malleja IPR-palvelujen organisointiin tulevassa maakunnassa. maakunnassa on 1-2 päätoimista asiantuntijaa, joiden vastuulla on yritysten konsultointi ja yrityspalveluja tarjoavan henkilöstön koulutus maakunnan organisaatiossa on asiantuntija, jonka tehtävänä on hankkia ja ylläpitää tarvittava IPR-osaaminen ja -koulutus maakunnan yrityksille ja yrityspalveluhenkilöstölle yrittäjäkoulutukseen eri oppilaitoksissa sisällytetään IPR-aihepiiri informaatiopalveluja tarjoava henkilöstö sitoutetaan Patlib-Center nimikkeen alla tarjoamaan IPR-tietopalveluja (mm. oppilaitokset, maakuntakirjasto, VTT) Keski-Suomen yrittäjien ehdotus kasvun sparrausprosessiksi Yrittäjien esitys kasvun sparrauprosessiksi on rakennettu kolmeen vaiheeseen 1) innostaminen 2) kokeilujen ja toimenpiteiden käynnistäminen 3) kasvuvaiheeseen Keski-Suomessa kasvuun innostamiseen on jo olemassa toimintamalleja, joita kannattaa hyödyntää ja kehittää osana maakunnallisia kasvupalveluja. Rahoituksen näkökulmasta starttiraha ja innovaatioseteli mahdollistavat ensimmäisten kokeilujen toteuttamisen. Kasvutoimenpiteiden käynnistämisessä maakunnan kasvupalveluiden rooli on mahdollistaa kokeilujen toteuttaminen ja pyrkiä yhdistämään laadukas palvelutarjonta, liiketoimintaosaajat ja kasvua hakevat yritykset toisiinsa. Yrityksen kasvuvaiheessa yksityisten kansainvälistymispalvelujen, oppilaitosten kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisten opiskelijoiden sekä Team Finland (Business Finland) palvelujen tulisi olla mahdollisimman vaivattomasti yritysten hyödynnettävissä.

16 16 Maakunnan kasvupalveluiden näkökulmasta olennaista on edesauttaa kasvuvaiheessa olevan yrityksen ja tarvittavan osaamisen kohtaamista. Integraattorin ja rahoittajan roolista käsin maakunnan on mahdollista luoda toimintamalleja ja kohtaamisia, joissa kasvuvaiheessa olevia yrityksiä kannustetaan tekemään yhteistyötä suurempien tai tavoitelluilla kohdemarkkinoilla jo toimivien yritysten kanssa. Yritysten kasvun edistämisen lähtökohtana tulisi olla se, että yritys määrittää kasvun tavoitteet itse. Erityisesti yritysten kehittämispalvelujen tulisi olla joustavia ja jättää yrityksille valinnanvapaus palveluntuottajan valinnassa. Yrityksen kasvun paras sparraaja on usein kasvun kokemusosaamista omaava businessenkeli tai ulkopuolinen hallituksen jäsen. Kun yrityksellä on sekä kasvuhalua että kykyä, on kasvupalvelujen roolina näkyvyyden, tunnustuksen ja pöhinän synnyttäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Jos yrityksellä on kasvuhalua, mutta kykyä ei vielä ole, kannattaa kasvupalveluissa panostaa liiketoimintaosaamiseen, kasvuosaamiseen ja kasvun resursointiin. Kasvuhaluttoman yrityksen kohdalla omistajanvaihdos voi olla uuden kasvun mahdollistaja. Kasvupalvelun asiantuntijaryhmä pitää tärkeänä sitä, että maakunnan kasvupalveluihin sisältyy yrityslähtöinen kasvu sparrausprosessi, joka ottaa huomioon yritysten kasvun erilaiset tavoitteet. Kasvuvaiheen resursoinnin lisäksi kasvupotentiaalia omaavien yritysten innostaminen ja kokeilut tulisi sisällyttää prosessiin uusien kasvuyritysten saamiseksi maakuntaan. Osana kasvun sparrausta Keski-Suomessa kannattaa panostaa myös innostamisympäristöihin ja kasvutiimeihin. Asiantuntijaryhmä esittää, että maakunta organisoi IPR-palvelut osaksi maakunnan kasvupalveluja.

17 17 8. Maakunnan palveluverkosto kasvupalvelujen näkökulmasta Kasvupalveluihin siirtyvät tehtävät muodostuvat ELY-keskuksen E-vastuualueen ja TE-toimiston tehtävistä. ELY-keskuksen ja TE-toimiston päätoimipaikat sijaitsevat Jyväskylässä. TE-toimistolla on lisäksi toimipaikka Äänekoskella sekä rajoitettua palvelua Jämsässä ja Viitasaarella. TE-toimistolla on lisäksi 12 yhteispalvelusopimusta seuraavien kuntien kanssa: Joutsa, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi (Aspa-sopimus) ja Viitasaari. Palveluverkoston optimaalinen rakenne riippuu erityisesti siitä, miten asiakaspalvelu halutaan tulevassa maakunnassa järjestää. Kasvupalvelujen palveluverkostoon vaikuttaa maakunnan muiden tehtävien organisoinnin lisäksi kuntien elinvoimapalvelujen sisältö ja organisointi sekä SOTEn palveluverkosto. Monikanavainen palvelumalli mahdollistaa verkko- etä- ja puhelinpalvelujen käytön koko maakunnan alueella ilman kiinteää toimipaikkaverkostoa. Osa työttömistä työnhakijoista kokee lisäarvoa kasvokkaisesta asiakaspalvelusta. Erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien sekä nuorten asiakkaiden palvelussa asiakkaan henkilökohtainen tapaaminen edistää palveluprosessin käynnistymistä ja etenemistä. Maakuntauudistuksen myötä maakunta ei tuota nykymuotoista työllisyyden hoidon palvelua asiakkaille. Kasvupalvelujen kohdalla palvelujen maantieteelliseen laajuuteen liittyvät ratkaisut voidaan tehdä palvelujen kilpailutuksen yhteydessä edellyttämällä alueellista palvelukykyä tai hyväksymällä palveluntuottajia maakunnan eri alueille. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palvelussa asia voidaan ottaa huomioon SOTE-palvelujen ja kasvupalvelujen yhteensovittamisessa. Maakunnan tehtävänä on neuvoa ja ohjata asiakkaita kasvupalvelujen käytössä, mutta palveluja tuottavat yksityiset yritykset, kuntien yhtiöt ja järjestöt. Palveluja koskevaa neuvontaa ja ohjausta voidaan myös organisoida kilpailutettujen palveluntuottajien toimesta. TE-toimiston nykyiset kuntien kanssa solmitut yhteis/etäpalvelusopimukset sisältävät työvoima- ja elinkeinopalvelujen yleisneuvontaa, verkkoneuvontaa sekä etäyhteyden järjestämistä. Etäyhteys mahdollistuu jatkossa myös asiakkaan kotiin nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Tulevalla maakunnalla voi olla intressiä kytkeä erilaisia tehtäväalueita toisiinsa maakunnan palveluverkoston synnyttämiseksi. Lisäksi maakunnan ja kuntien tehtäviä voidaan organisoida yhteistyössä siten, että asiakaspalvelussa saavutetaan mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus. Tällöin voi syntyä monipalvelukeskuksia, joissa on tarjolla esimerkiksi sote-palveluja, kasvupalveluja, ohjaamotoimintaa ja kuntien elinvoimapalveluja. Tällaisen palveluverkoston tarkoituksenmukaisuuteen vaikuttaa myös yksityisen ja julkisen palveluntuotannon kokonaisuus.

18 18 9. Kasvupalvelun vaikuttavuus; yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Kasvupalvelulla edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Kasvupalvelulla tuetaan ja ohjataan Keski-Suomen talouskehitystä, uuden työn ja uusien työpaikkojen syntymistä, osaavan työvoiman saatavuutta sekä turvataan hyvinvointipalvelujen rahoitusta. Kasvupalvelulla tähdätään väestön taloudelliseen hyvinvointiin, korkeaan työllisyysasteeseen ja osallisuuden lisääntymiseen. Kasvupalveluihin luettavien nykyisten palvelujen vaikuttavuudessa on eroja. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus kulkevat usein käsi kädessä. Yrityspalveluista yhteiskunnallisesti sekä yritysasiakkaan kehityksen näkökulmasta vaikuttavimpia ovat palvelut, jotka edistävät yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä sekä teknologian ja innovaatioiden kehitystä. Yhteiskunnan panostukselle saadaan suurempi lisäarvo sekä yrityksen että talouden kasvuna ja tästä johtuen rahoitusta kohdennetaan mieluummin kasvu- kuin korvausinvestointeihin. Työllisyyspalveluista yhteiskunnan ja asiakkaan näkökulmasta vaikuttavimpia ovat palvelut, jotka toteutetaan yhteistyössä rekrytoivien yritysten kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteishankintakoulutus, oppisopimuskoulutus ja palkkatuki yritykseen. Tutkimukset osoittavat, että palkkatuki yrityksiin johtaa pitempikestoiseen työllistymiseen selvästi useammin kuin palkkatuki järjestöön tai kuntaan työllistettäessä. Korkean vaikuttavuuden palveluja ovat myös rekrytointipalvelut, koska niillä huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta rekrytoiville yrityksille ja mahdollistetaan tätä kautta yritysten ja koko talouden kasvu. Nykyisin merkittävä osa palkkatuesta kohdistuu yrityksiin. Palkkatyömahdollisuus on kuitenkin tärkeää myös pitkäaikaistyöttömille ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville asiakkaille. Palkkatuki välityömarkkinoille voi tarjota näille asiakkaille välineitä oman osaamisen kehittämiseen ja väyliä avoimille työmarkkinoille. Kasvupalvelun asiakkaina on myös niitä asiakkaita, joiden edellytykset työllistyä ovat keskimääräistä heikommat. Kasvupalvelun yhteiskunnallista ja asiakasvaikuttavuutta ei voidakaan arvioida pelkästään kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmasta, vaan yhteiskunnallinen osallisuus ja hyvinvointi lisäävät kokonaishyvinvointia ja yhteiskuntarauhaa. Maakuntauudistuksessa SOTE- ja kasvupalvelujen sijoittuminen samaan organisaatioon edistää todennäköisesti näiden asiakkaiden palveluprosessien vaikuttavuutta. Myös yrityspalveluissa on palveluja, jotka eivät kohdistu ainoastaan kasvuyrityksille. Jotta kasvuyrityksiä syntyisi, tarvitaan palveluja, joilla edistetään yritysten kehitystä ja lisätään niiden kyvykkyyttä kasvaa ja kansainvälistyä. Kasvupalvelujen suunnittelussa tuleekin huolehtia siitä, että jo käynnissä olevan kasvun lisäksi edistetään kasvun mahdollisuuksia sekä olemassa olevien yritysten kannattavuutta. Kasvupalveluissa tulee huomioida yrityksen elinkaaren eri vaiheet.

19 19 Jotta maakunnan kasvupalvelut olisivat yhteiskunnallisesti ja asiakkaan näkökulmasta vaikuttavia, tulee huolehtia siitä, että asiakkaan palvelutarpeen arviointi sekä palveluohjaus toimivat laadukkaasti sekä yritys- että työnhakija-asiakkaalla. Näillä prosesseilla varmistetaan palvelujen osuvuus ja vaikuttavuus. 10. Talous Kasvupalvelujen rahoituserät Kasvupalvelujen rahoitus muodostuu maakuntien yleiskatteellisesta rahoituksesta ja rakennerahastorahoituksesta. Rakennerahastorahoitus ohjautuu maakuntiin momenttiperusteisesti ainakin käynnissä olevan rakennerahastokauden osalta. Yleiskatteellisen rahoituksen osalta vuoden 2019 kehys määritellään nykykustannusten pohjalta. Viiden vuoden siirtymäajan kuluessa siirrytään laskennalliseen rahoitukseen. Nykymäärärahoja tarkasteltaessa kasvupalvelujen rahoitus muodostuu suorasta yritysrahoituksesta ja yritysten toimintaympäristörahoituksesta (EAKR), kehittämishankerahoituksesta (ESR), työvoimapalveluihin käytettävästä rahoituksesta (momentti ), palkkatukeen ja starttirahaan käytettävästä rahoituksesta (momentit , 51 ja 52, jos passiivituen käyttöä jatketaan) sekä nykyisten ELYjen ja TE-toimistojen toimintamäärärahoista. Keski-Suomen ELY-keskuksen osalta alla on arvioitu kasvupalvelujen osuus toimintamäärärahoista. Toimintamäärärahat: 2019 ennakkotieto ELY-keskus TE-toimisto Substanssimäärähat: 2016 kehys EAKR TL1 ja TL2 ELY-keskus (MYAK 2016) ESR TL3, TL4 ja TL Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (sis.3,67 kehpa) Työvoimapalveluja on tähän mennessä rahoitettu erityisesti työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahalla (momentti ), joka oli vuonna 2016 vajaat 36 miljoonaa euroa. Kehys sisältää ylialueellista yritysten kehittämispalvelurahoitusta. Yrityksiin kohdistuvan 4,4 miljoonan euron rahoitus tulee Euroopan aluekehittämisrahaston määrärahoista. Viiden miljoonana euron ESR-rahoitus puolestaan kohdistuu hanketoimintaan. Vuonna 2017 momentin 51 määräraha on Keski-Suomessa vajaa 25 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 työttömyyskorvauksia voidaan käyttää myös palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen. Keski-Suomen passiivituen määräraha on lähes 16 miljoonaa euroa. Passiivituki muodostuu ansiopäivärahan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuudesta.

20 20 Rahoitusnäkökulma Maakunnan tulisi varmistaa kasvupalvelujen saatavuus alueellaan määrittämällä maakunnan yleiskatteellisesta rahoituksesta riittävä rahoituskehys kasvupalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Kasvupalvelujen laskennallisen rahoituksen määräytyminen Maakunnan muiden tehtävien laskennallinen rahoitus on laskettu täydentävän rahoituslakiluonnoksen mukaisesti neljän osatekijän summana: (I) maakuntien muiden tehtävien asukasperusteinen rahoitusosuus (ns. kapitaatiorahoitus), (II) kasvupalvelutekijöiden mukaan määräytyvä rahoitus (III) maatalousyrityksiä koskevan kriteerin mukainen rahoitus sekä (IV) asukastiheyskertoimen mukainen rahoitus. Siirtyvien tehtävien rahoituksen taso laskelmissa on pääsääntöisesti v talousarvion mukainen. Keväällä 2016 päätetyn julkisen talouden suunnitelman mukaan näiden tehtävien rahoituksen taso alenee selvästi v mennessä. Maakuntien yleiskatteellisen rahoituksen kasvupalvelutekijöiksi on määritelty työttömien työnhakijoiden määrä, työttömyysaste ja yritysten toimipaikkojen määrä. 11. Kasvupalvelujen yhteensovittaminen Maakuntauudistuksen valmistelussa on tärkeää kytkeä kasvupalvelut osaksi maakunnan muuta kehittämistä. Kasvupalvelun tavoitteet määritellään osana maakunnan strategiaa ja palvelustrategiaa. Maakunnan ennakointi tuottaa myös kasvupalvelulle tietoa kehittämistyön pohjaksi. Tärkeimpiä kasvupalvelujen yhdyspintoja ovat kuntien elinvoimatehtävät, sote-palvelut sekä oppilaitos- ja kolmas sektori. Myös kasvupalvelujen yhteensovittaminen maaseutupalvelujen kanssa on tärkeää maakunnan kasvun näkökulmasta (yritysrahoitus, maaseudun ja kalatalouden kehittäminen). Kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimatehtävän yhteensovittaminen Asiantuntijaryhmä korostaa, että Keski-Suomen kasvupalvelujen rakentamisessa on huolehdittava palvelujen yhteensovituksesta valtakunnallisten kasvupalvelujen sekä kunnan elinvoimatehtävien kanssa. Asiakkaalle palvelun tulisi näkyä yhtenäisenä asiakaslähtöisenä palvelukokonaisuutena. Kuntien kanssa käydyn vuoropuhelun ja suunnittelukokousten lopputuloksena kasvupalveluryhmä on määritellyt maakunnan kasvupalvelun ja kuntien elinvoimatehtävien yhdyspinnan siten, että maakunta vastaa kasvupalvelulain ja substanssilakien mukaisista yksilöidyistä kas-

21 21 vupalvelutehtävistä sekä kasvupalvelulain mahdollistamista muista maakunnan kasvua edistävistä tehtävistä siten kuin maakunnassa katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Maakunnan tehtävät on määritelty aluekehittämis- ja kasvupalvelulaissa, rekrytointi- ja osaamispalvelulaissa, aluekehittämistä ja kasvupalvelua koskevassa rahoituslaissa sekä kototutumisen edistämistä koskevassa laissa. Kunnilla on yleinen toimiala ja ne vastaavat kunnan elinvoiman kehittämisestä. Kuntien laaja elinvoimatehtävien kokonaisuus edellyttää yhteensovittamista kasvupalvelujen kanssa sekä elinkeinopalvelujen että työllisyyspalvelujen osalta. Kuntien elinkeinojen kehittämispalveluja ovat Keski-Suomessa seuraavat palvelut: Aloittavan ja toimivan yrityksen neuvonta Aloittavan yrityksen neuvonta hoidetaan pääosin kunnan tai elinkeinoyhtiön omilla resursseilla tai yhteistyössä Uusyrityskeskuksen kanssa. Jyväskylä on perustamassa aloittavan yrityksen neuvontaan start up -yhtiöitä yhdessä Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymän kanssa. Nykyisin TE-toimisto on mukana aloittavan yrityksen neuvontaverkostossa (mm. Jyväskylän yritystehdas) ja myöntää starttirahan yrittäjäksi ryhtyvälle. ELY-keskus hankkii yrittäjäkoulutuksia. Toimivan yrityksen neuvonta tapahtuu kunnan tai elinkeinoyhtiön omilla resursseilla tai ohjaamalla yritys soveltuvan yksityisen palveluntuottajan palveluihin (esim. omistajanvaihdokset, liiketoiminnan kehittäminen ja yritysjärjestelyt). Osalla kunnista toimivan yrityksen neuvonta tapahtuu yhteistyössä Uusyrityskeskuksen kanssa. Elinkeinoyhtiöllä voi olla myös omaa liiketoimintaan liittyvää neuvontaa (Jämsek). Neuvonta sisältää myös kuntien omien palvelujen neuvontaa (esim. tontit ja luvat). Kunnat ja elinkeinoyhtiöt sekä kunnanjohtajat tekevät myös yrityskäyntejä alueellaan. Yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja innovoinnin edistäminen Yritysten kasvun sparraus tapahtuu kunnan tai elinkeinoyhtiön omilla resursseilla tai ohjaamalla yritys yksityisten palveluntuottajien palveluihin tai Team Finland -palveluihin. Osa hyödyntää yrittäjäjärjestön osaamista. Kunnat sparraavat yrityksiä kasvuun myös erilaisten tapahtumien muodossa (esim. biokasvupolku, mikroyrittäjän kasvun sparrauspäivä ja kasvuklinikat). Yritysten kansainvälistymisen edistäminen tapahtuu myös ohjaamalla yritys yksityisten palveluntuottajien palveluihin tai Team Finland -palveluihin. Pohjoisessa Keski-Suomessa on käytössä myös kv-kontaktipalvelu (SSYP) ja kv-yritysryhmähanke Kiinaan liittyen (Äänesseudun kehitys). Jyväskylä toimii invest in -periaatteella. Kansainvälistymiseen liittyen on kolmen näkökulmaa; sijoittuminen, kasvuyritykset ja osaaminen.

22 22 Yritysten tuotekehityksen ja innovaatioiden edistäminen tapahtuu ohjaamalla yritys yksityisten palveluntuottajien palveluihin tai Team Finland -palveluihin. Myös innovaatioseteliä on hyödynnetty. Lisäksi Pohjoisen Keski-Suomen elinkeinoyhtiöillä on oppilaitosyhteistyötä sekä hankkeita ja tilaisuuksia (Innovapriikki, keksintöjen viikko). Maakunta kartoittaa kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia omaavia yrityksiä ja edistää niiden kehittämistoimia. Tätä tavoitetta silmällä pitäen maakunta voi esimerkiksi järjestää yritysten kasvun sparrausta ja tehdä yrityskäyntejä yhteistyössä kuntien elinkeinotoimen kanssa. Maakunta rahoittaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä järjestää yrityslähtöisiä kasvupalvelukoulutuksia, joilla edistetään osaavan työvoiman saatavuutta. Maakunta myös ohjaa yrityksiä valtakunnallisiin kasvupalveluihin eli Finpron, Finnveran, Tekesin ja Tesin palveluihin.

23 23 Aluemarkkinointi ja sijoittumispalvelut Osana kunnan elinvoimapalveluja kunnat panostavat aluemarkkinointiin ja sijoittumispalveluihin. Aluemarkkinointi voi liittyä esim. seutukuntaan, kuntaan tai elinkeinoihin. Kunnilla on myös tapahtumatuotantoa, oppilaitosyhteistyötä, matkailumarkkinointia sekä saavutettavuuteen liittyvää edunvalvontaa. Lisäksi aluemarkkinointiin liittyy suuria tapahtumia eri puolilla maakuntaa. Sijoittumispalvelut sisältävät muun muassa alueen kaavoitus- ja lupa-asioita, vetovoimatekijöiden markkinointia, yrityksille soveltuvien toimitilojen esittelyä, osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviä toimia sekä sijoittumiseen liittyvien muiden tarpeiden selvittämistä (esim. puolison työllistyminen, asuntoasiat). Kuntien kehittämisalustat Kunnat keskittävät omia panostuksiaan valittuihin kehittämisalustoihin tai ekosysteemeihin. Jyväskylässä on innovaatio, kasvu, start up- ja liiketoimintaekosysteemit, joihin kuuluvat mm. Kankaan alue, Hippos sekä Kukkula. Jämsän kehittämisalustoja ovat Hallin datapuisto ja lentokone-teollisuuskokonaisuus, Himos, VT9 kaupallinen kehittäminen, Myllymäki II, Jämsän ammattiopiston kehittämisympäristö (metsälogistiikka) sekä metsään liittyvä yritystoiminta. Pohjoisen Keski-Suomen elinkeinoyhtiöiden alueella kehittämisalustoihin voidaan lukea Saarijärven biotalouskampus. Keuruun seudulla niihin luetaan Tervan kaupallinen alue, keskustan elävyyshanke, Keurusselkä region yhteishanke ja Lapval ekosysteemi. Ääneseudun kehittämisalustoja ovat bioprovinssi, keskustan kehittäminen, uudistuva kaupunkibrändi, Keski- Suomen kasvualueen pohjoinen veturi (palvelurakenne), Kotakennäs, Hirvaskangas, Konginkangas sekä kylien kehittäminen.

24 24 Kuntien työllisyyspalvelut Kuntien työllisyyspalvelujen tavoitteena on sekä työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen että osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen kunnissa toimiville tai sinne sijoittuville yrityksille. Kunnat ovat kumppanina heikossa työmarkkina-asemassa olevien monialaisia palveluja tarvitsevien asiakkaiden TYP-toiminnassa ja ne järjestävät kuntouttavaa työtoimintaa. TYP-toiminnassa keskeistä on kuntien sote-palvelujen integrointi työllisyyden hoitoon. Maakuntauudistuksessa sote-palvelut ja kuntouttavan työtoiminnan rahoitus siirtyvät maakunnalle. Tästä johtuen TYP-lainsäädäntö lakkaa ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle. Maakuntavalmistelun tässä vaiheessa ei ole vielä selkeää kuvaa siitä, mikä voisi olla jatkossa kuntien työllisyydenhoidon rooli. Kunnalla on yleinen toimiala, joten se voi omalla rahoituksellaan toimeenpanna haluamiaan työllisyydenhoidon toimia. Kunnan intressiin työllisyyden hoidossa vaikuttaa työmarkkinatuen jako, jota ollaan parhaillaan uudistamassa. Näyttää siltä,

25 25 että rahoitusvastuu jakautuu jatkossa kuntien ja maakunnan kesken. Tässä vaiheessa Keski- Suomen kunnat arvioivat, että työllisyydenhoidon toimet keskittyvät jatkossa esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuuden edistämään kunnan yrityksille, yrittäjyyskasvatukseen sekä esimerkiksi rekrytointitilaisuuksiin. Kunta vastaa myös lakisääteisten tehtävien hoitamisesta, joihin kuuluu ainakin kunnan työllistämisvelvoite. Kunnat pitävät tärkeänä henkilökohtaisen ja yksilöllisen tuen tarjoamista työttömille asiakkaille. Osa kunnista pohtii myös yhtiön perustamista kilpailemaan kasvupalvelujen tuottamisesta yksityisen sektorin kanssa. Johtopäätös kuntien elinvoimapalvelujen ja kasvupalvelun yhdyspinnoista Kuntien elinkeinopalvelujen ja kasvupalvelun välinen yhdyspinta on verrattain selkeä. Kunnat hoitavat aloittavan ja toimivan yrityksen neuvontaa, edistävät yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja innovaatiotoimintaa, hoitavat aluemarkkinointia ja sijoittumispalvelua sekä kehittävät alueen ekosysteemejä. Maakunta tuottaa yritysten ja niiden toimintaympäristön rahoituspalveluja sekä järjestää yrityksen kehittämispalveluja. Lisäksi maakunta edistää valitsemillaan keinoilla alueen yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja teknologian ja innovaatioiden kehitystä sekä edistää valtakunnallisten kasvupalvelujen käyttöä maakunnassa. Periaatteena on se, että maakunta ei tuota eikä järjestä päällekkäisiä palveluja kuntien kanssa. Vaikka kunta, maakunta ja valtio edistävät yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja innovaatiokehitystä, on niiden rooleissa ja palveluissa eroja, jotka mahdollistavat päällekkäisen toiminnan välttämisen ja eri toimijoiden lisäarvon. Lisäksi maakunta voi rahoittaa kuntien elinvoimatehtäviä, kuten esimerkiksi kuntien kehittämisalustoihin liittyviä hankkeita. Kuntien työllisyyspalvelut tarkentuvat kasvupalvelun substanssilakien, työmarkkinatuen jaon sekä kuntouttavan työtoiminnan organisoinnin myötä. Kunnat toivovat, että maakunta suunnittelee kasvupalveluja yhteistyössä kuntien kanssa ja, että maakunnan ja valtakunnalliset kasvupalvelut ovat saatavilla koko maakunnan alueella. Työllisyyspalvelujen tulee olla toimivia ja esimerkiksi yrityskäyntejä tulisi toteuttaa yhteistyössä kuntien kanssa.

26 26 Kasvupalvelujen ja sote-palvelujen yhteensovittaminen Kasvupalveluryhmä korostaa sitä, että heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden työllistymisen edistämisestä tulee huolehtia jatkossa, kun kuntien, TE-toimiston ja Kelan moniammatillinen yhteistyö päättyy ja vastuu sote-palveluista siirtyy kunnilta maakunnille. Kasvupalvelujen ja sote-palvelujen sijoittuminen maakuntaa avaa uusia mahdollisuuksia asiakasprosessien yhteiskehittämiselle. Palvelujen suunnittelussa ja yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden toimijoiden kanssa tulee ottaa huomioon niiden asiakkaiden työllistymisprosessin kokonaisvaltaisempi tukeminen, joilla ei ole kykyä ottaa kokonaisvastuuta itselleen. Maakunnan tulisi kyetä myös arvioimaan henkilöasiakkaan ensisijaista palvelutarvetta siten, että asiakkaalle ei kohdenneta työllistämistä edistäviä palveluja, mikäli hän on pikemminkin terveyttä, toimintakykyä tai elämänhallintaa ylläpitävien tai kehittävien palvelujen tarpeessa. Tällaisessa tilanteessa yhteistyö tai asiakasvastuun siirto maakunnan sosiaalija terveyspalveluihin on välttämätöntä. Asiantuntijaryhmä korostaa myös kuntien ja järjestöjen osaamisen hyödyntämistä tämän asiakaskunnan palvelujen järjestämisessä palveluntuottajien kilpailullinen yhdenvertaisuus huomioon ottaen.

27 27 Pitkäaikaistyöttömät ovat asiakasryhmä, joka pitää sisällään eri palvelutarpeen omaavia asiakkaita. Taantuman ja työmarkkinoiden muutoksen seurauksena työttömyydet ovat pitkittyneet myös monilla hyvät työmarkkinavalmiudet omaavilla asiakkailla. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä asiakkaista hyötyy valtavirtaan kuuluvista kasvupalveluista, kuten täydennys tai uudelleen koulutuksesta, erilaisista valmennuksista ja palkkatuesta. Pysyvämpään työllistymiseen tarvitaan kuitenkin usein avoimien työpaikkojen lisääntyminen talouskasvun myötä. Pitkään työttömänä olleista asiakkaista osan tilanne on vaikeutunut muutenkin kuin työllisyyden näkökulmasta. Selvitysten mukaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden todelliset työllistymisen esteet liittyvät usein asiakkaiden hyvinvointivajeeseen, millä tarkoitetaan sitä, että työllistymistä hidastavat tai estävät ongelmat liittyvät asiakkaiden fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä kykyyn selvitä arjen vaatimuksista. Asiakkaiden ensisijainen palvelutarve ei siis useinkaan ole työllistymistä edistävä palvelu. Tästä johtuen tämän asiakaskunnan palvelujen kehittäminen tulee tehdä yhteistyössä sote-palvelujen kehittämisen kanssa hyödyntäen myös muun kumppanuusverkoston osaamista. Pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeiden moninaisuudesta johtuen on tärkeää tunnistaa milloin asiakasta voidaan auttaa työllistymistä edistävällä palvelulla ja milloin puolestaan tarvitaan yhteispalvelua muiden toimijoiden kuten sosiaalityön, terveydenhuollon ja kuntoutusta järjestävien tahojen kanssa. Palvelutarpeen oikea arviointi on siis tulevaisuudessakin tärkeää ja on ilmeistä, että osa asiakkaista hyötyisi edellä kuvatusta monialaisesta yhteispalvelusta eli TYP palvelusta myös tulevaisuudessa. Silloin, kun asiakkaan tilannetta voidaan edistää työllistämistä edistävillä tai monialaisilla palveluilla, olisi tärkeää huolehtia siitä, että asiakkaiden palvelussa olisi työmarkkinoille tähtäävää pitkäkestoista ja suunnitelmallista ohjausta ja, että palvelujen väliset katkot tai vääränlaiset kannustimet eivät aiheuttaisi pullonkauloja asiakkaan palveluprosessiin. Selvityksissä on todettu, että työllistymiseen vaikuttaa mm. ikä, koulutusaste ja sukupuoli. Osallistuminen aktivointitoimenpiteisiin on työllistymisen kannalta vaikuttavaa tiettyyn pisteeseen saakka. Mitä enemmän työttömyys pitkittyy ja osallistumiskertojen määrä ja kesto kasvavat, sitä pienemmäksi myös työllistymisen todennäköisyys laskee. Sekä pitkäaikaistyöttömien että heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palveluprosessin tulisi siis olla johdonmukainen ja etenevä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että ohjausvastuun siirtymistä ja palvelukatkoja tulisi välttää. Asiakkaiden työllistymistä voidaan edistää myös erilaisten yhteistyömuotojen kautta. Hyviä kokemuksia esimerkiksi nuorten syrjäytymien ehkäisemisestä on saatu ohjaamotoiminnalla. Nuorten ohjaamot tukevat nuoria mm. työllisyyteen, koulutuksen, asumiseen, talouteen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa.

28 28 Kasvupalvelut osana sote-palvelumallia Kasvupalvelujen ja sote-palvelujen yhteensovittamista on valmisteltu kasvupalvelun asiantuntijaryhmän kokouksissa ja työpajassa sekä sote-valmistelussa. Valmistelu on keskittynyt heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palvelun järjestämiseen siten, että asiakas saa tarvitsemansa palvelukokonaisuudet joustavasti ja tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Erityistä huomiota on kiinnitetty asiakkaan laaja-alaiseen palvelutarpeen arviointiin, asiakkaan kokonaistilanteen huomioon ottavaan palveluihin ohjaukseen, monipuoliseen palveluvalikoimaan sekä asiakkaan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Vaihtoehtoisina malleina on pohdittu heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palvelujen keskittämistä sote -keskukseen (alla kuva kansalaispalvelukeskuksesta) tai maakunnan liikelaitokseen.

29 29 Valinnanvapauslain täsmennyttyä on käynyt ilmeiseksi, että sote-keskukseen ei pystytä sisällyttämään niin laajaa sote-palveluvalikoimaa kuin yllä kuvatussa Jämsän mallissa on ajateltu. Mikäli sote- ja kasvupalvelujen yhteensovittaminen on luontevampaa järjestää liikelaitoksessa, jossa kaikki palvelut olisivat saatavilla, tulee huolehtia siitä, että liikelaitoksella on riittävän kattava toimipaikkaverkosto tai mobiilit palvelut, jotta heikossa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat pääsevät ainakin osittain henkilökohtaisten palvelujen piiriin. Nykyisessä TYP-toimintamallissa kunnan sosiaalityöntekijä on toiminut asiakkaan lähikontaktina ja TEasiantuntija on tullut kolmikantakeskusteluun pääasiassa kasvokkaisen etäpalvelun kautta. Mikäli sote- ja kasvupalveluja ei pystytä sijoittamaan fyysisesti samoihin tiloihin, molempien palvelukokonaisuuksien vastuuttaminen samalle organisaatiolle parantaa kuitenkin mahdollisuuksia sille, että asiakas pääsee nykyistä paremmin palvelutarvettaan vastaavaan palveluun, koska epätarkoituksenmukaisten palveluketjujen kustannukset kohdentuvat samalla organisaatiolle. Kasvu- ja sote-palvelujen yhteensovittaminen voi kevyimmillään olla sitä, että asiakkaan kanssa asioivien asiantuntijoiden osaamisprofiili on nykyistä monialaisempi, mikä mahdollistaa asiakkaan palvelutarpeen osuvan arvioinnin ja onnistuneen ohjauksen maakunnan ja muiden palveluntuottajien eri palveluihin. Kasvupalvelujen ja osaamisen kehittämisen yhteensovittaminen Osaamisen kehittämisen ja kasvupalvelun yhdyspinnat Koulutussektori tulee kytkeä kasvupalveluihin siten, että se edistää maakunnan kasvua ja kehitystä ja reagoi työvoiman tarpeessa ilmeneviin muutoksiin sekä erityisesti edistää maakunnan kilpailukykyä ennakoimalla elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden muutosta sekä edistämällä uusien innovaatioiden syntyä ja kaupallistamista yhteistyössä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Kasvupalvelun asiantuntijaryhmän tehtäväalue sisältää myös koulutuksen ja osaamisen kehittämisen valmistelua. Aluekehitys- ja strateginen suunnittelu asiantuntijaryhmä on vastannut alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta (KESU-prosessi). Tutkimus-, koulutus- ja kehittäminen -asiantuntijaryhmä on käsitellyt teemaa erityisesti alueellisen ennakoinnin sekä tiedolla johtamisen näkökulmasta. Osaamisen kehittämisellä on suuri merkitys maakunnan kasvuun ja kilpailukykyyn. Osaamisen kehittämisen välineistä kasvupalveluihin sisältyy jatkossa kasvupalvelukoulutus ja kotouttamiskoulutus. Kasvupalveluryhmä kokosi oppilaitosedustajien kanssa alla olevan yhteenvedon kasvupalvelun ja osaamisen kehittämisen yhdyspinnoista. Yhteenveto pitää sisällään osaamisen kehittämiseen liittyviä yhteistyörakenteita, joista osa liittyy kuntien, yritysten ja oppilaitosten yhteisiin ekosysteemeihin. Oppilaitosten yritysyhteistyö, yrityshautomotoiminnot, yritysten osaamisen

30 30 kehittämisen palvelut sekä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminta ovat oleellinen osa maakunnan elinvoiman kehittämistä. Oppilaitosten koulutusvienti lisää maakunnan kansainvälistymistä ja tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Oppilaitokset kehittävät myös omia urasuunnittelun ja rekrytoinnin tukipalveluja, mikä edistää opiskelijoiden ohjautumista koulutukseen ja työllistymistä koulutuksen jälkeen. Kasvupalvelujen ja kolmannen sektorin toiminnan yhteensovittaminen Maakuntauudistuksen yhteydessä on korostettu kolmannen sektorin roolia sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Keski-Suomessa on laaja ja monialainen järjestösektori. Esimerkiksi useat työllisyyttä edistävät järjestöt ovat olleet Keski-Suomen välityömarkkinoiden perusta. Järjestöt edistävät väestön osallistumista ja työllistymistä. Niillä on myös esimerkiksi nuorten yrittäjyyden edistämiseen liittyviä toimintamalleja. Järjestöt ovat myös kuntien, oppilaitosten ja muiden julkisten toimijoiden kumppaneita Keski-Suomen elinvoiman edistämisessä.

31 31 Kasvupalvelujen ulkoistaminen voi tuoda järjestösektorille myös mahdollisuuksia toimia palvelujen tuottajana. Tämä edellyttää sitä, että palveluntuottaja ei ole riippuvainen julkisista tuista eli, että se toimii markkinaehtoisesti. Keskisuomalaisten järjestöjen asemaa, roolia ja osallisuutta uudessa maakunnassa vahvistetaan elokuussa 2017 alkavassa Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hankkeessa. Hankkeen aikana suunnitellaan ja sovitaan maakunnan kanssa järjestöyhteistyön pelisäännöistä, rakenteista ja sisällöistä maakunnan eri palvelujen näkökulmasta. Hanketta on ollut suunnittelemassa laaja joukko järjestöjä ja sitä hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki. 12. Riskit, mahdollisuudet ja ratkaisuvaihtoehtoja Kasvupalvelujen sijoittuminen itsehallinnolliseen maakuntaan lisää alueen toimijoiden ja päättäjien vaikutusmahdollisuuksia palvelujen kehittämiseen ja niiden tarjontaan. Kasvupalveluissa toteutuva järjestäjä-tuottajatehtävien eriyttäminen synnyttää onnistuessaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja palveluinnovaatioita sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti. Asiakkaan valinnanvapaus lisää asiakkaan vaikuttamismahdollisuuksia ja palveluntuottajien välistä laatukilpailua, mikä omalta osaltaan edistää palvelujen laadun kehitystä. Palveluseteli