KOKKOLAN KAUPUNKI Sivistyskeskus KULTTUURIPALVELUJEN VASTUUALUEEN KATSAUS Kunnallisen kulttuuritoiminnan perustelu

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI Sivistyskeskus KULTTUURIPALVELUJEN VASTUUALUEEN KATSAUS 2017 Tämä katsaus on laadittu kaupunginhallitukselle, joka päätöksessään ( 68) on käynnistänyt kulttuuri-, kirjasto- ja museotoimintaa koskevan selvitystyön. Katsaus on laadittu vuoden 2017 alun tietojen mukaisena. 1. Kunnallisen kulttuuritoiminnan perustelu Taiteen ja laajemminkin kulttuurin arvo yhteisössä liittyy sekä sen itseisarvoisiin merkityksiin (itseilmaisun mahdollisuudet, yksilön kasvu, esteettiset kokemukset ja elämyksellisyys) että sen heijastusvaikutuksiin (asukkaiden kiinnittyneisyys ja identifioituminen, hyvinvointi- ja elämänlaatuvaikutukset, elinvoimavaikutukset ja taloudelliset heijastusvaikutukset). Viime vuosikymmenten julkisessa keskustelussa ja tutkimuksessa ovat korostuneesti esiin tulleet aktiivisen kulttuuritoiminnan hyvinvointivaikutukset yhteisössä. Tämän lisäksi on keskustelussa korostettu taidepalvelujen elinvoimavaikutuksia niin paikallis- kuin aluetaloudenkin näkökulmasta. Toimivia kulttuuripalveluja pidetäänkin huomattavasti kuntataloudellista painoarvoaan merkittävämpänä tekijänä tulevaisuuden sivistyskuntien välisessä kilpailussa. Kokkolan kaupungissa kulttuuripalvelujen tavoitetasona on pidetty maakuntakeskustasoisten kulttuuripalvelujen turvaamista. Tällä käsitteellä on kulttuuripoliittisessa suunnittelussa tarkoitettu tilannetta, jossa on tarjolla keskeisten ammatillisten kulttuurilaitosten (kirjasto, museo, teatteri, orkesteri) lisäksi eri alojen taiteen perusopetusta sekä monipuolinen, säännöllisesti toteutuva tapahtumatarjonta ja olosuhteet aktiiviselle kulttuurin harrastustoiminnalle. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992) määrittelee kunnan tehtäväksi kulttuuritoimen alalla edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Lisäksi laki määrittelee kunnan vastuuksi taiteen perusopetuksen sekä harrastusta tukevan opetuksen mahdollisuuksien järjestämisen eri aloilla. Kulttuuritoiminnalla tässä laissa tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Kulttuuri on Kokkolassa merkittävä työllistäjä. Kaupungin organisaatiossa kulttuuripalvelujen tuotannosta vastaa yhteensä 61,25 kunnallista toimihenkilöä, joista museolla työskentelee 17, kirjastossa 41 ja kulttuuripalvelujen vastuualueella 3,25. Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan alaisuudessa ja sen jakamien avustusten tuella työllistyy eri kulttuuri- ja taideorganisaatiossa noin 200 koulutettua kokkolalaista ja keskipohjalaista. Kansalaiset pitävät kulttuurin julkista rahoitusta kannatettavana. Taloustutkimuksen Yleisradiolle marras-joulukuussa 2016 tekemässä kyselyssä 90 prosenttia vastaajista kannatti valtion tukea jollekin taiteen alalle. Vain 10 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei valtion tarvitsisi tukea lainkaan kulttuuria. Vastustajat olivat pääasiassa eläkeläisiä. Vastustajia oli vähiten Etelä-Suomessa. Taloustutkimus haastatteli kyselyyn puhelimitse noin tuhatta henkilöä. Vastaajat olivat vuotiaita ja eri puolilta manner-suomea. Kaupunkilaiset ovat kansallisten vertailujen mukaan tyytyväisiä Kokkolan kaupungin kulttuuri- ja taidepalveluihin. Vuonna 2016 toteutetun kuntalaiskyselyn mukaan kirjastopalveluja piti hyvin hoidettuina 92 % vastaajista. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea ja kirjasto profiloituukin kaupunkilaisten arvioissa kaupungin parhaiten hoidetuksi palveluksi. Taideoppilaitoksia piti hyvin hoidettuina 53 % vastaajista. Tyytyväisten osuus on myös tässä vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea. Keskimääräistä tyytyväisempiä kokkolalaiset ovat myös arvioidessaan teatteria, tanssia ja muuta esittävää taidetta (66 % vastaajista piti hyvin hoidettuna) sekä konsertteja ja musiikkiesityksiä 1

2 (76 % vastaajista piti hyvin hoidettuna). Museoita piti 60 % vastaajista hyvin hoidettuna. Verrattaessa KAPA-tutkimusten tuloksia vuosilta 2012 ja 2016, voidaan kokkolalaisten palvelutyytyväisyydessä nähdä hienoista laskua, mutta silti kaupunkilaiset ovat kulttuuripalveluihinsa keskimääräistä tyytyväisempiä. (KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset). 2. Kulttuuripalvelujen vastuualueen tavoitteet, missio, visio ja arvot Sivistystoimialalla laadittiin toimialan ja sen vastuualueiden kehittämissuunnitelmat vuonna Vastuualueiden henkilöstön valmistelun pohjalta toimialan lautakunnat hyväksyivät vastuualueille mission, vision sekä toimintaa ohjaavat arvot. Näiden pohjalta vastuualueiden toiminnalle asetettiin lautakuntakauden mittaiset toiminnalliset tavoitteet. Osa vastuualueiden tavoitteista (organisaatiouudistus kohti prosessiperustaisesti toteutettua sivistyshallintoa) asetettiin kaikille vastuualueille samansisältöisinä. Vastuualueen missio Kaupungin kulttuuripalvelujen missiona on alueen asukkaiden hyvinvoinnin, kasvun, turvallisuuden, yhteisöllisyyden sekä aktiivisuuden ja elämisen laadun kehittäminen tarjoamalla kulttuuripalveluja sekä omaehtoisen kulttuuritoiminnan olosuhteita. Visio, Kulttuurien Kokkola Kokkola on Keski-Pohjanmaan alueen monikulttuurinen keskus, joka antaa tilaa kaikkien kulttuureille ja kannustaa kaikkia asukasryhmiään kulttuuritoimintaan. Kulttuuritoiminnan kehittämistyön arvot ja toiminnalliset tavoitteet Kulttuuripalvelut -vastuualueen toiminta perustuu vastavuoroiselle kumppanuudelle, kaupunkilaisten kulttuuriin kasvamiselle sekä elinikäiselle kulttuuri-osallisuudelle. Vastuualueen kulttuuripolitiikka tukee kuntalaisten omaehtoista kulttuuritoimintaa sekä luovan pääoman hyödyntämistä kaupungin kehittämisessä. Kulttuuripalvelujen keskeisiä toiminnallisia tavoitteita kaudelle ovat mm. - Kansallisesti ja kansainvälisesti näkyvien toimijoiden tukeminen ja kulttuurilaitosten toimintakyvyn turvaaminen - Kulttuuripalvelujen ja -toiminnan olosuhteiden turvaaminen niin, että kuntalaisten palvelutyytyväisyys säilytetään vähintään KAPA 2012 tutkimuksen tulosten tasolla - Kulttuurialan ja sitä lähellä olevien toimialojen verkostoitumisen tukeminen - Palvelujen ja aktivoinnin suuntaaminen hyvinvointityön kannalta keskeisiin kohderyhmiin - Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen palvelujen ja toiminnan suunnittelussa - Yhteistoiminnallisen ja prosessimaisen toimintatavan kehittäminen sivistystoimen hallintoon yhdessä muiden vastuualueiden kanssa - Vastuualueen toiminnan sovittaminen sopeuttamisohjelman mukaiseen käyttötalouskehykseen 3. Kulttuuripalvelujen vastuualueen järjestäytyminen Kulttuuritoimintaan liittyvät vastuualueet ovat osa sivistystoimialaa ja niitä koskevat päätökset tehdään kevään 2017 loppuun asti kulttuuri- ja nuorisolautakunnassa. Uuden valtuustokauden alkaessa kulttuuriasioiden päätöksenteko siirtyy käynnistettävälle sivistyslautakunnalle. Kulttuuripalvelujen vastuualueella työskentelee vuonna 2017 yksi viranhaltija (kulttuuritoimenjohtaja) sekä kaksi toimenhaltijaa (kulttuurisihteeri ja kulttuuriohjaaja). Lisäksi vastuualueella on 25 prosentin osuus nuorisokulttuuriohjaajan työpanoksesta. Pääosan, 75 prosenttia työajastaan, nuorisokulttuuriohjaaja työskentelee nuorisopalvelujen vastuualueella. 2

3 Kulttuuripalvelujen vastuualueen toimisto sijaitsee sivistyskeskuksessa, mutta yksi vastuualueen toimihenkilöistä (kulttuurisihteeri) työskentelee osan ajastaan Kälviällä ja Lohtajalla. Ullavassa vastuualueen henkilöstö työskentelee tarvittaessa. Nuorisokulttuuriohjaajan pääasiallinen toimipaikka on nuorisokeskus Vinge. 4. Kulttuuripalvelujen vastuualueen palvelut, tehtävät ja keskeiset prosessit Kulttuuripalvelujen vastuualueen toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan kansallisilla indikaattoreilla, joita vastuualueen edustaja oli kehittelemässä osana Suomen Kuntaliiton indikaattorihanketta. Vuosivälin toiminnalliset kehitystrendit esitetään tämän selvityksen liitteenä olevassa indikaattoriasiakirjassa. Kulttuuripalvelujen vastuualueen keskeisimmät tehtävät ovat - Kulttuuritoiminnan verkostotyö, koordinointi ja kehittäminen - Kulttuuripalvelujen tuottaminen ja tuotannon tukeminen kaupungin alueella - Kulttuuri- ja taidelaitosten tukeminen - Tapahtumien järjestäminen ja avustaminen - Erityisryhmien kulttuuripalvelujen tukeminen (esim. lapset ja seniorit) - Kuntalaisten kulttuuriharrastusten tukeminen - Järjestöjen, työryhmien ja yksittäisten kulttuuritoimijoiden hankkeiden avustaminen ja kuntalaisten kulttuuriosallisuuteen kannustaminen - Tapahtumatyö yhdessä kulttuurijärjestöjen kanssa - Erityisryhmien aktivointi (esim. maahanmuuttajat) Vastuualueen tehtävistä on hahmotettu keskeiset prosessit, joiden parissa vastuualueen henkilöstö toimii. Koko sivistystoimen ydinprosessin tukemiseksi ylläpidettävät prosessit kulttuuripalveluissa ovat: Hallinto- ja ohjausprosessit, Avustusprosessit, Palvelujen ja tapahtumien tuotantoprosessit, Viestintä- ja asiakaspalveluprosessit, Kulttuuripoliittinen keskustelu, Kulttuuripalvelujen suunnittelu- ja kehittämisprosessit sekä Yhteistyön kehittämisprosessit. 5. Kulttuuripalvelujen vastuualueen talous Kulttuuripalvelujen budjettirakenne Vastuualueen käyttömenot jakautuvat sisällöllisesti neljään pääluokkaan. Henkilöstömenot ja toimintakulut sisältävät menoja, jotka liittyvät kulttuuritoiminnan koordinointiin ja kehittämiseen. Henkilöstömenoista merkittävä osa kanavoituu kuitenkin muihin pääluokkiin, joita ovat tapahtumatyö ja kulttuuripalvelujen tuottaminen sekä avustustoiminta ja yhteistyö seudun muun kulttuurikentän kanssa. Taulukossa 1 kuvataan kulttuuripalvelujen vastuualueen käyttötalouden kehitystä vuosien 2014 ja 2017 välisenä aikana. Avustusmäärärahat vastaavat n. 89 prosenttia vastuualueen kokonaismenoista. Avustusmäärärahoista yli 90 prosenttia käytetään taide- ja kulttuurilaitosten (kaupunginteatteri, konservatorio, KUF, kamariorkesteri) tukemiseen. KUFfia lukuun ottamatta laitokset saavat vuosittaista valtionosuutta, joka perustuu joko tuettaviin opetustuntimääriin (konservatorio) tai henkilötyövuosiin (teatteri ja orkesteri). Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Toimintatuotot

4 Tuotot yhteensä Henkilöstökulut Toimintakulut Tapahtumatuotanto *) *) Avustukset yhteensä - Taidelaitoksille - Kulttuuritapahtumille - Järjestöille ja muille toimijoille Kulut yhteensä Netto yhteensä Taulukko 1: Kulttuuripalvelujen vastuualueen käyttötalous tilinpäätöksissä ja talousarvioissa Taulukossa ei ole huomioitu vuotta 2017 koskevaa 2 prosentin säästötavoitetta, joka leikkaa käyttömenoja vastuualueella euroa vuonna *) Tapahtumatuotantoon on vuoden 2017 talousarviossa siirretty kaupunginhallitukselta Kokkolan oopperan tukemiseen Taulukossa 2 esitellään kulttuuripalvelujen vastuualueen avustusmäärärahan budjetoinnin kehitystä viiden vuoden aikana Vuoden 2017 osalta luvut eivät sisällä 2 prosentin säästötavoitetta, josta päätetään selvityksen laatimisen jälkeen. Avustuskohde Ta 2014 (kasvu, kasvu %) ( /+1,25%) (-8 000/-4,0%) Taidelaitokset Järjestöavustukset Tapahtumaavustukset (0 / 0 %) Yht ( /+0,8%) Ta 2015 (kasvu, kasvu %) (0 / 0 %) (-7 000/-3,5%) (2 000/+2,7 %) ( /-0,2%) Ta 2016 (kasvu, kasvu %) ( /+0,5%) ( /-14%) (+4 000/+6,5%) ( /-0,25%) Ta 2017 (kasvu, kasvu %) ( /+0,8%) ( /+14,5%) ( 0 / 0 %) *) ( /+1,55%) Taulukko 2: Kulttuuripalvelujen avustusmäärärahan muutos vuosina *) Vuoden 2017 avustusmääräraha ei sisällä kaupunginhallituksen talousarviosta siirrettyä Kokkolan Oopperan euron avustusmäärärahaa, joka on talousarviossa kirjattu kulttuuripalvelujen ostoihin, omiin tapahtumatuotantoihin. Taulukossa 3 kuvataan itsenäisten taidelaitosten avustusten kehitystä viime vuosina: Laitos Ta 2014, (kasvu, kasvu %) Konservatorio ( /+1,9%) Orkesteri ( /+1,1%) Teatteri ( /+1,2%) KUF (-3 000/-5,6%) Ta 2015, (kasvu, kasvu %) (0/0) (0/0) (0/0) (0/0) Ta 2016, (kasvu, kasvu %) ( /+1,5%) (+4 000/+0,4%) (0/0) (0/0) Ta 2017, (kasvu, kasvu %) (+5 000/+0,75%) ( /+1,6%) (0/0) (0/0) Taulukko 3: Itsenäisten taidelaitosten avustusten kehitys kulttuuripalvelujen vastuualueen talousarviossa vuosina Taulukon luvuissa ei ole huomioitu vuoden 2017 säästöpäätöstä, johon liittyvä 2 prosentin leikkaus on toteutettu selvityksen laatimisen jälkeen. Tilastoon ei myöskään ole sisällytetty vuokratukia, jotka on maksettu teatterille ja orkesterille kaupunginhallituksen talousarvion kautta. 4

5 Avustuskehityksen keskeisin toiminnallinen vaikutin viimeisen neljän vuoden aikana on ollut tanssitaiteen perusopetuksen siirtyminen yksityiseltä Keski-Pohjanmaan Balettiopistolta Keski- Pohjanmaan konservatorion alaisuuteen syyslukukauden 2013 alussa. Uusi taiteen perusopetus-linja on pyritty huomioimaan konservatorion avustuksissa vuosivälillä Kaupungin avustusten lisäksi taide- ja kulttuurilaitokset ovat saaneet toimintaansa valtionosuuksia. Kokkolassa toimivien kulttuurilaitosten ylläpitäjistä Kokkolan Orkesteriyhdistys, Kokkolan Kaupunginteatterin kannatusyhdistys ja Keski-Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistys saavat suoraan omat valtionosuutensa. Taulukossa 4 kuvataan kaupungin tuen merkitystä osana valtionosuutta saavien taide- ja kulttuurilaitosten käyttötaloutta. Taulukosta käy ilmi, että kaikki laitokset maksavat osan avustuksestaan takaisin kaupungille toimitilavuokrina. Laitos Tp 2014 kaupungin avustus ja vuokra / valtionosuus / omat tuotot / Tp-loppusumma Konservatorio , josta takaisin vuokrina / Vos / OT / Tulos Orkesteri **) , josta takaisin vuokrina / Vos / OT / Tulos Teatteri , josta takaisin vuokrina / Vos / OT / Tulos Tp 2015 kaupungin avustus ja vuokra/ valtionosuus / omat tuotot / Tp-loppusumma , josta takaisin vuokrina / Vos / OT / Tulos , josta takaisin vuokrina / Vos / OT / Tulos , josta takaisin vuokrina / Vos / OT / Tulos Ta 2016 *) kaupungin avustus ja vuokra/ valtionosuus / omat tuotot / Ta-loppusumma , josta takaisin vuokrina / Vos / OT / Tulos , josta takaisin vuokrina / Vos / OT / tulos , josta takaisin vuokrina / Vos / OT / Tulos Ta 2017 kaupungin avustus ja vuokra/ valtionosuus / omat tuotot / Ta-loppusumma , josta takaisin vuokrina / Vos / OT / Tulos , josta takaisin vuokrina / Vos / OT Tulos , josta takaisin vuokrina / Vos / OT / Tulos 0 Taulukko 4: Kaupungin tukemien taidelaitosten keskeisiä tunnuslukuja taloudesta vuosina Taulukkoon on sisällytetty myös orkesterin ja teatterin saamat kaupungin vuokratuet sekä kaupungin perimät toimitilavuokrat. Vuoden 2017 luvuissa ei ole huomioitu maaliskuussa 2017 tehtävää 2 prosentin talousarvioleikkausta, joka kohdistuu myös laitosavustuksiin. *) Kaupunginteatterin osalta vuoden 2016 tiedot ovat tilinpäätöslukuja. Muilla tiedot ovat talousarviolukuja. **) Orkesterin valtionosuussummaan on mukaan laskettu myös valtion harkinnanvarainen aluetoimintatuki, jota orkesterille on myönnetty vuosittain. Taulukossa 5 kuvataan kaupungin keskeisten taidelaitosten henkilöstömäärän kehitystä vuosivälillä Laitos Konservatorio n. 110 (38 toimenhaltijaa, 19 n. 110 n. 110 n. 110 päätoimista ja 58 sivutoimista 5

6 tuntiopettajaa) Orkesteri 23 vakituista ja 5,7 muuta 23 vakituista ja 6,8 muuta 23 vakituista ja 5,8 muuta 23 vakituista ja 4,8 muuta Teatteri 28,1 29,1 30,2 31 Taulukko 5: Kaupungin tukemien taidelaitosten henkilöstömäärät vuosina Kokkolan kulttuurimenot kansallisessa vertailussa Pohjalaiskaupungit Kokkola, Seinäjoki ja Vaasa ovat osallistuneet viime vuosikymmeneltä lähtien Suomen Kuntaliiton ja Cuporen selvitykseen, jossa kartoitetaan Suomen 24 suurimman kaupungin kulttuuritoiminnan menojen kehitystä. Selvitys uusitaan kolmen vuoden välein ja edellinen selvitys on tehty vuonna 2014, jolloin tarkasteltavana olivat kaupunkien tilinpäätökset vuonna Vuoden 2016 tilinpäätöksiin perustuva selvitys kootaan vuoden 2017 aikana. Organisatorinen kirjavuus ja kulttuurin erilaiset määrittelyt vaikeuttavat kaupunkien välistä vertailua kulttuurimenojen osalta. Pelkkä kaupunkien välinen kustannusvertailu ei olekaan hedelmällistä, vaan kulttuuritalouden tarkastelussa on syytä ottaa huomioon myös kaupunkikohtainen kehitys suhteessa aikaan. Puhtaasti / asukas -mittarilla Vaasan kaupunki oli 245,9 eurollaan 24 vertailukaupungin suurin kulttuuripanostaja vuonna Tässä vertailussa Kokkola asettuu sijalle 11. (175,4 / asukas) ja Seinäjoki sijalle 17. (158,5 / asukas). Koko aineiston mediaani on 175 / asukas, joten niin Kokkolan kuin Seinäjoenkin voidaan katsoa edustavan aineiston keskitasoa asukaskohtaisissa kulttuuripanostuksissa. Kuva pohjalaiskaupunkien kulttuuripanostuksista saa lisää sävyjä kun tutkitaan kulttuuritoiminnan nettomenojen kehitystä vuosivälillä Erityisesti Seinäjoella isot kuntaliitokset notkauttivat asukaskohtaista panostusta vuosivälillä Seinäjoki lähtikin korjaamaan kehitystä vuosina Vaasassa asukaskohtaisten kulttuurimenojen nousu taittui tarkasteluvälillä , kun taas Kokkolassa panostukset ovat olleet varsin tasaisia koko tarkastelujakson ajan. Loppujen lopuksi Kokkolan ja Seinäjoen asukaskohtaiset panostukset kulttuuriin vuonna 2013 olivat varsin lähellä vuoden 2007 tasoa. Kun mielessä pidetään rahan arvon muutos vuosina , osoittaa ajallinen vertailu, että kuntaliitosten jälkeen kaupungeilta vie aikaa saavuttaa se asukaskohtainen kulttuuripanostus, joka kaupungeissa oli ennen kuntaliitoksia. Kaupunkien kulttuuripanostusten vertailu osoittaa, että Kokkola profiloituu erityisesti taidekasvatuksen ja yhdistystoiminnan kaupunkina. Taideoppilaitoksille ja taiteen perusopetukseen Kokkolan kaupunki panosti vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan 26,80 /asukas, mikä oikeutti Kokkolan vertailukaupunkien joukossa sijalle seitsemän. Kokkolan kulttuuritalous perustuu kansallisesti vertaillen merkittävään hajauttamiseen. Suuri osa kulttuuritoiminnasta on yhdistysten toteuttamaa, ja kaupunki käyttää suhteellisesti varsin suuren osan kulttuurimenoistaan muiden organisaatioiden tukemiseen. Verrattaessa 24 tutkimuskunnan kirjastojen nettokäyttökuluja on Kokkola asukaslukuun suhteutettuna sijaluvulla 10 (58,90 /asukas). Tutkimuskuntien keskiarvo kirjastojen nettomenoissa vuonna 2013 oli 57,80 /asukas. Taide- ja kulttuurilaitosten (museo, teatteri, orkesteri) nettokäyttökustannusten osalta Kokkola asettuu 24 kaupungin vertailussa sijalle 15 (68,40 /asukas). Tutkimuskuntien keskiarvo tässä vertailussa oli 76,10 /asukas. 7. Kulttuuripalvelujen vastuualueen kehittämishaasteet Kokkolassa Kokkolan kaupunki kamppailee kulttuurirahoituksessaan samojen ongelmien kanssa, jotka koskevat koko julkisesti tuetun taidealan kenttää läntisessä maailmassa. Kulttuuritoiminta on luonteeltaan työvaltaista eikä siksi automatisoitavissa. Siksi kulttuurin kohdalla ei toteudu sama tuottavuuden kasvu, 6

7 johon palkka- ja muu kustannuskehitys yhteiskunnassa perustuu. Kunta ja valtio joutuvat tässä tilanteessa tukemaan kasvavilla avustuksillaan taidelaitoksia, jotka eivät kykene omilla tuloillaan vastaamaan yleisen palkkatason kehitykseen. Kokkolan tapauksessa kaupungin rahoituspainetta kasvattaa laitosten sijaintipaikka-status. Maakunta ja sen jäsenkunnat eivät tue Kokkolassa sijaitsevia maakunnallisia kulttuurilaitoksia, vaan laitosten isäntäkaupunkina Kokkola kantaa rahoitusvastuun. Valtionosuusjärjestelmässä tulisikin nykyistä tuntuvammin huomioida maakuntakeskusten kulttuurilaitokset ja tukea niiden ylläpitäjäorganisaatioita. Toisaalta kaupungin tulisi maakuntahallinnon uudistuksen yhteydessä vaikuttaa siihen, että maakunta ottaisi jatkossa enemmän vastuuta maakunnallisesti vaikuttavien kulttuurilaitosten rahoitukseen. Kaupunkilaisten ja maakunnan asukkaiden kulttuuripalvelujen kannalta nykyisen palveluverkon säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Mikäli Kokkolan kaupungissa toimivat organisaatiot eivät kykene tuottamaan ammatillisesti toteutettuja musiikki-, teatteri- tai museopalveluja tai kaupungissa ei tuoteta taiteen perusopetuspalveluja, on korvaavat palvelut etsittävä yli 100 km takaa kaupungeista, joissa vastaavat palvelut ovat tarjolla (Vaasa, Seinäjoki, Oulu, Jyväskylä). Valtionosuuksissa tehdyt leikkaukset ja tekeillä olevat uudistukset ovat jossain määrin vaikeuttaneet kulttuurilaitosten toiminnan suunnittelua. Laitoksia ylläpitävät organisaatiot toivovat, että niillä olisi tiedossa julkisen rahoituksen linjaukset useammaksi vuodeksi eteenpäin, jotta ne pystyvät paremmin suunnittelemaan toimintaansa. Kulttuuripalvelujen vastuualue on luonteeltaan tuki- ja tausta-organisaatio. Vastuualue ei juurikaan pysty kasvattamaan omia tulojaan, koska kaupungin kulttuuripolitiikka perustuu vahvasti kaupungin organisaation ulkopuoliseen toimijuuteen. Esim. valtiolta, säätiöiltä ja yleisöltä saatava tulorahoitus kanavoituu tässä mallissa suoraan palveluntuottajille eikä kaupungin organisaatioon. Mallin etuna on se, ettei esim. kulttuurilaitosten rahoitus rasita kaupunkia koko painollaan. Käytännössä kaupungin laajan ja monipuolisen kulttuurikentän tukitarpeet ovat vuosittain kuitenkin huomattavasti kulttuuripalvelujen vastuualueen resursseja suuremmat. Kaupungin ja sen asukkaiden saama hyöty kulttuuripalvelujen vastuualueen piiriin kuuluvista palveluista ei ole mitattavissa yksiselitteisinä tuottoina, vaan palvelujen voima heijastuu niin kaupunkilaisten hyvinvointiin ja kotiseututunteeseen kuin kaupungin elinvoimaan ja vetovoimaan moniulotteisten ja vaikeasti todennettavien vaikutusketjujen kautta. Tähän katsaukseen on liitetty kommenttiasiakirjat Kokkolan orkesteriyhdistykseltä, Kokkolan kaupunginteatterilta sekä Keski-Pohjanmaan konservatoriolta. Liitteet Keski-Pohjanmaan konservatorion lausunto Kokkolan kaupunginteatterin lausunto Kokkolan orkesteriyhdistyksen lausunto Kulttuuritoiminnan indikaattorit; vertailu toimintavuosista

8 Kokkolan kaupunki/kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus pyydettynä lisäasiakirjana esitämme Keski-Pohjanmaan konservatorion puolesta seuraavaa: Konservatorio oppivan alueen koulutusorganisaationa Keski-Pohjanmaan konservatorion toiminta-ajatuksen (Strategia 2020) mukaisesti Alueellisena taideoppilaitoksena Keski-Pohjanmaan konservatorio antaa tavoitteellista, monipuolista eri tyylilajit kattavaa musiikin ja tanssin perusopetusta sekä musiikin ammattiopetusta. Tarjoamme kilpailukykyisen ja opiskelijalähtöisen oppimisympäristön, jossa hyödynnetään aktiivisesti yhteistyöverkostoja. Ammatillisen koulutuksen myötä konservatoriolla on myös perusopetukseen ulottuva laadun toimintajärjestelmä. Laatumanuaali 2015 kolmivuotisen arviointisyklin mukaan kehitämme jatkuvasti toimintaamme sekä organisaatiotamme säännöllisillä omilla itsearvioinneilla, konservatorioiden vertaisarvioinneilla sekä valtakunnallisilla arvioinneilla. Toimitamme joka syksy omistajakunnillemme lukuvuosittaisen Opetuksen toimintakertomuksen, josta löytyvät yksityiskohtaiset tiedot oppilaitoksen pedagogistaiteellisesta toiminnasta. Viimeisin lukuvuodelta on toimitettu mm. Kokkolan kaupunginvaltuustolle budjettikäsittelyn yhteydessä. Näitä toimintakertomuksia, samoin kuin viime syksynä 50-vuotta täyttäneen konservatorion juhlakirjaa on saatavilla konservatoriosta. Konservatorio on koulutusorganisaatio, jonka pedagoginen toiminta perustuu lakiin ja asetukseen taiteen perusopetuksesta sekä ammatillisesta koulutuksesta. Lakisääteiseen, laskennallisesti 57 %:n valtionavustukseen oikeuttavaa, tavoitteellisesti etenevää musiikinja tanssin perusopetusta annetaan päätoimipaikan Kokkolan (jossa kaupunginosina Kälviä, Lohtaja, Ullava) lisäksi yhdeksässä kunnassa. Valtaosa opetuksesta tapahtuu nimenomaan Kokkolassa, jossa toiminnan piirissä ryhmäopetukset mukaan lukien 1271 oppilasta. Valtionavun ehtona jäsenkunnat ovat sitoutuneet ns. kuntaosuusmaksuihin eli toiminta-avustukseen. Konservatorion lukukausimaksut ovat valtakunnallisesti vertailtuna hyvin maltillisia ja lisäksi on mahdollista hakea taloudellisin perustein ns. vapaaoppilaspaikkaa. Konservatorion opetuksen profiili ja vetovoimaisuus Perusopetuksen pyrkijämäärät ovat olleet vuosittain (n.300/vuosi) valtakunnallisesti mitattuna korkealla tasolla. Käytettävissä olevat tuntiresurssimme eivät ole voineet vastata kysyntään. Sisäänpääsyprosentit: %, %, %, %, % Tanssiopetuksen osalta K-P:n konservatorio otti v vastatakseen yksityisesti ylläpidetyn K-P:n Balettiopiston toiminnan ja näin turvattiin tanssiopetuksen jatkumo Kokkolassa. Vuoden 2016 alusta toimintaan myönnettiin hakemuksemme perusteella 2400 valtionosuustuntia. Keski-Pohjanmaan Konservatorio Mellersta Österbottens konservatorium - Central Ostrobothnia Conservatory Pitkänsillankatu 16, Kokkola, Finland Puh. (06) , info@kpkonsa.fi

9 Ammatillinen toisen asteen musiikkialan perustutkinnon koulutus tapahtuu Kokkolassa ja siihen hakeudutaan valtakunnallisesti. Opetusta annetaan klassisessa, pop/jazz- ja kansanmusiikissa sekä peruskoulu- että ylioppilaspohjaisille opiskelijoille. Uutena suuntautumisvaihtoehtona käynnistyi syksystä musiikintekijä. Toisen asteen koulutuksen valtakunnallisena erityispiirteenä on yhteistyössä K-P:n koulutusyhtymän ja Kokkolan kaupungin kanssa toteutettava ammattilukiomalli. Koulutus on hyvin profiloitunutta sekä vetovoimaista. Syksyn 2016 opiskelijatilanteen mukaisesti 58 opiskelijasta 34 on hakeutunut koulutukseen Kokkolan ulkopuolelta ja valtaosa heistä muuttaa opintojen ajaksi kirjansa Kokkolaan. Valtionhallinnon taholta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on tullut ja tulossa rajuja leikkauksia, esim. vuodelle 2017 K-P:n konservatorion toisen asteen rahoitus pienenee noin 12,4 prosentilla. Konservatorion koulutusjatkumo, verkostot ja toiminta kulttuuridynamona Konservatorion antama musiikin perusopetus sekä toisen asteen ammatillinen koulutus muodostavat koulutusjatkumon ja toimintaedellytykset Centria ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelmalle, jonka opetustoiminta tapahtuu pääosin samoissa tiloissa konservatorion kanssa. Konservatorio on Centria AMK osakeyhtiön osakas. Konservatorion opetustoiminta tukee Kokkolan orkesteriyhdistyksen ja Kokkolan Kaupunginteatterin toimintaa sekä mahdollistaa myös huomattavan laajan musiikin harrastustoiminnan. Kokkolan kaupungin musiikkiluokkatoiminnalle konservatorion yhteistyö on olennainen perusedellytys. Konservatorion A-puhallinorkesteri eli Kokkolan nuorisosoittokunta toimii puhallinsektorilla kaupungin edustusorkesterina. Pedagogisen opetustoiminnan lisäksi konservatorio järjestää runsaasti erilaisia konserttitilaisuuksia, noin 150 vuodessa, joista valtaosa on maksuttomia. Konservatorio työllistäjänä Konservatorio on opetustoiminnallaan merkittävä työllistäjä: palkkoja maksetaan vuositasolla noin 200 henkilölle, joista säännöllisessä työsuhteessa noin 110 henkilöä. Kokkolan kaupungin avustus K-P:n konservatorion toimintaan muodostaa merkittävän kivijalan ja kuvaa myös hyvin kaupungin arvostusta konservatorion olennaisen tärkeään taidekasvatukselliseen tehtävään musiikin ja tanssin opetuksessa. Konservatorio on pysynyt aina vuosittain kaupungin hallinnon kanssa sovituissa raameissa. Liitteenä taulukko opiskelijamäärästä sekä kulttuuri- ja taidelaitosten avustuksen kehitys vuodesta 2003 lukien. Konservatorion on näistä summista maksanut vuosittain noin puolet takaisin kaupungille toimitilojen vuokrina. KESKI-POHJANMAAN KONSERVATORIO Heikki Aho rehtori Pasi Ojala apulaisrehtori taiteen perusopetus Keski-Pohjanmaan Konservatorio Mellersta Österbottens konservatorium - Central Ostrobothnia Conservatory Pitkänsillankatu 16, Kokkola, Finland Puh. (06) , info@kpkonsa.fi

10 Opiskelijamäärät lv käynnistyessä: 1. MUSIIKKI - Ammatillinen koulutus Kokkola Musiikkialan perustutkinto Yhteensä Perusopetus VARSINAISET OPPILAAT Musiikkiopisto Rytmimusiikkiopisto 2 1 Musiikin perustaso Rytmimusiikki Kansanmusiikki Aikuisosasto Soitinvalmennus Rytmimusiikin valmennus 4 4 Kansanmusiikin valmennus 2 2 Vapaa osasto 6 4 Yhteensä RYHMÄOPETUS Kansanmusiikkipaja 6 5 Rytmipaja Lapsikuoro / Juniorinuorisokuoro Musiikkileikkikoulu, suomenk. 4-6 v Kokkola, Kannus, Kaustinen, Toholampi ja Veteli Musiikkileikkikoulu, ruotsink Naperomuskari, suomenk. 0-3 v Kokkola, Kannus, Kaustinen, Toholampi ja Veteli Naperomuskari, ruotsink Soitinpaja Kokkola, Kannus, Kaustinen ja Veteli Soitinpaja, ruotsink. 9 9 Kitaramuskari Kuoroissa olevat ulkopuoliset K-30 orkesteri Yhteensä TANSSI / BALETTI VARSINAISET OPPILAAT Balettikoulu I ja II taso Kokkola ja Kaustinen Opisto III taso Teinibaletti Aikuisbaletti Nykytanssi aikuiset ja teinit Yhteensä VARHAISIÄN OPPILAAT Lastentanssikoulu Kokkola ja Kaustinen Yhteensä YHTEENSÄ Keski-Pohjanmaan Konservatorio Mellersta Österbottens konservatorium - Central Ostrobothnia Conservatory Pitkänsillankatu 16, Kokkola, Finland Puh. (06) , info@kpkonsa.fi

11 Kulttuuri- ja taidelaitosten avustukset K-P konservatorio Klan kaupunginteatteri Klan orkesteriyhdistys K-P konservatorio Klan kaupunginteatteri Klan orkesteriyhdistys K-P konservatorio Klan kaupunginteatteri Klan orkesteriyhdistys Tilastoon ei ole sisällytetty vuokratukia, jotka on maksettu teatterille ja orkesterille kaupunginhallituksen talousarvion kautta. Keski-Pohjanmaan Konservatorio Mellersta Österbottens konservatorium - Central Ostrobothnia Conservatory Pitkänsillankatu 16, Kokkola, Finland Puh. (06) , info@kpkonsa.fi

12 Kulttuuripalvelujen ja -toiminnan tilannekatsaus Kokkolan kaupunginteatteri Teatteri työllistää. Teatteri on vakituisesti 30 henkilön työpaikka. Teatterilla on työsuhteessa mm. vaatetusalan, metalli- ja puualan, kaupallisen alan sekä eri taidealojen ammattilaisia. Teatterin työntekijöistä yli puolella on oman alansa korkeakoulututkinto. Teatteri työllistää myös muiden taidealojen kuin teatteritaiteen ammattilaisia. Yksi tällainen ryhmä ovat teatterin tuotannoissa vierailevat ammattimuusikot. Teatterin kokonaisbudjetista vuodelle 2017 (ennen kaupungin negatiivista lisätalousarvioesitystä) käytetään palkkoihin ja niiden sivukuluihin 74 %, yhteensä euroa. Teatterin maksamista palkoista maksetaan kaupungille laskennallisina verotuloina takaisin (2017, 21,75 %) yhteensä lähes euroa. Kokkolan kaupungin avustus kattaa teatterin budjetista 46 %, euroa vuonna Avustuksesta käytetään palkkoihin ja niiden sivukuluihin euroa. Valtion avustus kattaa budjetoiduista toiminnan kuluista 30 %. Teatteritoiminta on luonteeltaan työvoimavaltaista, joten avustuksissa tapahtuvilla leikkauksilla on aina vaikutus teatterin mahdollisuuteen työllistää. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa kaupunginavustusleikkauksella on valitettavasti negatiivinen vaikutus myös valtion tukeen, joka myönnetään toteutuneiden henkilötyövuosien perusteella. TEATTERITOIMINNAN KULUT, BUDJETTI 2017 Muut kulut 14 % Kiinteistön kulut 12 % Palkkojen sivukulut 14 % Palkkakulut 60 % TEATTERITOIMINNAN RAHOITUS, BUDJETTI 2017 Valtion avustus 30 % Omat tuotot 15 % Kaupunginvuokraavustus 9 % Kaupungintoimintaavustus 46 %

13 Laadukkaat ja monipuoliset palvelut lähellä. Kokkolan kaupunginteatteri tuottaa kokkolalaisten saataville vuosittain noin 200 ammattiteatteriesitystä. Teatteritoiminta tavoittaa vuosittain vähintään asiakasta. Teatterin toteuttama yleisötyö tuo toiminnan piiriin uusia asiakasryhmiä ja monipuolistaa nykyisten asiakkaiden teatterikokemusta. Yleisötyön myötä teatteri on voinut toteuttaa esitystoiminnan lisäksi erilaisia osaamiseensa perustuvia myytäviä palvelukokonaisuuksia. Vastaavia palveluja eivät Kokkolassa tarjoa muut tahot. Yleisötyö tavoitti syksyllä 2016 lähes henkilöä. Teatteri on syy tulla Kokkolaan. Teatteri tuo Kokkolaan matkailijoita. Kokkolassa toimivat hotellit ja ravintolat hyötyvät siten suoraan teatterin toiminnasta. Tästä syystä teatteri on myös pitkään tehnyt yhteistyötä näiden yritysten kanssa. Vuonna % teatterin asiakkaista tuli Kokkolan ulkopuolelta. He toivat teatterille lipputulojen muodossa yhteensä lähes euroa vuonna Tukee muiden kokkolalaisten taide ja kulttuuritoimijoiden tekemistä. Teatterin osaaminen ja kalusto mahdollistavat erilaisten yhteistyömuotojen kautta paikallisten pienempien ammatti- ja harrastajaryhmien tuotantojen toteutumisen sekä toimimisen mm. toteutuspaikkana muiden taide- ja kulttuuritoimijoiden tapahtumille ja esityksille. Teatteri tekee yhteistyötä mm. seuraavien kokkolalaisten tahojen kanssa koulut ja päiväkodit, nuoriso- ja vanhuspalvelut, muut kulttuuritoimijat, erilaiset alueelliset hankkeet sekä yritykset. Yhteistyöllä monipuolistetaan kokkolalaisten palvelutarjontaa ja lisätään asukkaiden hyvinvointia. Teatteri on alueellaan ainoa alansa toimija, jolla on tarvittava osaaminen draaman keinoja hyödyntävän yhteistyön tekemiseen. Kustannustehokkaat toimintatavat, uudet rahoituskanavat ja laitosten välisen yhteistyön lisääminen. Teatteri pyrkii jatkuvasti löytämään uusia kustannustehokkaita tapoja tuottaa tarjoamiaan palveluita. Kokkolan kulttuurilaitosten (kamariorkesteri, konservatorio, museo ja kirjasto) välisen yhteistyön lisääminen ja sitä kautta mahdollisten synenergiaetujen hyödyntäminen tulisi selvittää. Teatteri on nykyisellään aliresursoitu tiettyjen toimintojen osalta, joten pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintatapojamme. Kirjanpidon ja palkanlaskennan siirtäminen kaupungille ja markkinointi- ja myyntiyhteistyön aloittaminen vaikkapa orkesterin kanssa ovat esimerkkejä näistä. Toiminnan rahoittamiselle tulee myös etsiä uusia kanavia esimerkiksi maakunnallisen rahoituksen mahdollisuuksia kartoittamalla ja uusia palvelumuotoja kehittämällä. Kokkolassa Kunnioittaen Kokkolan kaupunginteatterin puolesta Mia Gustafsson Talous- ja hallintojohtaja Kokkolan kaupunginteatteri

14 Kokkolan Orkesteriyhdistys ry / Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin toiminta Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri (KPKO) on 20 muusikon ammattikamariorkesteri, joka esiintyy jousi- ja sinfonietta-kokoonpanoissa ja ylläpitää säännöllistä konserttitoimintaa Kokkolassa. KPKO:a pidetään yhtenä Euroopan parhaimpiin kuuluvana kamariorkesterina. Kapellimestari Juha Kangas toimi orkesterin taiteellisena johtajana ja Sakari Oramo syksystä 2013 alkaen. Orkesteri on vakiinnuttanut asemansa taiteellisesti korkeatasoisena, arvostettuna ja soinniltaan ainutlaatuisena kokoonpanona. Kausikonserttien lisäksi orkesteri esiintyy säännöllisesti musiikkijuhlilla kotimaassa ja ulkomailla. Osaamisensa luottaen se on halukas myös kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla. Vuosien varrella orkesteri on tehnyt lukuisia onnistuneita ulkomaankiertueita Euroopan maihin (esim. 4 kertaa musiikkimaailman arvostetuimmassa Wienin Musikvereinin kultaisessa salissa), Japaniin ja USA:han ja tänä keväänä orkesteri vierailee arvostetulla Mozart-festivaalilla Saksassa. KPKO:n diskografia sisältää yli 60 levytystä ja tänä vuonna ilmestyy kaksi uutta levyä. Kamariorkesteri on vastaanottanut lukuisia musiikkipalkintoja, mm. Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon vuonna Vuonna 2015 orkesteri ja S. Oramon C.Ph.E.Bach-levy palkittiin EMMAlla kategoriassa klassinen albumi. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin pitkäjänteinen työ todistaa sen, että maakunnasta voi nousta kansainväliselle huipulle. Talous Korkeatasoisen konserttiohjelmiston toteuttaminen vaatii ennen kaikkea osaavan henkilöstön sekä riittävät resurssit. Taloudellisten resurssien osalta sekä kuntatalouden että valtion säästötavoitteet luovat uhkakuvia orkesterin toimintaan. Orkesterin organisaatio ei ole yksinkertainen: kiinteät kulut muodostuvat suurimmaksi osaksi orkesterilaisten kuukausipalkoista, siitä että orkesteri yleensä on olemassa. Konserttien järjestämiseen tarvitaan erillinen rahoitus (vierailevia solisteja, kapellimestareita, vaihteleva ohjelmisto jne.). Mikäli orkesterin rahoitus vielä supistuu, se kohdistuu konsertteihin. Muusikoiden vähentäminen ei ole mahdollista, sillä silloin koko ohjelmistolta ja toiminnalta putoaa pohja. Kokkolan kaupungin toiminta-avustuksen pienet korotukset (vuosina ) eivät ole kattaneet valtionavustusten leikkauksia eivätkä vakituisen henkilöstön palkkakustannusten työehtosopimusten mukaisia korotuksia. Samanaikaisesti kaupungin taloushallintopalvelut ovat nostaneet ostopalveluina hankittujen palvelujen hintoja enemmän kuin toiminta-avustuksen korotukset ovat olleet. Vastaavana ajanjaksona ( ) valtionavustuksen osuus on kokonaisuudessaan pienentynyt henkilötyövuosijärjestelmän yksikköhinnan pienentyessä valtion säästöjen seurauksena. Vuoteen 2016 verrattuna Kokkolassa järjestettävien konserttien kokonaismäärää on jouduttu vähentämään. Säästöistä johtuen konserttien ohjelmisto ja sen vaihtelevuus supistuvat, jolla on suora vaikutus yleisömäärään ja lipputuloihin.

15 Toiminnan keskeisimmät merkitykset Kokkolassa on musisoitu jo Anders Chydeniuksen aikaan 1700-luvulla ja tänä päivänä Keski-Pohjanmaan maakunta on tunnettu monipuolisena musiikkimaakuntana. Musiikkimaakunnan veturina toimii KPKO, jonka pitkäjänteisenä toiminnan tarkoituksena on kehittää ja edistää konsertti- ja muuta musiikkitoimintaa. Tätä toteutetaan säännöllisellä korkeatasoisella taiteellisella konserttitoiminnalla Kokkolassa ja lähiseudulla. Kokkolan kaupungin taloudellisella panostuksella KPKO on yltänyt merkittäviin saavutuksiin, jotka ovat heijastuneet kaupungin lisäksi koko maahan ja laajemminkin maailmalle. Näistä saavutuksista Kokkolan kaupunki voi perustellusti olla ylpeä. Musiikkikasvatustoiminta ja siihen liittyvä yleisökasvatustyö on aina liittynyt kamariorkesterin orkesteritoiminnan perustehtäviin. Musiikkikasvatustoimintaa toteutetaan päiväkoti- ja koulukonsertein, johon liittyy myös yleisötyötä. Etenkin lapsille ja nuorille sekä erityisryhmille suunnatun yleisötyön merkitys korostuu tänä päivänä mm. koulujen taideaineiden vähäisten resurssien vuoksi. Lasten ja nuorten lisäksi yksi kohderyhmä ovat vanhukset. Seniorikonserttien tavoitteena on ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen musiikin terapeuttisella vaikutuksella. KPKO:n tärkeät paikalliset yhteistyökumppanit ovat Keski-Pohjanmaan konservatorio ja Centria ammattikorkeakoulun musiikin yksikkö. Työllistäjä Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri työllistää vakituisesti 23 korkeasti koulutettua henkilöä, joista 20 muusikkoa. Henkilöstö asuu vakituisesti Kokkolan alueella ja käyttää perheineen kaupungin palveluja sekä tuo siten myös huomattavia verotuloja kaupungille. Toiminnan kehittäminen yhdessä kaupungin kanssa Kokkolan Orkesteriyhdistys ry/ KPKO toivoo, että julkisen rahoituksen linjaukset olisivat tiedossa useammaksi vuodeksi eteenpäin, jotta toiminnan suunnittelu pidemmälle ajanjaksolle mahdollistuisi. Orkesteriyhdistys ehdottaa, että Kokkolan kaupunki pyrkii vaikuttamaan maakuntahallinnon uudistuksen yhteydessä siihen, että maakunta tulevaisuudessa ottaisi enemmän vastuuta maakunnallisesti vaikuttavan orkesterin rahoitukseen ja toimintaedellytyksiin. Yllä esitettyihin tietoihin viitaten toivomme, että orkesterin työ niin maakunnallisesti kuin yhtenä kaupungin kansainvälisenä vientituotteenakin jatkuisi elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Kokkolan Orkesteriyhdistys ry / KPKO vetoaa, että Kokkolan kaupunginhallitus kiinnittää huomiota orkesterin toimitiloihin ja sen myötä epätarkoituksenmukaisiin harjoitusolosuhteisiin. Orkesteri on toiminut noin 20 vuoden ajan väliaikaisissa tiloissa. Tästä syystä toivomme Snellman-salin tai uuden suunnitteilla olevan Kulttuurikeskuksen kehittämistä myös orkesteritoimintaa silmällä pitäen. Kokkolan Orkesteriyhdistys toivoo Kokkolan kaupungin hyödyntävän Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin positiivista imagoa omassa yhteistyössään ja verkostoissaan.

16 KOKKOLAN KAUPUNKI Kulttuuripalvelut Kulttuuritoiminnan indikaattorit; vertailu toimintavuosista Yleistietoa laskennan pohjalla Kokkolan kaupungin kulttuuripalvelujen vastuualue aloitti indikaattoritietojen keräämisen vuonna Indikaattorit ovat suomalaisten kaupunkien, Suomen Kuntaliiton ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen kehittämissäätiö Cuporen yhdessä kokoamia, ja niitä suositellaan sovellettavan suomalaisten kuntien kulttuuritoimintaa indikoitaessa. Indikaattoreiden mittareista merkittävä osa koskee palveluja, joita ulkopuoliset toimijat ovat tuottaneet kulttuuripalvelujen tuella. Koska eri toimijoiden tiedonkeruussa ja tilastoinnissa oli vielä kirjavuutta varsinkin vuonna 2014, on osaa vertailuaineistosta syytä pitää vain suuntaa antavana. Laskelmien pohjana on käytetty kunkin vuoden tilastollista asukasmäärää, joka oli henkeä, ja alle 18-vuotiaiden asukkaiden määrää: henkeä. 2. Käyttötalouden toteutuma / kulttuuripalvelut Käyttötalouden toteutuma osoittaa, kuinka vastuualue on pysynyt talousarviossaan. Vertailu talousarvion ja toteutuman välillä osoittaa käyttötalouden toteutuman tehokkuutta. Hankerahoituksen määrä kuvaa vastuualueen rahoituksen laaja-alaisuutta. 1

17 Taulukko 1: Käyttötalouden toteutuma, tulot ja menot, kulttuuripalvelujen vastuualue vuosina : Mittari Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Muutos Vastuualueen toimintatuotot ( ) , , , ,82 Vastuualueen toimintamenot ( ) , , ,30 Vastuualueen nettomenot ( ) , , , ,40 TA:n toteutumaprosentti, netto (%) 98,3 99, Vastuualueen saama hankerahoitus (kpl) Taulukko 1 osoittaa, että kulttuuripalvelujen vastuualue on pysynyt sille varatun käyttötalousarvion kehyksessä kaikkina tarkasteluvuosina. Vuonna 2015 hanketuotot turvasivat vastuualueen nettotuloksen pysymisen alle 100 prosentissa. 3. Kulttuuritilat Kulttuuritilojen hintaan liittyvät mittarit kuvaavat kiinteistömenojen osuutta vastuualueen käyttömenoista. Toisaalta mittarit kertovat vastuualueen panostuksesta kulttuuritoiminnan ja -harrastamisen olosuhteisiin. Mittari ei ole täysin relevantti, koska taidelaitosten tila-avustukset eivät kaikilta osin kuulu vastuualueen käyttötalouteen. Taulukko 2: Kulttuuripalvelujen vastuualueen tilat ja niiden kustannukset vuosina : Mittari Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Muutos Vastuualueen vuokraamien tilojen kokonaispinta-ala (m2) Vastuualueen sisäiset tilavuokrat ( / vuosi) Maksettu tilavuokra ( / m2 / vuosi) Vuokramenojen osuus nettomenoista (%) , , , ,47 86,04 92,68 +6,64 1,7 1,6 1,64 + 0,04 %-yks. Kuten taulukosta 2 on nähtävissä, ei kulttuuripalvelujen vastuualue hallinnoi kulttuuritiloja tms. olosuhteita eivätkä kiinteistökulut siksi muodosta merkittävää osaa vastuualueen käyttötaloudesta. 2

18 4. Kulttuuriavustukset Kulttuuriavustuksiin liittyvät mittarit kertovat osaltaan kehittämissuunnitelmaan kirjattujen palvelutasotavoitteiden ja osallistamistavoitteiden toteutumisesta. Palvelutavoitteena on kuntalaisten kulttuuripalvelujen ja harrastamisen olosuhteiden ylläpito maakuntakeskus-tasoisina. Osallistamistavoitteena on kuntalaisten mahdollisuuksien edistäminen palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Vastuualueen avustustoiminta voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, kulttuuri- ja taidelaitosten avustaminen sekä muiden yhteisöjen ja yksityishenkilöiden avustaminen. Laitosavustuksissa painopisteenä on kehittämissuunnitelman palvelutavoitteiden saavuttaminen, järjestöavustusten kehitys kuvaa osaltaan onnistumista kehittämissuunnitelman osallistamistavoitteissa. Avustukset kulttuuri- ja taidelaitoksille Kulttuuri- ja taidelaitoksien avustusmäärärahasta tuetaan Kokkolan orkesteriyhdistystä (Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri), Kokkolan Kaupunginteatterin kannatusyhdistystä, Keski-Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistystä sekä Karleby Ungdomsförening rf:iä. Näiden toimintojen avustamista kuvataan taulukossa 3. Taulukko 3: Taidelaitosten avustaminen kulttuuripalvelujen vastuualueelta vuosina Yhteisö Haettu / Myönnetty, 2014 Haettu / Myönnetty, 2015 Haettu / Myönnetty, 2016 Muutos , Kokkolan / / / Orkesteriyhdistys Kokkolan / / / /- 0 kaupunginteatteri Keski-Pohjanmaan / / / Konservatorio Karleby / / / /- 0 Ungdomsförening Yhteensä: / / /

19 Taulukosta 3 on nähtävissä, että kulttuuripalvelujen vastuualue ei ole kyennyt viime vuosina vastaamaan laitosten kohonneeseen avustustarpeeseen. Taulukko 4: Taidelaitosten avustuksia vastaan saadut palvelut sekä niiden yleisömäärät. Vertailu vuosilta Yhteisö Tilastot 2014 Tilastot 2015 Tilastot 2016 Kokkolan Orkesteriyhdistys Kokkolan kaupunginteatteri Keski- Pohjanmaan Konservatorio m= musiikki t= tanssi Karleby Ungdomsförening 79 esitystä / henkeä 49 esitystä Klassa / henkeä Kantaesityksiä 3, radioituja 1, levyjä 2, televisiointeja 1, ulkomaanvierailuja 1 10 ensi-iltaa / 211 esitystä / henkeä 6 vierailua Tuotu esityksiä 7 kpl TPO tunnit: m ja t = h TPO oppilasmäärä: m. 508 ja t. 77 = 585 oppilasta Kokkolassa n henkeä Muualla n. 300 henkeä 75 esitystä / henkeä 66 esitystä Klassa / henkeä 9 vierailua: henkeä Lapsille 20 esitystä / henkeä kantaesityksiä 4, radioituja 3, levyjä 1 8 ensi-iltaa / 184 esitystä / henkeä 36 vierailua / henkeä Tuotu esityksiä 15 kpl Lapsille 72 esitystä / henkeä TPO tunnit: m ; t = h TPO oppilasmäärä: m. 483; t. 113 = 596 oppilasta Muut oppilaat 664 / toisen asteen opiskelijamäärä esitystä / henkeä 58 esitystä Klassa / henkeä 11 vierailua / henkeä Lapsille 14 esitystä / ensi-iltaa / 206 esitystä / henkeä 14 vierailua / 36 esitystä / henkeä. Teatterin kiertue 3 esitystä / 225 katsojaa Vuoden 2016 kokonaiskatsojamäärä henkilöä Lapsille 39 esitystä / katsojaa TPO tunnit m ; t = h TPO oppilasmäärät: m. 472; t. 135 = 607 oppilasta xxx Tiedot saadaan 8/2017 Taulukosta 4 käy ilmi, että niin Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri kuin Kokkolan kaupunginteatterikin lisäsivät yleisömääriään vuonna Orkesterilla lisäys perustuu Kokkolassa järjestettyjen konserttien määrän lisääntymiseen. Teatteri taas on saanut kohennettua täyttöastettaan. Näiden laitosten tilastoinnissa nostetaan erikseen esiin lapsikatsojien palvelut. Koska lapset ja lapsiperheet ovat olleet vastuualueen erityiskohderyhmä kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa. Konservatorion osalta tuntimäärät ovat nousseet viime vuosina tanssin perusopetuksen siirryttyä yksityiseltä balettiopistolta konservatorion alaisuuteen. 4

20 Muu avustustoiminta Taulukkoon 5 on koottu kulttuuripalvelujen yhteisöavustukset -määrärahasta jaetut avustukset vuosina Lisäksi taulukkoon on koottu vastuualueen muista määrärahoista (Tapahtumat, Vuokrat) jaetut avustustyyppiset määrärahat. Vastuualueen avustusmuotoja ovat kumppanuusavustukset (ammatillinen toiminta), projektiavustukset, vuokra-avustukset sekä tapahtumaavustukset. Taulukko 5: Kulttuuripalvelujen vastuualueen muu avustustoiminta. Myönnetyt avustukset vuosina Avustusmuoto Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Muutos Kumppanuusavustukset yhteisöille ( / kpl) / / Projektiavustukset ( / kpl) ,5 / / Vuokra-avustukset ( / kpl) / / Tapahtuma-avustukset ( / kpl) ,2 / / Muut avustukset ( / kpl) / Avustusten yhteismäärä ( / kpl) ,70 / / Taulukko 5 osoittaa, että avustusmäärärahan tiukentuessa on hakijoiden ja hakemusten määrä lisääntynyt. Erityisesti kasvua on projektiavustusten kohdalla. Kehitys on johtanut siihen, että yksittäisten avustusten keskisumma pienenee. Käytännössä ko. kehitys jatkuessaan johtaa siihen, ettei vastuualue pysty antamaan riittävää tukea paikallisille hankkeille tai avustamista joudutaan keskittämään harvemmille hakijoille. Avustusten jakomäärät ja -summat; yhteenveto Taulukkoon 6 on koottu avustustiedot niin taidelaitosavustusten kuin muidenkin avustusten osalta. Taulukossa vertaillaan myös avustusten roolia vastuualueen koko käyttötaloudessa ja avustusten määrää asukasmäärään verrattuna. 5