Kulttuuritoiminnan indikaattorit; vertailu toimintavuosista

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI Kulttuuripalvelut Kulttuuritoiminnan indikaattorit; vertailu toimintavuosista Yleistietoa laskennan pohjalla Kokkolan kaupungin kulttuuripalvelujen vastuualue aloitti indikaattoritietojen keräämisen vuonna Indikaattorit ovat suomalaisten kaupunkien, Suomen Kuntaliiton ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen kehittämissäätiö Cuporen yhdessä kokoamia, ja niitä suositellaan sovellettavan suomalaisten kuntien kulttuuritoimintaa indikoitaessa. Indikaattoreiden mittareista merkittävä osa koskee palveluja, joita ulkopuoliset toimijat ovat tuottaneet kulttuuripalvelujen tuella. Koska eri toimijoiden tiedonkeruussa ja tilastoinnissa oli vielä kirjavuutta varsinkin vuonna 2014, on osaa vertailuaineistosta syytä pitää vain suuntaa antavana. Laskelmien pohjana on käytetty kunkin vuoden tilastollista asukasmäärää, joka oli henkeä, ja alle 18-vuotiaiden asukkaiden määrää: henkeä. 2. Käyttötalouden toteutuma / kulttuuripalvelut Käyttötalouden toteutuma osoittaa, kuinka vastuualue on pysynyt talousarviossaan. Vertailu talousarvion ja toteutuman välillä osoittaa käyttötalouden toteutuman tehokkuutta. Hankerahoituksen määrä kuvaa vastuualueen rahoituksen laaja-alaisuutta. 1

2 Taulukko 1: Käyttötalouden toteutuma, tulot ja menot, kulttuuripalvelujen vastuualue vuosina : Mittari Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Muutos Vastuualueen toimintatuotot ( ) , , , ,82 Vastuualueen toimintamenot ( ) , , ,30 Vastuualueen nettomenot ( ) , , , ,40 TA:n toteutumaprosentti, netto (%) 98,3 99, Vastuualueen saama hankerahoitus (kpl) Taulukko 1 osoittaa, että kulttuuripalvelujen vastuualue on pysynyt sille varatun käyttötalousarvion kehyksessä kaikkina tarkasteluvuosina. Vuonna 2015 hanketuotot turvasivat vastuualueen nettotuloksen pysymisen alle 100 prosentissa. 3. Kulttuuritilat Kulttuuritilojen hintaan liittyvät mittarit kuvaavat kiinteistömenojen osuutta vastuualueen käyttömenoista. Toisaalta mittarit kertovat vastuualueen panostuksesta kulttuuritoiminnan ja -harrastamisen olosuhteisiin. Mittari ei ole täysin relevantti, koska taidelaitosten tila-avustukset eivät kaikilta osin kuulu vastuualueen käyttötalouteen. Taulukko 2: Kulttuuripalvelujen vastuualueen tilat ja niiden kustannukset vuosina : Vastuualueen vuokraamien tilojen kokonaispinta-ala (m2) Vastuualueen sisäiset tilavuokrat ( / vuosi) Maksettu tilavuokra ( / m2 / vuosi) Vuokramenojen osuus nettomenoista (%) , , , ,47 86,04 92,68 +6,64 1,7 1,6 1,64 + 0,04 %-yks. Kuten taulukosta 2 on nähtävissä, ei kulttuuripalvelujen vastuualue hallinnoi kulttuuritiloja tms. olosuhteita eivätkä kiinteistökulut siksi muodosta merkittävää osaa vastuualueen käyttötaloudesta. 2

3 4. Kulttuuriavustukset Kulttuuriavustuksiin liittyvät mittarit kertovat osaltaan kehittämissuunnitelmaan kirjattujen palvelutasotavoitteiden ja osallistamistavoitteiden toteutumisesta. Palvelutavoitteena on kuntalaisten kulttuuripalvelujen ja harrastamisen olosuhteiden ylläpito maakuntakeskus-tasoisina. Osallistamistavoitteena on kuntalaisten mahdollisuuksien edistäminen palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Vastuualueen avustustoiminta voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, kulttuuri- ja taidelaitosten avustaminen sekä muiden yhteisöjen ja yksityishenkilöiden avustaminen. Laitosavustuksissa painopisteenä on kehittämissuunnitelman palvelutavoitteiden saavuttaminen, järjestöavustusten kehitys kuvaa osaltaan onnistumista kehittämissuunnitelman osallistamistavoitteissa. Avustukset kulttuuri- ja taidelaitoksille Kulttuuri- ja taidelaitoksien avustusmäärärahasta tuetaan Kokkolan orkesteriyhdistystä (Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri), Kokkolan Kaupunginteatterin kannatusyhdistystä, Keski-Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistystä sekä Karleby Ungdomsförening rf:iä. Näiden toimintojen avustamista kuvataan taulukossa 3. Taulukko 3: Taidelaitosten avustaminen kulttuuripalvelujen vastuualueelta vuosina Yhteisö Haettu / Myönnetty, 2014 Haettu / Myönnetty, 2015 Haettu / Myönnetty, 2016 Muutos , Kokkolan / / / Orkesteriyhdistys Kokkolan / / / /- 0 kaupunginteatteri Keski-Pohjanmaan / / / Konservatorio Karleby / / / /- 0 Ungdomsförening Yhteensä: / / /

4 Taulukosta 3 on nähtävissä, että kulttuuripalvelujen vastuualue ei ole kyennyt viime vuosina vastaamaan laitosten kohonneeseen avustustarpeeseen. Taulukko 4: Taidelaitosten avustuksia vastaan saadut palvelut sekä niiden yleisömäärät. Vertailu vuosilta Yhteisö Tilastot 2014 Tilastot 2015 Tilastot 2016 Kokkolan Orkesteriyhdistys Kokkolan kaupunginteatteri Keski- Pohjanmaan Konservatorio m= musiikki t= tanssi Karleby Ungdomsförening 79 esitystä / henkeä 49 esitystä Klassa / henkeä Kantaesityksiä 3, radioituja 1, levyjä 2, televisiointeja 1, ulkomaanvierailuja 1 10 ensi-iltaa / 211 esitystä / henkeä 6 vierailua Tuotu esityksiä 7 kpl TPO tunnit: m ja t = h TPO oppilasmäärä: m. 508 ja t. 77 = 585 oppilasta Kokkolassa n henkeä Muualla n. 300 henkeä 75 esitystä / henkeä 66 esitystä Klassa / henkeä 9 vierailua: henkeä Lapsille 20 esitystä / henkeä kantaesityksiä 4, radioituja 3, levyjä 1 8 ensi-iltaa / 184 esitystä / henkeä 36 vierailua / henkeä Tuotu esityksiä 15 kpl Lapsille 72 esitystä / henkeä TPO tunnit: m ; t = h TPO oppilasmäärä: m. 483; t. 113 = 596 oppilasta Muut oppilaat 664 / toisen asteen opiskelijamäärä esitystä / henkeä 58 esitystä Klassa / henkeä 11 vierailua / henkeä Lapsille 14 esitystä / ensi-iltaa / 206 esitystä / henkeä 14 vierailua / 36 esitystä / henkeä. Teatterin kiertue 3 esitystä / 225 katsojaa Vuoden 2016 kokonaiskatsojamäärä henkilöä Lapsille 39 esitystä / katsojaa TPO tunnit m ; t = h TPO oppilasmäärät: m. 472; t. 135 = 607 oppilasta xxx Tiedot saadaan 8/2017 Taulukosta 4 käy ilmi, että niin Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri kuin Kokkolan kaupunginteatterikin lisäsivät yleisömääriään vuonna Orkesterilla lisäys perustuu Kokkolassa järjestettyjen konserttien määrän lisääntymiseen. Teatteri taas on saanut kohennettua täyttöastettaan. Näiden laitosten tilastoinnissa nostetaan erikseen esiin lapsikatsojien palvelut. Koska lapset ja lapsiperheet ovat olleet vastuualueen erityiskohderyhmä kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa. Konservatorion osalta tuntimäärät ovat nousseet viime vuosina tanssin perusopetuksen siirryttyä yksityiseltä balettiopistolta konservatorion alaisuuteen. 4

5 Muu avustustoiminta Taulukkoon 5 on koottu kulttuuripalvelujen yhteisöavustukset -määrärahasta jaetut avustukset vuosina Lisäksi taulukkoon on koottu vastuualueen muista määrärahoista (Tapahtumat, Vuokrat) jaetut avustustyyppiset määrärahat. Vastuualueen avustusmuotoja ovat kumppanuusavustukset (ammatillinen toiminta), projektiavustukset, vuokra-avustukset sekä tapahtumaavustukset. Taulukko 5: Kulttuuripalvelujen vastuualueen muu avustustoiminta. Myönnetyt avustukset vuosina Avustusmuoto Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Muutos Kumppanuusavustukset yhteisöille / / Projektiavustukset ,5 / / Vuokra-avustukset / / Tapahtuma-avustukset ,2 / / Muut avustukset / Avustusten yhteismäärä ,70 / / Taulukko 5 osoittaa, että avustusmäärärahan tiukentuessa on hakijoiden ja hakemusten määrä lisääntynyt. Erityisesti kasvua on projektiavustusten kohdalla. Kehitys on johtanut siihen, että yksittäisten avustusten keskisumma pienenee. Käytännössä ko. kehitys jatkuessaan johtaa siihen, ettei vastuualue pysty antamaan riittävää tukea paikallisille hankkeille tai avustamista joudutaan keskittämään harvemmille hakijoille. Avustusten jakomäärät ja -summat; yhteenveto Taulukkoon 6 on koottu avustustiedot niin taidelaitosavustusten kuin muidenkin avustusten osalta. Taulukossa vertaillaan myös avustusten roolia vastuualueen koko käyttötaloudessa ja avustusten määrää asukasmäärään verrattuna. 5

6 Taulukko 6: Kulttuuripalvelujen vastuualueen avustaminen. Myönnetyt avustukset vuosilta Taidelaitosavustukset Muu avustustoiminta Avustusten yhteismäärä Avustusten osuus vastuualueen nettokustannuksista (%) Avustussumma asukasta kohti ( / asukas) / / ,70 / / ,7 / / ,1 89,4 89,6 + 0,2 %-yks. 60,60 60,27 60,07-0,20 Johtopäätöksenä taulukoista 3-6 on todettava, että kulttuuritoiminnan kentällä on painetta avustamisen lisäämiselle. Lautakunnan talousarviokehys edellyttää kuitenkin avustusmäärärahan leikkaamista. Ristiriita tulee syvetessään vaikuttamaan kielteisesti kaupungin kulttuuripalveluihin ja kulttuurisen osallistamisen olosuhteisiin. Saatujen kulttuuriavustusten suhde haettuihin kulttuuriavustuksiin Vertailu avustushakemusten ja niiden pohjalta tehtyjen päätösten osalta kertoo, kuinka kattavasti vastuualue on pystynyt vastaamaan avustusta hakeneiden yhteisöjen ja henkilöiden tukitarpeisiin. Vertailu taulukossa 7 osoittaa, että hylättyjen hakemusten kappale- ja euromääräinen osuus on lievässä nousussa. Varsinkaan lukumääräisesti kasvu ei kuitenkaan ole merkittävä. Kaiken kaikkiaan vastuualue on pystynyt vastaamaan varsin hyvin niihin avustushakemuksiin, joita sille toimitettiin. Osaltaan tähän on vaikuttanut myös se, ettei hakemusten kokonaissumma ole kasvanut samaa tahtia kuin avustushakemusten määrä. Avustusten hakijoilla on siis varsin realistinen käsitys kulttuuripalvelujen avustusmahdollisuuksista. 6

7 Taulukko 7: Avustushakemusten ja niistä tehtyjen päätösten vertailua vuosilta ; kulttuuripalvelujen vastuualue Käsitellyt avustushakemukset (kpl) Myönnetyt / hylätyt hakemukset (kpl) Hylättyjen hakemusten suuruus ( ) Myönnetystä tuesta huolimatta toteutumatta jäänyt (kpl) Haetut ja myönnetyt avustukset ( ) Myönnettyjen avustusten osuus haetusta kokonaissummasta (%) / / / 8 +6 / , , / / ,30/ , , ,6 93,5 97,5 + 4 %-yks. 5. Kulttuuritapahtumat Kulttuuritapahtumiin liittyvät mittarit kertovat osaltaan kehittämissuunnitelmaan kirjattujen palvelutasotavoitteiden sekä kulttuurin saavutettavuuteen liittyvien tavoitteiden toteutumisesta. Mittareiden kehitys kuvaa myös vastuualueen palvelujen vastaanottoa, kiinnostavuutta ja peittoa kaupunkilaisten piirissä. Mittareilla selvitetään myös vastuualueen verkostoitumista ja sen tehokkuutta. Vastuualueen osallistuminen kulttuuritapahtumien järjestämiseen Kulttuuripalvelujen vastuualue on mukana paikallisissa kulttuuritapahtumissa joko päävastuullisena tuottajana tai vastuullisen tapahtumajärjestäjän tukena. Taulukko 8 kuvaa vuosien kehitystä niissä tapahtumissa, joiden tuottamiseen vastuualue on osallistunut jossain roolissa. Tilastointia on tarkennettu vuoden 2015 ja 2016 osalta, joten vertailu vuoteen 2014 ei ole relevanttia. Realistisempi vertailu toiminnan kehityksestä saadaan vuosiväliltä

8 Taulukko 8: Kulttuuripalvelujen vastuualueen osallistuminen tapahtumien järjestämiseen Kokkolassa vuosina Yksittäisten tapahtumien määrä (kpl) Vastuualue pääjärjestäjänä (kpl) Vastuualue yhteistyössä pääjärjestäjän kanssa (kpl) Useampipäiväiset tapahtumakokonaisuudet (kpl) n (avustus tai 168 (avustus tai 181 (avustus tai + 13 työpanos) työpanos) työpanos) Taulukosta 8 ilmenee, että kaupungin tapahtumatoiminta on aktivoitunut viime vuosina ja kulttuuripalvelujen vastuualueen osallistuminen kulttuuritapahtumiin on lisääntynyt huomattavasti. Erityisesti huomiota kiinnittää muiden toimijoiden tapahtumaaktiivisuuden lisääntyminen. Vastuualue on pyrkinyt viime vuosina pienentämään omaa rooliaan tapahtumatoiminnan päävastuullisena ja kannustanut muita toimijoita tapahtumatyöhön. Avustettavien tapahtumien määrän kasvu osoittaa, että vastuualue on onnistunut tässä aktivointityössä. Tapahtumissa käynnit asukasta kohti Ilmaistapahtumien suuren määrän sekä tapahtumanjärjestäjien tilastoinnin vakiintumattomuuden vuoksi ei vuoden 2014 osalta saatu kerättyä tapahtumien kävijämääriä. Ilmaistapahtumien vuoksi myös vuoden 2015 katsojatilastot ovat jossain määrin epätarkkoja, mutta tilastointi mahdollistaa vertailun tulevina vuosina. Taulukko 9: Arvioidut kävijämäärät niissä tapahtumissa, joihin kulttuuripalvelujen vastuualue on osallistunut vuosina Tapahtuman luonne Ilmoitetut yleisömäärät 2015 (n. henkilöä) Ilmoitetut yleisömäärät 2016 (n. henkilöä) Projektiavustuksen saanut tapahtuma (v ) Tapahtuma-avustusta saanut tapahtuma Osin tai kokonaan itse tuotetut tapahtumat Loistavaa! Lasten ja nuorten kulttuuriviikko Yhteensä tapahtumissa kävijöitä Tapahtumakäynnit suhteessa asukasmäärään 1,27 käyntiä / asukas 1,39 käyntiä / asukas 8

9 Taulukossa 9 on koottuna arviot vuoden aikana toteutuneiden tapahtumien kävijämääristä eikä se huomioi esim. taide- ja kulttuurilaitosten normaalin toiminnan yleisölukuja, jotka on käsitelty erikseen taidelaitosten avustamiseen liittyvän tilastoinnin yhteydessä. 6. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminta Tämän pääluvun mittareilla selvitetään yhden keskeisen painopisteryhmän, lasten (vrt. kaupungin hyvinvointisuunnitelma) mahdollisuuksia kulttuurin kohtaamiseen. Lisäksi mitataan lasten ja nuorten kulttuuriosallisuudelle luotuja mahdollisuuksia. Vastuualueen tuki lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan Taulukko 10: Kulttuuripalvelujen vastuualueen avustukset lapsille ja nuorille suunnattuihin kulttuuripalveluihin ja -tapahtumiin vuosina Myönnetyt avustukset yhteensä Laitos- ja kumppanuusavustukset Projekti- ja vuokra-avustukset Tapahtuma-avustukset Lastenkulttuuriverkosto ( ) Avustusten suhde asukaslukuun ( / alle 18 v. asukas) ,67 / / / / ,46 / / , 20 / _ ,50 60,15 64,45 +4,30 9

10 Taulukkoon 10 on koottu tieto niistä avustuksista, jotka ovat hakijan toimintaprofiilin tai hakemuksen perustella arvioitu kohdistuvan lapsille ja nuorille suunnattuihin palveluihin. Esimerkiksi TAITO Keski-Pohjanmaan käsityökoulun tukea ei tässä ole voitu huomioida, koska koulun tukea ei ole eroteltu yhdistyksen yleisestä kumppanuusavustuksesta. Projektiavustusten osalta tuki lasten ja nuorten kulttuurille on kasvanut, mutta kokonaistarkastelussa asukaskohtainen avustus lasten- ja nuortenkulttuurin on laskenut. Osallistuminen lasten ja nuorten kulttuuritapahtumien tuottamiseen; Lasten tapahtumat Pelkästään avustuskehitystä tarkastelemalla ei saada kokonaiskuvaa vastuualueen onnistumisesta lasten ja nuorten kulttuurin alueella. Taulukoissa kuvataan vuosien lasten- ja nuorten kulttuurin painottuneiden tapahtumien yleisömääriä. Vuosien väistä vertailua vaikeuttavat tiedonkeruun ongelmat vuonna Taulukko 11: Yleisömäärät niissä lasten ja nuorten kulttuuritapahtumissa, joiden järjestämiseen kulttuuripalvelujen vastuualue on osallistunut. Taulukko ei sisällä Loistavaa kulttuuriviikon tarjontaa, joka on tilastoitu erikseen Teatteri / Laitos ja ryhmät ei tietoa 130 / / / (esitykset kpl / kävijät) Konsertit ei tietoa 37 / / / (esityksiä kpl / kävijät) Muut lasten tapahtumat ei tietoa 18 / / / +1 (kpl/kävijät) Yhteensä (kpl / kävijät) n / / / Koska erityisesti maaseutualueen lapsilla ja nuorilla saattaa olla ongelmia osallistumisessa kantakaupungin kulttuuritarjontaan, on taulukossa 12 tarkasteltu vielä erikseen lasten ja nuorten kulttuuritarjontaa Kokkolan maaseutualueilla. Taulukko 12: Lasten ja nuorten tapahtumat ja niiden yleisöt Kokkolan maaseutualueilla vuosina Ullava (kpl / kävijät) *) 1 / 70 1 / 65 3 / / +160 Lohtaja (kpl / kävijät) 1 / / 93 2 / / +83 Kälviä (kpl / kävijät) 5 / / / / -595 *) Ullavan yleisömääriin laskettu myös perhetapahtumien kokonaisyleisömäärä 10

11 Taulukko 13: Loistavaa! Lasten ja nuorten kulttuuriviikkojen tapahtumat ja niiden osallistujamäärät vuosina Kantakaupungin ohjelma kouluille 50 / / / / +362 ja varhaiskasvatuksen yksiköille (kpl / kävijät) Ullava (kpl / kävijät) 1 / / 214 (kiertue) 8 / / -89 Lohtaja (kpl / kävijät) 1 / / 744 (kiertue) 22 / / -17 Kälviä (kpl / kävijät) 5 / / (kiertue) 24 / / -237 Ei kantakaupunki: Jokilaakso, 0 36 / 618 (kiertue) 7 / / -228 Rödsö, Vittsar,Sokoja, Öja (kpl / kävijät) Rekkakäynnit lapset/nuoret Avoimet tapahtumat (kpl / kävijät) 23 / n / / / Yhteensä tapahtumat (kpl / kävijät) 67 / n / n / / +333 Taulukot osoittavat, että Loistorekka -lastenkulttuurikiertue vuonna 2015 nosti erityisesti maaseutualueiden tapahtuma- ja yleisömäärää Loistavaa!-viikoilla. Vuonna 2016 ei vastaavaa kampanjakiertuetta tehty, mutta lastenkulttuuriviikkojen kokonaistarjonta ja varsinkin yleisömäärä saatiin Kälviää lukuun ottamatta pidettyä edellisen vuoden tasolla. Lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen käyttö Loistavaa! kulttuuriviikkoihin liittynyt kiertue vuonna 2015 kasvatti sekä ko. ikäluokille tarjottujen palvelujen että lasten kulttuuriosallistumisen määrää edellisestä vuodesta. Vuonna 2016 lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen käyttö kasvoi edelleen, vaikka erillistä kiertuetta ei järjestettykään. Taulukko 14: Lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen käyttö Kokkolassa vuosina Tapahtumakäyntien suhde asukaslukuun (kpl; kpl / alle 18 v. asukas) n / 1,20 n / 1, / 2, ,32 käyntiä / alle 18 v. asukas 11

12 Taulukot 13 ja 14 osoittavat, että vastuualue on aktivoitunut kaupungin hyvinvointisuunnitelman mukaisesti kehittämään lasten ja nuorten kulttuuripalveluja. Kehittämistyö näkyy myös 0-18-vuotiaitten ikäluokan lisääntyneenä kulttuuripalvelujen käyttönä. Taiteen perusopetuksen peitto Taiteen perusopetuksen saavutettavuus on yksi mittari lasten ja nuorten kulttuurisen harrastustoiminnan olosuhteista. Taulukkoon 15 on koottu tieto Kokkolassa lapsille ja nuorille tarjotun taideopetuksen sisäänpääsytilastoista vuosina 2014 ja Taulukko 15: Sisäänpääsyprosentit taiteen perusopetuksen oppilaitoksiin Kokkolassa vuosina Mittari Vuosi 2014 vuosi 2015 vuosi 2016 Muutos % % K-P:n konservatorio %-yks. K-P:n konservatorio Baletti Lasten ja nuorten %-yks. kuvataidekoulu Lasten ja nuorten %-yks. sanataidekoulu Lasten ja nuorten ,15-4,85 %-yks. käsityökoulu Kokkolan Rokkikoulu %-yks. Taulukkoa tarkasteltaessa on huomioitava, että vain K-P:n konservatorion ja Taito Keski-Pohjanmaan käsityökoulutuksen tuki ohjautuu kulttuuripalvelujen vastuualueen talousarvion kautta. Lisäksi on todettava, ettei Kokkolan Rokkikoulu tarjoa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista musiikin perusopetusta. Taulukko osoittaa, että varsinkin musiikin opetuksen osalta kaupungissa on huomattavasti enemmän kiinnostusta ja potentiaalia, kuin mihin opetustarjonta pystyy vastaamaan. 12

13 7. Taiteen ja kulttuurin soveltava käyttö; kulttuuri ja hyvinvointi Taiteen ja kulttuurin soveltavaan käyttöön liittyvillä mittareilla selvitetään vastuualueen osallistumista hyvinvointityön verkostoihin sekä vastuualueen toimenpiteitä kulttuurin saavutettavuuden edistämisessä. Verkostoitumistavoite on mukana vastuualueen ja lautakunnan tavoitteenasettelussa. Velvoite hyvinvointityöhön on kirjattu niin kaupungin strategiaan kuin hyvinvointisuunnitelmaankin. Rakenteet ja toimenpiteet taiteen ja kulttuurin soveltavan käytön lisäämiseksi Kulttuuripalvelujen vastuualue käy vuoropuhelua muiden hallintokuntien (esim. vanhuspalvelut ja vammaispalvelut, varhaiskasvatuspalvelut ja opetuspalvelut sekä kaupungin hyvinvointityöryhmä) kanssa kulttuuripalvelujen välittämiseksi ko. vastuualueiden asiakkaille sekä kulttuurin saavutettavuuden parantamiseksi. Lisäksi vastuualueella on sopimuksia palveluntuottajaverkoston kanssa siitä, että erityisryhmät saavat etuja kulttuuripalvelujen käytössä (vaikeavammaisten kulttuurikortti ja Kulttuuriystävien pääsymaksualennukset). Taulukko 16: Kulttuuripalvelujen vastuualueen toimenpiteitä kulttuuripalvelujen vahvistamiseksi erityisryhmien piirissä vuosina Mittari Vuosi 2014 Vuosi 2015 vuosi 2016 Muutos Esiintymiset palveluja hoitolaitoksissa 174 / / 230 / / 246 / / +16 / 0 (esitykset / tuetut esitykset / palveluyksiköt) Palveluyksikkövierailujen tukimäärät / ,55 / ,24 / ,69 / 6 kpl ( / tuensaajien määrä) SPR:n Kulttuuriystävätoiminnan tuki /-0 ( ) Loistavaa! -verkoston laajuus kpl (yhteistyökumppaneiden määrä) Vastuualueen osallistuminen kaupungin Hyvinvointityöryhmän työhön (+ / -) Kulttuurin näkyminen kaupungin Hyvinvointisuunnitelmassa (+ / -)

14 Taulukko 16 osoittaa, että erityisryhmiin kohdennetut kulttuuripalvelut ovat lisääntyneet ja ko. palveluihin suunnatut tuet ovat kasvaneet vuodesta 2014 vuoteen Yhteenvetoa Vuosien 2014, 2015 ja 2016 indikaattoripohjainen vertailu osoittaa, että kulttuuripalvelujen vastuualueen palvelujen kysyntä ja käyttö on kasvanut samalla kun vastuualueen resurssit ovat kaventuneet. Palvelutarpeiden ja resurssien välinen kuilu ei kuitenkaan vielä ole kestämätön, vaan vastuualue on vähintään kohtuullisesti kyennyt jatkamaan yhteistyötään kaupungin kulttuuritoimijoiden kanssa. Vuotta 2015 leimasivat kulttuurin demokratisoimiseen liittyvät toimenpiteet. Kulttuuri- ja taidepalveluja vietiin maaseutukyliin, jotka muuten saattavat olla kantakaupunkikeskeisen kulttuuripalveluverkoston katveessa. Lisäksi vastuualue panosti yhteistoimintaan niiden erityisryhmien saavuttamiseksi, joilla saattaa muista syistä olla vaikeuksia kulttuuripalvelujen tavoittamisessa. Vuonna 2016 vakiinnutettiin edellisenä vuonna käyttöön otettuja toimintamalleja. Lastenkulttuuriin käytettävissä olleen resurssin pienentyessä jouduttiin lastenkulttuuriin suunnattuja toimenpiteitä kuitenkin keventämään vuonna Indikaattorityö on vielä vakiintumassa kaupungin kulttuuripalvelujen vastuualueen ja sen kumppaneiden yhteistyössä. Vastuualue kehittää omia tilastointikäytäntöjään ja ohjaa kumppaneitaan kirjaamismenetelmiin, jotka tukevat kulttuuripalvelujen indikointia. Onkin oletettavaa, että tulevina vuosina indikaattoreihin koottavat luvut tarkentuvat edelleen ja niiden vertailukelpoisuus paranee. Indikaattorityö on luonteeltaan tilastoihin perustuvaa ja numeerista. Kulttuuripalvelujen arvioinnin kannalta tässä dokumentissa esitetyt indikaattorit voivatkin muodostaa vain osan toiminnan arvioinnista. Monipuolisemman kuvan saamiseksi on indikaattorituloksia syytä verrata KAPA tutkimuksen kuntalaisvastauksiin, minkä lisäksi arvioinnissa olisi hyötyä laadullisten mittareiden soveltamisesta toiminnan kuvaamiseen. 14