KOKKOLAN KAUPUNKI Kulttuuripalvelut. Kulttuuritoiminnan indikaattorit; vertailu toimintavuosista 2014 ja 2015

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI Kulttuuripalvelut Kulttuuritoiminnan indikaattorit; vertailu toimintavuosista 2014 ja 2015 SISÄLLYS 1. Yleistietoa laskennan pohjalla.2 2. Käyttötalouden toteutuma / kulttuuripalvelut.2 3. Kulttuuritilat.3 4. Kulttuuriavustukset 3 5. Kulttuuritapahtumat Lasten ja nuorten kulttuuritoiminta.8 7. Taiteen ja kulttuurin soveltava käyttö; kulttuuri ja hyvinvointi Yhteenvetoa.12 1

2 Kulttuuritoiminnan indikaattorit; vertailu toimintavuosista 2014 ja Yleistietoa laskennan pohjalla Kokkolan kaupungin kulttuuripalvelujen vastuualue aloitti indikaattoritietojen keräämisen vuonna Indikaattorit ovat suomalaisten kaupunkien, Suomen Kuntaliiton ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen kehittämissäätiö Cuporen yhdessä kokoamia, ja niitä suositellaan sovellettavan suomalaisten kuntien kulttuuritoimintaa indikoitaessa. Indikaattoreiden mittareista merkittävä osa koskee palveluja, joita ulkopuoliset toimijat ovat tuottaneet kulttuuripalvelujen tuella. Koska eri toimijoiden tiedonkeruussa ja tilastoinnissa oli vielä kirjavuutta vuonna 2014, on osaa vertailuaineistosta syytä pitää vain suuntaa antavana. Laskelmien pohjana on käytetty tilastollista asukasmäärää: henkeä, ja alle 18-vuotiaiden asukkaiden määrää: henkeä. 2. Käyttötalouden toteutuma / kulttuuripalvelut Käyttötalouden toteutuma osoittaa, kuinka vastuualue on pysynyt talousarviossaan. Vertailu talousarvion ja toteutuman välillä osoittaa käyttötalouden toteutuman tehokkuutta. Hankerahoituksen määrä kuvaa vastuualueen rahoituksen laaja-alaisuutta. Taulukko 1: Käyttötalouden toteutuma, tulot ja menot, kulttuuripalvelujen vastuualue vuosina 2014 ja 2015: Vastuualueen toimintatuotot Vastuualueen toimintamenot Vastuualueen nettomenot TA:n toteutumaprosentti, netto (%) Vastuualueen saama hankerahoitus (kpl) , , (+ 168 %) , , (+ 1,5 %) , , (+0,8 %) 98,3 99,6 + 1,3 %-yks Taulukko 1 osoittaa, että kulttuuripalvelujen vastuualue on pysynyt sille varatun käyttötalousarvion kehyksessä molempina tarkasteluvuosina. Vuosi 2015 oli taloudenpidon kannalta kriittisempi, mutta hanketuotot turvasivat vastuualueen nettotuloksen pysymisen alle 100 prosentissa. 2

3 3. Kulttuuritilat Kulttuuritilojen hintaan liittyvät mittarit kuvaavat kiinteistömenojen osuutta vastuualueen käyttömenoista. Toisaalta mittarit kertovat vastuualueen panostuksesta kulttuuritoiminnan ja -harrastamisen olosuhteisiin. Mittari ei ole täysin relevantti, koska taidelaitosten tilaavustukset eivät kaikilta osin kuulu vastuualueen käyttötalouteen. Taulukko 2: Kulttuuripalvelujen vastuualueen tilat ja niiden kustannukset vuosina 2014 ja 2015: Vastuualueen vuokraamien tilojen kokonaispinta-ala (m2) Vastuualueen sisäiset tilavuokrat ( / vuosi) Maksettu tilavuokra ( / m2 / vuosi) Vuokramenojen osuus nettomenoista (%) ,5-103,5 m , ,47 86,04 + 6,57 1,7 1,6-0,1 %-yks. Kuten taulukosta 2 on nähtävissä, ei kulttuuripalvelujen vastuualue hallinnoi kulttuuritiloja tms. olosuhteita eivätkä kiinteistökulut siksi muodosta merkittävää osaa vastuualueen käyttötaloudesta. 4. Kulttuuriavustukset Kulttuuriavustuksiin liittyvät mittarit kertovat osaltaan kehittämissuunnitelmaan kirjattujen palvelutasotavoitteiden ja osallistamistavoitteiden toteutumisesta. Palvelutavoitteena on kuntalaisten kulttuuripalvelujen ja harrastamisen olosuhteiden ylläpito maakuntakeskustasoisina. Osallistamistavoitteena on kuntalaisten mahdollisuuksien edistäminen palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Vastuualueen avustustoiminta voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, kulttuuri- ja taidelaitosten avustaminen sekä muiden yhteisöjen ja yksityishenkilöiden avustaminen. Laitosavustuksissa painopisteenä on kehittämissuunnitelman palvelutavoitteiden saavuttaminen, järjestöavustusten kehitys kuvaa osaltaan onnistumista kehittämissuunnitelman osallistamistavoitteissa. Avustukset kulttuuri- ja taidelaitoksille Kulttuuri- ja taidelaitoksien avustusmäärärahasta tuetaan Kokkolan orkesteriyhdistystä (Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri), Kokkolan Kaupunginteatterin kannatusyhdistystä, Keski-Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistystä sekä Karleby Ungdomsförening rf:iä. Näiden toimintojen avustamista vuosina 2014 ja 2015 kuvataan taulukossa 3. 3

4 Taulukko 3: Taidelaitosten avustaminen kulttuuripalvelujen vastuualueelta vuosina Yhteisö Haettu / Myönnetty Haettu / Myönnetty Muutos, 2014, 2015 Kokkolan / / / 0 Orkesteriyhdistys Kokkolan / / / 0 kaupunginteatteri Keski-Pohjanmaan / / / 0 Konservatorio Karleby / / / 0 Ungdomsförening Yhteensä: / / / 0 Taulukosta 3 on nähtävissä, että kulttuuripalvelujen vastuualue ei ole kyennyt viime vuosina vastaamaan laitosten kohonneeseen avustustarpeeseen. Laitosten avustukset jäädytettiin vuonna 2015 samalle tasolle kuin vuonna Taulukko 4: Taidelaitosten avustuksia vastaan saadut palvelut sekä niiden yleisömäärät. Vertailu vuosilta Yhteisö Tilastot 2014 Tilastot 2015 Kokkolan Orkesteriyhdistys Kokkolan kaupunginteatteri Keski- Pohjanmaan Konservatorio m= musiikki t= tanssi Karleby Ungdomsförening 79 esitystä / henkeä 49 esitystä Klassa / henkeä Kantaesityksiä 3, radioituja 1, levyjä 2, televisiointeja 1, ulkomaanvierailuja 1 10 ensi-iltaa / 211 esitystä / henkeä 6 vierailua Tuotu esityksiä 7 kpl TPO tunnit: m ja t = h TPO oppilasmäärä: m. 508 ja t. 77 = 585 oppilasta Kokkolassa n henkeä Muualla n. 300 henkeä 75 esitystä / henkeä 66 esitystä Klassa / henkeä 9 vierailua: henkeä Lapsille 20 esitystä / henkeä kantaesityksiä 4, radioituja 3, levyjä 1 8 ensi-iltaa / 184 esitystä / henkeä 36 vierailua / henkeä Tuotu esityksiä 15 kpl Lapsille 72 esitystä / henkeä TPO tunnit: m ; t = h TPO oppilasmäärä: m. 483; t. 113 = 596 oppilasta Muut oppilaat 664 / toisen asteen opiskelijamäärä 49 Tiedot saadaan 8/2016 Taulukosta 4 käy ilmi, että niin Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri kuin Kokkolan kaupunginteatterikin ovat lisänneet yleisömääriään Kokkolassa. Orkesterilla lisäys perustuu Kokkolassa järjestettyjen konserttien määrän lisääntymiseen. Teatteri taas on saanut kohennettua täyttöastettaan. Näiden laitosten tilastoinnissa nostetaan vuonna

5 erikseen esiin lapsikatsojien palvelut, koska lapset ja lapsiperheet olivat vuonna 2015 vastuualueen erityiskohderyhmä kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa. Konservatorion osalta tuntimäärät ovat nousseet viime vuosina tanssin perusopetuksen siirryttyä yksityiseltä balettiopistolta konservatorion alaisuuteen. Muu avustustoiminta Taulukkoon 5 on koottu kulttuuripalvelujen yhteisöavustukset -määrärahasta jaetut avustukset vuosina 2014 ja Lisäksi taulukkoon on koottu vastuualueen muista määrärahoista (Tapahtumat, Vuokrat) jaetut avustustyyppiset määrärahat. Vastuualueen avustusmuotoja ovat kumppanuusavustukset (ammatillinen toiminta), projektiavustukset, vuokra-avustukset sekä tapahtuma-avustukset. Taulukko 5: Kulttuuripalvelujen vastuualueen muu avustustoiminta. Vertailu vuosilta 2014 ja Avustusmuoto Vuosi 2014 Vuosi 2015 Muutos Kumppanuusavustukset yhteisöille / / (-14, 8 %) - 1 kpl (- 16,7 %) Projektiavustukset ,5 / / ,5 (+ 45,2 %) + 20 kpl (+ 36,4 %) Vuokra-avustukset / / (+ 11,9 %) 0 Tapahtuma-avustukset ,2 / / ,8 (+ 2,5 %) 0 Muut avustukset / (+ 30,2 %) + 2 kpl (+ 33,3 %) Avustusten yhteismäärä ,70 / / ,7 (- 1,1 %) + 21 kpl (+ 22,8 %) Taulukko 5 osoittaa, että avustusmäärärahan tiukentuessa on hakijoiden ja hakemusten määrä lisääntynyt. Erityisesti kasvua on projektiavustusten kohdalla. Kehitys on johtanut siihen, että yksittäisten avustusten keskisumma pienenee. Käytännössä ko. kehitys jatkuessaan johtaa siihen, ettei vastuualue pysty antamaan riittävää tukea paikallisille hankkeille tai avustamista joudutaan keskittämään harvemmille hakijoille. Avustusten jakomäärät ja -summat; yhteenveto Taulukkoon 6 on koottu avustustiedot niin taidelaitosavustusten kuin muidenkin avustusten osalta. Taulukossa vertaillaan myös avustusten roolia vastuualueen koko käyttötaloudessa ja avustusten määrää asukasmäärään verrattuna. 5

6 Taulukko 6: Kulttuuripalvelujen vastuualueen avustaminen. Yhteenveto vuosilta 2014 ja 2015 Taidelaitosavustukset Muu avustustoiminta Avustusten yhteismäärä Avustusten osuus vastuualueen nettokustannuksista (%) Avustussumma asukasta kohti ( / asukas) / / ,70 / / ,7 (- 1,1 %) kpl (+ 22,8 %) ,7 / / ,7 (- 0,1 %) kpl (+ 23,0 %) 90,1 89,4-0,7 %-yks. 60,60 60,27-0,33 / asukas Kentällä on painetta avustamisen lisäämiselle, mutta lautakunnan talousarviokehys edellyttää avustusmäärärahan leikkaamista. Ristiriita tulee syvetessään vaikuttamaan kielteisesti kaupungin kulttuuripalveluihin ja kulttuurisen osallistamisen olosuhteisiin. Saatujen kulttuuriavustusten suhde haettuihin kulttuuriavustuksiin Vertailu avustushakemusten ja niiden pohjalta tehtyjen päätösten osalta kertoo, kuinka kattavasti vastuualue on pystynyt vastaamaan avustusta hakeneiden yhteisöjen ja henkilöiden tukitarpeisiin. Taulukko 7: Avustushakemusten ja nistä tehtyjen päätösten vertailua vuosilta 2014 ja 2015; kulttuuripalvelujen vastuualue Käsitellyt avustushakemukset (kpl) Myönnetyt / hylätyt hakemukset (kpl) Hylättyjen hakemusten suuruus Myönnetystä tuesta huolimatta toteutumatta jäänyt (kpl) Haetut ja myönnetyt avustukset Myönnettyjen avustusten osuus haetusta kokonaissummasta (%) kpl (+ 19,4 %) 99 / / / +1 kpl (+19,2 % /+ 25 %) (+ 170 %) kpl / / / , , (+ 1,1 % / - 0,1 %) 94,6 93,4-1,2 %-yks. Vertailu taulukossa 7 osoittaa, että vuonna 2015 hylättyjen hakemusten kappale- ja euromääräinen osuus nousi hieman edellisestä vuodesta. Varsinkaan lukumääräisesti kasvu ei kuitenkaan ole merkittävä. Kaiken kaikkiaan vastuualue pystyi vielä vuonna 2015 vastaamaan varsin hyvin niihin avustushakemuksiin, joita sille toimitettiin. Osaltaan tähän 6

7 on vaikuttanut myös se, ettei hakemusten kokonaissumma ole kasvanut samaa tahtia kuin avustushakemusten määrä. 5. Kulttuuritapahtumat Kulttuuritapahtumiin liittyvät mittarit kertovat osaltaan kehittämissuunnitelmaan kirjattujen palvelutasotavoitteiden sekä kulttuurin saavutettavuuteen liittyvien tavoitteiden toteutumisesta. Mittareiden kehitys kuvaa myös vastuualueen palvelujen vastaanottoa, kiinnostavuutta ja peittoa kaupunkilaisten piirissä. Mittareilla selvitetään myös vastuualueen verkostoitumista ja sen tehokkuutta. Vastuualueen osallistuminen kulttuuritapahtumien järjestämiseen Kulttuuripalvelujen vastuualue on mukana paikallisissa kulttuuritapahtumissa joko päävastuullisena tuottajana tai vastuullisen tapahtumajärjestäjän tukena. Taulukko 8 kuvaa vuosien kehitystä niissä tapahtumissa, joiden tuottamiseen vastuualue on osallistunut jossain roolissa. Tilastointia on tarkennettu vuoden 2015 osalta, joten vertailu vuoteen 2014 ei ole relevanttia. Realistisempi vertailu toiminnan kehityksestä saadaan vuosiväliltä Taulukko 8: Kulttuuripalvelujen vastuualueen osallistuminen tapahtumien järjestämiseen Kokkolassa vuosina Yksittäisten tapahtumien määrä (kpl) Vastuualue pääjärjestäjänä (kpl) Vastuualue yhteistyössä pääjärjestäjän kanssa (kpl) Useampipäiväiset tapahtumakokonaisuudet (kpl) n kpl (+ 12,6 %) kpl (+ 35,3 %) 155 (avustus tai 168 (avustus tai +13 kpl (+ 8,4%) työpanos) työpanos) kpl (+ 14,3 %) Taulukosta 8 ilmenee, että kaupungin tapahtumatoiminta on aktivoitunut selvästi vuonna Kulttuuripalvelujen vastuualueen osallistuminen kulttuuritapahtumiin on lisääntynyt kaikilla mittareilla. Erityisesti huomiota kiinnittää muiden toimijoiden tapahtumaaktiivisuuden lisääntyminen. Vastuualue on pyrkinyt viime vuosina pienentämään omaa rooliaan tapahtumatoiminnan päävastuullisena ja kannustanut muita toimijoita tapahtumatyöhön. Avustettavien tapahtumien määrän kasvu osoittaa, että vastuualue on onnistunut tässä aktivointityössä. 7

8 Tapahtumissa käynnit asukasta kohti Ilmaistapahtumien suuren määrän sekä tapahtumanjärjestäjien tilastoinnin vakiintumattomuuden vuoksi ei vuoden 2014 osalta saatu kerättyä tapahtumien kävijämääriä. Ilmaistapahtumien vuoksi myös vuoden 2015 katsojatilastot ovat jossain määrin epätarkkoja, mutta tilastointi mahdollistaa vertailun tulevina vuosina. Taulukko 9: Arvioidut kävijämäärät niissä tapahtumissa, joihin kulttuuripalvelujen vastuualue on jossain roolissa osallistunut vuonna 2015 Tapahtuman luonne Ilmoitetut yleisömäärät 2015 (n. henkilöä) Projektiavustuksen saanut tapahtuma (v 2014, ) Tapahtuma-avustusta saanut tapahtuma Osin tai kokonaan itse tuotetut tapahtumat Loistavaa! Lasten ja nuorten kulttuuriviikko Yhteensä tapahtumissa kävijöitä Tapahtumakäynnit suhteessa asukasmäärään 1,27 käyntiä / asukas 6. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminta Mittareilla selvitetään yhden keskeisen painopisteryhmän, lasten (vrt. kaupungin hyvinvointisuunnitelma) mahdollisuuksia kulttuurin kohtaamiseen. Lisäksi mitataan lasten ja nuorten kulttuuriosallisuudelle luotuja mahdollisuuksia. Vastuualueen tuki lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan Taulukko 10: Kulttuuripalvelujen vastuualueen avustukset lapsille ja nuorille suunnattuihin kulttuuripalveluihin ja -tapahtumiin vuosina 2014 ja 2015 Myönnetyt avustukset yhteensä Laitos- ja kumppanuusavustukset Projekti- ja vuokra-avustukset Tapahtuma-avustukset Lastenkulttuuriverkosto Avustusten suhde asukaslukuun ( / alle 18 v. asukas) ,67 / (- 0,2 %) - 4 kpl (- 26,5 %) / ,46 / (+ 27,1 %) kpl (+ 14,3 %) 2.148, 20 / _ kpl ,50 60,15-0,35 / as. (- 0, 6 %) Taulukkoon 10 on koottu tieto niistä avustuksista, jotka ovat hakijan toimintaprofiilin tai hakemuksen perustella arvioitu kohdistuvan lapsille ja nuorille suunnattuihin palveluihin. 8

9 Projektiavustusten osalta tuki lasten ja nuorten kulttuurille on kasvanut, mutta kokonaistarkastelussa asukaskohtainen avustus lasten- ja nuortenkulttuuriin on laskenut. Osallistuminen lasten ja nuorten kulttuuritapahtumien tuottamiseen; Lasten tapahtumat Pelkästään avustuskehitystä tarkastelemalla ei saada kokonaiskuvaa vastuualueen onnistumisesta lasten ja nuorten kulttuurin alueella. Taulukoissa 11 ja 12 kuvataan vuosien 2014 ja 2015 lasten- ja nuorten kulttuuriin painottuneiden tapahtumien yleisömääriä. Vertailua vuosien 2014 ja 2015 välillä vaikeuttaa tiedonkeruun ongelmat vuonna Vuosivertailua tuleekin pitää lähinnä suuntaa antavana. Taulukko 11: Yleisömäärät niissä lasten ja nuorten kulttuuritapahtumissa, joiden järjestämiseen kulttuuripalvelujen vastuualue on osallistunut. Taulukko ei sisällä Loistavaa! kulttuuriviikon tarjontaa, joka on tilastoitu erikseen Teatteri / Laitos ja ryhmät ei tietoa 130 / (esitykset kpl / kävijät) Konsertit ei tietoa 37 / (esityksiä kpl / kävijät) Muut lasten tapahtumat ei tietoa 18 / (kpl/kävijät) Lasten tapahtumat maaseudulla Ullava (kpl / kävijät) * 1 / 70 1 / 65 0 / - 5 Lohtaja (kpl / kävijät)* 1 / / 93 0 / - 27 Kälviä (kpl / kävijät)* 5 / / / Yhteensä (kpl / kävijät) n / * Kävijät kirjattu myös teatteri, konsertti ja muut tapahtumat tilastoihin. Taulukko 12: Loistavaa! Lasten ja nuorten kulttuuriviikkojen tapahtumat ja niiden osallistujamäärät vuosina 2014 ja 2015 Ohjelma kantakaupungissa 50 / / / kouluille (kpl / kävijät) Ullava (kpl / kävijät) 1 / / 214 (kiertue) + 10 / Lohtaja (kpl / kävijät) 1 / / 744 (kiertue) + 27 / Kälviä (kpl / kävijät) 5 / / (kiertue) + 47 / Ei kantakaupunki: Jokilaakso, 0 36 / 618 (kiertue) + 36 / Rödsö, Vittsar,Sokoja, Öja (kpl / kävijät) Rekkakäynnit lapset/nuoret Avoimet tapahtumat (kpl / kävijät) 23 / n / / Yhteensä tapahtumat (kpl / kävijät) 67 / n / n / + n Taulukot 11 ja 12 osoittavat, että niin tarjonta kuin palvelujen käyttökin kasvoivat huomattavasti lastenkulttuurin ja nuorisokulttuurin alueella verrattaessa vuotta

10 edelliseen toimintavuoteen. Erityisesti kasvua on edesauttanut Loistavaa!-viikot, joihin liittyvä Rekka-kiertue vuonna 2015 kokosi huomattavan yleisömäärän. Kiertueen ansiosta palvelu- ja yleisömäärät kasvoivat eniten kantakaupungin ulkopuolella. Lasten ja nuorten kulttuuritapahtumien tarjonta ja käyttö Lasten ja nuorten kulttuuriviikkoihin liittynyt kiertue kasvatti sekä ko. ikäluokille tarjottujen palvelujen absoluuttista määrää, että suhteellista osuutta kaikista vuoden aikana tarjotuista kulttuuripalveluista. Vuosien väliseen vertailuun on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska tapahtumien kirjaaminen ei vuonna 2014 ollut samalla tasolla kuin vuonna Taulukko 13: Lasten ja nuorten kulttuurin osuus kaikista niistä kulttuuritapahtumista, joiden tuottamiseen vastuualue osallistui vuosina 2014 ja Lasten ja nuorten tapahtumien osuus kulttuuritapahtumista (kpl / %) 97 / n % 240 / ,9 % Tapahtumakäyntien suhde asukaslukuun (kpl; kpl / alle 18 v. asukas) n ,20 n , / ,9 %-yks ,79 käyntiä / alle 18 v. asukas Taulukko 13 osoittaa, että vastuualue on aktivoitunut kaupungin hyvinvointisuunnitelman mukaisesti kehittämään lasten ja nuorten kulttuuripalveluja. Kehittämistyö näkyy myös 0-18-vuotiaitten ikäluokan lisääntyneenä kulttuuripalvelujen käyttönä. Taiteen perusopetuksen peitto Taiteen perusopetuksen saavutettavuus on yksi mittari lasten ja nuorten kulttuurisen harrastustoiminnan olosuhteista. Taulukkoon 14 on koottu tieto Kokkolassa lapsille ja nuorille tarjotun taideopetuksen sisäänpääsytilastoista vuosina 2014 ja Taulukko 14: Sisäänpääsyprosentit taiteen perusopetuksen oppilaitoksiin Kokkolassa vuosina 2014 ja 2015 Mittari Vuosi 2014 vuosi 2015 Muutos % % K-P:n konservatorio %-yks Lasten ja nuorten %-yks. kuvataidekoulu Lasten ja nuorten %-yks. sanataidekoulu Lasten ja nuorten %-yks. käsityökoulu Kokkolan Rokkikoulu %-yks. 10

11 Taulukkoa tarkasteltaessa on huomioitava, että vain K-P:n konservatorion ja Taito Keski- Pohjanmaan käsityökoulutuksen tuki ohjautuu kulttuuripalvelujen vastuualueen talousarvion kautta. Lisäksi on todettava, ettei Kokkolan Rokkikoulu tarjoa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista musiikin perusopetusta. Taulukko osoittaa, että varsinkin musiikin opetuksen osalta kaupungissa on huomattavasti enemmän kiinnostusta ja potentiaalia, kuin mihin opetustarjonta pystyy vastaamaan. 7. Taiteen ja kulttuurin soveltava käyttö; kulttuuri ja hyvinvointi Taiteen ja kulttuurin soveltavaan käyttöön liittyvillä mittareilla selvitetään vastuualueen osallistumista hyvinvointityön verkostoihin sekä vastuualueen toimenpiteitä kulttuurin saavutettavuuden edistämisessä. Verkostoitumistavoite on mukana vastuualueen ja lautakunnan tavoitteenasettelussa. Velvoite hyvinvointityöhön on kirjattu niin kaupungin strategiaan kuin hyvinvointisuunnitelmaankin. Rakenteet ja toimenpiteet taiteen ja kulttuurin soveltavan käytön lisäämiseksi Kulttuuripalvelujen vastuualue käy vuoropuhelua muiden hallintokuntien (esim. vanhuspalvelut ja vammaispalvelut, varhaiskasvatuspalvelut ja opetuspalvelut sekä kaupungin hyvinvointityöryhmä) kanssa kulttuuripalvelujen välittämiseksi ko. vastuualueiden asiakkaille sekä kulttuurin saavutettavuuden parantamiseksi. Lisäksi vastuualueella on sopimuksia palveluntuottajaverkoston kanssa siitä, että erityisryhmät saavat etuja kulttuuripalvelujen käytössä (vaikeavammaisten kulttuurikortti ja Kulttuuriystävien pääsymaksualennukset). Taulukko 14: Kulttuuripalvelujen vastuualueen toimenpiteitä kulttuuripalvelujen vahvistamiseksi erityisryhmien piirissä vuosina 2014 ja 2015 Tuetut esiintymiset palvelu- ja hoitolaitoksissa 174 / / / + 2 kpl (esitykset / palveluyksiköt) Palveluyksikkövierailujen tukimäärät / ,55 / / 12 kpl ( / tuensaajien määrä) SPR:n Kulttuuriystävätoiminnan tuki Loistavaa! -verkoston laajuus kpl (yhteistyökumppaneiden määrä) Vastuualueen osallistuminen kaupungin + + Hyvinvointityöryhmän työhön (+ / -) Kulttuurin näkyminen kaupungin Hyvinvointisuunnitelmassa (+ / -)

12 Taulukko 14 osoittaa, että erityisryhmiin kohdennetut kulttuuripalvelut ovat vuonna 2015 kauttaaltaan kasvaneet vuodesta Yhteenvetoa Vuosien 2014 ja 2015 indikaattoripohjainen vertailu osoittaa, että kulttuuripalvelujen vastuualueen palvelujen kysyntä ja käyttö on kasvanut samalla kun vastuualueen resurssit ovat kaventuneet. Palvelutarpeiden ja resurssien välinen kuilu ei kuitenkaan vielä ole kestämätön, vaan vastuualue on vähintään kohtuullisesti kyennyt jatkamaan yhteistyötään kaupungin kulttuuritoimijoiden kanssa. Vuotta 2015 leimaavat kulttuurin demokratisoimiseen liittyvät toimenpiteet. Kulttuuri- ja taidepalveluja vietiin maaseutukyliin, jotka muuten saattavat olla kantakaupunkikeskeisen kulttuuripalveluverkoston katveessa. Lisäksi vastuualue on kehittänyt yhteistoimintaansa niiden erityisryhmien saavuttamiseksi, joilla saattaa muista syistä olla vaikeuksia kulttuuripalvelujen tavoittamisessa. Indikaattorityö on vielä vakiintumassa kaupungin kulttuuripalvelujen vastuualueen ja sen kumppaneiden yhteistyössä. Vastuualue kehittää omia tilastointikäytäntöjään ja ohjaa kumppaneitaan kirjaamismenetelmiin, jotka tukevat kulttuuripalvelujen indikointia. Onkin oletettavaa, että tulevina vuosina indikaattoreihin koottavat luvut tarkentuvat edelleen ja niiden vertailukelpoisuus paranee. Indikaattorityö on luonteeltaan tilastoihin perustuvaa ja numeerista. Kulttuuripalvelujen arvioinnin kannalta tässä dokumentissa esitetyt indikaattorit voivatkin muodostaa vain osan toiminnan arvioinnista. Laadullinen arviointi tapahtuu asiakaskontakteissa ja esimerkiksi kulttuuri- ja nuorisolautakunnan kokouksissa. Laaja asiakaspalautekysely myös kulttuuripalvelujen osalta toteutetaan kerran valtuustokaudessa. 12