Tampere Ikäihmisten palveluiden rakennemuutos

Transkriptio

1 Tampere Ikäihmisten palveluiden rakennemuutos Loppuraportti

2 Sisältö 1 Yhteenveto raportista 2 Liitteet

3 Johdanto Tampere Ikäihmisten palveluiden rakennemuutos Projektin tavoitteena oli tukea ikäihmisten palveluiden rakennemuutoksen väliarviointia ja siinä tarkasteltiin rakennemuutosta ja sen vaikutusta ikäihmisten palvelukäyttöön eri näkökulmista Mm. muutokset palveluiden peittävyydessä, kustannuksissa, suoritteissa, palvelutarpeessa Projektissa muodostettiin rakennemuutosanalyysin perusteella suositukset rakennemuutoksen jatkon toteuttamiseen, muun muassa seuraaviin kysymyksiin kantaa ottaen: Miten paljon kotiin vietäviin palveluihin on lisätty panostuksia, kun laitospaikkoja on vähennetty? Miten jatkohoitopaikkaa odottavien määrä ja osuus, päivystyksen käyttö ja uusien asiakkaiden määrät ovat muuttuneet? Mikä on ollut geriatristen palveluiden (Geripolin) vaikuttavuus? Missä järjestyksessä ympärivuorokautisia paikkoja tulisi vähentää, jotta vältyttäisiin jonoilta? Miltä osin rakennemuutoksessa ollaan hyvällä polulla jota tulisi jatkaa ja minkälaisia muutoksia tulisi tehdä? Miten palvelurakennetta tulisi kokonaisuuden kannalta jatkokehittää? Erityistarkastelun kohteeksi nostettiin myös ympärivuorokautisen palvelutarjonnan rinnalla tapahtuneita muutoksia Geripoli-pilotin vaikutus säännöllisen kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaiden palvelukäyttöön Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen muutos Projektin analyysit pohjautuvat laajoille data-analyyseille Asiakaskohtaiset tarkastelut toteutettiin asiakastason käynti- ja osastojaksoaineistoista Tampereen kaupungilta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä vuosilta Palvelurakenne- ja palvelukäyttöanalyysejä täydennettiin Tampereen kaupungin toimittamien summatason aikasarjatietojen pohjalta Väestörakenteen ja sen kehityksen analyysiin käytettiin SotkaNet-tietopankin tietoja 3

4 Yhteenveto selvityksen tuloksista Palvelurakennemuutos on edennyt hyvin ja sillä on saavutettu merkittäviä säästöjä Laitospaikkoja on vähennetty merkittävästi (vanhainkoti -2,8 %-yksikköä ja pth-vuodeosasto -1,5 %-yksikköä) Vastaavasti tehostetun palveluasumisen paikkoja on lisätty (peittävyys + 3,6 %-yksikköä) Rakennemuutos on hillinnyt ikäihmisten palveluiden kustannusten kasvua erityisesti vuodesta 2012 lähtien. Vuoden 2009 laitospaikkamäärillä nykykustannukset olisivat arviolta 17,5M euroa (brutto) korkeammat kuin nykyisin, kun kustannukset arvioidaan yksikköhintojen avulla. Nettokustannuksissa ero on pienempi, koska laitoshoivan asiakasmaksut ovat suuremmat kuin tehostetun palveluasumisen asiakasmaksut. Merkittäviä hoitoketjujen haasteita ei ole havaittavissa palvelurakennemuutoksen johdosta Sairaalassa jatkohoitopaikkaa ulosjonottavien osuus on laskenut vuoden prosentista vuoden prosenttiin. Hatanpäällä jonottavien määrä noussut mutta tämä kompensoituu Kaupin jonottajien merkittävällä laskulla. PTH-vuodeosastolla hoidettujen potilaiden kokonaismäärä on kasvanut merkittävästi ( potilasta). Vuoden 2014 paikkamäärien vähennykset vähensivät hieman potilaiden kokonaismäärää vuodesta 2013 ( asiakasta) Sairaalaan sisään jonottajien määrä on puolittunut, joten hoitopaikkoja on voitu tarjota aiempaa paremmin oikealle asiakasryhmälle Kuitenkin kotiin tarjottavien palveluiden ja vuodeosastojen peittävyydessä sekä geripolin vaikuttavuudessa vielä kehitettävää Palvelurakennemuutos on lähtökohtaisesti tapahtunut ympärivuorokautisen hoivan sisällä (laitos tehostettu palveluasuminen) mutta lisäpanostukset kotihoidon peittävyyteen ja kotiin tarjottaviin palveluihin ovat vielä rajallisia Erikoissairaanhoidon vuodeosaston peittävyys on 1,3 % 75 vuotta täyttäneistä, kun useissa kaupungeissa on päästy 0,5 %:iin tai sen alle. Vuonna 2014 alkaneen Geripoli-pilotin vaikutus muuhun palvelukäyttöön ei vielä näy. Geripolin vastuulla olevat säännöllisen kotihoidon asiakkaat ovat siirtyneet asioinnissaan terveysasemilta Geripolille mutta näiden asiakkaiden muiden palveluiden käyttö ei ole vähentynyt: päivystyskäynnit ja vuodeosastojen hoitopäivät ovat samalla tasolla kuin muilla 4

5 Toimenpidesuositukset tehtyjen havaintojen pohjalta Havainnot selvityksestä Rakennemuutos tapahtunut pääasiassa ympärivuorokautisen hoivan sisällä, kotihoidon peittävyys ei noussut Oma ESH vuodeosastopaikkamäärä vieläkin korkea Geripolin vaikutus muuhun palvelukäyttöön vielä rajallinen Toimenpidesuositukset Jatketaan vanhainkotikapasiteetin purkamista (peittävyys 2,6% 0/1%) mutta pidetään tehostetun palveluasumisen peittävyys nykytasolla Jotta tämä on mahdollista, tulee ensin lisätä panostuksia kotihoitoon (peittävyys 12% 13/14%) Lisätään myös kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin asettuvaa yhteisölliseen asumiseen perustuvaa palvelua (peittävyys 0,6% 2/3%) Näillä rakennemuutoksilla vuositason säästö on kokonaisuudessaan n. 9-26M /v Panostetaan kohdennettuun ennaltaehkäisyyn (mm. riskimittarit ja kuntoutus) jotta vältetään tarpeettomilta siirtymiltä raskaampiin palveluihin Lasketaan erikoissairaanhoidon paikkamäärää (peittävyys 1,3% 0,5%) Perusterveydenhuollon sairaansijamäärä on 2014 aikana laskettu verrokkikuntien tasolle. Jatkossa tulisi keskittyä siihen, että PTH-sairaansijat olisivat lyhytaikaishoidon käytössä. Mikäli näihin tavoitteisiin päästäisiin, vapauttaisi se vuositasolla M verrattuna vuoteen 2014, jota voisi käyttää mm. avopalveluiden vahvistamiseen Vaatii ensin merkittävämpää lääketieteellistä tukea vanhusten avopalveluihin, kotiutusprosessin kehittämistä ja kuntoutukseen panostamista sekä vuodeosaston toimintamallien kehittämistä. Asetetaan geripolille konkreettiset tavoitteet muiden terveydenhuollon palvelukäytön kehittymiselle ja seurataan mittareiden kehittymistä lyhyellä syklillä (min. 4kk välein) Arvioidaan geripolin toimintamallit ja varmistetaan että ne tukevat tavoitteita (mm. ilta/viikonloppu saatavuus) Jos muiden palveluiden käytössä ei näy muutosta vuoden 2015 loppuun mennessä, muutetaan toimintamalleja 5

6 Rakennemuutoksen vaikutus näkyy laitospaikkojen vähenemisenä Kotihoidon osuus kokonaisuudessa ei ole kuitenkaan kasvanut Vanhuspalveluiden peittävyys keskimäärin kuussa 75-vuotta täyttäneiden ikäryhmässä % 30% 25% 20% 15% 10% 5% 27,7 % 27,6 % 27,4 % 27,8 % 27,5 % 27,5 % 0,5 % 0,5 % 1,0 % 1,0 % 0,9 % 1,0 % 3,3 % 3,5 % 3,3 % 3,0 % 2,7 % 1,7 % 2,6 % 3,3 % 2,9 % 5,4 % 4,6 % 3,5 % 2,3 % 2,6 % 3,5 % 4,2 % 4,7 % 5,9 % 1,1 % 0,9 % 0,7 % 0,6 % 0,7 % 0,6 % 11,8 % 12,4 % 12,4 % 12,7 % 12,4 % 12,0 % Esh-vuodeosasto (PSHP) Esh-vuodeosasto (oma) Pth-vuodeosasto Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Säännöllinen kotihoito Omaishoidon tuki 0% 2,8 % 2,6 % 2,5 % 2,6 % 2,8 % 3,3 % Rakennemuutoksen seurauksena laitospalveluiden peittävyys on laskenut merkittävästi vanhainkodin osalta n. 2,8%-yksikköä ja perusterveydenhuollon vuodeosaston osalta n. 1,5%-yksikköä Vuonna 2011 muodostettiin yle-ger- ja neurologian esh-palvelulinjat, mistä lähtien erikoissairaanhoidon peittävyys on pysynyt ennallaan Alkuvuonna 2015 tehostetun palveluasumisen ja vanhainkodin peittävyys yhteensä oli 9,8%, joten se on noussut vuoden keskimääräiseen peittävyyteen verrattuna tavoitteena on 8-9% peittävyys Asiakkaat ovat siirtyneet laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen (peittävyys + 3,6% -yksikköä) Rakennemuutoksessa on painotettu tehostettua palveluasumista, kun taas kotihoidon peittävyys ei sen sijaan ole noussut Palvelumäärä on keskimääräinen kuukausittainen määrä vuoden aikana. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiksi on luettu ne, joille on suunniteltu säännöllisen kotihoidon käyntejä, ts. tehty palvelu- ja hoitosuunnitelma. Vuodeosastojen paikkamäärä on laskettu koko vuoden hoitopäivistä jaettuna vuoden päivien määrällä. Lähde: datapoiminnat Tampereen kaupungilta ja PSHP:ltä, SOTKAnet 6

7 M M Rakennemuutos on hillinnyt ikäihmisten palveluiden kustannusten nousua erityisesti vuodesta 2012 alkaen Vuoden 2009 laitospaikkamäärillä nykybruttokustannukset olisivat noin 17,5M korkeammat kuin nykyisin Rakennemuutoksen vaikutus ikäihmisten palveluiden kokonaiskustannuksiin Rakennemuutoksen vaikutus eri ikäihmisten palvelukokonaisuuksien kustannuksiin ,0 250,0 215,0 200,0 150,0 170,7 170,7 177,7 176,3 182,1 188,2 200,4 191,4 196,1 196,9 197,5 200,0 150,0 157,0 150,1 140,2 143,0 134,6 146,2 149,8 147,1 134,6 137,2 165,9 140,1 100,0 100,0 50,0 50,0 36,1 39,1 42,0 46,4 49,7 36,1 37,5 39,2 41,2 43,4 57,4 49,1 0, Toteutuneet kustannukset Kustannukset vuoden 2009 palvelurakenteella Kustannukset on laskettu kummassakin tapauksessa käyttäen kunkin vuoden toteutuneita yksikkökustannuksia. Asiakasmaksuja ei huomioitu laskelmissa, joten säästö on todellisuudessa pienempi. Kustannukset vuoden 2009 palvelurakenteella on määritetty käyttäen toteutuneen vuosittaisen paikkamäärän sijaan vuoden 2009 paikkamääriä. 0, Toteutuneet kustannukset: Laitos-, vuodeosastopalvelut ja tehostettu palveluasuminen Kustannukset vuoden 2009 palvelurakenteella: Laitos-, vuodeosastopalvelut ja tehostettu palveluasuminen Toteutuneet kustannukset: Kotona asumisen tukeminen ja avoterveydenhuolto Kustannukset vuoden 2009 palvelurakenteella: Kotona asumisen tukeminen ja avoterveydenhuolto Mukana laskelmassa PSHP erikoissairaanhoito, kaupungin erikoissairaanhoito, terveyskeskukset, säännöllinen kotihoito, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit. Kokonaiskustannukset on laskettu suoritemäärien ja kaupungin määrittämien yksikköhintojen avulla, joten kustannukset eivät vastaa tilinpäätöstietoja. Eroja syntyy mm. siksi, että kustannuslaskennassa kaikki kustannukset eivät välttämättä ole huomioitu palveluiden yksikköhintoja määritettäessä. Lisäksi mukana on terveyspalveluista 75 vuotta täyttäneiden palvelukäytön osuus, jota ei tilinpäätöstiedoissa eritellä omaksi eräkseen. Lähde: datapoiminnat Tampereen kaupungilta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. 7

8 Jonottajien osuus on vähentynyt, mutta hitaammin kuin vuodeosastopaikkojen määrä Jonottajien osuus vuodeosastopotilaista näyttäytyy siksi korkeana Jatkohoitopaikkaa jonottavien osuus vuodeosaston potilaista keskimäärin, kaikki ikäryhmät 60% 50% 40% 30% 38% 34% 28% 29% 33% 30% Kaupin sairaala Hatanpään sairaala, psykogeriatrinen Rauhaniemen sairaala* 20% Yhteensä 10% 0% ** Kokonaisuudessaan jonottajien osuus vuodeosastolla olevista on vähentynyt 7 %-yksikköä Erityisesti Kaupin sairaalassa jonottajien määrää on saatu vähennettyä Jonottajien määrää ei ole saatu vähennettyä samassa suhteessa kuin vuodeosastopaikkoja, mikä näyttäytyy suurempana jonottajien osuutena 2013 ja 2014 Jonottajien määrä keskimäärin loppuvuonna 2014 oli 37 % (67 henkilöä) pienempi kuin 2012, mutta vuodeosastopaikkoja oli 39 % vähemmän * Rauhaniemen sairaalassa jonotilastointi aloitettiin **Vuoden 2014 lopun tilanne, sillä Hatanpäällä paikkamäärä väheni vuoden 2014 aikana merkittävästi. Jonottajien osuus on kuukauden viimeisen päivän tilanteen keskiarvo vuoden ajalta, ja vuoden hoitopäivien määrä on jaettu tasan kaikille vuoden päiville. Lähde: datapoiminnat Tampereen kaupungilta 8

9 Sairaaloihin sisään jonottavien osuus on pienentynyt lähes puoleen, vaikka vuodeosastopaikkoja on vähennetty PTH-vuodeosastopaikkoja on paremmin osoitettu niitä tarvitseville Vuodeosastolle jonottavien määrän suhde vuodeosastopaikkoihin keskimäärin, kaikki ikäryhmät 30% 25% 20% 19% Kaupin sairaala 15% 10% 14% 10% 10% 11% Hatanpään sairaala, psykogeriatrinen Rauhaniemen sairaala* Yhteensä 6% 5% 0% ** Kokonaisuudessaan vuodeosastoille jonottavien määrä on vähentynyt Pienimmillään sisään jonottajien osuus oli 2013, mutta vuodeosastopaikkojen määrän pienentymisen vuoksi se nousi 2014 vuosien tasolle Sisään jonottajien päivittäinen määrä oli loppuvuonna 2014 noin 42 kun vuonna 2009 se oli 79 Vuodeosastopaikkoja voidaan tarjota aiempaa paremmin oikealle asiakasryhmälle * Rauhaniemen sairaalassa jonotilastointi aloitettiin **Vuoden 2014 lopun tilanne, sillä Hatanpäällä paikkamäärä väheni vuoden 2014 aikana merkittävästi. Jonottajien osuus on kuukauden viimeisen päivän tilanteen keskiarvo vuoden ajalta, ja vuoden hoitopäivien määrä on jaettu tasan kaikille vuoden päiville. Lähde: datapoiminnat Tampereen kaupungilta 9

10 Hoidettujen potilaiden määrä on noussut vuoteen 2013 asti Lyhytaikaishoidon paikkojen ja päättyneiden hoitojaksojen määrä sairaaloittain keskimäärin , kaikki ikäryhmät / /2014 Kaupin sairaala Hatanpään psykogeriatrinen osasto Rauhaniemen sairaalaosastot Kaupin sairaala ja Hatanpään psykogeriatrinen osasto yhteensä Kaikki yksiköt yhteensä Lyhytaikaishoidon paikkamäärä Kaikki päättyneet hoitojaksot vuodessa Lyhytaikaishoidon paikkamäärä Kaikki päättyneet hoitojaksot vuodessa Lyhytaikaishoidon paikkamäärä Kaikki päättyneet hoitojaksot vuodessa Lyhytaikaishoidon paikkamäärä Kaikki päättyneet hoitojaksot vuodessa Lyhytaikaishoidon paikkamäärä** Kaikki päättyneet hoitojaksot vuodessa * Lyhytaikaishoidon käytettävissä olevien hoitopaikkojen paikkamäärä on määritetty vähentämällä kokonaispaikkamäärästä jonottajien osuus. Päättyneiden jaksojen määrään vaikuttaa jonkin verran se, että tehostetun palveluasumisen yksikön auetessa suuri määrä pitkiä jaksoja päättyy. Niiden osuus kokonaishoitojaksomäärästä on kuitenkin sen verran pieni, ettei se vaikuta trendiin *Rauhaniemen sairaalassa jonotilastointi aloitettiin 2012, mukana paikkamäärän kokonaissummassa vasta tästä alkaen. Lähde: datapoiminnat Tampereen kaupungilta 10

11 Tampereen 75v täyttäneillä on paljon vuodeosastojen hoitopäiviä verrattuna muihin kaupunkeihin Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon vuodeosastojen käyttö (sairaansijat, % 75v täyttäneestä väestöstä) 4,50% 4,00% Keskiarvo 3,50% 3,00% 2,50% 2,00% 1,50% 1,00% PSHP Tampere ESH ESH Tampere PTH PTH pitkäaikais PTH lyhytaikais 0,50% 0,00% Espoo Helsinki Jyväskylä Kuopio Oulu Porvoo Turku Tampere 2013 Tampere 2014 Tampereella on runsaasti erikoissairaanhoidon hoitopäiviä verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Vuonna 2014 on vähennetty perusterveydenhuollon sairaansijoja, mutta erikoissairaanhoidon käyttö ei ole vähentynyt Tampereella PTH-hoitopäivien määrä 75 vuotta täyttäneillä on pienentynyt vuonna 2014 ja on muiden suurien kaupunkien tasolla. Vuoden 2014 aikana sairaansijoja vähennettiin, joten vuonna 2015 peittävyys laskee entisestään. PTH-sairaansijoja ei siten tulisi enää vähentää, vaan pyrkiä saamaan ne akuuttipotilaiden käyttöön. Lähde: SotkaNet, Tampereen kaupungin omat tiedot. Tampereen omissa tiedoissa hoitopäiviä ei ole jaettu pitkäaikais- ja lyhytaikaishoitoon. Vertailukuntien tiedot ovat vuodelta

12 Lukumäärä asiakasta kohden kuukaudessa Lukumäärä asiakasta kohden kuukaudessa Geripoli-pilotti on vähentänyt säännöllisen kotihoidon asiakkaiden perusterveydenhuollon kontakteja, muttei juurikaan muuta terveyspalvelukäyttöä Palveluasumisen piirissä on vähän asiakkaita, joten luotettavia johtopäätöksiä ei voi tehdä Geripoli-pilotin vaikutus säännöllisen kotihoidon asiakkaiden palvelukäyttöön Geripoli-pilotin vaikutus palveluasumisen (ei TePa) asiakkaiden palvelukäyttöön Säännöllisen kotihoidon geripoliasiakkaat Säännöllisen kotihoidon verrokkiasiakkaat Palveluasumisen geripoliasiakkaat Palveluasumisen verrokkiasiakkaat 1,0 1,0 0,9 0,8 0,87 0,85 0,74 0,80 0,78 0,9 0,8 0,7 0,7 0,6 0,5 0,6 0,5 0,50 0,4 0,3 0,2 0,1 0,16 0,17 0,15 0,16 0,29 0,20 0,26 0,4 0,3 0,2 0,1 0,12 0,10 0,11 0,05 0,05 0,13 0,32 0,03 0,12 0,210,22 0,0 0,0 Lähde: datapoiminnat Tampereen kaupungita Geripoli-pilotin piirissä olevia säännöllisen kotihoidon asiakkaita on 553 ja Geripoli-pilotin piirissä olevia palveluasumisen asiakkaita 106. Verrokkiryhmiin kuuluvat ne säännöllisen kotihoidon ja palveluasumisen tamperelaiset asiakkaat, jotka eivät kuulu Geripolin pilottialueille. Säännöllisen kotihoidon geripolipilotti käynnistyi Hervannan ja Linnainmaan alueella, ja 1.3. Teiskon alueella mukaan tuli Kaukajärvi ja Takahuhti. Palveluasumisen geripolipilotti käynnistyi Keinupuiston palvelukodissa pilotti laajeni Kaukaharjun palvelukoteihin sekä Vire Koti Elämänpuuhun 12

13 Sisältö 1 Yhteenveto raportista 2 Liitteet

14 Asiakasmäärä 75 v täyttäneet Rakennemuutoksen vaikutus näkyy laitospaikkojen vähenemisenä ja tehostetun palveluasumisen lisääntymisenä Vanhuspalveluiden keskimääräiset asiakasmäärät palveluittain sekä 75 v. täyttäneiden määrän kasvu Esh-vuodeosasto (PSHP) Esh-vuodeosasto (oma) Pth-vuodeosasto Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Säännöllinen kotihoito Omaishoidon tuki Yli 75v väestö Vanhuspalveluiden kokonaisasiakasmäärä on noussut huomattavasti, vuodesta 2009 vuoteen 2014 kasvua on 10% Paikkamäärän kasvu on linjassa iäkkäämmän väestön määrän kasvun kanssa - yli 75-vuotiaiden lukumäärä on noussut Tampereella 11% Suurin asiakasmäärän muutos on tehostetussa palveluasumisessa, jonka piirissä olevien asiakkaiden määrä on lähes kolminkertaistunut Vastaavasti vuodeosastojen ja vanhainkodin paikkamäärä on pienentynyt, vanhainkodeissa paikkamäärä on lähes puolittunut Palvelumäärä on keskimääräinen kuukausittainen määrä vuoden aikana. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiksi on luettu ne, joille on suunniteltu säännöllisen kotihoidon käyntejä, ts. tehty palvelu- ja hoitosuunnitelma. Vuodeosastojen paikkamäärä on laskettu koko vuoden hoitopäivistä jaettuna vuoden päivien määrällä. Lähde: datapoiminnat Tampereen kaupungilta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä, SOTKAnet 14

15 Ikäihmisten käyttämien palveluiden kokonaiskustannukset eivät ole vähentyneet, vaan niiden lähde on muuttunut Suoritteisiin ja yksikkökustannuksiin perustuva laskenta Vanhuspalveluiden ja terveyspalveluiden kustannukset 75v täyttäneillä vuosittain (M ) ,2 170,7 176,3 + 6,7% 10,3 6,3 9,5 + 3,3% 10,0 5,5 5,6 18,4 19,2 18,2 16,0 16,7 28,4 37,6 41,7 39,2 196,1 196,9 197,5 + 4,2% 11,0 7,9 + 0,4% 12,1 + 0,3% 16,2 9,4 11,4 18,3 19,0 15,8 26,6 22,0 21,5 38,8 37,6 25,4 35,9 33,7 45,4 42,1 35,9 13,7 16,3 22,5 28,3 32,6 33,0 42,3 18,6 21,2 23,3 25,2 25,7 26, ESH-avokäynnit(PSHP) PTH avokäynnit ESH-vuodeosasto(PSHP) Esh-vuodeosasto (oma) Pth-vuodeosasto Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Säännöllinen kotihoito Omaishoidon tuki Tehostetun palveluasumisen panostus näkyy sen kustannusten nousuna, laitoshoidon kustannukset ovat vähentyneet vastaavasti Kokonaiskustannusten nousua on onnistuttu hillitsemään vuodesta 2012 alkaen, sillä vuosittainen kasvu on vain 0,3-0,4% Kokonaisuudessaan kustannukset ovat kasvaneet tarkasteluaikana 15,7% Lähde: datapoiminnat Tampereen kaupungilta, SOTKAnet 15

16 Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden palvelutarve on lisääntynyt Säännöllisen kotihoidon suunniteltujen tuntien määrä on kasvanut enemmän kuin asiakkaiden määrä Säännöllisen kotihoidon yli 75-vuotiaiden asiakkaiden keskimääräisen kuukausittaisen tuntimäärän jakautuminen palvelutarpeen mukaan >80 tuntia kuukaudessa tuntia kuukaudessa tuntia kuukaudessa tuntia kuukaudessa <10 tuntia kuukaudessa Säännöllisen kotihoidon (skh) asiakkaiden hoitoisuuden ja palvelutarpeen kehittyminen 3,40 3,30 3,20 3,10 3,00 2,90 2,80 2,96 Skh-asiakkaiden keskimääräinen MAPLe-5 arvo Yli 20 tuntia kuussa palvelua saavien osuus skh-tunneista 3,05 3,08 66% 68% 69% 3,15 3,21 69% 71% ,28 72% 71% 70% 69% 68% 67% 66% 65% 64% 63% Säännöllisen kotihoidon suunniteltujen tuntien määrä kuukausittain on kasvanut tarkasteluaikana 17% Määrä on kasvanut suuremman palvelutarpeen (väh. 20 tuntia kuukaudessa) asiakkailla, pienemmän palvelutarpeen asiakkailla se on pysynyt ennallaan Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden kokonaismäärä on kasvanut 13% Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen kasvu näkyy myös hoitoisuuden heikentymisen kautta (MAPLe-5) Säännöllisen kotihoidon asiakkaina on entistä enemmän palvelua tarvitsevia asiakkaita Asiakkaan itse yksityiseltä tilaama ja maksama kotihoidon palvelu ei ole mukana tarkastelussa. Palvelutuntien määrä ja asiakkaan palvelutarve on määritetty palvelu- ja hoitosuunnitelman suunniteltujen tuntien perusteella. Lähde: datapoiminnat Tampereen kaupungilta 16

17 Geripolin asiakkaaksi siirtyminen ei näy 75 vuotta täyttäneiden käyntien määrän vähenemisenä Yli 75-vuotiaiden asiakkaiden terveyskeskuskontaktien määrän kehitys vuonna 2014 niillä terveysasemilla, joiden alueella geripolin asiakkaat ovat Yli 75-vuotiaiden terveyskeskuskontaktien määrän kehitys muilla terveysasemilla vuonna Hoitajat Lääkärit Hoitajat Lääkärit kuukausi Kun katsotaan 75 vuottatäyttäneiden tamperelaisten kaikkia terveyskeskuskontakteja niillä terveysasemilla, joiden alueella asuvat geripolin asiakkaat, ei nähdä laskevaa trendiä maaliskuun 2014 jälkeen, kun valittujen kotihoidon tiimien asiakkaat siirtyivät terveysasemien vastuulta geripolin asiakkaiksi On mahdollista, että geripolin asiakkaaksi siirtyneiden vanhusten sijasta muut 75 vuotta täyttäneet kuntalaiset ovat käyttäneet vastaanottoajat Lähde: Datapoiminnat Tampereen kaupungilta 17

18 Lukumäärä asiakasta kohden vuodessa Ostetuissa yksiköissä terveyspalveluiden käyttö on suurempaa kuin oman tuotannon yksiköissä vuonna 2014 Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden palvelukäyttö: ostogeriatrit ja omat yksiköt 2,50 2,19 2,00 2,01 2,08 1,80 1,50 1,40 1,50 1,46 Omat yksiköt Ostetut yksiköt 1,00 0,71 0,81 0,50 0,56 0,44 0,51 0,00 Acuta-käynnit PSHP-käynnit PSHP-hoitopäivät PTH-kontaktit PTH-hoitopäivät Oma ESH hoitopäivät Lähde: datapoiminnat Tampereen kaupungilta. Omat yksiköt: Asuinyhteisö Kontu, Impivaaran, Jukolan ja Pispan ikäihmisten asumispalvelu Ostetut yksiköt: Sopimusvuori, Ruusuvuori, Villa Aalto, Katriinan kori, Koskikotikeskus, Lahdensivun koti, Linnea koti Pikonlinna, Nurmikoti, Palvelukeskus Rantakallio, Palvelukoti Omenapiha, Palvelukoti Suvantopiha, Pappilanpuisto, Petäjäkotikeskus, Taatalan palvelukoti, Teisko Tammenlehväkeskus, Villa Niemi, Vire Koti Elämänpuu 18

19 Säännöllisen kotihoidon asiakkaissa ja yli 75-vuotiaiden keskuudessa vanhempien ikäluokkien osuus kasvaa 100 % 90 % Säännöllisen kotihoidon yli 75-vuotiaiden asiakkaiden ikärakenne 3% 3% 3% 3% 3% 16% 18% 18% 19% 19% 100 % 90 % Kaikkien yli 75-vuotiaiden ikärakenne 6% 7% 7% 7% 8% 80 % 80 % 18% 18% 18% 19% 19% 70 % 70 % 60 % 32% 32% 32% 32% 33% 60 % 32% 32% 32% 32% 31% 50 % 50 % 40 % 40 % 30 % 32% 32% 31% 31% 29% 30 % 20 % 20 % 42% 41% 40% 40% 40% 10 % 17% 16% 16% 16% 16% 10 % 0 % % Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden tietojen lähde Pegasos-poiminta, kaikkien asukkaiden tiedot Sotkanet 19

20 Säännöllisen kotihoidon peittävyys on pysynyt samana vuotiaiden ikäryhmissä Säännöllisen kotihoidon peittävyys kasvaa vanhimmassa ikäluokassa Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden osuus ikäluokasta % 30% 25% 20% 15% 10% >95 5% 0% Säännöllisen kotihoidon peittävyys ei juurikaan ole muuttunut tarkasteluaikana vuotiaiden ikäluokissa Iäkkään väestön määrän kasvu vie säännöllisen kotihoidon palveluiden painopistettä vanhempiin ikäluokkiin Ikäryhmäkohtainen peittävyys nousee tasaisesti 95-vuotiaisiin asti Yli 95-vuotiaiden muita ikäryhmiä matalampaa peittävyyttä voi selittää laitospalveluiden ja tehostetun palveluasumisen suurempi käyttö 20

21 Jonottajien määrä ulos sairaaloista on vähentynyt, mutta epätasaisesti eri sairaaloissa Kaupin sairaalassa jonottajien määrä on selvästi vähentynyt, Hatanpäällä ei yhtä merkittävästi Hoitopaikkojen ja jatkohoitoon jonottajien määrä sairaaloittain keskimäärin , kaikki ikäryhmät / /2014 Hoitopaikat Kaupin sairaala Jonottajat Jonottajien osuus 50 % 42 % 36 % 32 % 33 % 24 % Hatanpään psykogeriatrinen osasto Hoitopaikat * 86* Jonottajat Jonottajien osuus 22 % 22 % 14 % 27 % 30 % 37 % 38 % Hoitopaikat Rauhaniemen sairaalaosastot Jonottajat Jonottajien osuus % 34 % 32 % Kaupin sairaala ja Hatanpään psykogeriatrinen osasto yhteensä Hoitopaikat Jonottajat Jonottajien osuus 38 % 34 % 28 % 30 % 32 % 31 % 29 % Hoitopaikat Kaikki yksiköt yhteensä** Jonottajat Jonottajien osuus 29 % 33 % 31 % 30 % Jonottajien määrään vaikuttaa uusien tehostetun palveluasumisen yksiköiden avaaminen, mikä vähentää sykäyksittäin jonottajien määrää. Tämä saattaa vääristää lukuja ja tulee ottaa huomioon lukuja tarkastellessa. Jonottajien osuus on kuukauden viimeisen päivän tilanteen keskiarvo vuoden ajalta, ja vuoden hoitopäivien määrä on jaettu tasan kaikille vuoden päiville. *Hatanpään psykogeriatrisella osastolla paikkamäärä väheni 86 paikkaan 7/2014. Paikkamäärä 1-6/2014 on laskettu vähentämällä 7-12/2014 käyttö koko vuoden hoitopäivien määrästä. **Rauhaniemen sairaalassa jonotilastointi aloitettiin 2012, mukana kokonaissummassa vasta tästä alkaen. Lähde: datapoiminnat Tampereen kaupungilta 21

22 Hoidettujen potilaiden määrä on noussut vuoteen 2013 asti Lyhytaikaishoidon paikkojen ja päättyneiden hoitojaksojen määrä sairaaloittain keskimäärin , kaikki ikäryhmät / /2014 Kaupin sairaala Hatanpään psykogeriatrinen osasto Rauhaniemen sairaalaosastot Kaupin sairaala ja Hatanpään psykogeriatrinen osasto yhteensä Kaikki yksiköt yhteensä Lyhytaikaishoidon paikkamäärä Kaikki päättyneet hoitojaksot vuodessa Lyhytaikaishoidon paikkamäärä Kaikki päättyneet hoitojaksot vuodessa Lyhytaikaishoidon paikkamäärä Kaikki päättyneet hoitojaksot vuodessa Lyhytaikaishoidon paikkamäärä Kaikki päättyneet hoitojaksot vuodessa Lyhytaikaishoidon paikkamäärä** Kaikki päättyneet hoitojaksot vuodessa * Lyhytaikaishoidon käytettävissä olevien hoitopaikkojen paikkamäärä on määritetty vähentämällä kokonaispaikkamäärästä jonottajien osuus. Päättyneiden jaksojen määrään vaikuttaa jonkin verran se, että tehostetun palveluasumisen yksikön auetessa suuri määrä pitkiä jaksoja päättyy. Niiden osuus kokonaishoitojaksomäärästä on kuitenkin sen verran pieni, ettei se vaikuta trendiin *Rauhaniemen sairaalassa jonotilastointi aloitettiin 2012, mukana paikkamäärän kokonaissummassa vasta tästä alkaen. Lähde: datapoiminnat Tampereen kaupungilta 22

23 Osuus vos-paikoista Osuus vos-paikoista Osuus vos-paikoista Osuus vos-paikoista Jonottajien osuus vuodeosastopaikoista ei ole vähentynyt merkittävästi, vaikka lukumäärä on vähentynyt Sisään ja ulos jonottavien osuus eri yksiköissä Hatanpään psykogeriatrinen osastohoito Kaupin sairaala 50% 40% 30% 20% 10% N= Ulos Sisään 50% 40% 30% 20% 10% N= Ulos Sisään 0% * 0% Rauhaniemen sairaala 50% Kaikki yhteensä 50% 40% 30% 20% 10% N= Ulos Sisään 40% 30% 20% 10% N= Ulos Sisään 0% % * Huom! Vuodeosastopaikkojen lukumäärä on muuttunut vuosien varrella. Tämän vuoksi pienempi jonottajien määrä toisena vuonna voi muodostaa suuremman osuuden vuodeosastopaikoista kuin suurempi lukumäärän toisena vuonna. Rauhaniemen sairaalassa jonotilastointi aloitettiin 2012, mukana paikkamäärän kokonaissummassa vasta tästä alkaen *Vuoden 2014 lopun tilanne, sillä Hatanpäällä paikkamäärä väheni vuoden 2014 aikana merkittävästi. 23

24 Apuvälineyksikön käyttö on kasvanut rakennemuutoksen aikana, mutta hoitotarvikejakelu on pysynyt ennallaan Vuosittaisen käyntien määrän kehittyminen Apuvälineyksikön ja hoitotarvikejakelun vuosikustannusten kehittyminen (M ) 6, , Tampereen apuvälineyksikkö 4,0 3,0 1,5 1,8 1,9 2,2 Tampereen apuvälineyksikkö 4481 Hoitotarvikejakelu Hoitotarvikejakelu ,0 1,0 2,3 2,7 3,0 3, , Apuvälineyksikössä asioineiden asiakkaiden määrä on kasvanut 5% vuosivauhtia Asiakaskohtaisten käyntien määrä on vuosittain noin 2 käyntiä Lähde: datapoiminnat Tampereen kaupungilta 24

25 Itse tuotettujen erikoissairaanhoidon avopalveluiden käyttö on lisääntynyt rakennemuutoksen myötä Geripolin* kuukausittaisen käyntimäärän kehitys Erikoissairaanhoidon (oma tuotanto) käyntien kehitys yli 75- vuotiailla Rauhaniemen sairaala Hatanpää psykogeriatrinen Kaupin sairaala** Muu Psykiatria Silmätaudit KNK Neurologia Geriatria Sisätaudit Kirurgia Geripolin käyntien määrä on lisääntynyt 37% sen käynnistämisvuodesta 2010 vuoteen 2014 Käyntimäärän kasvu on hidastunut vuodesta 2012 eteenpäin, vuosien välillä kasvua oli 2% Vuonna 2014 aloitettu Geripoli-pilotti ei ole lisännyt Geripolin käyntimäärää merkittävästi Muun erikoissairaanhoidon käyntimäärät ovat myös kasvaneet yli 75-vuotiailla *Geripoli-toiminta käynnistyi vuonna **Sisältää Kaupin sairaalan muistipoliklinikan ja geriatrian poliklinikan. Lähde: Datapoiminnat Tampereen kaupungilta 25

26 Käyntien lukumäärä Asiakkaiden lukumäärä Käyntien lukumäärä Kotikuntoutustoiminta on käynnistynyt vuoden 2014 aikana Yli 75-vuotiaita oli kotikuntoutuksen asiakkaina heinä-joulukuussa keskimäärin 104 Kotikuntoutuksen käynnit kuukausittain vuonna 2014 kaikki ikäryhmät 75-vuotta täyttäneiden asiakkaiden asiakasmäärän ja käyntimäärän kehitys Asiakkaiden määrä Käyntien määrä Mielenterveyshoitaja Sairaanhoitaja Toimintaterapeutti Perushoitaja Lähihoitaja Fysioterapeutti Kotikuntoutustoiminta on käynnistynyt vuoden 2014 alkupuoliskolla ja käyntimäärä oli huipussaan lokakuussa (717 käyntiä) Suurimman osan (52%) kotikuntoutuksen käynneistä tekevät fysioterapeutit ja lähihoitajat ovat toiseksi merkittävin ryhmä (17%) Yli 75-vuotiailla kotikuntoutuksen asiakkailla oli heinä-joulukuussa 2014 keskimäärin 4,0 käyntiä asiakasta kohden 26

27 Avopalveluiden käyttö on lisääntynyt rakennemuutoksen myötä Acuta-käyntimäärän kehitys 75+-vuotiailla, käyntiä kuukaudessa per 1000 vastaavan ikäistä 70 PTH-käyntimäärän kehitys 75+-vuotiailla, käynnit kuukaudessa per 75 v. täyttänyt keskimäärin 0, , , TK-päivystys Päivystys 0,40 0,30 0,21 0,24 0,27 Hoitaja Lääkäri ,20 0,10 0,30 0,29 0, , Perusterveydenhuollon käyntimäärä 75-vuotiailla on kasvanut 78% Acutan käyntien määrä suhteessa 75 täyttäneiden määrään on kasvanut 19 % Lähde: Datapoiminnat Tampereen kaupungilta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. PTH-käynneissä mukana ainoastaan käynnit: Vuosien 2010, 2011, 2013 ja 2014 käyntien määrä on arvioitu kaikkien kontaktien määristä suhteuttamalla vuoden 2012 käyntien osuudella kaikista kontakteista. 27