Etukansilehti. Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Transkriptio

1 Etukansilehti Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet Kuusikko muodostuu Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä Kuusikkoon kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Kuusikko-työryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja. Kaupunkien edustajista koostuvat eri palvelukokonaisuuksien asiantuntijaryhmät tuottavat vuosittain tilastollisia raportteja edeltävän vuoden asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista. Tärkeimmät tiedot esitetään raporteissa usean vuoden aikasarjoina. Kuusikko-työn historia ulottuu vuoteen 1994, jolloin Helsingin, Espoon ja Vantaan sosiaalija terveystoimen johtajat päättivät alkaa toteuttaa vertailuja keskeisimmistä sosiaali- ja terveystoimen palveluista sekä niiden kustannuksista. Ensimmäiseksi tarkasteltiin lasten päivähoitoa, toimeentulotukea sekä vanhusten palveluja. Turku ja Tampere tulivat mukaan kaikkiin vertailuihin vuonna 1996, minkä jälkeen ryhmä nimettiin Viisikoksi. Vertailuraportteja alettiin julkaista omassa julkaisusarjassaan vuodesta 1999 eteenpäin. Kuusikko syntyi, kun Oulu liittyi kuudenneksi jäseneksi ryhmään. Ensimmäiset tiedot Oulusta saatiin vuodelle Ajan myötä Kuusikko-vertailuihin on tullut mukaan uusia palvelukokonaisuuksia. Lisäksi raporttien laajuus on kasvanut vertailtavaksi otettujen asioiden lisääntyessä. Kuusikko-raporttien tiedot asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista on pääasiassa koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Raportteihin sisältyy tilastotietojen lisäksi erillisiä selvityksiä esimerkiksi eri palvelujen organisoinnista tai kuntien suunnitelmista tietyn palvelurakenteen muutoksen toteuttamiseksi. Kaupunkien asiantuntijat sopivat tiedonkeruulle mahdollisimman yhdenmukaiset määritelmät, toteuttavat tiedonkeruun käytännössä ja analysoivat tuloksia. Kuusikko-työryhmien sihteerit kokoavat tiedot yhteen ja kirjoittavat ryhmäkohtaiset raportit. Kuusikon lisäksi tilastotietoja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista tuotetaan monilla taholla, kuten Tilastokeskuksessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL:ssä) sekä Suomen Kuntaliitossa. Kuusikko-tiedonkeruun ja raportoinnin erityispiirteet liittyvät yhdessä sovittuihin määritelmiin ja sopimuksiin tietosisällöstä, suorite- ja taloustietojen yhdistämiseen yhteen raporttiin, palvelua koskevien tietojen kattavuuteen ja pyrkimykseen tietojen vertailukelpoisuuden yksityiskohtaiseen arviointiin. Lisäksi edellisen vuoden tietoja käsittelevät raportit ilmestyvät yleensä nopeammalla aikataululla kuin valtakunnalliset yhteenvedot. Työryhmien tiedonkeruuprosessia ja raportoinnin sisältöä voidaan myös muokata verrattain joustavasti suhteessa valtakunnallisen tason tiedonkeruuseen ja julkaisuihin. Vuonna 2012 toimii seitsemän Kuusikko-työryhmää, jotka ovat lasten päivähoidon, lastensuojelun, aikuissosiaalityön, päihdehuollon, kehitysvammahuollon, vammaispalvelujen sekä vanhuspalvelujen ryhmät. Ryhmät julkaisevat vuoden aikana yhteensä kahdeksan raporttia. Aikuissosiaalityön työryhmä tuottaa sekä toimeentulotuen että työllistämispalvelujen raportit.

2 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Kuusikko-työryhmä Vanhuspalvelut Aura Pasila

3 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aura Pasila Kansi: Kati Rosenberg ISSN Edita Prima Oy 2012 Helsinki

4 Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän vanhuspalvelujen asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aura Pasila Nimike Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto ja terveyskeskus, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Turun sosiaali- ja terveystoimi, Tampereen hyvinvointipalvelut sekä Oulun hyvinvointipalvelut Sarjanimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 6/2012 Sivumäärä, liitteet 41 s s. liitteitä Osanumero 1/2012 ISSN-numero Kieli Suomi Tiivistelmä Raportissa kuvataan ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä Kuusikko-kunnissa. Tarkasteltavat palvelut ovat kotihoito, osavuorokautinen hoito, omaishoidon tuki, keskiraskas ja tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, perusterveydenhuollon avohoito ja terveyskeskussairaaloiden perussairaanhoito, kotisairaala sekä somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito. Vertailukelpoisuutta kuntien välillä parannetaan ikävakioinnilla 65 ja 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Vuoden 2011 tietojen lisäksi esitetään aikasarjoja pääsääntöisesti vuosilta Kustannustietojen ajallista vertailtavuutta lisätään deflatoimalla eli korottamalla aiempien vuosien kustannukset vuoden 2011 rahan arvoon. Ikääntyneiden määrä on Kuusikko-kunnissa kasvanut nopeasti. Kasvu on painottunut vuotiaiden ja 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmiin. Vuoden 2011 lopulla 65 vuotta täyttäneitä oli Kuusikossa henkilöä, 75 vuotta täyttäneitä ja 85 vuotta täyttäneitä Kun tarkastellaan 75 vuotta täyttäneitä, 25,1 prosenttia eli henkilöä oli säännöllisen kotihoidon, muiden avopalvelujen tai ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon piirissä joulukuussa Lisäksi lyhytaikaisten terveydenhuollon palvelujen piirissä oli henkilöä eli 1,9 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Palvelujen ikävakioitu kokonaispeittävyys oli matalin Espoossa (22,6 %) ja korkein Oulussa (31,0 %). Palveluittain tarkasteltuna eniten asiakkaita oli säännöllisellä kotihoidolla, jonka piirissä oli Kuusikossa 11,7 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteet vuodelle 2012 (STM 2008) ovat lähestyneet etenkin pitkäaikaisen laitoshoidon peittävyyden laskiessa ja tehostetun palveluasumisen peittävyyden kasvaessa. Kuusikon laitoshoidon peittävyys, 4,7 prosenttia, on kuitenkin selvästi suosituksen 3,0 prosenttia suurempi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset olivat noin 1,2 miljardia euroa. Kustannukset kasvoivat vuosina vuoden 2011 rahan arvossa 0,3 prosenttia eli 3,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 palvelujen 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti lasketut kustannukset olivat Kuusikossa euroa. Asukaskohtaiset kustannukset laskivat edellisvuodesta 1,7 prosenttia vuoden 2011 rahan arvossa tarkasteltuna. Vuosina deflatoitu nousu kokonaiskustannuksissa on ollut 10,9 prosenttia (121,7 miljoonaa euroa) ja asukaskohtaisissa kustannuksissa 1,8 prosenttia. Asiasanat Kuusikko, kustannukset, kuntavertailu, vanhukset, vanhuspalvelut Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 31 Jakelu

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ KUUSIKKO-KUNNISSA VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET Ikävakioidut palvelut 2011 sekä palvelujen peittävyys Kokonaiskustannukset ja kustannukset asukasta kohti VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET Ikävakioidut palvelut 2011 sekä palvelujen peittävyys Palvelujen piirissä olevat ja palvelujen laatusuositus Kokonaiskustannukset ja kustannukset asukasta kohti Palvelujen käytön kehitys Avopalvelut Ympärivuorokautinen asumis- ja laitosmuotoinen hoiva Lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET KESKEISET MUUTOKSET KUUSIKON VANHUSPALVELUISSA KUNTAKOHTAISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Vanhuspalvelujen tiedonkeruun määritelmät vuodelle Liite 2. Vanhusväestö vuoden lopussa sekä muutos ja Liite 3. Kuntien perustiedot vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluista Liite 4. Vanhuspalvelujen piirissä 12/2007, 12/2010 ja 12/2011 olleet 65 ja 75 vuotta täyttäneet, osuus väestöstä sekä muutos ja Liite 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön suhteutus väestöön Liite 6. Eri vanhusikäryhmistä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiä 12/2011, % Liite 7. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 12/2011 olleiden 65 ja 75 vuotta täyttäneiden ikävakioimaton osuus väestöstä, % Liite 8. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 12/2011 olleiden 65 ja 75 vuotta täyttäneiden ikävakioitu osuus väestöstä, %... 90

6 Liite 9. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 12/ /2011 olleiden 65 vuotta täyttäneiden ikävakioitu osuus väestöstä, % Liite 10. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 12/ /2011 ja 12/ /2011 olleiden 75 vuotta täyttäneiden ikävakioimaton ja ikävakioitu osuus väestöstä, % Liite 11. Kotihoidon 65 ja 75 vuotta täyttäneet asiakkaat sekä käynnit Liite 12. Omaishoidon tuen 65 ja 75 vuotta täyttäneet asiakkaat sekä 65 vuotta täyttäneiden kustannukset Liite 13. Keskiraskaan ja tehostetun palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat, vuorokaudet ja kustannukset sekä tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, vuorokaudet ja kustannukset Liite 14. Vanhainkotien kaikki sekä 65 ja 75 vuotta täyttäneiden hoitovuorokaudet Liite 15. Terveyskeskusten 65 ja 75 vuotta täyttäneiden kaikki sekä lyhyt- ja pitkäaikaiset hoitovuorokaudet Liite 16. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon 65 vuotta täyttäneiden lääkärikäynnit sekä erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnit Liite 17. Erikoissairaanhoidon 65 vuotta täyttäneiden hoitovuorokaudet yhteensä Liite 18. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuotiaiden, vuotiaiden ja 85 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset Liite 19. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 ja 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset Liite ja 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset toiminnoittain vuoden 2011 rahan arvossa Kuusikko-kunnissa Liite 21. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioimattomat kustannukset 65 ja 75 vuotta täyttänyttä väestöä kohti Liite 22. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioidut kustannukset 65 ja 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti Liite 23. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioitujen kustannusten rakenne 65 ja 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti Liite 24. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioidut kustannukset 65 täyttänyttä asukasta kohti deflatoimattomina ja deflatoituina Liite 25. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioidut kustannukset 75 täyttänyttä asukasta kohti ikävakioimattomina ja ikävakioituna deflatoimattomina ja deflatoituina Liite 26. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannukset Liite 27. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannukset 2001/ Liite 28. Sosiaali- ja terveyspalvelujen suoritteiden ja kustannusten jakautuminen omiin ja ostettuihin palveluihin Liite 29. Kuusikko-kuntien 75 vuotta täyttäneen vanhusväestön määrän, kunnan palvelurakenteen ja kustannusten kehitys (ikävakioimaton) Liite 30. Yhteenveto Kuusikko-mittarin sisältäneistä asiakaskyselyistä Liite 31. Vanhuspalvelujen työryhmän jäsenten yhteystiedot

7 TEKSTIN TAULUKOT Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5. Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Kuusikko-kaupunkien väestö ikäryhmittäin , ikääntyneiden osuus väestöstä sekä väestömuutos Sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset, asukaskohtaiset ikävakioidut kustannukset 2011 ja reaalimuutos Sosiaali- ja terveyspalvelujen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kokonaiskustannukset ja asukaskohtaiset kustannukset 2011 sekä reaalimuutos ja Sosiaali- ja terveyspalvelujen 85 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kokonaiskustannukset ja asukaskohtaiset kustannukset 2011 sekä reaalimuutos Sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäneiden määrä ja osuus väestöstä eri ikäryhmittelyjen mukaan joulukuussa 2007, 2010 ja 2011 Helsingin 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2007, 2010 ja 2011 (ikävakioimaton) Espoon 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2007, 2010 ja 2011 (ikävakioimaton) Vantaan 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2007, 2010 ja 2011 (ikävakioimaton) Turun 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2007, 2010 ja 2011 (ikävakioimaton) Taulukko 10. Tampereen 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2007, 2010 ja 2011 (ikävakioimaton) Taulukko 11. Oulun 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2007, 2010 ja 2011 (ikävakioimaton) TEKSTIN KUVIOT Kuvio 1. Kuvio 2. Kuvio 3. Kuvio 4. Kuvio 5. Kuvio 6. Kuvio 7. Kuvio 8. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (ikävakioitu) 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti vuoden 2011 rahan arvossa (ikävakioitu) Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (ikävakioimaton) Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (ikävakioitu) Ikäihmisten laatusuositukseen sisältyviä palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus Kuusikon vastaavanikäisestä väestöstä , joulukuussa ja koko vuonna (ikävakioimaton)

8 Kuvio vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Kuvio vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti vuoden 2011 rahan arvossa (ikävakioimaton) Kuvio vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti vuoden 2011 rahan arvossa (ikävakioitu) Kuvio 12. Säännöllisen kotihoidon, omaishoidon tuen ja keskiraskaan palveluasumisen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (ikävakioimaton) Kuvio 13. Säännöllisen kotihoidon, omaishoidon tuen ja keskiraskaan palveluasumisen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (ikävakioitu) Kuvio 14. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden osuudet kotihoidon intensiteettiluokan mukaan joulukuussa , kaikki ikäryhmät Kuvio 15. Tehostetun palveluasumisen, vanhainkodin ja pitkäaikaisen terveyskeskuksen vuodeosastohoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (ikävakioimaton) Kuvio 16. Tehostetun palveluasumisen, vanhainkodin ja pitkäaikaisen terveyskeskuksen vuodeosastohoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (ikävakioitu) Kuvio 17. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, vanhainkodin ja terveyskeskuksen vuodeosaston piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2011 (ikävakioimaton) Kuvio 18. Terveyskeskusten lyhytaikaishoidon ja erikoissairaanhoidon hoitovuorokaudet 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuosina 2007 ja 2011 (ikävakioitu) Kuvio 19. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 85 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2011 (ikävakioimaton) Kuvio 20. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2005, 2007 ja 2011 (ikävakioimaton) Kuvio 21. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden kustannusten jakautuminen palveluittain joulukuussa 2005, 2007 ja 2011 Kuvio 22. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleiden osuudet eri vanhusikäryhmissä palvelumuodoittain joulukuussa 2011 Kuvio 23. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannusten jakautuminen palveluittain eri vanhusikäryhmissä vuonna 2011

9 1 JOHDANTO Tämä raportti käsittelee vanhuspalveluja Suomen kuudessa suurimmassa kunnassa. Vanhuspalvelujen vertailuraportissa tarkastellaan ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä sekä palveluista aiheutuneita kustannuksia. Vanhuspalveluja on vertailtu Kuusikko-työn aloittamisesta lähtien. Helsinki, Espoo ja Vantaa kokosivat ensimmäiset tiedot vanhuspalveluista vuonna Turku ja Tampere liittyivät työryhmään vuonna Oulu tuli mukaan vertailuihin vuonna Vanhuspalvelujen raportissa tarkastellaan 65 vuotta täyttäneiden kotihoidon, osavuorokautisen hoidon, omaishoidon tuen, keskiraskaan ja tehostetun palveluasumisen, vanhainkotihoidon, perusterveydenhuollon avohoidon, terveyskeskussairaalan, kotisairaalan sekä erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia. Tiedot kootaan ikäryhmissä vuotiaat, vuotiaat sekä 85 vuotta täyttäneet. Pääpaino on 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteen ja asukaskohtaisten kustannusten tarkastelussa, mutta myös 65 vuotta ja 85 vuotta täyttäneiden käyttämistä palveluista esitetään yhteenvedot. Kunnissa tapahtuneita muutoksia kuvataan yksityiskohtaisesti raportin loppuosan kuntakohtaisissa teksteissä. Yksittäisten palvelujen käyttöä ja kustannuksia on esitelty raportin liitteissä. Vuotta 2011 koskevien tietojen ohella sekä tekstissä että liitteissä esitetään palvelujen käyttöä ja kustannuksia kuvaavia aikasarjoja. Aikasarjat ovat pääsääntöisesti vuosilta Tietojen ajallisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi aiempien vuosien kustannukset on korotettu vuoden 2011 rahan arvoon käyttämällä julkisten menojen hintaindeksiä sosiaali- ja terveystoimelle. Lisäksi kuntien välistä vertailukelpoisuutta on lisätty 65 ja 75 vuotta täyttäneiden tietojen ikävakioinnilla. Vanhemman ikäryhmän tiedot on vakioitu vuodesta 2009 lähtien, minkä vuoksi aikasarjoissa esitetään myös ikävakioimattomat tiedot vuosille Vakioinnin taustalla oleva periaate on seuraava: koska iäkkäämmät tarvitsevat yleensä enemmän palveluja kuin nuoremmat, palvelujen käyttöä ja kustannuksia tarkastellaan tilanteessa, jossa kuntien vanhusväestöillä on laskennallisesti sama ikärakenne. Ikävakiointi nostaa palvelujen peittävyyttä sekä kustannuksia kunnissa, joissa vanhusväestön keskinäinen ikärakenne on nuori. Tällaisia kuntia ovat Espoo ja Vantaa. Helsingissä ja Turussa palvelujen peittävyys ja kustannukset sen sijaan laskevat ikävakioinnin myötä. Tampereen ja Oulun vakioidut luvut ovat yleensä 65 vuotta täyttäneiden osalta pienempiä ja 75 vuotta täyttäneillä suurempia kuin vakioimattomat. Vanhuspalvelujen järjestämiseen ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan useat ajankohtaiset hankkeet ja tavoiteohjelmat, kuten uuden vanhuspalvelulain valmistelu, Paras-hanke ja Kaste-kehittämisohjelma. Yksi keskeisimmistä tavoitteista on pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen ja asumispalvelujen kehittäminen. Raportissa ei ole vielä käsitelty voimaan astuneiden kotikuntalain (201/1994) ja sosiaalihuoltolain (710/1982) muutosten vaikutuksia. Kotipaikkakunnan laajentunutta valintaoikeutta on käytetty suhteellisen vähän. Kunnittain tarkasteltuna vuoden 2011 aikana Helsingissä kehitettiin muun muassa vanhusten palvelukeskusten toimintaa, omaishoitoa, ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon asiakkaiden ravitsemusta sekä hoitotyön kirjaamista. Helsingin terveyskeskuksessa otettiin käyttöön AvoHILMO eli perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitus sekä toiminnanohjausjärjestelmät kotihoidossa ja kaupunginsairaalan päivystyksissä. Hoitoketjutoimintaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston välillä kehitettiin edelleen. Espoossa lonkkamurtumapotilaiden kuntouttamista tehostettiin yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa aloittamalla lonkkaliukumäki-toiminta. Muutoksen seurauksena potilaiden toimintakyky parantui ja kokonaishoitoaika lyhentyi. Vantaan 1

10 kotihoidossa on kehitetty päivittäisen työn organisointia, millä on tavoiteltu välittömän asiakasajan lisäämistä. Turussa on panostettu sekä palvelusetelien käytön laajentamiseen että kotihoidon mobiilin ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon. Tampereella Geripolitoiminta on vakiintunut osaksi kotona tapahtuvaa hoitoa ja asiakasohjauksen tukea, millä on tehostettu palveluketjujen toimivuutta. Palveluseteli ja palveluintegraattoritoiminta ovat olleet uudenlaisia tapoja järjestää ja hankkia palveluita. Oulussa on vuoden aikana valmisteltu kuntaliitosta muun muassa palvelujen harmonisoinnilla. Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyvät uudeksi Ouluksi lähtien. Kuusikko-kuntien palvelurakenteita ja niiden muutoksia on seurattu muiden tarkastelujen ohella Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa vuodelle 2012 linjattujen tavoitteiden näkökulmasta (STM 2008). Seurantaa jatketaan vertaamalla vuosia 2010 ja Raportissa tarkastellaan lisäksi edeltävän vuoden tavoin palvelujen jakautumista kunnallisesti tuotettuihin ja ostettuihin palveluihin. Liitteisiin on myös koottu tiedot vanhuspalveluissa vuonna 2011 toteutetuista kuntien yhteistä Kuusikko-mittaria hyödyntäneistä asiakaskyselyistä. 2 IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ KUUSIKKO-KUNNISSA Ikääntyneen väestön määrä on keskeinen vanhuspalvelujen tarpeeseen vaikuttava tekijä. Taulukossa 1 on esitetty Kuusikon kaupunkien 65 vuotta täyttäneen väestön määrä vuoden 2011 lopulla sekä vuodesta 2007 tapahtunut väestömuutos. Kuusikon väestöstä 14,9 prosenttia eli henkeä oli täyttänyt 65 vuotta, 6,4 prosenttia eli henkeä oli täyttänyt 75 vuotta ja 1,7 prosenttia eli henkeä oli täyttänyt 85 vuotta. Vuosina suurin kasvu on tapahtunut vuotiaiden ikäryhmässä, jossa väestön määrä on lisääntynyt 22,2 prosentilla ( henkeä). Seuraavan ikäryhmän eli vuotiaiden määrä on kasvanut hitaammin 5,7 prosentilla (3 988 henkeä). Iäkkäimpien eli 85 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut 17,4 prosenttia (4 119 henkeä). Taulukko 1. Kuusikko-kaupunkien väestö ikäryhmittäin , ikääntyneiden osuus väestöstä sekä väestömuutos Väestö Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotta täyttäneet Ikääntyneen väestön osuus koko väestöstä , % 65 vuotta täyttäneet 15,4 12,1 12,7 18,6 16,8 13,2 14,9 75 vuotta täyttäneet 6,8 4,5 4,6 8,9 7,7 5,9 6,4 85 vuotta täyttäneet 2,0 1,1 0,9 2,6 2,1 1,5 1,7 Ikääntyneen väestön määrän muutos , N 65 vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet Ikääntyneen väestön määrän muutos , % 65 vuotta täyttäneet 13,6 26,1 26,6 9,9 12,0 18,2 16,0 75 vuotta täyttäneet 4,6 17,0 23,8 3,0 7,8 16,5 8,6 85 vuotta täyttäneet 10,9 28,0 36,8 15,7 18,5 30,9 17,4 Lähde: liite 2 2

11 65 vuotta täyttäneistä, % Kuntien ikärakennetta vertailtaessa sekä 65, 75 että 85 vuotta täyttäneiden väestöosuudet ovat suurimmat Turussa ja Tampereella. Espoossa ja Vantaalla osuudet ovat pienimmät. Helsingin ikärakenne on lähempänä Tamperetta kuin Espoota tai Vantaata. Oulun ikärakenne on Espoota ja Vantaata vanhempi, mutta Helsinkiä nuorempi. Yleisesti iäkkäämmän ikärakenteen kunnissa ikääntyneen väestön määrän lisääntyminen on ollut muita kuntia hitaampaa vuosien aikana. Espoossa, Vantaalla ja Oulussa ikääntyneen väestön määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Kasvu on kaikissa kunnissa painottunut vuotiaiden sekä 85 vuotta täyttäneiden ryhmiin. Turussa vuotiaiden määrä laski 1,5 prosentilla. Eniten kasvoi Vantaan 85 vuotta täyttäneiden määrä (36,8 %). Suurten ikäluokkien siirtyminen vanhusikäryhmiin näkyy vuotiaiden määrän nopeana kasvuna. heijastuu myös vanhusväestön sisäiseen ikärakenteeseen. Nuorimman ikäryhmän eli vuotiaiden osuus 65 vuotta täyttäneistä oli koko Kuusikossa 53,9 prosenttia vuonna Vastaavasti vuotiaiden osuus oli 34,5 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneiden 11,6 prosenttia. Vuonna 2011 nuorimman ikäryhmän osuus oli kasvanut 56,8 prosenttiin, kun taas vuotiaiden osuus oli pienentynyt 31,4 prosenttiin ja 85 vuotta täyttäneiden kasvanut hienoisesti 11,7 prosenttiin. Kokonaisuudessaan vanhusväestö kasvaa nopeasti, mutta kasvu ei tapahdu tasaisesti eri ikäryhmissä. Vanhusväestössä painottuvat suhteellisesti vähemmän ja etupäässä avopalveluja käyttävät vuotiaat sekä toisaalta enemmän ja intensiivisempiä palveluja tarvitsevat 85 vuotta täyttäneet VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET 3.1 Ikävakioidut palvelut 2011 sekä palvelujen peittävyys Kuviossa 1 on esitetty 65 vuotta täyttäneiden ikävakioitu palvelujen peittävyys joulukuussa Palveluja sai koko Kuusikossa 14,1 prosenttia eli henkeä. Kokonaispeittävyys oli vuoden 2011 lopussa pienin Espoossa (11,5 %) ja suurin Oulussa (16,2 %). Kuvio 1. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) 20,0 14,7 10,1 10,7 16,7 15,0 16,4 Ikävakioimaton osuus 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Lähde: liite 8 16,2 15,3 14,2 14,3 14,1 12,9 11,5 14,1 14,7 13,2 12,8 13,0 11,8 10,6 9,8 8,9 8,0 8,2 7,9 6,1 6,5 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Säännöllinen kotihoito Omaishoidon tuki Keskiraskas palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Erikoissairaanhoito (hoitopäivistä) 3 Lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut Ympärivuorokautinen hoiva Avopalvelut

12 65 vuotta täyttäneistä, % Ilman lyhytaikaisia terveydenhuollon palveluja Kuusikon tasolla palveluja saavien osuus oli 13,0 prosenttia ( henkeä). Ympärivuorokautisten palvelujen asiakkaita oli 65 vuotta täyttäneistä 5,0 prosenttia ( henkeä) ja avopalvelujen asiakkaita 7,9 prosenttia ( henkeä). Kuusikon tasolla palvelurakenne painottuu avopalveluihin, mutta kuntien välillä on painopiste-eroja. Avopalveluja käyttäneiden osuus kaikista asiakkaista oli pienin Vantaalla, 51,3 prosenttia, ja suurin Oulussa, 60,5 prosenttia. (Ks. liite 4.) Kuviossa 2 on tarkasteltu muutosta palvelua saaneiden olevien osuudessa. Kuvion perusteella vuosina palvelujen asiakasosuus on pääsääntöisesti laskenut. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut yhdenmukaista kuntien välillä. Helsingissä ja Tampereella palvelujen asiakasosuus väestöstä on laskenut melko tasaisesti. Espoonkin peittävyys on pääosin laskenut. Vantaalla ja Oulussa on tapahtunut laskua vuoteen 2007 nähden, mutta vuosina muutos on ollut varsin vähäistä. Turku eroaa muista kunnista, sillä palvelujen kokonaisasiakasosuus on vuosina hieman noussut. Vuoden 2011 kokonaispeittävyys on kuitenkin pienempi kuin vuoden 2007 peittävyys. Vuosien 2007 ja 2011 välillä kunnille yhteinen kehityskulku on toisaalta vanhainkodin peittävyyden lasku ja toisaalta tehostetun palveluasumisen peittävyyden kasvu. Tampereen tiedoista erottuu lyhytaikaisen terveyskeskushoidon lasku ja erikoissairaanhoidon kasvu. Helsingin terveyskeskuksen pitkäaikaissairaalan siirto sosiaalivirastoon vuoden 2010 aikana näkyy pitkäaikaisessa terveyskeskushoidossa olleiden osuuden nopeana laskuna vuosien 2009 ja 2010 välillä. Vuonna 2011 osalla terveyskeskuspotilaista on edelleen pitkäaikaishoidon maksupäätös, mutta vuoteen 2009 verrattuna osuus on pieni. Kuvio 2. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (ikävakioitu) 20,0 18,0 16,0 14,0 15,7 14,2 12,9 14,0 12,9 16,0 15,3 15,3 14,3 16,5 16,2 12,0 11,5 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Helsinki** Espoo*** Vantaa Turku Tampere Oulu Erikoissairaanhoito 0,5 0,4 0,3 0,4 0,3 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 1,0 0,9 0,8 0,8 0,7 0,9 0,7 0,6 0,6 0,8 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 Tk-lyhytaikainen 0,8 0,8 0,8 0,7 0,6 0,9 0,8 0,5 0,6 0,5 0,7 0,8 0,9 0,8 0,7 0,4 0,4 0,5 0,4 0,5 0,6 0,7 1,0 1,2 0,7 0,9 1,2 1,1 1,1 1,2 Tk-pitkäaikainen 1,4 1,3 1,2 0,3 0,3 0,5 0,4 0,6 0,5 0,4 0,2 0,3 0,2 0,1 0,2 1,9 1,9 1,7 1,7 1,7 1,2 0,9 0,9 0,9 1,0 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 Vanhainkoti 2,8 2,7 2,5 2,6 2,2 1,4 1,4 1,4 1,2 1,2 2,6 2,3 2,1 2,0 1,8 2,5 2,4 2,3 1,7 1,6 3,4 3,3 2,6 2,0 1,6 3,1 3,0 3,1 2,9 2,9 Tehost. palv. asuminen* 2,5 2,5 2,5 2,7 2,8 2,4 2,5 2,3 2,7 2,9 3,0 3,4 3,3 3,2 3,2 1,5 1,6 1,5 1,8 2,0 0,9 1,1 1,2 1,8 2,0 1,6 1,7 1,8 1,9 1,9 Keskirask. palv. asuminen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,9 0,7 0,6 0,6 0,4 0,5 0,8 0,9 0,9 0,9 0,4 0,3 0,2 0,1 0,1 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Omaishoidon tuki 1,6 1,7 1,9 1,8 1,8 1,2 1,3 1,4 1,0 1,2 2,3 2,4 1,9 1,7 1,7 1,5 1,5 1,5 1,5 1,7 1,2 1,3 1,4 1,4 1,2 3,1 3,3 3,5 3,5 3,5 Säännöllinen kotihoito 6,2 6,1 6,1 6,3 6,2 5,0 5,3 4,6 4,9 4,5 4,2 4,2 3,9 3,8 3,9 6,9 6,7 7,0 7,0 7,1 6,3 6,1 6,3 6,3 6,2 7,0 7,2 7,0 6,5 6,4 15, 14, 12, 11, 14, 12, 16, 15, 15, 14, 16, 16, * = Osalta kunnista voi puuttua tehostetun palveluasumisen lyhytaikaishoidon asiakasosuus vuotta 2010 edeltävistä tiedoista ** = Helsingin lyhyt- ja pitkäaikaishoidon jako organisaation mukainen vuosina *** = Espoon lyhyt- ja pitkäaikaishoidon jako organisaation mukainen vuosina Lähde: liite 9 4

13 3.2 Kokonaiskustannukset ja kustannukset asukasta kohti Taulukossa 2 on esitetty 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset, kuviossa 3 esitetään ikävakioidut kustannukset väestöön suhteutettuna ja kuviossa 4 on kuvattu väestöä kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten muutos Ikäryhmän sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2011 yhteensä noin 1,7 miljardia euroa. Kustannusten reaalimuutos (vuoden 2011 rahan arvossa) vuodesta 2010 on ollut Kuusikon tasolla 0,9 prosenttia. Nopeinta kokonaiskustannusten kasvu on ollut Oulussa, jossa kasvua on ollut 7,6 prosenttia. Helsingissä, Vantaalla ja Turussa kustannukset ovat hieman laskeneet. Deflatoimaton kustannusmuutos vaihtelee Turun 1,6 prosentin ja Oulun 11,1 prosentin välillä (ks. liite 19). Yhdessäkään kunnassa ei ole tapahtunut laskua, kun tarkastellaan vuoden 2010 deflatoimattomia kustannuksia. Taulukossa 2 esitetään myös ikävakioidut, väestöön suhteutetut kustannukset. Ikävakioidut kustannukset ovat laskennallisia, ja ne mahdollistavat paremmin kuntien kustannustason vertailun ottamalla huomioon erilaiset ikärakenteet. Vakioituja, väestöä kohti laskettuja deflatoituja kustannuksia tarkastellessa nousua on vuosina tapahtunut vain Oulussa, kun muissa kunnissa kustannukset ovat laskeneet. Oulun kustannukset ovat lisäksi Kuusikon korkeimmat vuonna Espoossa kustannukset ovat matalimmat. Taulukko 2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset, asukaskohtaiset ikävakioidut kustannukset 2011 ja reaalimuutos Lähde: liitteet 19 ja 24 Kustannukset 2011 yht., , DEFL, % Ikävakioidut kust. 2011, / asukas Kokonaistarkastelu peittää näkyvistä yksittäisten palvelujen välillä olevat kustannuserot. Yksityiskohtaisempaa tietoa kustannuksista saadaan tarkastelemalla kustannusten muodostumista palveluittain. Kuviossa 3 esitetään vuoden 2011 ikävakioidut kustannukset palveluittain. Kuviosta 3 ilmenee, että kustannusrakenne painottuu lyhytaikaisiin terveydenhuollon palveluihin. Kuusikon tasolla euron kustannuksista 16,6 prosenttia (1 190 euroa) muodostuu avopalveluista sisältäen keskiraskaan palveluasumisen, 37,2 prosenttia (2 658 euroa) ympärivuorokautisesta hoivasta ja hoidosta sekä 46,2 prosenttia (3 306 euroa) lyhytaikaisen terveydenhuollon palveluista. Oulun muita kuntia korkeampi kustannustaso liittyy suhteessa suurempaan lyhytaikaisten terveydenhuollon palvelujen osuuteen. Kuviossa 4 esitetään palvelujen kustannusmuutoksia kuvaavaa aikasarja vuosilta Deflatoituihin kustannustietoihin perustuvan aikasarjan mukaan kustannukset ovat viime vuosien aikana kääntyneet useimmissa kunnissa laskuun. Lasku on käynnistynyt vuoden 2009 jälkeen. Oulu on poikkeus, sillä siellä trendi on ollut vuosina hienoisesti nouseva. Vuonna kustannukset laskivat hieman, mutta ne nousivat uudelleen. Kuusikon kokonaismuutoksia tarkastellen kustannuksissa näkyy tehostetun palveluasumisen kasvu ja toisaalta myös vanhainkotihoidon peittävyyden lasku , DEFL, % Helsinki , ,2 Espoo , ,9 Vantaa , ,6 Turku , ,9 Tampere , ,7 Oulu , ,2 Kuusikko , ,8

14 Euroa / 65 vuotta täyttänyt Euroa / 65 vuotta täyttänyt Kuvio vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Ikävakioimattomat kustannukset Lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Ympärivuorokautinen hoiva Avopalvelut Avopalvelut Keskiraskas palveluasuminen (hm 0,20 0,49) Tehostettu palveluasuminen (hm 0,50) Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito Lähde: liite 23 Kuvio vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti vuoden 2011 rahan arvossa (ikävakioitu) Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Avopalvelut Keskiraskas palveluasuminen (hm 0,20 0,49) Tehostettu palveluasuminen (hm 0,50)* Vanhainkodit Terveyskeskussairaalat Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito * = Osalta kunnista voivat puuttua tehostetun palveluasumisen lyhytaikaishoidon kustannukset vuotta 2010 edeltävistä tiedoista Lähde: liite 24 6

15 75 vuotta täyttäneistä, % 4 75 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET 4.1 Ikävakioidut palvelut 2011 sekä palvelujen peittävyys Kuviossa 5 on tarkasteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden ikävakioitua osuutta väestöstä vuoden 2011 lopussa. Koko Kuusikossa osuus oli 27,0 prosenttia. Yli 75-vuotiaiden palvelujen piirissä olevien osuus oli 1,9-kertainen koko 65 vuotta täyttäneiden ryhmään verrattuna. Lukumäärällisesti palvelujen piirissä oli Kuusikossa yhteensä henkilöä, jotka olivat täyttäneet 75 vuotta. Avopalvelujen piirissä oli yhteensä henkeä (15,0 %), ympärivuorokautisten palvelujen piirissä henkeä (10,1 %) ja lyhytaikaisen terveydenhuollon palveluja sai henkeä (1,9 %). Palvelujen kokonaispeittävyys 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä oli 65 vuotta täyttäneiden tavoin matalin Espoossa (22,6 %) ja korkein Oulussa (31,0 %). Kuvio 5. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 27,6 21,6 22,4 29,9 27,4 30,5 Ikävakioimaton osuus 27,0 25,4 14,9 22,6 21,0 24,5 22,7 11,8 12,3 29,2 27,3 16,7 27,4 24,8 15,4 31,0 28,4 18,4 27,0 25,1 15,0 Lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut Ympärivuorokautinen hoiva Avopalvelut Lähde: liite 8 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Säännöllinen kotihoito Omaishoidon tuki Keskiraskas palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Erikoissairaanhoito (hoitopäivistä) Aikasarjoina esitetään 75 vuotta täyttäneiden osalta vakioimattomat peittävyystiedot vuosilta (kuvio 6) sekä vakioidut tiedot vuosilta (kuvio 7). Kuvion 6 ikävakioimattomien tietojen perusteella 75 vuotta täyttäneiden palvelujen peittävyys on vuosina noussut Vantaalla, Turussa ja Oulussa. Helsingissä ja Tampereella peittävyydet ovat laskeneet ja Espoossa asiakkaiden kokonaisosuus väestöstä säilynyt ennallaan. Kuviossa 6 voidaan havaita samansuuntainen palvelujen rakennemuutos kuin kuviossa 2. Vanhainkotien ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon asiakasosuudet ovat vuosien 2007 ja 2011 välillä laskeneet, tehostetun palveluasumisen nousseet. Toisaalta samalla keskiraskaan palveluasumisen asiakasosuus on laskenut muualla paitsi Vantaalla. Kuviossa 7 esitetään ikävakioidut asiakasosuudet vuosilta Vakiointi aloitettiin 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä vuoden 2009 tiedoista. Vakioinnin myötä kuntien välinen vaihtelu asiakasosuuksissa vähenee. Helsingissä ja Turussa ikävakioidut osuudet ovat jonkin verran pienempiä kuin vakioimattomat. Tampereella taso on lähes sama. Espoon, Vantaan ja Oulun osuudet nousevat vakioinnin myötä. 7

16 75 vuotta täyttäneistä, % 75 vuotta täyttäneistä, % Kuvio 6. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (ikävakioimaton) 34,0 32,0 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 28,5 27,6 22,4 21,6 22,7 22, Helsinki** Espoo*** Vantaa Turku Tampere Oulu Erikoissairaanhoito 0,6 0,5 0,4 0,4 0,4 0,7 0,7 0,6 0,6 0,5 0,9 0,7 0,7 0,7 0,6 1,4 1,2 1,2 1,2 1,1 1,3 1,0 0,9 0,8 1,3 0,7 0,6 0,5 0,5 0,4 Tk-lyhytaikainen 1,4 1,5 1,4 1,2 1,2 1,6 1,4 1,0 1,1 1,0 1,1 1,1 1,5 1,3 1,2 0,8 0,8 0,9 0,8 0,9 1,0 1,3 1,7 2,2 1,3 1,6 1,9 1,9 2,1 2,1 Tk-pitkäaikainen 2,5 2,3 2,2 0,5 0,6 0,9 0,8 1,1 0,8 0,7 0,4 0,6 0,3 0,2 0,3 3,5 3,5 3,1 3,5 3,3 2,0 2,1 1,6 1,6 2,0 0,3 0,3 0,1 0,1 0,2 Vanhainkoti 5,3 5,3 5,0 5,2 4,5 2,5 2,4 2,6 2,3 2,2 4,4 3,9 3,5 3,4 3,3 5,0 4,9 4,8 3,7 3,6 6,7 5,9 5,2 4,2 3,3 5,9 5,8 5,8 5,7 5,7 Tehost. palv. asuminen* 4,8 4,8 5,0 5,5 5,7 4,4 4,6 4,2 5,2 5,8 4,9 5,8 5,5 5,5 5,6 2,6 2,8 2,4 3,5 3,9 1,6 2,1 2,3 3,4 4,1 3,0 3,3 3,5 3,8 4,0 Keskirask. palv. asuminen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,6 1,1 1,1 1,1 0,8 0,7 1,1 1,5 1,5 1,6 0,5 0,4 0,2 0,2 0,1 1,8 1,9 1,6 1,6 1,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Omaishoidon tuki 2,4 2,5 3,0 2,8 2,9 1,9 2,0 2,3 1,6 2,1 3,4 3,8 3,0 2,5 2,7 2,3 2,2 2,3 2,3 2,6 1,7 2,0 2,1 1,9 1,7 5,2 5,5 5,9 5,9 5,9 Säännöllinen kotihoito 11,511,411,512,212,3 8,9 9,5 8,4 8,8 8,4 6,9 7,2 6,8 6,6 7,1 12,712,413,513,914,4 11,511,111,611,912,0 12,812,912,812,212,2 28,5 27,6 22,4 21,6 22,7 22,4 28,8 29,9 27,7 27,4 29,6 30,5 * = Osalta kunnista voi puuttua tehostetun palveluasumisen lyhytaikaishoidon asiakasosuus vuotta 2010 edeltävistä tiedoista ** = Helsingin lyhyt- ja pitkäaikaishoidon jako organisaation mukainen vuosina *** = Espoon lyhyt- ja pitkäaikaishoidon jako organisaation mukainen vuosina Lähde: liite 10 Kuvio 7. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (ikävakioitu) 28,8 29,9 27,7 27,4 29,6 30,5 35,0 30,0 27,7 27,0 27,8 29,2 27,2 27,4 31,3 31,0 25,0 21,9 22,6 24,9 24,5 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Helsinki** Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Erikoissairaanhoito 0,4 0,4 0,4 0,6 0,6 0,5 0,7 0,8 0,6 1,2 1,2 1,1 0,9 0,8 1,3 0,5 0,5 0,4 Tk-lyhytaikainen 1,4 1,2 1,2 1,0 1,2 1,0 1,6 1,4 1,2 0,9 0,8 0,8 1,7 2,3 1,3 2,0 2,1 2,1 Tk-pitkäaikainen 2,1 0,5 0,6 1,2 0,9 0,7 0,4 0,2 0,4 3,0 3,4 3,2 1,6 1,6 2,0 0,2 0,1 0,2 Vanhainkoti 4,8 5,1 4,3 2,6 2,4 2,3 3,9 3,8 3,7 4,7 3,6 3,5 5,3 4,2 3,3 6,0 5,8 5,8 Tehost. palv. asuminen* 4,8 5,3 5,6 4,4 5,6 6,2 6,2 6,2 6,3 2,3 3,4 3,8 2,3 3,4 4,1 3,6 3,9 4,0 Keskirask. palv. asuminen 0,0 0,0 0,0 1,1 1,1 0,9 1,6 1,6 1,7 0,2 0,2 0,1 1,6 1,6 1,6 0,0 0,0 0,0 Omaishoidon tuki 3,0 2,7 2,9 2,3 1,6 2,1 3,1 2,6 2,8 2,3 2,3 2,6 2,1 1,9 1,7 6,0 6,0 5,9 Säännöllinen kotihoito 11,2 11,9 12,0 8,7 9,3 8,8 7,4 7,2 7,7 13,3 13,5 14,0 11,7 11,9 12,1 13,1 12,4 12,5 Yht. 27,7 27,0 21,9 22,6 24,9 24,5 27,8 29,2 27,2 27,4 31,3 31,0 * = Tehostetusta palveluasumisesta voi joidenkin kuntien osalta puuttua lyhytaikainen palvelu vuodelta 2009 ** = Helsingin lyhyt- ja pitkäaikaishoidon jako organisaation mukainen vuonna 2009 Lähde: liite 10 8

17 75 vuotta täyttäneistä, % 4.2 Palvelujen piirissä olevat ja palvelujen laatusuositus 2012 Valtakunnallisesti 75 vuotta täyttäneiden palvelujen käytön tasoa arvioidaan suhteessa sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palveluista laatimaan laatusuositukseen (STM 2008). Palvelurakenteen osalta laatusuosituksessa asetetaan tavoitteeksi, että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kuusikko-kuntien asiakasosuuksia ja niiden muutoksia tarkastellaan kuviossa 8. Palvelujen piirissä olevien osuudet ovat ikävakioimattomia. Kuvio sisältää säännöllisen kotihoidon peittävyyden joulukuussa ja keskiraskaan palveluasumisen peittävyyden , omaishoidon tuen kattavuuden koko vuoden aikana sekä tilanteen mukaisen pitkäaikaisen vanhainkoti- ja terveyskeskussairaalahoidon sekä tehostetun palveluasumisen lyhyt- ja pitkäaikaisen palvelun peittävyyden. Kuvio 8. Ikäihmisten laatusuositukseen sisältyviä palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus Kuusikon vastaavanikäisestä väestöstä , joulukuussa ja koko vuonna (ikävakioimaton) 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 5,3 4,5 5,5 5,7 3,5 3,7 3,1 2,8 3,3 5,2 5,8 5,5 3,4 5,6 7,0 3,5 3,1 6,7 3,9 3,4 5,8 5,3 3,4 4,1 2,6 2,5 5,3 5,3 3,8 4,0 7,7 7,7 5,2 4,7 4,7 5,0 3,6 3,7 10,0 2,5 2,7 3,6 3,5 5,0 12,2 12,3 9,9 9,3 8,1 8,7 14,0 14,5 13,4 13,7 12,2 12,2 12,1 12,2 0, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Säännöllinen kotihoito joulukuussa* Omaishoidon tuki vuoden aikana Tehostettu palveluasuminen ** Pitkäaikainen laitoshoito * = Sisältää Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen keskiraskaan palveluasumisen asiakkaat ** = Sisältää lyhyt- ja pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakkaat , lyhytaikaispalvelun asiakasosuus 75 vuotta täyttäneistä keskimäärin 0,2 Lähde: liite 5 ja vuoden 2010 vastaavat tiedot 9

18 Säännöllisen kotihoidon asiakasosuudet ovat vuosina nousseet Helsingissä, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Espoon osuus on laskenut. Oulussa osuus on pysynyt ennallaan. Laatusuosituksen tavoite täyttyi vuonna 2011 Turussa ja Tampereella. Omaishoidon tuen osalta Oulun vuodesta 2010 ennallaan pysynyt kattavuus ylittää myös vuonna 2011 selvästi laatusuosituksen tavoitteen. Muissa kunnissa osuudet jäävät selvästi alle tavoitteen. Omaishoidon tuen asiakasosuudet ovat kuitenkin nousseet Helsingissä, Espoossa ja Turussa. Laskua on tapahtunut Vantaalla ja Tampereella. Tehostetun palveluasumisen asiakasosuudet ovat kasvaneet kaikissa kunnissa. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat saavuttaneet tehostetulle palveluasumiselle asetetun suositustason. Espoo on saavuttanut myös pitkäaikaisen laitoshoidon tavoitetason. Kun tarkastellaan suosituksen mukaisesti kokonaislukuja, Vantaakin on saavuttanut kolmen prosentin tavoitteen, joskin vuodesta 2010 asiakasosuus on lievästi noussut. Helsingissä, Turussa ja Tampereella tavoitetta on lähestytty, mutta pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevien osuudet ovat silti suositusta korkeammat. Oulussa osuus ei ole pienentynyt vuosina Kuusikon palvelurakennetiedot kootaan hieman eri tavalla kuin ikäihmisten laatusuosituksessa määritellään. Suurin ero Kuusikon ja laatusuosituksen määrittelyissä on kotihoidon sisällössä. Laatusuosituksen säännöllisen kotihoidon määritelmä on laajempi siten, että säännöllisen kotihoidon asiakkaiksi lasketaan henkilöt, joilla on palvelun saantia koskeva palvelu- ja hoitosuunnitelma tai jotka muuten ovat saaneet palvelua kerran viikossa. Kuusikon määrittelyn mukaan säännöllisen kotihoidon asiakkailla pitää olla sekä palvelu- ja hoitosuunnitelma että palvelua vähintään kerran viikossa. Kuusikon tiedonkeruun erilaisten kriteerien vuoksi Kuusikon ja laatusuosituksen tiedot eivät ole tältä osin vertailukelpoiset. (Ks. THL 2012.) Tiivistettynä Kuusikon määrittelyerot laatusuosituksen määrittelyihin ovat seuraavat: Kotihoidon tiedot kerätään Kuusikossa eri kriteerein: säännöllisen kotihoidon asiakkailla täytyy olla palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä palvelua vähintään kerran viikossa. THL:n tieto kotihoidosta kerätään päivämäärältä , kun Kuusikon tiedot kerätään joulukuulta (THL 2012). Kotihoitoon on kuviossa 8 yhdistetty keskiraskaissa palvelutaloissa asuvat. Keskiraskaan palveluasumisen asiakkaat saavat kotihoitoa, mutta eivät ole mukana kotihoidosta kerätyissä asiakasmäärissä. Lisäksi kuvio 8 poikkeaa muista Kuusikko-raportissa esitetyistä tiedoista seuraavasti: Kuviossa 8 käytetään tietoa omaishoidon tuen koko vuoden asiakasmäärästä, mutta muualla raportissa käytetään poikkileikkaustietoa päivämäärältä Vanhainkotien asiakkaista kuviossa 8 ovat mukana vain pitkäaikaisesti vanhainkodeissa asuvat, eivät lyhytaikaishoidossa olevat, kuten raportissa pääsääntöisesti. 4.3 Kokonaiskustannukset ja kustannukset asukasta kohti Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaiskustannukset 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmälle esitetään taulukossa 3. Taulukon 3 mukaan kokonaiskustannukset 75 vuotta täyttäneiden palveluista olivat vuonna 2011 Kuusikossa noin 1,2 miljardia euroa. Kustannusten reaalikasvu vuosina oli 0,3 prosenttia. Kuntakohtaisesti kustannusmuutos on vuosina vaihdellut Turun -3,2 ja Oulun 7,0 prosentin välillä. Kun tarkastellaan alkuperäisiä kustannuksia, kustannukset ovat nousseet muualla paitsi Turussa (ks. liite 19). Turussa kustannukset pienenivät 0,03 prosenttia. Kuusikon kustannusten kasvu- 10

19 Euroa / 75 vuotta täyttänyt tahti on ollut 75 vuotta täyttäneiden osalta hitaampi kuin 65 vuotta täyttäneillä. Viiden vuoden deflatoitua kustannusmuutosta tarkasteltaessa nousua on tapahtunut kaikissa kunnissa. Ikävakioidut asukasta kohti lasketut kustannukset ovat vuosina pienentyneet muualla paitsi Tampereella ja Oulussa. Verrattaessa ikävakioimattomia asukaskohtaisia kustannuksia 2007 ja 2011, laskua on tapahtunut Espoossa ja Vantaalla. Taulukko 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kokonaiskustannukset ja asukaskohtaiset kustannukset 2011 sekä reaalimuutos ja Kustannukset 2011 yht., , DEFL, % * = ikävakioimattomien asukaskohtaisten kustannusten välillä Lähde ja ks. huomautukset: liitteet 19 ja , DEFL, % Ikävakioidut kust. 2011, / asukas , DEFL, % , DEFL, %* Helsinki ,7 7, ,5 2,9 Espoo ,4 12, ,4-3,6 Vantaa ,3 22, ,7-1,2 Turku ,2 9, ,1 6,7 Tampere ,3 8, ,1 0,5 Oulu ,0 24, ,0 6,5 Kuusikko ,3 10, ,7 1,8 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten muodostumista vuonna 2011 on eritelty palveluittain kuviossa 9. Keskimäärin kustannukset olivat euroa 75 vuotta täyttänyttä kohti. Espoon ikävakioidut kustannukset ovat olleet vuonna 2011 matalimmat ja Oulun korkeimmat. Avopalvelut muodostavat kustannuksista 19,3 prosenttia (2 341 euroa) ympärivuorokautinen hoiva ja hoito suurimman osan eli 44,1 prosenttia (5 354 euroa) ja lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut 36,7 prosenttia (4 452 euroa). Kuvio vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2011 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Ikävakioimattomat kustannukset Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut Ympärivuorokautinen hoiva Avopalvelut Avopalvelut Keskiraskas palveluasuminen (hm 0,20 0,49) Tehostettu palveluasuminen (hm 0,50) Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito Lähde: liite 23 11

20 Euroa / 75 vuotta täyttänyt Kuntia vertailtaessa Espoon ja Vantaan kokonaiskustannustaso on lähes sama, mutta Espoossa lyhytaikaisen terveydenhuollon kustannukset painottuvat Vantaata enemmän. Korkeampien kokonaiskustannusten kunnissa eli Helsingissä ja Turussa painottuvat ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon kustannukset. Oulussa korostuvat lyhytaikaisten terveydenhuollon kustannukset. Tampereella varsinkin erikoissairaanhoidon kustannukset muodostavat kokonaiskustannuksista keskimääräistä tasoa suuremman osuuden. (Liite 23.) Kuviossa 10 on tarkasteltu 75 vuotta täyttänyttä kohti laskettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioimattomien kustannusten kehitystä vuosina Ikävakioidut tiedot vuosille esitetään kuviossa 11. Rahan arvon muutos on kuvioissa huomioitu. Ikävakioimattomat kustannukset kuviossa 10 ovat kehittyneet enemmistössä kunnista laskusuuntaisesti vuoden 2009 ja 2010 jälkeen. Kuitenkin Tampereella ja Oulussa on tapahtunut selkeää kokonaiskustannusten kasvua Tampereella nousua selittää sekä erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusnousu, mutta myös kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen kustannusten kasvu. Oulussa kasvua on tapahtunut kauttaaltaan ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon sekä lyhytaikaisen terveydenhuollon palveluissa. Kuvio vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti vuoden 2011 rahan arvossa (ikävakioimaton) Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Avopalvelut Keskiraskas palveluasuminen (hm 0,20 0,49) Tehostettu palveluasuminen (hm 0,50)* Vanhainkodit Terveyskeskussairaalat Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito * = Osalta kunnista voivat puuttua tehostetun palveluasumisen lyhytaikaishoidon kustannukset vuotta 2010 edeltävistä tiedoista Lähde: liite 25 Kuviossa 11 on tarkasteltu ikävakioitujen asukaskohtaisen kustannusten kehitystä. Kuntien kustannustasot lähestyvät vakioitaessa toisiaan. Ikävakioimattomia kustannuksia tarkasteltaessa Vantaan kustannustaso on Espoota matalampi, mutta ikärakenne vakioitaessa Espoon kustannukset muuttuvat pienemmiksi ja samalla Kuusikon matalimmiksi. Oulussa kustannustaso nousee vakioitaessa ja on Kuusikon korkein vuonna