SANAT JA NIIDEN SUHDE KIELENULKOISEEN MAAILMAAN

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SANAT JA NIIDEN SUHDE KIELENULKOISEEN MAAILMAAN"

Merja Ketonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

28.4.2014 FT Kirsi-Maria Nummila Suomen kieli ja

1 SANAT JA NIIDEN SUHDE KIELENULKOISEEN MAAILMAAN Suomalainen Tiedeakatemia Nuorten Akatemiaklubi , FT Kirsi-Maria Nummila Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus/ Suomen kieli Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto

2 Lyhyesti: - FT 2012, Turun yliopisto Väitöskirja 2011: Tekijännimet Mikael Agricolan teosten kielessä. Henkilötarkoitteisten johdosten merkitykset, funktiot ja rakenteet - Opetus-, ohjaus- ja tutkimustehtävissä , Turun yliopisto - Post doc -tutkimuskausi kl Omat erikoisalat: sanastontutkimus, sananmuodostus, vanha kirjasuomi Muita kiinnostuksen kohteita: historiallisvertailevat syntaktiset kysymykset, historiallinen koodinvaihto

2011 2014, Turun yliopisto - Post doc -tutkimuskausi kl.

3 KESKEISIÄ TEEMOJA Sanojen/kielen suhde kielenulkoiseen maailmaan. Muodon ja merkityksen suhde. Kulttuurisanojen tutkimus (omat ja vierasperäiset sanat) - diakroninen synkroninen Tekijännimijohdokset (tietyllä johtimella muodostetut sanat), esim. ja-johdoksia: tietäjä, tutkija, niittäjä, kampaaja Uri-johdoksia: lampuri, metsuri, parturi, sahuri Sellaiset sanat kuin kuppari, maalari ja muurari ovat suomeen kokonaisuudessaan johtimineen kaikkineen lainattuja (vrt. ruotsin koppare, målare, murare). Vanha kirjasuomi

4 Kulttuurisanat - elinkeinoihin, yhteiskuntarakenteeseen, uskontoon, ideologiaan, muotivirtauksiin liittyviä sanoja - Tyypillisiä kulttuurisanoja ovat esim. työvälineiden ja -menetelmien, viljelykasvien, raaka-aineiden nimitykset, poliittinen ja uskonnollinen terminologia tai eri ammattien ja ammatinharjoittajien nimitykset sekä tieteen ja taiteen eri osa-alueisiin liittyvät sanat (Häkkinen 1990)

työvälineiden ja -menetelmien, viljelykasvien, raaka-aineiden nimitykset, poliittinen ja

5 SUOMEN KIELEN SANASTO Suomen kielen sanasto muodostuu ikivanhasta omaperäisestä sanastosta sekä eri-ikäisistä johdoksista, yhdyssanoista ja lainasanoista. Nykysuomeen saadaan uusia sanoja käytännössä kolmella tavalla: johtamalla tai yhdistämällä olemassa olevista aineksista uusia sanoja tai lainaamalla valmis ilmaus muista kielistä. kala kalastaa kalastaja kalastus kalamies kalastuslupa ammattikalastaja kalakauppias

Nykysuomeen saadaan uusia sanoja käytännössä kolmella tavalla: johtamalla tai yhdistämällä olemassa

6 Vaikka suomen omat sananmuodostuskeinot ovat erittäin produktiivisia, monikäyttöisiä ja joustavia, lainataan jatkuvasti paljon uutta sanastoa muista kielistä. Näin on tehty kaikkina aikoina; tosin puristinen ilmapiiri ja kielenohjailu ovat voineet rajoittaa lainaamista. Lainaaminen on luonnollinen ja kielelle ominainen, elävän ja monipuolisesti eri elämänaloilla käytetyn kielen piirre, ei kielen turmio tai merkki kielen rappeutumisesta. laki, teksti, tuoli maisteri, tohtori, maalari banaani, kahvi, suklaa tiikeri, smaragdi tori, markkinat, marketti auto, televisio, ipad apliitti, plasebo, medialogia biodiesel brändi, genre, brunssi sushi

Lainaaminen on luonnollinen ja kielelle ominainen, elävän ja monipuolisesti eri elämänaloilla käytetyn kielen piirre, ei kielen turmio tai merkki kielen

7 SANOJEN JA MAAILMAN SUHDE Kielen sanasto koostuu eri-ikäisistä ja eri alkuperää olevista sanoista. Sanojen iän, alkuperän ja kehityshistorian tutkimus on etymologista tutkimusta (> peruskriteerit: äänneasu, merkitys, levikki) Etymologinen tutkimus edellyttää kielen kaikkien osa-alueiden huomioon ottamista. Kognitiivisen kielikäsityksen mukaan sanat eivät ole muusta maailmasta irrallaan ja kaikki niihin liittyvä taustatieto on edellytys ymmärtämiselle (esim. Langacker 1997). MERKITYS Jokaisen aikakauden sanasto kertoo siitä maailmasta ja yhteiskunnasta, jossa eletään tai on eletty > kulttuurisanaston tutkimuksen olennainen osa ja ehdoton edellytys onkin kohteen kytkeminen ympäröivään yhteiskuntaan, aikansa sosiohistorialliseen kontekstiin. Olennaista ajoittamisen kannalta on myös se, milloin millekin tarkoitteelle on tarvittu nimitys! Etymologian perussääntö: Sanat tulevat sieltä, mistä niiden taustalla olevat tarkoitteetkin.

ottamista. Kognitiivisen kielikäsityksen mukaan sanat eivät ole muusta maailmasta irrallaan ja kaikki niihin liittyvä taustatieto on edellytys ymmärtämiselle (esim. Langacker 1997).

8 SANASTOA KIELENKEHITYKSEN ERI VAIHEISTA Ikivanhoja perussanoja, omaperäisiä ja lainoja tuhansien vuosien takaa. sukulaisten nimityksiä: emä äiti, isä, anoppi, miniä, poika ruumiinosien nimityksiä: käsi, luu, polvi, sydän, silmä, pää eläinten nimityksiä: kala, hiiri, pyy muita luontosanoja: maa, kivi, puu, joki, vesi > eivät tyypillisesti ns. kulttuurisanoja Esim. vanhoja germaanisia lainasanoja (- n. 500 eaa.): juhla, kansa, kauppa, kuningas, neula, pelto, ruoka, leipä, kulta, rauta, raha, valta; rohkea, pyhä, paha, kaunis, köyhä; hallita, mitata, tuomita. > tyypillisiä ns. kulttuurisanoja

hiiri, pyy muita luontosanoja: maa, kivi, puu, joki, vesi > eivät tyypillisesti ns. kulttuurisanoja Esim. vanhoja germaanisia lainasanoja (- n.

9 Nuoria ruotsalaisia tai ruotsin kautta lainattuja lainasanoja (n l. >): herra, katu, kaupunki, portti, laki, vanki, tuomari, lääkäri, pormestari, paperi kirkko, koulu, piispa, synti, sielu Venäläisiä: pappi, pakana, risti Keskiaika (n l. >) ja uuden ajan taite (n >) kaupungistuminen; kaupunkikulttuuri, ammatillinen eriytyminen uskonpuhdistus, kristinuskon ja kirkollisen elämän merkitys Itämerenkauppa, Hansaliitto jne. Kuvat teoksesta Olaus Magnus: Historia de gentibus septentrionalibus (Pohjoisten kansojen historia), 1555.

pappi, pakana, risti Keskiaika (n. 1200-l. >) ja uuden ajan taite (n.

10 Kuvat teoksesta Olaus Magnus: Historia de gentibus septentrionalibus (Pohjoisten kansojen historia), 1555.

11 OMAN TUTKIMUKSEN FOKUS Ns. historiallinen aika - dokumentteja - konkreettista todistusaineistoa - paljon olemassa olevaa tietoa kielenulkoisesta maailmasta - tieteidenväliset ja monitieteiset ulottuvuudet Vanha kirjasuomi, 1500-l. > = vanhimmat suomen kielellä kirjoitetut tekstit = vanhinta suomea, josta olemassa konkreettista kirjallista todistusaineistoa

olevaa tietoa kielenulkoisesta maailmasta - tieteidenväliset ja monitieteiset

12 SANOJEN SUHDE KIELENULKOISEEN MAAILMAAN: ESIMERKKINÄ 2 TEKIJÄNNIMIIN PERUSTUVAA TAPAUSTA Lyhyesti tarkasteltavasta ilmaisutyypistä: - Tekijännimi on tietyllä johtimella muodostettu sana, joka viittaa tyypillisesti ihmiseen. > Sekä rakenteellisesti että semanttisesti hahmottuva kategoria. - Tekijännimet (Agent nouns, nomen agentis) yleisesti maailman kielissä tunnettu ja produktiivinen johdostyyppi. Muodon ja merkityksen suhteesta: - Kielen yksinkertaisissa sanoissa muodon ja merkityksen välillä ei ole lähtökohtaisesti yhteyttä. - Johdoksissa (kompleksinen sanasto) muotoasuun liittyy kuitenkin kiistatta tietty merkitys > muoto ja merkitys kytkeytyvät erottamattomasti yhteen. kalastaja ihminen joka kalastaa

- Tekijännimet (Agent nouns, nomen agentis) yleisesti maailman kielissä tunnettu ja produktiivinen johdostyyppi.

13 Kuva: Olaus Magnus, 1555 TAPAUS I KESKIAJAN JA UUDEN AJAN TAITTEEN AMMATINNIMITYKSET 1500-luvun kirjasuomen ihmiseen viittaavissa ja erityisesti elinkeinon harjoittamiseen tai ammattimaiseen toimintaan viittaavissa nimityksissä on sekä omia että suoraan lainattuja tekijännimiä Koska muodostetaan itse uusi ilmaus ja koska lainataan? Esiintyvätkö sanaston hankkimistavat rinnan ilman mitään ehtoja tai mitään yleisesti noudatettuja peruskäytänteitä? > Sama kysymys voitaisiin esittää minkä tahansa aikakauden tai kielen sanastosta.

tekijännimiä Koska muodostetaan itse uusi ilmaus ja koska lainataan?

14 Kysymyksen selvittämiseksi tarvitaan tietoa historiallisyhteiskunnallisesta tilanteesta, jossa on eletty ja kieltä käytetty. > Suomessa ammatillinen eriytyminen liittyy keskiaikaiseen kaupunkikulttuuriin; perinteisessä agraarikulttuurissa ei ole tyypillisesti ollut tiettyyn ammattiin erikoistuneita toimijoita. > saadaan ns. takaraja > Kielitieteellisesti analysoidun datan peilaaminen historiantutkimuksen selvittämään tietoon aikakauden elinkeinoelämän rakenteesta* tuo havainnollisesti esiin keskiaikaisen sanaston ja kielenulkoisen maailman suhteen ja mahdollistaa kielen syvällisemmän semanttisen analyysin. *Myrdal & Söderberg 1991: Kontinuitetens dynamik, Agrar ekonomi i 1500-talets Sverige;1500- luvun Ruotsin valtakunnan taloutta kuvaava kolmisektorimalli

15 Myrdalin & Söderbergin Ruotsin 1500-luvun taloutta kuvaava kolmisektorimalli: 1) Elintarvikkeiden tuotannosta vastaava primaari sektori 2) Muiden tavaroiden ja materiaalisten hyödykkeiden valmistamisesta huolehtiva sekundaari sektori (kauppa, käsityö) 3) Ei-materiaalisista palveluista vastaava tertiääri sektori (valtio, armeija, kirkko) Lingvistiset sanojen muotoon ja alkuperään perustuvat kategoriat korreloivat poikkeuksetta kielenulkoisiin kriteereihin perustuvien ryhmien kanssa: 1) Omaperäisiä nimityksiä: keritsijä, kylväjä, niittäjä; lampuri, linturi, sikuri 2) Nuoria lainasanoja: kräämäri, mestari, parkkari, porvari, skippari, snikkari 3) Nuoria lainasanoja: tuomari, kanttori, reisnääri (myös huovi, knaapi, vouti; evankelista jne.)

muotoon ja alkuperään perustuvat kategoriat korreloivat poikkeuksetta kielenulkoisiin kriteereihin perustuvien ryhmien kanssa: 1) Omaperäisiä nimityksiä: keritsijä, kylväjä, niittäjä;

16 Kiinnostavaa on paitsi kielen ja maailman myös muodon ja merkityksen välinen suhde > omaperäisillä ja vierailla tekijännimijohdoksilla eriytyneet funktiot. - Omaperäiset tekijännimijohdokset liittyvät tyypillisesti agraarikulttuuriin ja aikaan ennen ammatillista erikoistumista. - Nuoret germaaniselta taholta omaksutut tekijännimet kuvaavat keskiajan ja uuden ajan alun kaupunkikulttuurin toimijoita. Yhteiskuntalaitoksen järjestäytyminen ja siihen olennaisesti liittyvä kaupunkien perustaminen ovat henkilöviitteisen kulttuurisanaston kannalta merkittävä tekijä. Uuden sanaston tarve on suorassa yhteydessä yhteiskunnallisten rakenteiden muutoksiin: uudet yhteiskunnalliset toimijat tarvitsevat välttämättä omat nimityksensä. Koska uudet sanat tulevat sieltä mistä uudet vaikutteetkin, on luontevaa, että uusi sanasto on peräisin saksalaiselta kielialueelta.

- Nuoret germaaniselta taholta omaksutut tekijännimet kuvaavat keskiajan ja uuden ajan alun kaupunkikulttuurin toimijoita.

17 Kiitos!

18 LÄHTEET Booij, Geert The Grammar of Words. An Introduction to Linguistic Morphology. 3. ed. Oxford Linguistics, Oxford. Häkkinen, Kaisa 1990: Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa. SKS, Helsinki. Langacker, Ronald W. 1997: The contextual basis of Cognitive semantics. Language and Conceptualization. Cambridge University Press, Cambridge. Myrdal, Janken & Söderberg, Johan 1991: Kontinuitetens dynamik, Agrar ekonomi i 1500-talets Sverige. Acta Universitatis Stockholmiensis. Stockholm Studies in Economic History 15. Stockholm. Nummila, Kirsi-Maria 2011: Tekijännimet Mikael Agricolan teosten kielessä. Henkilötarkoitteisten johdosten merkitykset, funktiot ja rakenteet. Turun yliopiston julkaisuja C 328. Turku: Turun yliopisto.

Myrdal, Janken & Söderberg, Johan 1991: Kontinuitetens dynamik, Agrar ekonomi i 1500-talets Sverige. Acta Universitatis Stockholmiensis. Stockholm Studies in Economic History 15.

Samankaltaiset tiedostot

Tekijännimet Mikael Agricolan teosten kielessä

lektiot Tekijännimet Mikael Agricolan teosten kielessä Henkilötarkoitteisten johdosten merkitykset, funktiot ja rakenteet Kirsi-Maria Nummila Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 21. tammikuuta