Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi
|
|
- Antero Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1
2 Oma tausta: Alma mater: Turun yliopisto (suomalais-ugrilainen kielentutkimus) FM 1999 FL 2001 FT 2008 Työura: assistentti, Turun yliopisto: yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto: post doc -tutkija (Koneen säätiö), Helsingin yliopisto:
3 Uralilaiset kielet: itämerensuomalaiset kielet: suomi, karjala, lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja, viro ja liivi saamen kielet: etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan-, pohjois-, inarin-, koltan-, kildinin- ja turjansaame mordvalaiskielet: ersä ja mokša mari: niittymari ja vuorimari permiläiset kielet: komi ja udmurtti ugrilaiset kielet: unkari, hanti ja mansi samojedikielet: nenetsi, enetsi, nganasani ja selkup 3
4 Uralilaisten kielten puhuma-alueet Lähde: Sukukansavaliokunta ( 4
5 Oma tutkimus: morfosyntaktista tutkimusta: negaatio, abessiivisija erityisesti mordvalais- ja permiläiskielet teoriatausta: kielitypologia tutkimusaineisto: elektroniset kielikorpukset muu (sähköinen) tekstiaineisto äidinkieliset informantit vähemmän tunnettujen kielten vähemmän tunnettujen kieliopillisten ilmiöiden kuvaaminen ja analysointi 5
6 Vähemmän tunnettujen kielten vähemmän tunnetut kieliopin ilmiöt esim. mordvalais- ja permiläiskielet tutkimusta (1700 )1800-luvulta alkaen sanastoja, sanakirjoja, kielioppeja, erikoistutkimuksia lauseopillista tutkimusta suhteellisen vähän julkaisukielet: Venäjällä (ja Neuvostoliitossa) venäjä fennougristisissa julkaisuissa erityisesti saksa, suomi, unkari, venäjä englanti enenevässä määrin 2000-luvulla kielet jääneet vähälle huomiolle kansainvälisessä yleiskielitieteellisessä tutkimuksessa 6
7 Morfosyntaksi morfologia eli muoto-oppi syntaksi eli lauseoppi morfosyntaksi = morfologian ja syntaksin yhteisalue synkroninen näkökulma: kieliopin kuvaaminen millaisia funktioita muoto-opillisilla elementeillä on lauseyhteyksissä diakroninen näkökulma: kieliopillisen muutoksen kuvaaminen miten muoto-opillisten elementtien funktiot muuttuvat / ovat muuttuneet 7
8 Kielitypologia funktionaalis-typologinen lähestymistapa kielten vertailu rakennetyyppien mukaan rakenteiden yhtäläisyydet ja erot rakenteiden lainalaisuudet yleensä suuret otokset huom! kielisukulaisuus ei ratkaisevaa synkroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset ilmiöt kielissä mahdollisia diakroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset muutokset kielissä mahdollisia 8
9 Esim. statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio mordvalaiskielissä mordvalaiskielten negaatio kielitypologista taustaa vasten: minkä tyyppisiä kiellonmerkitsimiä esiintyy? millaisissa funktioissa eri kiellonmerkitsimiä käytetään? miten myönteiset ja kielteiset lauseet poikkeavat toisistaan? miten statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio poikkeaa muiden lauseiden negaatiosta? miten mordvalaiskielten negaatio on kehittynyt (vrt. negaation kehityksen yleiset lainalaisuudet)? 9
10 Esim. statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio mordvalaiskielissä mordvalaiskielten negaatio kielitypologista taustaa vasten: minkä tyyppisiä kiellonmerkitsimiä esiintyy? millaisissa funktioissa eri kiellonmerkitsimiä käytetään? miten myönteiset ja kielteiset lauseet poikkeavat toisistaan? miten statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio poikkeaa muiden lauseiden negaatiosta? miten mordvalaiskielten negaatio on kehittynyt (vrt. negaation kehityksen yleiset lainalaisuudet)? 10
11 Tutkimusaineisto MORMULA (Mordvan muoto- ja lauseopin arkisto) elektroninen tekstikorpus (Turun yliopisto) folkloristisia tekstejä luvun taitteesta sekä kaunokirjallisia tekstejä 1900-luvulta Sjatko ersänkielinen kulttuuriaikakauslehti 1/1998, 1/1999, 1/2000 Mokša mokšankielinen kulttuuriaikakauslehti 1/1998, 1/1999, 1/2000 evankeliumitekstejä Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumit molemmilla kielillä 11
12 Maailman kielissä esiintyvät kiellonmerkitsintyypit Ns. standardinegaatio: kieltoverbi kieltopartikkeli epäitsenäinen kieltomorfeemi kielteinen nomini (Payne, John R. 1985: Negation. Shopen, Timothy (toim.): Language typology and syntactic description. Volume I. Clause structure. Cambridge.) 12
13 Mordvalaiskielten kiellonmerkitsimet (E = ersä, M = mokša) Kiellonmerkitsimen tyyppi Kieltopartikkelit Kieltoverbit Epäitsenäinen kieltomorfeemi Kielteiset nominit Kiellonmerkitsimen muoto E a; avoľ; apak M af; apak E eź-; iľ-; avoľ-; avoľkseľ- M əź- / iź-, aš-; ťa-; afəľ-; afəľəksəľ- M -fťäŕa- / -fťäŕä- E araś M aš 13
14 Statiivista suhdetta ilmaisevat lauseet ( Predikaatiotyyppi Luokka Ekvaatio Ominaisuus Omistus Lokaatio Eksistenssi Esimerkki suomesta Mansikka on marja. Iltatähti on (sama kuin) Aamutähti. Poika on iloinen. a) Pojalla on kirja. b) Kirja on pojan. Poika on pihalla. Puutarhassa on keinu. (Pajunen, Anneli 2000: Suomen ominaisuuspredikaatio ja tyyppi olla sairaana. Pajunen, Anneli (toim.): Näkökulmia kielitypologiaan. Suomi 186. Helsinki. Payne,Thomas E. 1997: Describing morphosyntax. A guide for field linguists. Cambridge.) 14
15 Statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio mordvalaiskielissä Predikaatiotyyppi Luokka, ekvaatio ja ominaisuus (Mansikka ei ole marja. Iltatähti ei ole aamutähti. Poika ei ole iloinen.) Omistus b) (Kirja ei ole pojan.) Lokaatio a) (Poika ei ole pihalla [vaan jossain muualla].) Lokaatio b) (Poika ei ole pihalla.) Eksistenssi (Puutarhassa ei ole keinua.) Omistus a) (Pojalla ei ole kirjaa.) Kiellonmerkitsin (preesens) E a; avoľ M af E, M apak E a; avoľ M af E a; avoľ M af E araś M aš E araś M aš E araś M aš 15
16 Kielitypologian anti yksittäisten kielten (kieliryhmien) kuvaamiselle valmiit mallit ennestään heikosti tunnettujen kielten kuvaamiselle esim. morfosyntaktisten piirteiden kirjavuus maailman kielissä kuitenkin yleensä luokiteltavissa muutamiin tyyppeihin synkroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset ilmiöt kielissä mahdollisia diakroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset muutokset kielissä mahdollisia 16
17 Yksittäisten kielten (kieliryhmien) kuvaamisen anti kielitypologialle itse luokittelut: valmiiden luokitteluiden testaaminen luokitteluiden tarkennus uudet luokittelukategoriat tutkijoiden yhteistyö: yksittäisten kielten erityistuntemus + kielitypologien näkemysten laaja-alaisuus = mahdollisimman kattava kuva ihmiskielen ominaisuuksista 17
Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)
Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opetus 2019-2020 (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma) Perusopinnot Pakollinen kaikille Opintojakson Tunniste Kurssin Laajuus Opintojakson
LisätiedotJanne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet
Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset
LisätiedotEi ainoastaan kielitieteelle! Fenno-Ugrica kokoelma historiantutkimuksen tukena
Ei ainoastaan kielitieteelle! Fenno-Ugrica kokoelma historiantutkimuksen tukena Jussi-Pekka Hakkarainen Projektipäällikkö Kansalliskirjasto - Tutkimuskirjasto 14.11.2013, Kansalliskirjasto, Auditorio 1
LisätiedotSUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI JA KIRJALLISUUSPANKKI ESIMERKKEINÄ TUTKIJAYHTEISTYÖSTÄ
SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI JA KIRJALLISUUSPANKKI ESIMERKKEINÄ TUTKIJAYHTEISTYÖSTÄ Jussi-Pekka Hakkarainen Kirjaston tori Porthania, P674 13.3.2013 1 SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI Pilottikausi käyntiin
LisätiedotUralilaisten vähemmistökielten nykytilanne Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi, Lahti Annika Pasanen
Uralilaisten vähemmistökielten nykytilanne 16.6.2016 Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi, Lahti Annika Pasanen annika.pasanen@gmail.com Uralilainen kielikunta Vähemmistökielten kielikunta:
LisätiedotRAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE
Suomen Pipliaseura 2013 RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE * Venäjällä asuu n. 2,7 miljoonaa kielisukulaistamme. * Raamattua käännetään 12 sukukielelle. * Uusi testamentti julkaistu 7 kielellä. * Ensimmäinen
LisätiedotSuomen kieli ja suomalaisugrilaiset. Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen.
Suomen kieli ja suomalaisugrilaiset kielet ja kulttuurit Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen. Ohjeita Vastaa tehtäviin ytimekkäästi ja koekirjallisuuden
LisätiedotJeesus puhuu myös vepsää
Suomen Pipliaseura 2017 Raamattu Suomen Suvulle -hankkeessa mukana olevat SUOMENSUKUISET KANSAT VEPSÄLÄISET * Vepsäläisiä on noin 5 936, joista kielenpuhujia noin 3 613. Asuvat Karjalan, Leningradin ja
LisätiedotSofia-opisto, Fuengirola 1.2.2012 Yrjö Lauranto yrjo.lauranto@uta.fi
Sofia-opisto, Fuengirola 1.2.2012 Yrjö Lauranto yrjo.lauranto@uta.fi Miten kielisukulaisuutta tutkitaan? Historiallis-vertaileva kielentutkimus Kielisukulaisuus ja verisukulaisuus Uralilaiset kielet Saamen
LisätiedotOlemattomuuden monet muodot
lektiot Olemattomuuden monet muodot ARJA HAMARI Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 2. helmikuuta 2008 Tutkimuksessani olen käsitellyt kahta Volgajoen keskijuoksun tienoilla puhuttavaa suomalais-ugrilaista
LisätiedotSuomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset
Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -piaineen tutkintovaatimukset Siirtymäsäännöt suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja itämerensuomalaisten kielten piaineiden vanhoista tutkintovaatimuksista
LisätiedotLähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto
Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)
LisätiedotKieltä ja kulttuuria
Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotYleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
LisätiedotKieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa. Markus JUUTINEN
DEBRECENI EGYETEM FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK FOLIA URALICA DEBRECENIENSIA 22. DEBRECEN, 2015 Kieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa Markus JUUTINEN Helsingin yliopisto markus.juutinen@helsinki.fi
LisätiedotSuomen kielen historia
Suomen kielen historia Niina Kunnas 28.9. 30.9.2010 KURSSIN TAVOITTEET Miltä suomalaisten esihistoria näyttää kielitieteen näkökulmasta? Mistä suomalaiset ovat tulleet? Mikä suomessa ja sen lähimmissä
LisätiedotSUOMEN SUKUKIELTEN TUTKIMUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS
SUOMEN SUKUKIELTEN TUTKIMUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta koskevan asetuksen mukaan sen tehtävä on harjoittaa suomen, ruotsin ja saamen kielen tutkimusta ja
LisätiedotSuomen kielen opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)
Suomen kielen opetus 2019-2020 (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma) KOK-S100 Suomen kieli, perusopinnot Opintojakson nimi Tunniste Kurssin nimi / ryhmän nimi Laajuus (op) Opetuskielet
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotRomanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto
Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien
LisätiedotAineistot ja kenttä tänään
Aineistot ja kenttä tänään Liisa Raevaara, Kotimaisten kielten keskus Marja-Leena Sorjonen, Helsingin yliopisto Aineistojen kentällä ja äänten jäljillä Pertti Virtarannan syntymästä 100 vuotta Muistoseminaari
LisätiedotKoneen Säätiö Kieliohjelma 2012 2016
Koneen Säätiö Kieliohjelma 2012 2016 Koneen Säätiö Kieliohjelma 2012 2016 1 1.2.2012 graafinen suunnittelu Patrik Söderlund kirjapaino Mynäprint, Mynämäki 2012 2 Koneen Säätiön kieliohjelma 2012 2016
LisätiedotKatoavaa monimuotoisuutta tallentamassa
lektiot Katoavaa monimuotoisuutta tallentamassa Rigina Turunen Väitöksenalkajaisesitelmä 4. kesäkuuta 2010 Helsingin yliopistossa Omana aikanamme lajien kehitykselle on tyypillisistä diversiteetin väheneminen
LisätiedotVÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA
VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018
LisätiedotSuomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
LisätiedotKotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen
LisätiedotUUSIA VANHOJA SANOJA 1
JANNE SAARIKIVI UUSIA VANHOJA SANOJA 1 1. Uralilaisen sanastontutkimuksen nykytila ja artikkelin tavoite Ehkä eniten siteerattu jubilaari Pekka Sammallahden artikkeli on Historical phono logy of the Uralic
LisätiedotKIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti
KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
LisätiedotKielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa
Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Saamentutkimuksen seminaari, Levi, 1.10.2010 Taustakysymyksiä:
LisätiedotMiten tietokone näkee suomen murteet?
Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015
LisätiedotJohdantoa ja taustaa Luento 1
Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.
LisätiedotLauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotUralilaisen Kantakielen ja Nykysuomen Samankaltaisuuksista ja Eroista Peter Sauli Piispanen
Stockholms Universitet Institutionen för Baltiska Språk, Finska och Tyska Avdelningen för Finska Uralilaisen Kantakielen ja Nykysuomen Samankaltaisuuksista ja Eroista Peter Sauli Piispanen Examensarbete
LisätiedotSäännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 24. toukokuuta 2013 Sisällys Formaalit kielet On tapana sanoa, että merkkijonojen joukko on (formaali) kieli. Hieman
LisätiedotVenäjän suomalais-ugrilaiset kansat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen
AURAICA Scripta a Societate Porthan edita Vol. 1, 2008: 101 106 Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Sirkka Saarinen Tarkastelen artikkelissa Venäjän suomalais-ugrilaisten
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
LisätiedotPassiivin ja refleksiivin kategoriat Volgan seudun kielissä
lektiot Passiivin ja refleksiivin kategoriat Volgan seudun kielissä Areaalis-typologinen tutkimus Merja Salo Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 25. huhtikuuta 2015 Typologisesti suomalais-ugrilaiset
LisätiedotUralica Helsingiensia4
Uralica Helsingiensia4 Kenttäretkistä tutkimustiedoksi T O I M I T T A N E E T P A U L A K O K K O N E N J A A N N A K U R V I N E N H E L S I N K I 2 0 1 0 Paula Kokkonen, Anna Kurvinen (toim.): Kenttäretkistä
Lisätiedot1 Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
1 Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Valintakoemateriaali 2018 Tekijät Ajanki, Rigina (toimitus ja taitto) Ehala, Martin Forsberg, Ulla-Maija Grünthal, Riho Hamari, Arja Jedygarova, Svetlana Junttila,
LisätiedotItä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO
Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Kysymykset Millaisia paikannimiä on erotettavissa varhaismetallikaudella Muinais- Saimaan alueella? Millaisia paikannimiä
LisätiedotKOONTISIVU TEKSTATEN VASTAUSPAPEREIHIN NIILLE VARATTUUN TILAAN. OSIO I ALKAA SIVULTA 2
1 SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 15.6.2006 KOONTISIVU NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 65 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ OSIO II (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 81 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ
Lisätiedot7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.
7.3.2005 Yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä on rehtori Perttu Vartiaisen puheenjohdolla pohtinut yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkarakennetta. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2004, ja
LisätiedotYliopistonlehtori, dosentti
Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra
LisätiedotSanastosta tarkennusta tverinkarjalaisten lähtöseutuihin?
Sanastosta tarkennusta tverinkarjalaisten lähtöseutuihin? Tverinkarjalaisten ystävät ry:n vuosikokous 19.3.2017 Susanna Tavi, nuorempi tutkija Susanna Tavi 19.3.2017 1 Kartta: tverinkarjala.fi? Hingalo
LisätiedotSUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?
SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea
Lisätiedot39 31 muut: 137 Koepistejono *) yht muut: 155,5 Koepistejono 10 8 ensikertalaiset: 65,0 muut:73,25. yht.
Kielten kandiohjelma: englanti, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri Yhteispistejono 39 31 ensikertalaiset: 122 39 31 muut: 137 Koepistejono 37 27 50 *) 39 31 yht. 76 58 78 62 Kielten
LisätiedotKirjallisuustieteet, kulttuurin ja taiteen tutkimus, saamelainen kulttuuri
Kirjallisuustieteet, kulttuurin ja taiteen tutkimus, saamelainen kulttuuri Kirjallisuustieteet, kulttuurin ja taiteen tutkimus sekä saamelainen kulttuuri kuuluvat yleensä humanistisiin tieteisiin, joten
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotKieliä vertailevan tutkimuksen hyötyjä ja ongelmia Rea Peltola rea.peltola@inalco.fr
Kieliä vertailevan tutkimuksen hyötyjä ja ongelmia Rea Peltola rea.peltola@inalco.fr Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Helsingissä 7. 9.8.2012 Kielten vertailu
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet 1 / 22
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää
LisätiedotMARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura
Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja
Lisätiedotyht yht muut: 183 Koepistejono ,5 *) 3 2 yht muut: 177 Koepistejono 4 3 ensikertalaiset: 57 muut: 62
Filosofian kandiohjelma (opetus suomeksi), humanististen tieteiden / valtiotieteiden kandidaatti ja filosofian/valtiotieteiden maisteri Yhteispistejono 12 11 143 12 10 Koepistejono 12 10 ensikertalaiset:
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotTaina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti:
Taina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti: Taina.i.hamalainen(at)helsinki.f i KOULUTUS JA TYÖURA FT (2004),
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotVIROLAISET SUOMEN OPPIJOINA:
VIROLAISET SUOMEN OPPIJOINA: Virolaisten suomen kielen opiskelijoiden monikon genetiivin ja monikon illatiivin muodostamisen taidot Suomen kielen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistossa maaliskuussa
LisätiedotRaja-Karjalan kielioloista ja niiden heijastumisesta nykypäivään. Tapani Salminen
Raja-Karjalan kielioloista ja niiden heijastumisesta nykypäivään Tapani Salminen kantasuomen murteet ja tytärkielet muinaiskarjalan jakaantuminen livvin puhuma-alueen asukasmäärä Raja-Karjalassa 1930-luvulla
LisätiedotTOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET
TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotIrma Mullonen. Johdatusta fennougristiikkaan
Irma Mullonen Johdatusta fennougristiikkaan Федеральное агенство по образованию Государственное образовательное учреждение высшего профессионального образования ПЕТРОЗАВОДСКИЙ ГОСУДАРСТВЕННЫЙ УНИВЕРСИТЕТ
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotMIKSI ITÄMERENSUOMESSA ON PREPOSITIOITA?
RIHO GRÜNTHAL MIKSI ITÄMERENSUOMESSA ON PREPOSITIOITA? un ensimmäiset vertailevat havainnot suomalais-ugrilaisista kielistä ja niiden sukulaisuudesta tehtiin, kiinnitettiin kuvauksissa huomiota siihen,
LisätiedotFORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:
LisätiedotLAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman
Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.
LisätiedotITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017
ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KIELEN KURSSIT - IIC HELSINKI - Kesäkurssit 2017 (toukokuu - kesäkuu 2017) Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumiset: corsi.iichelsinki[at]esteri.it
LisätiedotKaavojen metsätalousvaikutusten
Kaavojen metsätalousvaikutusten arviointi Leena Kärkkäinen, Helena Haakana, Hannu Hirvelä, Reetta Lempinen & Tuula Packalen Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan
LisätiedotÁlgu käynnistyi KLAAS RUPPEL
Álgu käynnistyi KLAAS RUPPEL otimaisten kielten tutkimuskeskuksessa ryhdyttiin vuonna 2000 suunnittelemaan saamelaiskielten sanojen alkuperää selvittelevää hanketta. Asiasta todennäköisesti kiinnostuneille
LisätiedotKotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma (180 op) Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta lukuvuosi
Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma (180 op) Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta lukuvuosi 2017 2018 Tässä opetusohjelmassa on opetustiedot niistä opinnoista, jotka on merkitty alla
LisätiedotMaahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa
Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien
LisätiedotPäivitetty 10.8.2012. INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013
Päivitetty 10.8.2012 INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013 Saamelaisalueen koulutuskeskus - Säämi máttááttâskuávdáš 2011 SISÄLLYS 1. Esittely... 1 2. Tavoitteet... 1 3. Opetusmetodit...
LisätiedotHumanistiset tieteet
Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet
LisätiedotJohdantoa ja taustaa Luento 1
Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.
LisätiedotReaaliaineiden ja äidinkielen työpaja
Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
Lisätiedot11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään
13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.
LisätiedotHaasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/
LisätiedotSUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI Jatkohankkeen loppuraportti
Kansalliskirjasto Raportteja ja selvityksiä 2 / 2017 SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI Jatkohankkeen loppuraportti 2014 2016 Jussi-Pekka Hakkarainen Kansalliskirjasto, Helsinki 2017 ISBN 978-951-51-2910-9
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotTUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA
kirjallisuutta TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA Jarmo Harri Jantunen Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin
LisätiedotInarin matkailueurot ja -työpaikat
Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 8. maaliskuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 8. maaliskuuta 2012 Sisällys Ongelma-analyysiä Sisällys Ongelma-analyysiä Hypoteettinen ongelma The Elite Bugbusters
LisätiedotKONTRASTIIVINEN NÄKÖKULMA KIELIOPILLISTUMISEEN
men kielen syntaktis-leksikaaliseen kuvaukseen sekä uutta aineistoa että teoreettisia oivalluksia. Lopuksi on syytä huomauttaa, että olen arvioinut Onikki-Rantajääskön työtä kritiikkiä säästelemättä. Tämä
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotKielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.
Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
Lisätiedot