Laihian Luja Lentopallo Valmennuksen Linjaukset
|
|
- Anna Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Laihian Luja Lentopallo Valmennuksen Linjaukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ LAJIN JA FYYSINEN HARJOITTELUN SUHDE FYYSISET OMINAISUUDET Perus- ja lajitaidot Voima Nopeus Kestävyys HARJOITUSTEN RAKENNE Malliharjoitus 1,5 h (90 min) HARJOITUSLINJAUKSET IKÄRYHMITTÄIN F B -JUNIORIT F-juniorit (6-8 v) E-juniorit (9-10 v) D-juniorit (11-12v) C-juniorit (13-14v) B-juniorit (15-16v) A-juniorit (17-19v) HARJOITUSSUUNNITELMAT Vuosisuunnitelma Jaksosuunnitelma Harjoitussuunnitelma Testaaminen / 9
2 1 Yleistä Tämä opas kuvaa tapaa, jolla Laihian Lujan lentopallo toimii kehittääkseen junioripelaajia parhaalla mahdollisella tavalla. Valmennuksen linjaukset on valmentajan ohjepaketti, joka auttaa valmentajaa keskittymään ikävaiheen ja seuran linjauksen mukaiseen valmennukseen. Opas on osittain mallinnettu Suomen Lentopalloliiton julkaisemasta Urheilijan polku käsikirjasta 2011 (Pertti Honkanen, Juha Lonnqvist). Otteita on myös otettu LTU lentopallojaoston vastaavasta valmennuslinjaus -oppaasta Lentopallo vaatii lajina monipuolista liikemallivarastoa, joten on tärkeää että ennen kasvupyrähdystä pelaajien harjoittelu on monipuolista nopeuspainotteista liikuntaa. Kun ennen murrosikää on saavutettu perustaitojen hallinta, voidaan murrosiässä keskittyä lähinnä hankittujen ominaisuuksien vakiinnuttamiseen. Murrosiän jälkeen aikaa hyödynnetään lajin vaatimiin voimaominaisuuksien harjoittamiseen, vaikkakin voimaharjoittelun vaatimat tekniikat onkin jo harjoiteltu aikaisemmassa vaiheessa 2 Lajin ja fyysinen harjoittelun suhde Lapsuus ja nuoruusiän suositeltava viikoittainen liikuntamäärä on tuntia. Fyysisellä harjoittelulla tarkoitetaan kaikkea fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen tähtäävää harjoittelua Lentopallon oleellisia fyysisiä taitoja ovat taito- ja nopeusominaisuudet. Nopeusharjoittelussa erityisesti reaktiot, ketteryys, hyppelyt, heitot ja keskivartalon hallinta. 3 Fyysiset ominaisuudet 3.1 Perus- ja lajitaidot Perustaidot ovat lajin edellytys ja ne opitaan jo lapsena (tasapaino-, välineen käsittely- ja liikkumistaidot) Jos perustaidot ovat kuitenkin puutteellisia, voidaan lajitaitoja lisätä hiljalleen pitäen pääpaino perustaitojen kehittymisessä. Laji- ja muiden erikoistaitojen herkkyyskaudet sijoittuvat 7-12 vuoden ikään Voima Kehonhallintaa ja yleistä lihaskuntoa kehittävä harjoittelu voidaan aloittaa varsin nuorena. Koordinaation harjoittaminen, liiketekniikan opettelu ja nopeusvoiman kehittäminen antavat hyvät edellytykset tulevaisuudessa voimanhankintaan. Lisäksi ennen murrosikää tulisi panostaa selkeästi lihaskuntoon ja erityisesti lihasten aerobiseen jaksamiseen. Oman kehon painoilla tai kevyillä vastuksilla tehtävät pitkät sarjat parantavat lihaksen palautumiskykyä ja ehkäisevät myöhemmiltä vammoilta Nopeus Nopeus on vahvasti periytyvä ominaisuus, jota voidaan kuitenkin kehittää, mikäli harjoittelu aloitetaan riittävän nuorena ja herkkyyskaudet huomioidaan hyvin. Ennen murrosikää tulisi harjoittaa liiketiheyttä, reaktiokykyä, rytmitajua ja taitoa monipuolisesti jokaisessa harjoituksessa Kestävyys Alakouluiässä kestävyysharjoittelu painottuu edelleen aerobisten ominaisuuksien kehittämiseen. Käytännössä se vaatii yhä kasvavaa liikuntamäärää kevyellä teholla, mutta myös runsasta ja monipuolista voima-, taito- ja nopeusharjoittelua. Alakouluikäisen kestävyysharjoittelun tärkein 2 / 9
3 tavoite on totuttaa lapsen elimistä pitkäkestoiseen liikuntaan. Murrosiässä kestävyysharjoittelua voi toteuttaa minuuttia kestävinä, nousevalla teholla toteutettuina harjoitteina. 4 Harjoitusten rakenne Harjoitusten rakenne pyritään suunnittelemaan jokainen harjoituskerta perusrakenteen mukaan käyttäen ikäluokalle sopivia laji- ja fysiikkapainotuksia. Harjoitusten perusrakenne rakentuu seuraavista osista: Valmistava osa Harjoittava osa, jossa taitoa ja nopeutta kehittävät harjoitteet ensin, niiden jälkeen kuntoja tahtoominaisuuksia kehittävät harjoitteet Päättävä osa 4.1. Malliharjoitus 1,5 h (90 min) 1. Alkuverryttely + venyttelyt 10 min (tämä voidaan tehdä jo ennen varsinaista treeniä) 2. Nopeusharjoitteet 10 min 3. Lajin perustekniikat 30 min 4. Pelilliset harjoitteet 15min 5. Fysiikka 15min 6. Loppujäähdyttely + venyttelyt 10min 3 / 9
4 5 Harjoituslinjaukset ikäryhmittäin F B -juniorit 5.1 F-juniorit (6-8 v) Tutustuminen hyvään harrastukseen. Alueellinen sarjapelaaminen. Seuratyössä valmentajan ja perheen hyvän yhteistyön korostuminen. Valmennus : lapsen ryhmiä. 2 ohjaajaa (tekniikkakoulu ja Aloittavan ohjaajan koulutus). Lajiharjoitus 2 x vko á 1-1,5 h Omatoimista liikuntaa joka päivä/muut lajit, jotka kehittävät nopeutta. Muu liikunta: yleisurheilu monipuolisesti, telinevoimistelun perusteet. Perustekniikat: Sormilyönti, hihalyönti, ala -aloitus, hyökkääminen yhdellä kädellä mahdollisimman usein. YKSILÖIDEN OPETTAMINEN, HUOM! Kopin käytöstä mahdollisimman pian oikeisiin tekniikoihin MOTORISTEN PERUSTAITOJEN MONIPUOLINEN HARJOITTELU: Tasapainotaidot: Tasapainon harjoittelu paikallaan ja liikkeessä erilaisten teline- ja esteratojen avulla. Esineen käsittelytaidot: Pallon heitto-kiinniotto, pallon vierittäminen, pallon lyönti, pallon potkaiseminen. Kopin ottamisessa käsien asento niin, että koppi otetaan pallon alta, ei sivuilta. Lisäksi liikkuminen pallon taakse ja vartalo kohti verkkoa Liikkumistaidot: Juoksu, hypyt, hyppelyt, loikat ja kiipeily LAJITAITOJEN OPPIMINEN: Lentopallon lajitaitoja (katso teema lajitaidot). Pelaajalla oma lentopallo kotona (kotitehtävät). KOORDINAATIO: Juoksukoulu: Polvennostokävely, polvenostojuoksu, kanta-pakarajuoksu, hyppelyt jne. NOPEUS: Liikenopeus ja reaktionopeus (näkö-, kuulo- ja tuntoärsykkeeseen). Erilaiset pallopelit ja liikuntaleikit. Käden liikenopeus, heittäminen (erityisesti tytöt) yleisurheilun hypyt, heitot ja juoksut VOIMA: Nopeusvoimaperiaatteella oman kehon painolla. Oman kehon painolla lihaskuntoa: punnerrukset, vatsalihakset, selkälihakset ja kyykyt. Erilaiset teline- ja esteradat. LIIKKUVUUS: Alku- ja loppuverryttelyjen opettaminen. Venyttelyn opettaminen. Aktiivinen liikkuvuus. KESTÄVYYS: Monipuolista aerobista liikuntaa 30-60min joka päivä. Erilaiset pelit, leikit ja kisailut, hiihto. Kävellen tai pyöräillen kouluun! 4 / 9
5 5.2 E-juniorit (9-10 v) LaihLu valmennuksen linjaukset 2012 rev5.doc Kivan harrastuksen jatkuminen. Pelaaminen alueellisissa sarjoissa. Painopiste edelleen valmentajan ja kodin hyvässä yhteistyössä. Valmennus : Koulutettu ohjaaja vastaa harjoittelun sisällöstä lapsen ryhmiä. 2 valmentajaa (tekniikkakoulu ja Aloittavan ohjaajan koulutus suoritettuna) Lajiharjoitus 2 x vko á 1,5h, omatoimista liikuntaa päivittäin Muita lajeja: yleisurheilu (hypyt, heito, pikajuoksut), voimistelu. Edellisten lisäksi: kenttäpuolustus liikkeet, kierähdys, tiikeri, iskulyönnin ponnistus ja kokonaissuoritus, takapassi YKSILÖIDEN OPETTAMINEN, HUOM! Kopin käytöstä mahdollisimman pian oikeisiin tekniikoihin Toinen taidon herkkyyskausi on ikävuosien 9-12 välillä -> TAITOJEN OPPIMISKYKY SUURIMMILLAAN! 9-10 vuotiaiden lasten harjoittelussa painotettava: YLEISTAITAVUUDEN KEHITTÄMINEN JA VAHVISTAMINEN Erilaiset pallotemput, Pallopelit, Yleisurheilu LAJITAITOJEN VAHVISTAMISTA JA UUSIEN OPPIMISTA Lentopallon lajitaitoja (katso teema lajitaidot) Pelaajalla oma lentopallo kotona (=kotitehtävät) KOORDINAATIO Jalkojen taitavuus erilaisten koordinaatio- ja ketteryysratojen avulla, vanneradat, koordinaatiotikapuut. Käsien taitavuus erilaisten heittoharjoitteiden avulla, erilaisten pallon kiinniottoharjoitteiden avulla, yhdistelemällä heitto-kiinniottoharjoitteita. Lajin itsessään tarjoamat monipuoliset koordinaatioharjoitteet. Iskulyöntiaskeleet, torjunta askeleet ja lajitekniikkasuoritukset pallon kanssa tarjoaa mitä parhaita koordinaatiosuorituksia! NOPEUS: Liikenopeus ja reaktionopeus (näkö-, kuulo ja tuntoärsykkeeseen) Lentopallo ja muut pallopelit, erilaiset liikuntaleikit ja kisailut, joissa reaktioita sekä paljon nopeita pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä. Käden liikenopeus, heittäminen (erityisesti tytöt). yleisurheilun hypyt, heitot ja juoksut VOIMA: nopeusvoimaperiaatteella hypyt, hyppely, loikat ja kinkat. Oman kehon painolla punnerrukset, vatsalihakset, selkälihakset ja kyykyt. Keppijumppa. LIIKKUVUUS:Alku- ja loppuverryttelyt osana harjoittelua. Venyttelyn vaatiminen. KESTÄVYYS: Monipuolista aerobista liikuntaa 30-60min joka päivä. Erilaiset pelit, leikit ja kisailut, hiihto. Kävellen tai pyöräillen kouluun! 5 / 9
6 5.3 D-juniorit (11-12v) Tytöillä pelin fyysisyyden omaksuminen/oppiminen. Poikien lajivalikoima kaventuu. Parhaiden pelaaminen ikäluokkaa vanhempien kanssa (riittävästi haasteita). Valmennus : Koulutetut valmentajat vastaavat harjoittelun sisällöstä ja toteutuksesta pelaajan ryhmiä. 2 valmentajaa (erityisesti tyttöjen valmentajilla I -tason koulutuksen suorittaminen. Tekniikka koulun kertaaminen kun siirrytään kuudella pelaamiseen). TYTÖT: 3 lajiharjoitusta viikossa a 1,5 tuntia. Oheisharjoittelua 2 x viikossa (ellei tukevaa lajia rinnalla) ohjatusti. Omatoimista liikuntaa päivittäin. POJAT: 2-3 lajiharjoitusta viikossa á 1,5 tuntia. Oheisharjoittelu osana lajiharjoituksia. Omatoiminen liikunta/ muut lajit päivittäin. Muut lajit: yleisurheilu (hypyt, heitot,pikajuoksut), voimistelu. Tytöt kuudella pelaamisen opettelua. Pojat kuudella pelaaminen jälkimmäisenä vuonna (D- ikäisissä). Perustekniikat: torjunta tekniikka (askeleet, käsien taito, ponnistus), yläaloitus (leija jalat maassa, hyppyleija), yhden jalan ponnistuksella hyökkäys YKSILÖIDEN OPETTAMINEN, Kotitehtäviä taidon harjoitteluun. Toinen taidon herkkyyskausi on ikävuosien 9-12 välillä -> TAITOJEN OPPIMISKYKY SUURIMMILLAAN! vuotiaiden lasten harjoittelussa huomioitava: YLEISTAITAVUUDEN VAHVISTAMISTA EDELLEEN: Erilaiset pallotemput, Pallopelit LAJITAITOJEN VAHVISTAMISTA JA UUSIEN OPPIMISTA: Lentopallon lajitaitoja (katso teema lajitaidot). Pelaajalla oma lentopallo kotona (kotitehtävät). NOPEUS: Liikenopeus ja reaktionopeus (näkö-, kuulo ja tuntoärsykkeeseen). Lentopalloharjoitteissa nopeita reaktioita palloon ja teräviä liikkeellelähtöjä. Muut pallopelit, erilaiset kisailut, joissa reaktioita sekä paljon nopeita pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä. Käden likenopeus, heittäminen (erityisesti tytöt), yleisurheilun hypyt, heitot ja juoksut VOIMA: Keppijumppa ja tavoitteena oppia jalkakyykyn, rinnallevedon ja tempauksen tekniikat! Keskivartalon voima/hallinta, monipuoliset kuntopiirit. Erilaiset kuntopallon heitot (koripallo, 1kg ja 2kg) ->nopeus/räjähtävyys, lihaskestävyys LIIKKUVUUS: Alku- ja loppuverryttelyt osana harjoittelua. Venyttelyn vaatiminen. Aktiivinen liikkuvuus. KESTÄVYYS:Monipuolista aerobista liikuntaa vähintään 30 min, mielellään 60 min joka päivä. Erilaiset pelit, hiihto. Kävellen tai pyöräillen kouluun! 6 / 9
7 5.4 C-juniorit (13-14v) Henkilökohtaiset tavoitteet selventyvät. Tavoitteellinen harjoittelu huippuurheilun suuntaan alkaa. Parhaiden pelaaminen ikäluokkaa vanhempien. Harrastajasta kanssa/aikuisten joukkueissa. Valmennus : 2 valmentajaa (I tai II -taso + tekniikkakoulun kertaaminen siirryttäessä kuudella pelaamiseen). TYTÖT: 3 lajiharjoitusta viikossa á 1,5 tuntia. Oheisharjoittelua 2-3 x 1 h. Muuta liikuntaa päivittäin. POJAT: 3 lajiharjoitusta viikossa á 1,5 tuntia. Oheisharjoittelua 2 x 1h/vko (ellei tukevaa lajia rinnalla). Muuta liikuntaa päivittäin/toinen laji mielellään yleisurheilu (hypyt, heitot, pikajuoksut). Kahdella/yhdellä passarilla pelaaminen. Ykköshyökkäysten opettelu (pojat). Yhden jalan ponnistuksella hyökkääminen osaksi tyttöjen hyökkäyspelaamista.hyppyleijan opettelu. Pallottoman pelaajan liikkuminen. NOPEUS: juoksunopeus (liike- ja reaktio nopeus), käden liikenopeus lajinomainen nopeus (liikkeet torjunnassa, kenttäpuolustuksessa,ponnistuksissa) reaktionopeus näköärsykkeeseen VOIMA: tytöillä voiman kehittymisen herkkyyskausi, perusliikkeet: rinnalleveto, jalkakyykky, ylivedot, leuanveto etc käyttö harjoituksissa perusvoimaharjoittelu nopeusvoimaperiaatteella hyppely- ja loikkaharjoitteet, lihaskestävyys kuntopallonheitot, nopeusvoima harjoittelu hyppelyiden kautta. LIIKKUVUUS: aktiivinen liikkuvuus (rintaranka, lantio, olkanivelet) KESTÄVYYS: lajinomainen lajiharjoittelun kautta, yleinen kestävyys koknaisliikuntamäärän kautta, aerobinen harjoittelu 7 / 9
8 5.5 B-juniorit (15-16v) LaihLu valmennuksen linjaukset 2012 rev5.doc Poikien lopullinen lajivalinta ja huippuurheilun tavoitteleminen. Parhaiden pelaaminen ikäluokkaa vanhempien kanssa/aikuisten joukkueissa. TYTÖT: 4 lajiharjoitusta viikossa a 1,5 tuntia.oheisharjoittelu 4 h/vko (fysiikka). POJAT: 4 lajiharjoitusta á 1,5 tuntia. Oheisharjoittelu 3 h/vko. Turnausviikolla 3 lajia + 2 oheista (3 h). Kesäisin muita lajeja (mielellään yleisurheilun heitot, hypyt ja pikajuoksu) ja sitä kautta ominaisuuksien monipuolinen kehittäminen. Pojilla yhden passarin järjestelmä ja kolmen metrin hyökkäysen liittäminen pelaamiseen.kierrehyppysyötön opettelu. Vastaanottohyökkäyksen kehittäminen (passi pelaamisen kehittäminen). Vapaa -painoharjoittelu, huoltava voimaharjoittelu LIIKKUVUUS: aktiivinen liikkuvuuspassiivinen liikkuvuus harjoittelu palauttavana (pojilla enemmän kuin tytöillä). KESTÄVYYS: aerobista harjoittelua myös erillisenä yksilöllisyys huomioiden osittain lajiharjoittelun kautta palauttava aerobinen harjoittelu. 5.6 A-juniorit (17-19v) Tyttöjen siirtyminen seuran edustusjoukkueisiin (1-sarja) ja paikan vakiinnuttaminen pelaavassa kokoonpanossa (18-19 vuotiaaana). Poikien pelaaminen seuran tai alueen 1-sarjajoukkueessa. Peliroolien mukainen henkilökohtaista harjoittelua. Oheisharjoittelu 3-4 h viikossa (fysiikka). Tytöt tekevät enemmän kuin pojat. Omatoiminen harjoittelu: 2-4 t/vko (aerobia + lihashuolto) Torjunta -puolustus ja jatkohyökkäyspelin hiominen. Kuutospaikan hyökkäyksen opettelu. YKSILÖIDEN OPETTAMINEN Yksilöllisyys. Tytöillä enemmän voimaharjoittelua kuin pojilla. LIIKKUVUUS: aktiivinen liikkuvuus, palauttava passiivinen venyttely KESTÄVYYS: lajinomainen kestävyys, lajiharjoittelun määrän kautta aerobinen kestävyys palauttavana harjoitteluna, Lenkkeily, uinti, yksilöllisten tarpeiden mukaan 8 / 9
9 6 Harjoitussuunnitelmat 6.1 Vuosisuunnitelma Jokaisen valmentajan tehtävänä on ennen sarjakauden alkua tehdä joukkuekohtainen vuosisuunnitelma. Vuosisuunnitelmassa tulee ilmetä vähintään seuraavat asiat: pääkilpailut ja turnaukset testausviikot mahdolliset tauot fyysisen (ja psyykkisen) harjoittelun painopisteet lajiharjoittelun painopisteet tavoite kaudelle Valmentaja voi toteuttaa vuosisuunnitelmansa joko valmiin vuosisuunnitelmarungon pohjalle tai vapaamuotoisesti. 6.2 Jaksosuunnitelma Jaksosuunnitelma koostuu tulevan 4 viikon tapahtumista. Jaksosuunnitelman voi toteuttaa kirjallisella valmiilla jaksosuunnitelmarungolla tai siihen tulevat tiedot voi informoida muiden tiedotuskanavien kautta (esim. joukkueen omat sivut tai sähköpostilistat). Jaksosuunnitelma eli 4 viikon lukujärjestys tulee kuitenkin olla pelaajien ja vanhempien nähtävillä valmentajan valitseman tiedonvälityksen avulla. 6.3 Harjoitussuunnitelma Valmentaja on velvollinen suunnittelemaan yksittäiset harjoitukset pohtien seuraavanlaisia aiheita : Mikä on harjoituksen keskeinen tavoite? Mitä haluan opettaa ja miten sen opetan? Miten annan palautteen / miten pelaajat voivat mitata oman suorituksen laadun? Miten saan harjoitteista pelinomaisia? 6.4 Testaaminen Testeillä sekä valmentaja että urheilija pystyvät konkreettisesti seuraamaan oikeiden asioiden kehittymistä. Urheilijan testiarvoja tulee verrata hänen omiin aikaisempiin tuloksiin, ei koko ryhmän tuloksiin. Tällöin urheilija pystyy havaitsemaan ja ymmärtämään harjoittelun painopisteet, sekä arvioimaan omaa osaamistaan/kehittymistään näillä osa-aluieilla. Valmentajalla on mahdollisuus arvioida urheilijoiden fyysistä tasoa erilaisten normistojen avulla. Testit voidaan toteutetaan syys- ja kevätkaudella kaikille D-junioreista ylöspäin. Testit voidaan toteuttaa joukkueen sisällä tai erikseen. Joukkueen testitulokset tulee käsitellä yhdessä valmennettavan kanssa testiolosuhteet on pidettävä jokaisella testikerralla mahdollisimman muuttumattomina. Valmentajan tulee ottaa huomioon mahdollisimman tarkasti kaikki testiolosuhteet. Testit tulee suorittaa samassa järjestyksessä joka kerta: pituus/paino nopeustestit (juoksupyrähdykset, loikkasarjat..) voimatestit (kuntopallo tms) kestävyystestit Lähteet : Urheilijan polku käsikirja 2011 (Suomen Lentopalloliitto Pertti Honkanen, Juha Lonnqvist) Littoisten Työväen Urheilijat, valmennuksen linjaukset / 9
LP Kangasala. Seuran valmennuslinjaukset F-B-ikäisille
LP Kangasala Seuran valmennuslinjaukset F-B-ikäisille Joukkueiden yhteistyö kehittyvät ja halukkaat pelaajat mahdollisesti vanhemman ikäluokan treeneihin kokeilemaan ja harjoittelemaan ei varasteta pelaajia
LisätiedotLentopalloilijan harjoittelu
Lentopalloilijan harjoittelu (Juniorista kohti huippu-urheilijaa) Jouni Helenius Karhulan Veikot 26.5.2014 KaVen lentopallo Perinteitä lentopalloseurana on naisten puolella mestaruuksia ja mitaleita, miesten
LisätiedotLittoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset
Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Ikä Lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun suhteen kehittyminen 5-6 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 19-> Laji% 10 10 20 30 40 50 60 70 Fysiikka%
LisätiedotValmennuslinjaus PATRIK OJANIEMI. VAASAN KIISTO Juniorilentopallo
Valmennuslinjaus 2.9.2016 PATRIK OJANIEMI VAASAN KIISTO Juniorilentopallo SISÄLLYSLUETTELO 3 Yleistä 4 Valmennuslinjaus 5 Yleinen malliharjoitus 90 min 6 Yleinen malliharjoituksen fyysinen, tekninen ja
LisätiedotVALMENNUKSEN LINJAUKSET. Littoisten Työväen Urheilijat
VALMENNUKSEN LINJAUKSET Littoisten Työväen Urheilijat 9.8.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2. LAJIN JA FYYSISEN HARJOITTELUN SUHTEEN KEHITTYMINEN... 3 3. FYYSISET OMINAISUUDET JA HERKKYYSKAUDET...
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät
LisätiedotJYVÄSLENTIKSEN VALMENNUKSEN LINJAUKSET
JYVÄSLENTIKSEN VALMENNUKSEN LINJAUKSET Valmennuksen linjaukset laatii valmennuspäällikkö ja niitä päivitetään tarvittaessa. Linjaukset tukevat lasten ja nuorten kehittymistä monipuolisesti ja mahdollistavat
LisätiedotEtelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin
LisätiedotTeema / Ikävuodet Iso tavoite
Teema / Ikävuodet 4 6 7 9 10 12 13 15 Iso tavoite Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen on hauskaa. Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen
LisätiedotTaitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan
Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -
LisätiedotVoimaharjoittelu. Muista harjoittelussa:
Voimaharjoittelu Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen voimaharjoittelu luo perustan myöhemmälle lisäpainojen kanssa tehtävälle voimaharjoittelulle. Voimaharjoitteita voidaan myös sulavasti sekoittaa lajiharjoittelun
LisätiedotVaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku
Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku 1 Yleistä Seuran urheilutoiminnasta vastaa valmennuspäällikkö yhteistyössä vastuuvalmentajien kanssa Seuran joukkueet pelaavat SJL:n sarjoissa ja noudattavat liiton
LisätiedotLepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.
VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus
LisätiedotRangers Ahmat pojat -04
Rangers Ahmat pojat -04 Vanhempainkokous 17.5.2016 Agenda Joukkueen nopea tilanne katsaus ja suunnitelma kaudelle 2016-2017 Ensi kauden valmennuskuviot Kesävuorot ja harjoittelu Miten edetään? Ahmat kaudella
LisätiedotLEPPÄVIRRAN VIRI VALMENNUKSEN TAVOITTEET IKÄRYHMITTÄIN LENTOPALLO
Yleistä: Jokaisen vastuu valmentajan tulee olla vähintään käynyt aloittavan ohjaajan koulutuksen ja tekniikkakoulutuksen. Jokaisella ryhmällä tulisi olla vähintäänkin vakituinen varavalmentaja, mielellään
LisätiedotHerkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin
LisätiedotJuoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016
Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n
LisätiedotPELAAJAPOLKU E1 - D2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA
LisätiedotTaito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot
Taito Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Yleistaidot ovat perusta lajitaitojen oppimiselle. Yleistaitojen monipuolinen harjoittelu takaa lajitaitojen nopeamman ja paremman oppimisen. Ensin pitää opettaa
LisätiedotSPL Taitavuus / Leikkimaailma
Lasten ja nuorten fyysinen harjoittelu NOPEA, TAITAVA, KETTERÄ SPL Taitavuus / Leikkimaailma SPL/ Aika ja paikka Fyysinen Taitava, ketterä, nopea Jalkapallo on monipuolinen laji, jolla voidaan kehittää
LisätiedotMaalivahtiharjoittelu PK-35. Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun
Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun. 02-03 04-05 06-08 Kausisuunnitelma 2016-2017 Maalivahtiharjoittelu eri ikäluokissa Taktinen harjoittelu Tekninen harjoittelu Fyysiset ominaisuudet Psyykkiset valmiudet
LisätiedotNousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön
Lisätiedot256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN
256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi
LisätiedotPERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset
SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO
LisätiedotLiiketaitoharjoittelu. Jussi Räikkä , Salo
Liiketaitoharjoittelu koripallossa Jussi Räikkä 14.12.2011, Salo Valmennuksen kehä Osaan ratkaista pelitilanteita 1-2 peli-kaverin kanssa Minulla on keinot, miten voitan 1vs.1 tilanteita Peli- ja ajattelutaidot
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
LisätiedotNOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA
NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0
LisätiedotValmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa
Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa Yleistä Valmennuksen kokonaissuunnitelma on tarkoitettu ohjeeksi seuraan tulevalle valmentajalle ja nykyisille valmentajille. Tämä suunnitelma on hyväksytetty
LisätiedotINNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ
INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ Olli Cajan Ski Sport Finland Training Center Santasport 2015- Ski Slopestyle ja Ski Half Pipe maajoukkueen päävalmentaja 2012-2015 OC Taito 2014- Taitoc-konseptin kehittäminen ja
LisätiedotK3 ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY
K3 ryhmä 2016-2017 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K3 ryhmä Kilparyhmä K3 on kilparyhmä, johon noustaan kehitysryhmästä taitojen ollessa riittävällä tasolla kilparyhmään siirtymiseksi. Tässä ryhmässä luistelijoille
LisätiedotUrheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu
Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi
LisätiedotHarjoittelu
Harjoittelu 11.4.2016 1 Harjoittelu Lajiharjoittelu vs muu harjoittelu Määrä Laatu Tarkoituksenmukaisuus Muu harjoittelu tukee lajiharjoittelua ja siinä tarvittavia ominaisuuksia sekä luo edellytyksiä
LisätiedotMuiden urheilulajien tavoin voidaan moukarinheitossakin erotella jo melko aikaisessa vaiheessa (n.12-15 v) lajiin lahjakkaat heittäjät.
Moukarinheittäjätyyppi Muiden urheilulajien tavoin voidaan moukarinheitossakin erotella jo melko aikaisessa vaiheessa (n.12-15 v) lajiin lahjakkaat heittäjät. Lahjakkaalla moukarinheittäjällä tulee olla:
LisätiedotLuistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat
ValmennuksenLinjaus Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat Hauska tapa tutustua luisteluun/lajiin kevät-syyskaudella. Erillaisten ratojen, leikkien, pelien muodossa. Mahdollisuus siirtyä jo olemassa olevaan
LisätiedotKoripalloilijan nopeusharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Koripalloilijan nopeusharjoittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Parikeskustelu Mitä koripalloilijan nopeusharjoittelu on sinulle käytännössä? 368 - Työkalu nopeusharjoitteluun Toiminnallisen nopeusharjoittelun
LisätiedotLAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA
LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA VALMENNETTAVIA VUOSIEN VARRELTA Juoksu: Erika Tapio (-76) 800m 2.06 Jouni Haatainen (-76) 800m 1.47 400m 47,80 3000m 8.45 Kalle Keskipoikela
LisätiedotTAMPERE UNITED G6. KAUSISUUNNITELMA Tutustu palloon, rakastu lajiin
TAMPERE UNITED G6 KAUSISUUNNITELMA Tutustu palloon, rakastu lajiin G6 Tutustu lajiin, rakastu palloon Tekniset: -Pallonkäsittely jalan eri osilla molemmilla jaloilla HUOM! Vaikka jokaisella harjoituskerralla
LisätiedotVihdin Taitoluistelijat ry
2015-2016 Vihdin Taitoluistelijat ry K3 ryhmä Kilparyhmä K3 (6-9 v) Kilparyhmä K3 on kilparyhmä, johon noustaan kehitysryhmästä taitojen ollessa riittävällä tasolla kilparyhmään siirtymiseksi. Tässä ryhmässä
LisätiedotVoimaharjoittelun rytmitys nuorella kiekonheittäjällä
Voimaharjoittelun rytmitys nuorella kiekonheittäjällä Nuorten voimaharjoittelu seminaari 20.10.2009 Tanja Komulainen kiekonheittäjä liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Nuoren kiekonheittäjän voimaharjoittelun
LisätiedotNuppuBic 6-8 / Vuosisuunnitelma
NuppuBic 6-8 / Vuosisuunnitelma Syksy Liikkumisen perustaidot: Kävelyt (päkiä, kyykky, voimistelu), voimistelujuoksu + juokseminen, laukkaaminen (sivulaukka + eteenlaukka), karhukävelyt, rapukävelyt, kiipeilyt
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA
LisätiedotHARJOITUSUUNNITELMAT
HARJOITUSUUNNITELMAT Master plan = pitkän tähtäimen suunnitelma Esim. Olympialaiset 2020 Välitavoitteet Vuosisuunnitelma / Kausisuunnitelma Edellisen/edellisten vuosien pohjalta Mikä on harjoittelun iso
LisätiedotRoad Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008
Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden
LisätiedotPELAAJAPOLKU F1 - E2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE
LisätiedotNuoren urheilijan voimaharjoittelu
Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma
LisätiedotValmennuslinja. Salon Uimarit
Valmennuslinja Salon Uimarit Harjoittelun osa-alueet Taso 4 Nopeuskestävyys Huippuvaihe Henkilökohtainen tavoite ÄLYKÄS URHEILIJA TIETÄÄ JA TUNTEE Psyykkinen kasvu Tunteiden hallinta Kilpailuun valmistautuminen
LisätiedotUrapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu
Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu 22.11.2014 Ikäryhmäkohtainen tavoitetaso - kilpailutoiminta 18 vuotta Junioreiden Euroopan Mestaruuskilpailut (140 cm +, Vaativa B +, CIC 1*) vs Aloitusikä n
LisätiedotKesäharjoittelu 2014 KJT D02. Harjoituspäiväkirja
säharjoittelu 2014 Harjoituspäiväkirja KJT D02 laajat ja perheet: On tärkeää että nuori liikkuu myös kesällä monipuolisesti ja riittävästi. psen on myös hyvä oppia huolehtimaan riittävästä ja monipuolisesta
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotURHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ!
URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! Mika Salminen 30.1.2011 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN OPPIMINEN, OPETTAMINEN LIIKUNTAKÄRPÄNEN ISKEE!! Herkkyyskausivalmennuksen lisäksi juniorivalmennuksen yksi tärkeimmistä
LisätiedotHyvä harjoittelu seminaarit 2009
Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus
LisätiedotErgo Selkäklinikka. Petteri Koski
Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team
LisätiedotD VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI
Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi
LisätiedotVoima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?
Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus
Lisätiedot3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET
3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET Valmentajalla pitää olla näkemys siitä, mitä taitoja pelaajan pitää oppia ja omaksua ja minkä ikäisenä. Lasten kehityskäyrä kulkee yksilöillä eri tavalla. Toinen oppii
LisätiedotEVU Ikävuodet / Teema Luistelu koulu 3-6v G-Juniori F-Juniori E-Juniori
EVU Ikävuodet / Teema Luistelu koulu 3-6v G-Juniori F-Juniori E-Juniori Urheilijaprofiili Valmennus Kiekkokoululainen 3-6v - Leijona-kiekkokouluohjaajia - Yksi ohjaaja/6 kiekkokoululaista - SJL:n Leijonakiekkokouluohjelma
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,
LisätiedotKILPA- JA HUIPPUTENNIS SEUROISSA SEURAFOORUMI
KILPA- JA HUIPPUTENNIS SEUROISSA SEURAFOORUMI 26.7.2018 1. LASTEN URHEILU JA TENNIS SEUROISSA U12 2. NUORTEN URHEILU JA TENNIS SEUROISSA U18 3. VALMENNUS 4. URHEILULLISUUS KILPAILEMINEN Seuroissa noin
LisätiedotLuku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua
Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi
LisätiedotHarjoittelun painopistealueet
Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin
LisätiedotPELAAJAPOLKU D1 - C2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA
LisätiedotKuvaa ei voi näyttää. EBT C04-05 R1 OHEISHARJOITTELUSTA JA OHJEITA KAUDELLE
Kuvaa ei voi näyttää. EBT C04-05 R1 OHEISHARJOITTELUSTA JA OHJEITA KAUDELLE 2017-2018 OHEISHARJOITTELU NS FYSIIKKATREENIT OHEISHARJOITTELU PIDETÄÄN AINA SALITREENIEN OHESSA SE ON OLENNAINEN OSA TAVOITTEELLISTA
LisätiedotNokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016
Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita
LisätiedotTAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3
TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten
LisätiedotSavonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8.2014
Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8. Viikko:23 Kova Maanantai 2.6 Tiistai 3.6 Keskiviikko4.6 Torstai 5.6 Perjantai 6.6 Lauantai 7.6 Sunnuntai 8.6 Pihlis 16.30 18.30 POWER POWER POWER POWER POWER
LisätiedotOSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS
OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja
LisätiedotGrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen
GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia
LisätiedotToiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)
Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 5v5 joukkueet (6-9v) Lähtökohdat toiminnan järjestämiselle Lasten valmennus on johdonmukainen prosessi, jossa edetään perusasioiden kautta kohti joukkueena
Lisätiedot18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela
Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha
LisätiedotTaustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!
Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan
LisätiedotF-, E- ja D-tytöt Yleisesti valmennuksestaja ja treenamisesta Mitä ja miten salilla tehdään
F-, E- ja D-tytöt Yleisesti valmennuksestaja ja treenamisesta Mitä ja miten salilla tehdään JP Laamanen / E-tytöt ONNEKSI OLKOON 1. Olette valinneet teknisesti HAASTAVAN lajin lapsellenne 2. Lapsenne ovat
LisätiedotUrheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman
Urheilutoimintalinjaus Valmennuspäällikkö Niklas Lundman Urheilutoimintalinjaus 2009-2010 Kaarinan Kiekko-Pojat Kaarinan Kiekko-Pojat on Kaarinalainen jääkiekon kasvattajaseura, joka tarjoaa alueen lapsille
LisätiedotKausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY
Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1 K1 ryhmässä luistelevat ovat iältään vähintään 10 vuotiaita Valmenus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta,
LisätiedotLiiketaidoista lajitaitoihin
Liiketaidoista lajitaitoihin Nuorisovalmennusseminaari 2014 Petka Lehtinen Sisältö 1. Miksi liiketaitoharjoittelua 2. Liiketaidot 3. Milloin ja miten? 4. Mistä lisätietoa? 5. Ajatuksia ja malleja käytännön
LisätiedotYou can't climb the ladder of success with your hands in your pocket. - Arnold Schwarzenegger DISKOS B OT-OHJELMA VKO 26-30
You can't climb the ladder of success with your hands in your pocket - Arnold Schwarzenegger DISKOS B OT-OHJELMA VKO 26-30 Yleisiä ohjeita harjoitteluun Tee kaikki ohjelmaan merkityt harjoitteet huolella.
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotValmennuksen käsikirja 2014 SBC Levi ry 31.08.2014
Valmennuksen käsikirja 2014 SBC Levi ry 31.08.2014 SBC Levin pelaajapolku Valmentajien ja ohjaajien tehtävänä lajivalmennuksen lisäksi on toimia omalla esimerkillään roolimallina lajin harrastajille.
LisätiedotToiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)
Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 5v5 joukkueet (6-9v) Lähtökohdat toiminnan järjestämiselle Lasten valmennus on suunnitelmallinen prosessi perusasioiden kautta kohti joukkueena pelaamisen
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu ja arviointi
Harjoittelun suunnittelu ja arviointi KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien
LisätiedotPELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2
PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 HARJOITUSRYHMÄT KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA => 8+1 PELAAJAA/JOUKKUE
LisätiedotPELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU C1 - B KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO KILPAJOUKKUEET HARRASTEJOUKKUEET VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VALMENNUS VAT/JVK/NVK KILPAILULLINEN
LisätiedotVALMENNUSLINJAUS JUNIORIJALKAPALLO
VALMENNUSLINJAUS JUNIORIJALKAPALLO Toiminnan tavoitteet ja vastuut Juniorijalkapallotoiminnan päätavoite Tarjota kaikille Äänekosken lapsille ja nuorille mielekästä ja samalla kasvattavaa liikuntatoimintaa.
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotPIRKAT PELAAJAPOLKU. Mikko Kivioja PIRKKALAN PIRKAT RY
PIRKAT PELAAJAPOLKU Mikko Kivioja PIRKKALAN PIRKAT RY Sisällysluettelo 1. Pirkkalan Pirkat ry... 2 2. pirkat pelaajapolku... 3 2.1 Pelaajapolun sisällöt... 4 2.1.1 G- ja F-juniorit... 5 2.1.2 D-juniorit...
LisätiedotPelicans SB Pelaajapolku
Pelicans SB Pelaajapolku TOSISSAAN MUTTA EI TOTISENA ilolla ja tsempillä kohti tavoitetta Pelicans SB:n pelaajapolku HARRASTETASO KILPAURHEILUTASO Kerhotoiminta 5-6 v G-JUN. 7v C-JUN. 14-15v Kerhotoiminta
LisätiedotAC Kajaani valmennuslinja 2017
ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja
LisätiedotKESTOVOIMAHARJOITUS (KV)
KESTOVOIMAHARJOITUS (KV) VERRYTTELY JA VENYTTELY 1. SYVÄKYYKKY VARPAILLE NOUSTEN 15 X 40-60 kg 2. NISKAN TAKAA TYÖNTÖ 15 X 15-35 kg 3. ISTUMAAN NOUSU KIERTÄEN 15 X 5-10 kg 4. SIVUKYYKKY 15 X 20-30 kg 5.
LisätiedotKOULUTUSPALAUTE. Suomen Judoliitto Kouluttaa. Koulutuksen nimi: Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa. huono hyvä. Mikä oli parasta?
KOULUTUSPALAUTE Suomen Judoliitto Kouluttaa Koulutuksen nimi: Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa Kouluttaja(t): Aika: Paikka: huono hyvä ETUKÄTEISINFO KOULUTUSPAIKKA KOULUTUKSEN HINTA KOULUTUKSEN
LisätiedotKAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1
KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU 14.4.2011 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1 SUUNNITELMALLISUUS TEHTÄVÄ: Mitä asioita tulee huomioida joukkueen kausisuunnitelmaa tehtäessä? VALMENTAMALLA VAI VAHINGOSSA?
LisätiedotNuorten Liiketaitoharjoittelu
Nuorten Liiketaitoharjoittelu Käytännön harjoitus Suomen Palloliitto Koulutuskiertue 2010 1.LIIKETAITO: VALMIUSASENTO TAVOITE: Valmiusasento, josta liike tapahtuu mihin tahansa suuntaan mahdollisimman
LisätiedotMODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET
MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET Mitä tarkoi*aa oikeanlainen voima ja nopeus pöytätenniksessä Fysiikkaharjoi*elun ydinkohdat Pelaajan fyysiset ominaisuudet Voiman eri osa- alueet Voimaharjoi*elu
LisätiedotNuoren urheilijan voimaharjoittelu
Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon
LisätiedotArvoisat ohjaajat ja valmentajat
Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Tämä on saatekirje SUL Seurapalveluiden nuorisovalmennusryhmäkyselyyn. Jos sinä olet nuorisovalmennusryhmän vastuuvalmentaja, toivomme sinun vastaavan kyselyyn. Kyselystä
LisätiedotFyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena
Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena Harri M. Hakkarainen Lääketieteen Lisensiaatti Liikuntatieteen maisteri Valmentaja Omaa taustaa Omat lajit: Yleisurheilu, jääkiekko, jalkapallo,
Lisätiedot1. TOIMINTA-AJATUS 3. 2. JOUKKUEENJOHTO 5 2.1 Joukkueenjohtaja 5 2.2 Huoltaja 5
SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 3 2. JOUKKUEENJOHTO 5 2.1 Joukkueenjohtaja 5 2.2 Huoltaja 5 3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET 6 3.1 Kasvatukselliset tavoitteet 6 3.2 Koulutustavoitteet 7 3.2.1 Koripallokoulu,
LisätiedotToiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v)
Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v) E10-D13 ikäluokkien valmennus JyPK:ssa JyPK:ssa valmennus on valmennuslinjan ohjaama prosessi perusasioiden kautta kohti joukkueena
LisätiedotVPS-JUNIORIT ry. VALMENNUSLINJA
VPS-JUNIORIT ry. VALMENNUSLINJA VPS VALMENNUSLINJAN SISÄLTÖ KOKONAISVALTAINEN JA YKSILÖKESKEINEN VALMENTAMINEN VPS:SSA PELAAJAKEHITYKSEN TAVOITTEET IKÄKAUSIKOHTAINEN HARJOITTELU JA PAINOPISTEALUEET VPS
LisätiedotFC WILD VALMENNUSLINJA 2015 U 8-9
FC WILD VALMENNUSLINJA 2015 U 8-9 Liikunnan terveysvaikutus on suuri Monipuolinen liikunta on pohjana myös huippu-urheilulle. Liikunnan määrän on oltava suuri! Viikon yhteismäärä 11 v asti noin 14 tuntia
LisätiedotKEVÄÄN HARJOITUSAJAT
KEVÄÄN HARJOITUSAJAT 1.1-31.5.2017 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 18:00-19:00
LisätiedotKilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen
Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja
Lisätiedot