Suomen metsäkeskus Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma. Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma Markku Remes
|
|
- Ismo Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma Markku Remes
2 2 Sisällys 1 Taustaa. 3 2 Tavoitteet ja painopisteet Metsätalouden kannattavuus Taimikonhoidon lisääminen Metsätuhoriskien hallinta Suometsien hoito Koulutus Viestintä Ohjelman koordinointi ja toteutus illa Resurssit, rahoitus ja hanketoiminta Toiminta valtionavulla Ulkopuolinen rahoitus ja hanketoiminta Aikataulu ja tulostavoitteet. 18
3 3 1 Taustaa Suomen metsissä on valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI 11) mukaan 2,4 miljardia kuutiometriä puuta. Puuston vuotuinen kasvu on 105,5 miljoonaa kuutiometriä. Metsien ikäluokkarakenteen ja ilmastonmuutoksen vuoksi puuston määrä ja kasvu lisääntyvät myös seuraavien vuosikymmenten aikana. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan puuntuotannon metsämaalle laskettu suurin kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymän runkotilavuus on tällä hetkellä 81 miljoonaa kuutiometriä. Kestävä hakkuumahdollisuus lisääntyy 86 miljoonaan kuutiometriin jo ensi vuosikymmenen aikana, joten Kansallisen metsästrategian 2025 asettama tavoite 80 miljoonan kuutiometrin runkopuun hakkuista on mahdollinen. Tavoitteen saavuttaminen kuitenkin edellyttää, että metsiä hoidetaan nykyistä tehokkaammin, metsänomistajat ovat motivoituneita myymään puuta, puumarkkinat toimivat hyvin ja metsäteollisuus toteuttaa merkittäviltä osin Suomeen suunnitellut investoinnit. Metsänhoidon suurimpia haasteita ovat lisääntyneet taimikonhoitorästit ja nuorten kasvatusmetsien liian vähäiset harvennushakkuut. Kansallisen metsästrategian mukaan julkisen sektorin tulee auttaa luomaan Suomeen kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuvalle liiketoiminnalle. Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma toteuttaa tavoitetta järjestämällä koulutusta sekä edistämällä verkosta löytyvän oppimateriaalin jakelua metsäalan toimijoille, metsänomistajille ja yrittäjille. Kansallisessa metsästrategiassa edellytetään, että metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat. Asiantuntijaohjelma toteuttaa tavoitetta tekemällä monipuolisesti yhteistyötä muun muassa Luken, yliopistojen, metsäteollisuuden ja metsänomistajien etujärjestöjen kanssa. Yhteistyöllä voidaan hyödyntää Suomen metsäkeskuksen ja Luken inventoimia metsävaroja aiempaa tehokkaammin. Ilmastonmuutosten metsille aiheuttamien riskien vähentäminen edellyttää myös tiedonvaihtoa Metsäkeskuksen, Luken ja muiden tutkimuslaitosten välillä. Yhteistyöllä tehostetaan myös Metsäkeskukselle säädöksissä asetettuja metsätuhojen valvontaan ja estämiseen liittyviä velvoitteita. Asiantuntijaohjelmalla edistetään kansallisen metsästrategian tavoitetta, jonka mukaan metsät ovat taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä, aktiivisessa käytössä. Suurimpia haasteita ovat lisääntyneet taimikonhoitorästit ja nuorten kasvatusmetsien vähäiset harvennushakkuut.
4 4 2 Tavoitteet ja painopisteet Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelman tavoitteet ovat yhteneväiset Suomen metsäkeskuksen strategian kanssa. Asiantuntijaohjelma toteuttaa selvästi Metsäkeskuksen yhteiskunnallista visiota: ohjelman mukainen työskentely lisää selvästi metsien käyttöä ja lisää suomalaisten hyvinvointia. Ohjelman toteuttamisen läpileikkaavana ajatuksena on metsien hoidon ja käytön taloudellisen kannattavuuden lisääminen. Taloudellinen kannattavuus on nostettu keskeiseen rooliin myös maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteissa ohjelmakauden aikana. Ohjelma toteuttaa ensiaskelia myös kansallisen metsästrategian tavoitteesta, jossa resurssitehokkuus on keskeisellä sijalla. Ohjelmassa otetaan huomioon asiakkaiden tarpeet. Pyrimme asiakasta kuunnellen, mutta aloitteellisesti edistämään metsien käyttöä. Oman henkilöstömme tietotaitoa kohottamalla saavutamme aseman, jolloin olemme haluttu yhteistyökumppani. Toteutamme asiantuntijaohjelmaa yhteistyökumppaneidemme kanssa, jolloin voimme saavuttaa paremmat tulokset kuin toimimalla yksin. Asiantuntijaohjelmalla lisätään Metsäkeskuksen oman henkilöstön, metsänomistajien, yritysten ja yhteisöjen sekä sidosryhmien asiantuntemusta metsänhoidossa ja metsätuhoissa sekä saadaan jo olemassa oleva tieto mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Asiantuntijaohjelmalla lisätään myös Metsäkeskuksen ja metsänhoitoon liittyvien asioiden näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Asiantuntijaohjelmassa on neljä painopistealuetta: metsätalouden kannattavuus, taimikonhoidon lisääminen, metsätuhoriskien hallinta ja suometsien hoito.
5 5 Tavoitteena on alentaa uudistamisen ja taimikonhoidon kustannuksia oikealla ajoituksella ja menetelmien kehittämisellä.
6 6 2.1 Metsätalouden kannattavuus Asiantuntijaohjelman tavoitteena on antaa metsäammattilaisille, metsänomistajille ja sidosryhmille lisätietoa metsätalouden kannattavuudesta. Metsäkeskuksen neuvontatyössä olevan henkilöstön tulee ohjelmakauden aikana saada riittävät valmiudet perustella metsänhoidollisten töiden taloudellinen kannattavuus asiakkaillemme. Metsäammattilaisten pitää myös osata perustella eri kasvatus- ja uudistushakkuumenetelmien valinta sekä hakkuiden oikea ajoittaminen. Neuvontatyössä on tärkeää ottaa huomioon metsänomistajien tarpeet. Kannattavuuslaskennassa on keskeisessä osassa uudistamiseen ja taimikonhoitoon liittyvien menetelmien ja erilaisten hakkuutapojen vertailu. Tavoitteena on alentaa uudistamisen ja taimikonhoidon kustannuksia oikeaan aikaan sijoittuvalla hoidolla sekä kehittämällä nykyisiä uudistamis- ja taimikonhoitomenetelmiä. Koneellisen työn soveltuvuus ja kannattavuus uudistamiseen ja taimikonhoitoon on yhtenä tarkastelun kohteena. Kannattavuustarkasteluissa on keskeisellä sijalla myös metsänhoitotöiden ja hakkuiden laadunhallinta, jota voidaan kehittää muun muassa maanmuokkauksen, istutuksen ja taimikonhoidon omavalvonnalla. Metsäkeskuksen ja Luken Omavalvonnalla laatua ja tehokkuutta metsänhoitotöihin -hankkeen tulosten mukaisesti kaikkien toimijoiden tulee kehittää sähköisiä järjestelmiä niin, että tieto voidaan tallentaa jo maastossa sähköisesti ja siirtää suoraan toimijan omaan järjestelmään ja luovuttaa myös Metsäkeskukselle. Metsäkeskuksen ja toimijoiden järjestelmät tarvitsevat vielä kehittämistä, jotta työ tapahtuu vaivattomasti. Omavalvontahankkeesta saadun kokemuksen mukaan suurin este tietojen siirtoon on kuitenkin toimijoiden haluttomuus luovuttaa tietoja eteenpäin. Tavoitteena on, että omavalvonnan lisääntyessä metsänhoitoyhdistykset ja muut toimijat antavat tietoa työn laadusta myös metsänomistajille ja Metsäkeskukselle. Toimijoille korostetaan sitä hyötyä, jota he saavat yhteisessä käytössä olevasta mahdollisimman luotettavasta metsätiedosta. Asiantuntijaohjelmassa edistetään myös eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen kannattavuutta kivennäis- ja turv la. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan kasvatushakkuista alle yksi prosentti on eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita. Metsänomistajat ja suuri yleisö haluavat kuitenkin lisätietoa menetelmän soveltuvuudesta, mutta toistaiseksi metsäammattilaisillakin on suhteellisen vähän tietoa asiasta. Asiantuntijaohjelman aikana selkeytetään myös alaan liittyviä käsitteitä. Ulkoiset asiakastoimenpiteet Asiakkaille tehdään koulutustarveselvityksiä, joihin pohjautuen arvioidaan tulevien koulutusten sisältöä ja tarvetta. Koulutustarvekyselyn yhteydessä asiakkailta kysytään heidän toiveitaan oppimateriaalista, jota tulisi löytyä Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Neuvontatyössä on tärkeää huomioida metsänomistajien tarpeet.
7 7 Metsäkeskus järjestää ohjelmakaudella yrittäjille ja toimijoille 15 koulutustilaisuutta metsänhoidon kannattavuudesta yhteistyössä Luken tutkijoiden kanssa. Tilaisuuksista viisi painottuu eri-ikäisrakenteisen metsätalouden menetelmien kannattavuuden arviointiin. Asiantuntijaohjelmalla lisätään metsänhoitotöiden omavalvontaa antamalla metsänomistajille tietoa siitä, että toimijoiden omavalvonnan lisääntyessä työn laatu paranee. Metsänomistajille kerrotaan myös, että heillä on oikeus vaatia omavalvontaa työn suorittajilta. Yhteydenpitoa jatketaan niiden metsänhoitoyhdistysten ja toimijoiden kanssa, jotka ovat olleet mukana Luken ja Metsäkeskuksen toteuttamassa omavalvontahankkeessa. Yhteydenpitoa kaavoittajiin lisätään yhteistyössä johtavan aluekehitysasiantuntijan kanssa, jotta osittaisessa käytönrajoituksessa olevien metsäalueiden tarpeettomia rajoituksia vähennetään. Asiantuntijaohjelman aikana lisätään kaavoitusviranomaisten, metsänomistajien ja muiden sidosryhmien yhteisiä keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, joissa voidaan yhdessä etsiä ratkaisuja esimerkiksi lupamenettelyn keventämiseen ja talousmetsien käytön rajoitusten vähentämiseen. Metsäkeskus koordinoi lisäksi aluekehityshankkeita, joilla turvataan metsätalouden toimintaedellytyksiä. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sisäiset toimenpiteet Metsäkeskuksen toimihenkilöiden valmiuksia kehitetään ohjelmakauden alkuun sijoittuvalla Motti-simulaattorin käyttöön liittyvällä koulutuksella. Verkkosivuille kootaan asiakkaita palvelevaa tietoaineistoa. Metsäkeskuksen intranetin sisältöä kehitetään. Metsäkeskuksen asiantuntijoille annetaan mahdollisuus erikoistua ja kouluttautua mielenkiintonsa mukaan johonkin metsänhoidon erityisteemaan. HR-tiimi rakentaa Metsäkeskuksen organisaatiossa koulutuspolun, jonka avulla henkilöstön osaamista aktiivisesti kehitetään. Palvelutuotteet ja tulokset Metsäkeskuksen verkkosivuja kehitetään siten, että asiakkaat saavat halutessaan riittävät tiedot metsänhoidon kannattavuudesta myös verkkopalvelujen kautta. Koulutusten teemoista löytyy aina tietopaketti verkosta. Eri metsienkäsittelytapojen kannattavuusvertailusta tehdään asiakkaille jaettava esite. Asiantuntijaohjelman avulla etsitään uusia eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyyn soveltuvia kohteita. Niitä käytetään koulutus- ja neuvontatyössä havaintometsinä, jos maanomistaja antaa luvan käsitellä metsiä erirakenteisen käsittelyn menetelmin. Lisäksi seurataan yhteistyössä Luken kanssa niitä eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmällä hakattuja metsiköitä, joista on jo puustotietoja. Käynnistetään EU-rahoitteinen hanke, jonka avulla saadaan eri puolille Suomea tutkimuskäyttöön soveltuvia käytännön metsätaloutta palvelevia eri-ikäisrakenteisen metsienkäsittelyn kohteita.
8 8 2.2 Taimikonhoidon lisääminen Asiantuntijaohjelman tavoitteena on lisätä taimikonhoitotöitä koko maassa. Kiireellistä hoitoa tarvitsevien taimikoiden ja riukumetsien määrä on pysynyt viime vuosina 1,6 miljoonassa hehtaarissa mittavasta neuvontatyöstä huolimatta. Asiantuntijaohjelman tavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoa taimikon varhaishoidon merkityksestä metsän tulevalle kehitykselle. Ulkoiset asiakastoimenpiteet Metsäkeskus järjestää yhdessä Luken kanssa ohjelmakaudella 10 yhden päivän mittaista sisä- ja maastokoulutusten yhdistelmäkoulutusta Road show -kiertueena. Tilaisuuksia järjestetään kaikilla illa. Asiantuntijaohjelmalla pyritään valtakunnallisella ja alueellisella viestinnällä sekä koulutustilaisuuksien avulla vaikuttamaan siihen, että toimijat ja metsänomistajat luovuttavat omavalvontatyön tulokset myös Metsäkeskuksen Aarni-metsävaratietojärjestelmään. Metsänomistajille viestitetään myös, että heillä on mahdollisuus vaatia toimijaa luovuttamaan tiedot Metsäkeskuksen ylläpitämään järjestelmään. Metsäkeskuksen asiakas- ja metsäneuvojat pyrkivät neuvontatilanteessa siihen, että asiakas sitoutuu toteuttamaan suositusten mukaiset taimikonhoitotyöt. Neuvojilla on taimikonhoitotyön suorittajien yhteystiedot, joten he ohjaavat asiakkaan suoraan palveluntarjoajien luo. Tässä hyödynnetään myös Metsään.fi-palvelun palvelutarjontaa. Asiakkaalle perustellaan työn taloudellinen kannattavuus ja merkitys puuston tulevalle kehitykselle. Taimikonhoidon omavalvontaa edistetään samoilla toimenpiteillä kuin kappaleessa 2.1 Metsätalouden kannattavuus on kuvattu. Sisäiset toimenpiteet Ohjelmalla voidaan lisätä kontakteja metsänhoitotöiden suorittajiin. Siten Metsäkeskuksen asiakas- ja metsäneuvojilla on käytössään aiempaa laajemmat yhteystiedot aktiivisesti metsänhoitotöitä tekevistä toimijoista. Neuvojat voivat näin paremmin tukea asiakasta löytämään sopivan toimijan. Palvelutuotteet ja tulokset Asiantuntijaohjelman mukaisella alueellisella ja valtakunnallisella viestinnällä saadaan asiakkaille tieto tehdyistä taimikonhoitomääristä, työn laadusta ja tulevista hoidon tarpeista. Ajantasaista tietoa saadaan jatkuvasti muun muassa Luken tilastopalvelusta ja Metsäkeskuksen metsätieto- ja tarkastuspalvelujen (META) tarkastuksista kootuista tilastoista. Viestintä tulee toistaa samallakin alueella vähintään kerran vuodessa: asiakkaat vaihtuvat tai heidän mahdollisuutensa toteuttaa työt vaihtelevat eri aikoina. Tavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoa taimikon varhaishoidon merkityksestä. Tietoa hyödynnetään myös sidosryhmätilaisuuksissa, kuten seminaareissa. Omavalvontatyön tulosten saaminen metsänomistajien ja Metsäkeskuksen tietoon parantaa metsänhoitotöiden laatua ja ajantasaistaa metsävaratietoa. Ohjelmakauden aikana taimikonhoidon vuotuisia toteutusmääriä pyritään lisäämään Suomessa 20 prosenttia eli hehtaariin vuodessa. Koneellisesti tehdyn taimikonhoidon osuus myös lisääntyy kauden aikana jonkin verran, mutta nyt tehtävällä työllä pääasiassa vaikutetaan vielä asenneilmapiiriin. Tehdyn työn laatu paranee koulutuksen ja tiedon avulla siten, että vähintään 80 % tehdystä työstä saa hyvän arvosanan. Koneellisen taimikonhoito lisääntynee merkittävästi vasta seuraavan kymmenen vuoden aikana.
9 9 2.3 Metsätuhoriskien hallinta Asiantuntijaohjelman tavoitteena on auttaa metsäalan toimijoita tunnistamaan keskeisimmät metsätuhojen aiheuttajat ja hallitsemaan tuhoriskejä. Riskienhallinnan keskeisimpinä keinoina on metsien käsittely siten, että kasvupaikalla oleva tai uudistettavalle alalle syntyvä puusto säilyy terveenä koko puuston kiertoajan. Tavoitteena on myös estää tuhojen leviäminen. Metsätuhojen torjunnassa otetaan huomioon myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat tarpeet muuttaa ja kehittää nykyisiä metsänhoitomenetelmiä. Ilmastonmuutos lisää tuuli-, lumi, hyönteis- ja sienituhojen riskiä. Riski on erityisen suuri havupuilla. Kuusta viljellään erityisesti itäisessä Suomessa myös puulle luontaisesti soveltumattomille kasvupaikoille, joten tuhoriskit ovat kasvaneet. Kuusen ja männyn juurikääpä leviää erityisesti sulan maan aikana tehtyjen hakkuiden runko- ja juurivaurioiden sekä käsittelemättömien kantopintojen kautta. Juurikääpäriski on kasvanut sulan maan aikana tehtyjen kuusikoiden kasvatushakkuiden lisääntyessä. Ulkoiset asiakastoimenpiteet Metsäkeskus järjestää ohjelmakaudella yhdessä Luken kanssa toimijoille, metsänomistajille ja yrittäjille Suomen metsäkeskuksen alueella vähintään 13 koulutustilaisuutta, joissa käsitellään metsätuhojen tunnistamista, tuhojen ennalta ehkäisyä ja tuhojen yleistä hallintaa. Osa koulutuksista voi painottua myös sulan maan aikana tapahtuvien puunkorjuumenetelmien kehittämiseen. Asiantuntijaohjelmalla edistetään Metsäkeskuksen META-palvelujen toteuttamia lakisääteisiä tehtäviä metsätuhojen torjunnassa sekä valmiusryhmän työtä. Ohjelmalla lisätään toimihenkilöiden asiantuntemusta metsätuhojen hallinnasta sekä lisätään viestinnän, koulutusten ja erilaisten tiedotemateriaalin jakamisen avulla asiakkaiden tietoa tuhoriskeistä ja niiden hallinnasta. Metsäkeskus jatkaa yhteistyötä Luken kanssa muun muassa kirjanpainajaseuranta- sekä tähtikudospistiäisseurantahankkeissa. Lisäksi Metsäkeskus auttaa Lukea kuusen mustakoron yleistymiseen liittyvässä tutkimuksessa. Metsätuhoista ja niiden hallinnasta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsienkäsittelyyn kootaan tietoaineisto, joka on ladattavissa Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Metsätietoaineistoja käytetään metsien lumija tuulituhoriskialttiuden kartoituksessa yhteistyössä sähköverkkoyhtiöiden kanssa. Metsäkeskus tiedottaa Luken kanssa ajankohtaisista metsätuhoista medialle ja asiakkaille. Metsäkeskuksessa tiedotemateriaalista vastaavat metsätuhojen asiantuntijat sekä valtakunnallinen ja alueellisten valmiusryhmien jäsenet. Hirvieläintuhoista tiedotetaan yhdessä Luken ja Metsäkeskuksen METAn kanssa. Metsäkeskuksen edustaja huolehtii alueellisissa riistaneuvostoissa siitä, että sidosryhmät ymmärtävät hirvituhojen merkityksen metsätaloudelle; hirvi on merkittävin yksittäinen metsätuhojen aiheuttaja. Asiantuntijaohjelmalla korostetaan asiakkaille juurikäävän torjunnan merkitystä. Juurikäävän torjunnan merkitystä metsien terveydelle korostetaan myös keväällä 2015 järjestettävien Kemera-koulutusten yhteydessä. Sisäiset toimenpiteet Asiantuntijaohjelmalla tuetaan METAn työn vaikuttavuutta korostamalla metsänomistajille ja toimijoille tuhoilmoitusten tekemisen tärkeyttä. Palvelutuotteet ja tulokset Metsäkeskus tuottaa yhdessä Luken kanssa metsätuhoesitteitä ja verkossa jaettavaa materiaalia. Metsäkeskus tuottaa aluekehityshankkeen avulla metsätietoaineistoa, jonka avulla toimijat saavat tarkkaa tietoa tuuli- ja lumituhoille alttiista puustosta. Sähköntoimittajat, tie- ja rataverkostosta vastaavat ja hakkuita toteuttavat toimijat voivat ennustaa metsätietoaineiston perusteella tulevat riskikohteet 5 10 vuoden ajalta. Metsätuhojen torjunnassa otetaan huomioon myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat tarpeet
10 10 Ojitettujen soiden osuus Suomen metsämaasta ja metsämaan puustosta on lähes neljännes.
11 Suometsien hoito Ojitettujen soiden osuus Suomen metsämaasta ja metsämaan puustosta on lähes neljännes. Suometsistä jo reilut seitsemän prosenttia on uudistuskypsässä iässä. Puustoa hyödynnetään kuitenkin suhteessa vähemmän kuin kivennäismaiden puustoja. Asiantuntijaohjelman tavoitteena on lisätä suometsien puuston käyttöä suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle sekä ehkäistä vesistöhaittojen syntyminen ojituksen ja ravinnetalouden hoitamisen yhteydessä. Suometsien hoitoon ja maanmuokkaukseen liittyvä vesitalouden järjestely toteutetaan myös luonnonhoidon asiantuntijaohjelman Metsälakiin ja metsänhoitosuosituksiin perustuvan luonnonhoidon kehittäminen -painopistealueen mukaisesti. Asiantuntijaohjelmalla lisätään myös suometsien kokonaisvaltaista hoitoa, jolloin suoalueen ravinnetalous, taimikonhoidot, kasvatushakkuut, kulkuyhteydet ja vesitalous laitetaan samanaikaisesti kuntoon Ulkoiset asiakastoimenpiteet Metsäkeskus järjestää yhteistyössä Luken tutkijoiden kanssa 10 suometsien hoidon koulutusta vuoden 2016 kesän ja syksyn aikana. Koulutukset painottuvat niihin maakuntiin, joissa soiden merkitys metsätaloudelle on suurin. Metsäkeskus järjestää viisi yhdistettyä puunkorjuu- ja tuhkalannoitusnäytöstä, joissa esitellään kokonaisvaltaista suometsien hoitoa. Metsäkeskus edistää tuhkan käytön edistämistä asiantuntijaohjelmaan liittyvällä aluekehityshankkeella. Metsänhoidon asiantuntijat myös neuvottelevat lannoitevalmistajien kanssa, jotta suometsiin soveltuvia terveyslannoitevalmisteita olisi jatkossakin saatavilla. Sisäiset toimenpiteet Asiantuntijaohjelman avulla koulutetaan Metsäkeskuksen henkilöstöä siten, että se tunnistaa metsänkasvatukseen soveltuvat suometsät. Siten ohjelmalla voidaan yhtenäistää Metsäkeskuksen Kemera-säädösten tulkintaa terveyslannoituksen ja kunnostusojituskelpoisuuden osalta. Palvelutuotteet ja tulokset Ohjelmakaudella Metsäkeskus tekee yhteistyössä Luken kanssa koulutusratoja, joissa esitellään suometsien kokonaisvaltaista hoitoa sekä suometsien erityispiirteitä. Suometsistä jo reilut seitsemän prosenttia on uudistuskypsässä iässä.
12 12 3 Koulutus Suomen metsäkeskus järjestää koulutusta kaikilla illa ajankohtaisista asiantuntijaohjelmaan kuuluvista teemoista. Tarpeellinen määrä koulutuspäiviä järjestetään myös ruotsiksi. Koulutukset sovitetaan muiden Metsäkeskuksen asiantuntijaohjelmien sekä koko Metsäkeskuksen tarjoaman koulutuksen sisältöjen kanssa yhteen, jotta Metsäkeskuksen strategiset tavoitteet täyttyvät mahdollisimman hyvin. Asiakkaille lähetetään asiantuntijaohjelmakauden alkuvaiheessa koulutustarvekysely, jonka mukaan tulevia koulutuksia järjestetään eri painopistealueilla. Metsäkeskuksen henkilöstön erityisosaamista hyödynnetään koulutusta järjestettäessä. Sidosryhmien asiantuntijoilla on lisäksi keskeinen rooli kouluttajina sekä koulutuskohteiden valinnassa. Koulutusta koordinoi johtava asiantuntija yhdessä alueellisten asiantuntijoiden kanssa. Koulutus- ja neuvontamateriaalin valmistelevat pääosin asiantuntijat, jotka toimivat myös kouluttajina. Koulutuksen järjestämisessä Metsäkeskuksen HR-tiimin ja koulutussuunnittelijoiden tuki on tärkeää. Yhteistyö elinkeinopalveluiden aluejohtajan ja elinkeinopäällikön sekä metsätieto- ja rahoituspalveluiden henkilöstön kanssa on ensiarvoisen tärkeää, sillä heidän apuaan tarvitaan myös koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Metsänhoidon asiantuntijaohjelman mukainen koulutus käynnistetään toukokuussa yhdessä META-palvelun kanssa järjestettävällä Kemera-koulutuksella. Metsänhoidon ja luonnonhoidon johtavat asiantuntijat valmistelevat koulutusmateriaalin yhdessä METAn kanssa sekä osallistuvat Metsäkeskuksen henkilöstön ja muiden toimijoiden kouluttamiseen. Metsäkeskuksen toimihenkilöiden koulutus jatkuu syksyllä 2015 Metsätalouden kannattavuus -koulutuksella, jota järjestetään myöhemmin myös muille toimijoille. Suomen metsäkeskuksen alueella järjestetään Metsäkeskuksen tulostavoitteiden mukaisesti metsänhoitoon ja metsätuhoihin liittyen vuosittain vähintään 16 koulutustapahtumaa, joihin osallistuu ainakin 800 henkilöä. Koulutustapahtumiin tavoitellaan 50 yritystä. Koulutusten keskeinen sisältö ja ajoitus selviävät taulukoista 1 ja 2.
13 13 Taulukko 1. Yleiset koulutustilaisuudet sidosryhmille ja omalle henkilöstölle. Aihe Kohderyhmä Tavoite Toteuttaminen Ajankohta Rahoitus Uusi Kemera- ja metsälaki Toimijat, yrittäjät ja Metsäkeskuksen oma henkilöstö Uuden Kemera-lainsäädännön hallinta ja metsälain kertaus ja tarkennukset Yksipäiväiset sisä- ja maastokoulutusten yhdistelmät toukokesäkuu 2015 Osanottomaksut Suometsien hoito Toimijat, yrittäjät ja Metsäkeskuksen oma henkilöstö Suometsien hoito ja käsittely, metsänkasvatuskelpoisuus, uudistaminen. Yksipäiväiset sisä- ja maastokoulutusten yhdistelmät kesä 2016 Osanottomaksut Taimikonhoito (varhaishoito ja taimikon harvennus) Toimijat, yrittäjät oma henkilöstö Taimikonhoidon merkitys, kannattavuus, tekniikka Yksipäiväiset sisä- ja maastokoulutusten yhdistelmät: 2016 Osanottomaksut: seminaarisarja yhteistyössä Luken kanssa Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittely Toimijat, yrittäjät oma henkilöstö Kertauskoulutus eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelystä Maastokoulutukset Osanottomaksut Metsätuhot Toimijat, yrittäjät oma henkilöstö Hyönteis,- sieni- ja muiden luonnontuhojen tunnistaminen ja hallinta Yksipäiväinen sisä- ja maastokoulutuksen yhdistelmä Osanottomaksut: Yhteistyössä Luken kanssa Taulukko 2. Metsäkeskuksen oman henkilöstön koulutus. Aihe Kohderyhmä Tavoite Toteuttaminen Ajankohta Rahoitus Uusi Kemera, kouluttaja koulutus Metsänhoidon asiantuntijat, Metan esittelijät Uuden Kemera-lainsäädännön hallinta Yksipäiväinen sisäkoulutus Toukokuu 2015 Valtionapu Uusi Kemera Koko henkilöstö Uuden Kemera-lainsäädännön hallinta Yksipäiväinen sisäkoulutus Toukokesäkuu 2015 Valtionapu Metsätalouden kannattavuus Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijat, METAn esittelijät, neuvontatyötä tekevä muu henkilöstö Henkilöstö osaa vertailla ja perustella metsänhoidollisten töiden tuottavuutta. Motti-simulaattorin hallinta Lync-koulutus, ennakkotehtävät Syksy 2015 Valtionapu Metsätuhot EPAn ja METAn metsätoimi-henkilöt Hyönteis- sieni- ja muiden luonnontuhojen tunnistaminen ja hallinta Yksipäiväinen sisä- ja maastokoulutuksen yhdistelmä 2016 Valtionapu, Luken asiantuntija mukana kouluttamassa Ilmastonmuutos ja metsät EPAn ja METAn metsätoimihenkilöt Ilmastonmuutoksen ja hiilensidonnan mekanismit: vaikutukset puuston kasvuun Yksipäiväinen sisäkoulutus 2016 Valtionapu, Luken asiantuntija mukana kouluttamassa
14 14 4 Viestintä Suomen metsäkeskus pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti ajankohtaisiin asioihin, jotka ovat Metsäkeskuksen strategian mukaisia. Asiantuntijaohjelmat linjaavat viestinnän sisältöjä ja painopistealueita siten, että Metsäkeskuksen viestintä keskittyy niissä valittuihin tärkeisiin teemoihin. Viestinnässä noudatetaan vuosisuunnitelmaa, jonka avulla tietoa voidaan tarjota sopivina ajankohtina. Tuloksellinen viestintä edellyttää tiivistä yhteistyötä Metsäkeskuksen valtakunnallisen viestintätiimin, en viestinnän suunnittelijan, johtavan asiantuntijan, aluejohtajan ja elinkeinopäällikön sekä muiden asiantuntijaohjelmien tiimien välillä. Siten kaikkien asiantuntijaohjelmien aiheet pääsevät mahdollisimman kattavasti esiin Metsäkeskuksen omissa viestintäkanavissa, tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Viestintä on tehokkainta silloin, kun se voidaan luontevasti hoitaa yhdessä sidosryhmien kanssa. Metsäkeskus jatkaa ja kehittää yhteistä viestintää Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Luken kanssa voidaan yhdistää asiantuntemusta esimerkiksi metsätuhoihin, metsävarojen käyttöön ja uusien metsänhoidon menetelmien kehittämiseen liittyvässä viestinnässä. Metsäkeskus tekee yhteistä viestintää ja koulutusta myös Tapio Oy:n ja Tapio Silvan kanssa, jolla on asiantuntemusta esimerkiksi vesiensuojelussa. Muita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi yliopistot, Metsäteho ja MTK. Metsäkeskus.fi-verkkopalvelu, Metsään-lehti, verkkolehti ja uutiskirjeet Sisältöjä kehitetään tukemaan asiantuntijaohjelman sisältöjä. Alueilla tuotetut uutiset ja artikkelit laaditaan ohjelman painopistealueista käsin, vuodenaikaan sovittaen ja tasapainoisesti eri teemojen välillä. Sisällön, kohderyhmän ja tavoiteaikataulun perusteella päätetään sopiva julkaisukanava. Sisältöä tuotetaan kaikilla illa ja huomioidaan maantieteelliset erityispiirteet. Kaikki kanavat hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan mediatiedotteissa tuotettua materiaalia tai muita uutisaiheita. Näin tuotetaan integroitua viestintää, jossa viestien toisto nostaa niiden huomioarvoa. Tiedotusvälineet Johtavalla asiantuntijalla on keskeinen rooli asiantuntijaohjelman sisältöön liittyvässä valtakunnallisessa viestinnässä. Asiantuntijatiimin henkilöstö on erikoistunut johonkin metsänhoidon tai metsätuhojen teemaan. Yhteyshenkilönä ja lisätietojen antajana talosta ulospäin toimii ensisijaisesti johtava asiantuntija. Tämä helpottaa tiedustelujen ohjaamista talon sisällä. Tarvittaessa johtava asiantuntija ohjaa kysymyksen edelleen valitsemalleen taholle. Asiantuntijatiimin henkilökohtaisia ja luottamuksellisia suhteita mediaan ja sidosryhmiin hyödynnetään. Alueelliset asiantuntijat tuntevat parhaiten alueensa tiedotusvälineiden edustajat sekä tekijät, jotka vaikuttavat mahdollisesti tiedon julkaisukynnykseen. Alueellisessa viestinnässä yhteyshenkilönä ja lisätietojen antajana toimii ensisijaisesti alueellinen asiantuntija. Asiantuntijaohjelman kannalta kaikkein tärkeimmät asiat saadaan uutisoitua tehokkaasti järjestämällä tiedotusvälineiden edustajien kanssa mediatapaamisia tai retkiä. Samalla myös Metsäkeskuksen tunnettuus lisääntyy. Tilaisuuksien järjestelyihin perustetaan lyhytaikainen työryhmä, jossa ovat mukana ainakin en viestinnän suunnittelija, johtava asiantuntija ja valtakunnallisen viestintätiimin mediaviestinnästä vastaava asiantuntija. Sosiaalinen media Facebookia käytetään metsänomistajille suunnattuihin viesteihin, Twitteriä ensisijaisesti asiantuntijatietoon ja tiedotusvälineille. LinkedIn sopii sidosryhmäviesteihin. Sosiaalisessa mediassa vahvistetaan ja hyödynnetään muissa kanavissa julkaistuja viestejä. Metsäkeskuksen sosiaalisen median viestejä tuottaa some-ryhmä valtakunnallisen viestinnän ohjauksessa. Lisäksi asiantuntijat voivat käyttää omia henkilökohtaisia sosiaalisen median kanaviaan ja tässä valtakunnallinen viestintä voi antaa tukea. Asiantuntijaohjelman osalta työ aloitetaan kartoittamalla asiantuntijoiden some-osaaminen. Tämän jälkeen luodaan suunnitelma asiantuntijoiden some-näkyvyydelle.
15 15 Tapahtumat Tärkeät teemat tulee ottaa esille kaikissa metsänomistajille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle suunnatuissa tapahtumissa oikealla painotuksella. Metsäkeskuksen viestintä tuottaa valtakunnallisia tapahtumia varten materiaaleja ja tukee järjestelyissä. Alueellisissa ja paikallisissa tapahtumissa työtä tukee viestinnän suunnittelija. Metsäkeskus näkyy tapahtumissa omalla osastollaan, mukana muiden sidosryhmien kanssa yhteisosastoilla tai asiantuntijapuheenvuoroilla. Metsäkeskus toimii yleensä sateenvarjona omien hankkeidensa näkyvyydelle tapahtumissa. Tiedotusmateriaalit Valtakunnallinen viestintätiimi tuottaa valtakunnallisia sähköisiä ja painettuja materiaaleja. Kun tarve uudelle materiaalille todetaan, perustetaan työryhmä materiaalin tuottamista varten. Taulukko 3. Asiantuntijaohjelman viestinnälle asetetaan seuraavia numeerisia vuositavoitteita. Lisäksi tavoitteita on kirjattu valtakunnalliseen viestintäsuunnitelmaan. Pohjoinen Itäinen Läntinen Kaakkoinen Eteläinen Asiantuntijaesiintymiset tapahtumissa (kpl) Yritys- ja sidosryhmätilaisuudet (kpl Mediatiedotteet (kpl) Suorat mediakontaktoinnit: juttuidean tarjoaminen toimittajalle (kpl) Metsäkeskus.fi-blogi: asiantuntijakirjoitukset (kpl) Ohjelman koordinointi ja toteutus illa Asiantuntijaohjelman toteutus ja resurssit suunnitellaan yhdessä EPA- ja META-palvelujen johdon ja ella aluejohtajan, elinkeinopäällikön ja asiantuntijoiden kanssa. Ohjelman asiantuntijat edustavat pääosin tta ja muodostavat asiantuntijaohjelman verkoston. Valtakunnalliset metsätieto- ja tarkastuspalvelut sekä elinkeinopalvelut auttavat ohjelman toteuttamista hallinnoinnissa, toiminnan koordinoinnissa, viestinnässä, koulutuksen toteuttamisessa ja suunnittelussa, hankehallinnossa, tiedon hankinnassa ja tietojärjestelmien kehittämisessä. Asiantuntijaohjelmassa tärkeimmiksi teemoiksi nostetut asiakokonaisuudet huomioidaan alueellisten metsäohjelmien (AMO) valmistelun yhteydessä. Palvelualueen asiantuntijalla on keskeinen rooli asiantuntijaohjelman nivomisessa osaksi niitä. AMOissa otetaan kantaa siihen, miten asiantuntijaohjelmien valtakunnalliset teemat sovitetaan alueellisten erityispiirteiden mukaan. Asiantuntijaohjelmien seurantamittareista keskeisimmät tulee nostaa osaksi AMOjen mittaristoa. AMOjen valmistelu alkaa toukokuussa 2015, kun uudet metsäneuvostot aloittavat toimessaan, ja ne valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä.
16 16 5 Resurssit, rahoitus ja hanketoiminta 5.1 Toiminta valtionavulla Metsänhoidon ja metsätuhojen tehtäviä hoitaa viisi päätoimista Metsäkeskuksen toimihenkilöä vuosittain: johtava asiantuntija ja neljä asiantuntijaa. Jokaiselle elle on nimetty asiantuntija, joka hoitaa asiantuntijatehtävät omalla ellaan. Johtava asiantuntija hoitaa asiantuntijatehtävät ellaan oman valtakunnallisen työnsä ohella. Työaikaa asiantuntijaohjelman toteuttamiseen kuluu lisäksi palvelupäälliköltä, iden aluejohtajilta, elinkeinopäälliköiltä ja tarpeen mukaan muilta Metsäkeskusalueen asiantuntijoilta. Aluejohtajan ja elinkeinopäälliköiden tulee vastata osaltaan ellaan henkilöresurssien ja toiminnan tehokkaasta käytöstä. Asiantuntijatiimin henkilöstön erikoisosaamista hyödynnetään ja kehitetään. Asiantuntijat toimivat valtakunnallisina yhteyshenkilöinä omalla osaamisalueellaan. Metsäkeskuksen lakisääteiset velvoitteet hyönteis- ja sienituhojen ehkäisemisessä sekä haittojen vähentämisessä ovat ensisijaisesti metsätieto- ja tarkastustoiminnon vastuulla. Metsätuhoihin erikoistuneet asiantuntijat antavat ammattiapua METAn henkilöstölle. 5.2 Ulkopuolinen rahoitus ja hanketoiminta Valtionavun ulkopuolista rahoitusta saadaan koulutusten osallistumismaksuista sekä erilaisista hankkeista. Ulkopuolisen rahoituksen osuuden tulee olla Suomen metsäkeskuksen asettamien tulostavoitteiden mukaisesti euroa vuodessa metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelmaan liittyvästä toiminnasta. Ulkopuolisen rahoituksen tulee kattaa 30 prosenttia asiantuntijaohjelman toiminnan kustannuksista. Ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen on kuitenkin vain rajalliset mahdollisuudet. Koulutusten osallistumismaksuista saadaan noin euron tulot. Osallistumismaksut eivät yleensä kata kaikkia valmistelun ja toteutuksen kustannuksia. Siten niistä saaduilla tuloilla ei voida rahoittaa muuta asiantuntijaohjelmaan kuuluvaa toimintaa. Merkittävin valtionavun ulkopuolinen rahoituslähde on Riista-Life -hanke, jonka arvioitu rahoitusosuus on euroa. Lisäksi asiantuntijaohjelmakaudella käynnistettäneen useita EU:n rakennerahaston ja Maaseutuohjelmaan kuuluvia maakunnallisia ja ylimaakunnallisia hankkeita, joiden toteutuksessa Metsäkeskuksella on merkittävä rooli. Siten hankerahoituksella ja koulutusten osallistumismaksuilla päästään asetettuihin tavoitteisiin. Ohjelmakaudella tehdään asiakkaille kyselytutkimus, jonka tulosten perusteella päätetään, aloitetaanko metsänhoitokortin uudistaminen. Luonnonhoidon asiantuntijaohjelmassa aloitetaan kuitenkin luonnonhoitokortin osaamiskoe -palvelutuotteen päivittäminen. Ohjelmakaudella käynnistetään myös mahdollisesti tuhkan hyötykäyttöä edistävä hanke. Asiantuntijaohjelmakauden aikana suunnitellaan toteutettavan ainakin seuraavat taulukossa 4 esitetyt hankkeet.
17 17 Taulukko 4. Asiantuntijaohjelmakaudella toteutettavat hankkeet. Aihe Kohderyhmä Tavoite Totetuttamistapa Riista-LIFE (Wildlife friendly forest management and participatory habitat restorations in boreal regions) Eri-ikäisrakenteisen metsänkäsittelyn havaintoverkko Vierimetsä-hanke Monikäyttömetsien suunnittelu Juurikäävän torjunnan omavalvontahanke Taimikon varhaishoidon kampanja Toteutettavat muut hankkeet Metsänomistajat, toimijat, yrittäjät, oma henkilöstö Metsänomistajat, toimijat, yrittäjät, oma henkilöstö Sähköyhtiöt, toimijat, metsäyhtiöt, yrittäjät, metsänomistat Metsänomistajat, kaavoitusviranomaiset, puutavarayhtiöt Etelä- ja Keski-Suomen metsänomistajat, yrittäjät, toimijat metsänomistajat, toimijat, yrittäjät Metsien käsittely ja soiden ennallistaminen riistalintujen olosuhteiden parantamiseksi yksityismetsissä, demonstraatiokohteet ja mallinnus Luodaan valtakunnallinen havaintoverkosto koulutusta ja neuvontaa varten Vähennetään tuuli- ja lumituhojen aiheuttamia sähkökatkoksia haja-asutusalueilla. Etsitään vuorovaikutteisesti keinoja vähentää kaavoituksen metsien hyödyntämiselle asettamia rajoituksia Juurikäävän torjunan tuottavuus ja laatu paranevat sekä Kemera-työn hallinto kevenee ja tehostuu Taimikonhoidon määrän lisääminen sekä työn tehostaminen ja laadun parantaminen Suomen riistakeskuksen johtama hanke, Metsäkeskus yhteistoiminnassa riistakeskuksen, Luken ja UPM:n kanssa Luke ja metsäkeskus yhdessä etsivät tai perustavat kohteet mittaustietoineen Metsäkeskuksen koordinoima hanke. Metsäkeskuksen johtama hanke, yhteistyössä Luken kanssa Metsäkeskus hallinnoi, toteutetaan Luken ja Koneyrittäjien liiton kanssa Metsäkeskus hallinnoi, toteutetaan yhdessä metsänhoitoyhdistysten, Luken ja Koneyrittäjien liiton kanssa Ajankohta Rahoitus Valtakunnallinen EU-hanke: /vuosi EU-hanke Valtakunnallinen/ alueellinen EU-hanke: /alue EU-hanke, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma MMM/EU-hanke EU-hanke, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
18 18 6 Aikataulu ja tulostavoitteet Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma toteutetaan Asiantuntijaohjelman aikana käynnistyneiden hankkeiden toteutusaika voi jatkua myös ohjelmakauden päättymisen jälkeen. Taulukko 5. Metsänhoidon ja metsätuhojen vuosisuunnitelma Yhteensä Pohjoinen Itäinen Läntinen Kaakkoinen Eteläinen Ulkopuolinen rahoitus (euroa/vuosi) Ulkopuolinen rahoitus (% ohjelman budjetista) Koulutustapahtumat (kpl) Koulutustapahtumat (osallistuneet metsänomistajat) Koulutustapahtumat (osallistuneet yritykset) Asiantuntijaesiintymiset (kpl) Yritys- ja sidosryhmätapaamiset (kpl) Media-artikkelit (kpl) Media- ja some-esiintymiset, kuten haastattelut ja kommentit (kpl) Palaute tilaisuuksista (1 5) Ohjelmakohtaisia tavoite-, tulos- ja vaikuttavuusmittareita
19
Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat
Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus
LisätiedotSuomen metsäkeskus Luonnonhoidon asiantuntijaohjelma. Luonnonhoidon asiantuntijaohjelma. 10.4.2015 31.3.2019 Matti Seppälä
1 Luonnonhoidon asiantuntijaohjelma 10.4.2015 31.3.2019 Matti Seppälä 2 Sisällys Ohjelman tavoitteet ja painopisteet....................... 3 1 METSO-ohjelman toteuttamis palvelut, metsätalouden ympäristö
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
LisätiedotVaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta
Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMetsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari
Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014
Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien
LisätiedotMiten metsiä tulisi käsitellä?
Miten metsiä tulisi käsitellä? Seurakuntien metsäseminaari Koli 28.8.2019 Markku Remes Johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus Sisältö Käsitteitä Kokonaiskestävyys Seurakuntien metsiin kohdistuvia odotuksia
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotUudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
LisätiedotElinvoimaa metsistä -seminaari
Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotUusimmat metsävaratiedot
Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotLapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 5.2.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi
Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi
Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi 9.-10.10.2013 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden toiminnan puitteet Metsien hoidossa ja käytössä yhteen sovitetaan metsiin liittyvät
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotPirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 26.1.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin ohjelmien
LisätiedotMetsämiesten Säätiö. Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät,
Metsämiesten Säätiö Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, 1.10.2012 Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät, Metsämiesten Säätiön puolesta minulla on ilo toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi Säätiön
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotAMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK
AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
LisätiedotHÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA
HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotMaankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista
Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista Leena Kärkkäinen, Helena Haakana, Hannu Hirvelä, Reetta Lempinen, Tuula Packalen Metsävaikutusten arvioinnin kehittäminen kaavoituksessa
LisätiedotMetsänomistajien koulutus
koulutus EME-hanke Mari Sarvaala aktivointi Hankesuunnitelmassa todettu: menetelminä viestintä, koulutus ja henkilökohtainen neuvonta metsänomistajia autetaan tiedostamaan metsänsä arvo ja kannattavan
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotHämeen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Hämeen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2017 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin ohjelmien
LisätiedotKullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo
Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset
LisätiedotMetsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,
LisätiedotMuuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito
Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki
LisätiedotPEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot
PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot PEFC-metsäsertifiointi voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: Alueellisena ryhmäsertifiointina Ryhmäsertifiointina eli koskien joukkoa kiinteistöjä, jotka
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotIlmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?
Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Metsähallituksen toiminnan muutokset ilmaston lämpenemisen varalta 09.12.2014 Johanna Leinonen Yleiset toimenpiteet ilmaston lämpenemisen
LisätiedotPuuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely
Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotPaikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet
Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa
LisätiedotUuden alueellisen metsäohjelman painopisteet
Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotViestintäsuunnitelma 2009
Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
LisätiedotKoneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka
Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon
LisätiedotUrheiluseuran viestintä 18.2.2015
Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä
LisätiedotPEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio
PEFC-webinaarit 21., 23. ja 28.8.2018 Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio Roolit ja työnjako PEFC-järjestelmässä PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry - kutsuu standardityöryhmän kokoon -
LisätiedotUudistuvat metsänhoidon suositukset
Uudistuvat metsänhoidon suositukset Olli Äijälä HENVI:n ja Tapion ilmastonmuutos ja metsänhoito seminaari 17.4.2013 Hyvän metsänhoidon suositukset Tapio on laatinut (MMM:n toimeksiannosta) toimijoiden
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun. Kati Kontinen, Tapio Oy
Metsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun Kati Kontinen, Tapio Oy Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset ovat osa kansallisen metsästrategian toteutusta.
LisätiedotAines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotMiten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?
Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä? Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Säätytalo 3.10.2018 1 Metsäpolitiikan nykyinen kehys KÄRKIHANKKEET
LisätiedotUPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ
UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 17.11.2011 Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotMetsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke
Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke Metsänomistajia tavoitetaan tiedonvälitystilaisuuksissa eri teemoin. Metsänomistajat saadaan hyödyntämään aktiivisemmin
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoitustuet
Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus
LisätiedotTervetuloa Metsään peruskurssille!
Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja
LisätiedotTervetuloa Metsään peruskurssille!
Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja
LisätiedotPuuraaka-aineen saatavuus
Puuraaka-aineen saatavuus Bioreducer-seminaari 19.9.2013 Oulu 7.10.2013 Sivu 1 Suomen metsäkeskus 2012 alkaen julkiset palvelut ja metsäpalvelut Metsäkeskuslaki määrittää tehtävät Julkiset palvelut: -
LisätiedotAjankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015
Ajankohtaista metsäpolitiikassa Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 1 Taustaa Jo tehdyt uudistukset Hallitusohjelma ja KMS 2025 Muuta 2 Puuston kasvun
LisätiedotHankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotMetsäohjelmien seuranta
Metsäohjelmien seuranta Koko maa Seppo Leinonen, Lahti 1.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 21.11.2011 Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotVaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus
Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori 27.9.2018 Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus Kestävä metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 34/2015 Lain 4 määrittelee yleisesti
LisätiedotArvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi
Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen
LisätiedotSuomen metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma Luomukeruun mahdollisuudet seminaari Lahdessa
Suomen metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma Luomukeruun mahdollisuudet seminaari Lahdessa 7.2.2018 Marko Ämmälä Miksi oma ohjelma yrityksille ja yhteisöille? Tehtävämme on metsiin perustuvien
LisätiedotMetsänhoitosuositukset
Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pirkanmaa Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö Tampere 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö
LisätiedotJuurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri
Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri 20 vuotta taistelua juurikääpää vastaan kantokäsittelyn juhlaseminaari 1.6. 2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kaakkois-Suomi Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelma ja kannattava metsänomistus Mitä alueellinen metsäohjelma merkitsee metsäsijoittajalle?
Metsäohjelma ja kannattava metsänomistus Mitä alueellinen metsäohjelma merkitsee metsäsijoittajalle? Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus Toimintaympäristö vaikuttaa metsätilan toimintaan
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotKaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
Lisätiedot