Metsäkoneyritysten menestystekijät Uudistuva metsäyrittäjä hankkeen työpaja , Kouvola

Transkriptio

1 Metsäkoneyritysten menestystekijät Uudistuva metsäyrittäjä hankkeen työpaja , Kouvola Timo Makkonen kehittämispäällikkö Koneyrittäjien liitto 2400 jäsenyritystä 1

2 Metsäkoneyritysten menestystekijät Tuloksia Otto Heikuraisen Helsingin yliopistolle tekemästä opinnäytetyöstä Tutkimuskysymys: Mitä yli 10% palkkakorjattua liikevoittoa tekevät yritykset tekevät eri tavalla kuin mediaaniryhmän yritykset? Verrokkiryhmät: 1. Tasaisesti yli 10% palkkakorjattua liikevoittoa tehneet - 9 yritystä 2. Noin mediaanitulosta tehneet (1,3% palkkakorjattu liikevoitto) 10 yritystä Haastattelut kesä-elokuu 2017 aikana. Alueena Suomi. Haastattelujen tukena käytössä oli Koneyrittäjien liiton Oy-muotoisten jäsenyritysten tilinpäätöstiedot Haastateltujen yritysten liikevaihto n Palkkakorjausyli liikevaihdolla: ja alle liikevaihdolla:

3 Tutkimuksen yritystyypit 1 2 Aliyrittäjä = sopimussuhteessa ainoastaan toiseen metsäkoneyritykseen 6 1 Alueyrittäjä/yhteenliittymä = yritys on osa metsäkoneyritysten yhteenliittymää, jolla on alueyrittäjän asema Itsenäinen alueyrittäjä = laajavastuinen alue-/tähtiyrittäjä, jolla ei ole alihankintaverkostossaan muita yrityksiä 1 Aliyrittäjä Alueyrittäjä/yhteenliittymä Itsenäinen alueyrittäjä Perinteinen yrittäjä Perinteinen yrittäjä/aliyrittäjä Verkostoyrittäjä 8 Perinteinen yrittäjä = suorassa sopimussuhteessa puunhankintaorganisaatioon, ei alueyrityksen korjuuvastuita tai asemaa, verkostossaan mahdollisesti aliyrittäjä/-yrittäjiä Perinteinen/aliyrittäjä= yritys, joka on suorassa sopimussuhteessa puunhankintaorganisaatioon, mutta saa 60% liikevaihdostaan aliyrittäjyydestä Verkostoyrittäjä = laajavastuinen alue/-tähtiyrittäjä, jolla on alihankintaverkostossaan muita yrityksiä

4 Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät, yrittäjien vastaukset Tärkeimmät kannattavuuteen vaikuttavat tekijät: työn tasaisuus ammattitaitoiset työntekijät tehokkaat ja toimintavarmat koneet yhteenliittymässä toimivat pitävät yhteenliittymää tärkeimpänä tekijänä menestykselle Kannattavuuden haasteita: taksojen polkeminen kausivaihtelu ja työn tempoilevuus leimikkorakenne Useimmat nimesivät myös ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuuden yhdeksi tärkeimmistä liiketoimintaympäristön uhkista

5 Kannattavuus ja yrityksen koko kulkivat käsi kädessä Yritysten joukossa oli yksi puhdas aliyrittäjä, jonka kannattavuus oli erittäin korkea Verkostoyrittäjinä toimineet yritykset olivat kooltaan suurimpia sekä heikoimmin kannattavia Perinteiset yritykset, itsenäinen alueyrittäjä sekä laajavastuisena toimivan yhteenliittymän osakasyritykset olivat keskimäärin hyvinkin kannattavia Esimerkiksi yritykset C ja E liiketoiminnaltaan samanlaisia, mutta niiden palkkakorjatussa liiketuloksessa on 21 %-yksikön ero! Liikeviahto ,00% 31,75% 25,62% Liikevaihto Palkkakorjattu EBIT ,00% 25,00% 22,98% 20,00% 18,85% 19,08% 20,00% 13,80% 9,84% 13,27% 15,00% 10,00% 4,56% 4,54% 5,00% 1,60% 1,98% 2,34% 1,26%1,48% -2,40% -1,65% 0,00% -5,00% A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S Palkkakorjattu liiketulos (EBIT) 2016

6 Vuosi 2016 Liiketulos% Liikevaihto, = 10-liikkeen yritykset, 17% kaikista 6

7 Vertailu Yritys C vsyritys E Yritys C liikevaihto 1 koneketju, ei aliurakointia Asiakkaana 1 metsäyhtiö 50km toimintasäde Harvennushakkuita 40% Päätehakkuita 60% Alle puolet 2-vaihehakkuita Ei energiapuun korjuuta Asiakkaalla suunnitteluvastuu, toisinaan ongelmia työmaiden valmistelussa Korkorasite 0,6%, pääomakust.rasite yht 9,8% SUMU-poistot vuorossa 8+8h = 16h Työmaiden keskikoko 2ha, 60% alle 2ha Yrittäjän työpanos 60h/ viikko Työajasta 50% koneiden siirto, 35% esivalmistelut hallilla, 15% hallinto Yrittäjä + 4, Tuottavuus / hlö = Palkkakorjattu liiketulos = 1,60 % Yritys E liikevaihto 1 koneketju, ei aliurakointia Asiakkaana 1 metsäyhtiö 50km toimintasäde Harvennushakkuita 40% Päätehakkuita 60% Alle puolet 2-vaihehakkuita Ei energiapuun korjuuta Asiakkaalla suunnitteluvastuu, toisinaan ongelmia työmaiden valmistelussa Korkorasite 0,1%, pääomakust.rasite yht 16,9% SUMU-poistot vuorossa 8+8 = 16h Työmaiden keskikoko 3ha, 40% alle 2ha Yrittäjän työpanos 60h / viikko Työajasta 80% ajokone (sis. osan siirtoja), 15% huollot ja 5% hallinto Koneiden siirto: yrittäjä tai työntekijät, tarpeen mukaan. Yrittäjä + 3, Tuottavuus / hlö = Palkkakorjattu liiketulos = 22,98 %

8 Tuore ja tehokas kalusto lisää tuottavuutta Tuore ja tehokas kalusto lisää tuottavuutta riippumatta toimintasäteestä Kaluston KIPI-arvo per hlö Tuottavuus per hlö 100% 90% 80% Tuore ja tehokas kalusto lisää tuottavuutta eniten pienen, alle 100km toimintasäteen metsäkoneyrityksissä Saavutettu hyöty pienenee toimintasäteen kasvaessa Työn organisointi hankaloituu Keskenään samalla toimintasäteellä toimivista yrityksistä tuoreimmalla ja tehokkaimmalla kalustolla operoiva on korkein tuottavuus / hlö Toimintasäde, km 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% -10% Yritysten pääomakustannukset keskimäärin n. 20% Yritysten henkilöstökustannukset keskimäärin n. 40%

9 Suorituskyvyn johtaminen Verkostoyrittäjistä vain puolet kertoi seuraavansa kone- ja työntekijäkohtaista tuottavuutta ja kannattavuutta Seurantavälit vaihtelivat päivästä kolmeen kuukauteen Yrityksissä, joissa seurantaa tehtiin, se oli yhdistetty kustannuspaikkalaskentaan tuotokset ja kannattavuus selvitettiin koneittain ja kuljettajittain Työntekijöille ei kuitenkaan haluttu asettaa työhön liittyviä henkilökohtaisia tavoitteita, sillä niiden arveltiin aiheuttavan epäluottamuksen tunnetta, ja niiden asettaminen arveltiin hankalaksi Muista kuin verkostoyrittäjistä vain kolmannes kertoi seuraavansa aktiivisesti koneja/tai kuljettajakohtaista tuotosta ja kannattavuutta Yritykset, joissa seurantaa ei tehty, syyksi kerrottiin yrittäjän luottamus siihen, että kuljettajat tekevät varmasti parhaansa tarkan seurannan arveltiin aiheuttavan ilmapiiriä myrkyttävää epäluottamusta seurantaan ei ollut työkaluja Jos tietoja seurattiin, niitä ei välttämättä hyödynnetty aktiivisesti johtamisessa ja päätöksenteossa, esimerkiksi toimintatapojen tehostamisessa tai parhaiden käytäntöjen kouluttamisessa koko henkilöstölle. Kaikki yrittäjät arvioivat työntekijöidensä osaamisen hyväksi tai erinomaiseksi Kaikista tutkimuksen yrityksestä vain kolme seuraa aktiivisesti kaluston käyttöastetta (tehoaikaa).

10 Ehdotukset kannattavuuden parantamiseksi Investoinnit tehokkaisiin koneisiin investointien ajoituksen optimointi ja investointilaskelmien käyttöönotto Yrittäjä tuottavaan työhön (pieni yritys) Palkkamaltti (kaiken kokoiset yritykset) Seurantatietojen hyödyntäminen johtamisessa, seurannan työkalut kuntoon parhaat toimintatavat, työntekijöiden välinen kilvoittelu, tavoitteiden asettaminen, motivointi, palkitseminen, perusta palkkaneuvotteluille ja palkan sitominen tuottavuuteen Urakkapalkkauksen mahdollisuuden selvittäminen Kustannuspaikkalaskennan käyttöönotto Konekohtainen kannattavuus Kuljettajakohtainen kannattavuus Asiakaskohtainen kannattavuus (Asiakaslähtöisen) kasvun vaatima kapasiteetin lisäys lähtökohtaisesti konetehojen lisäyksen, yhteenliittymän tai alihankinnan kautta Fokus pääomakustannuksista oman liiketoiminnan henkilöstökustannuksiin sekä tuottavuuteen per henkilö

11 Metsäkonetiedon käyttökohteita on paljon ja siitä kiinnostuneita monia (nykyiset käyttökohteet kuvattu keskiössä, mahdolliset uudet ulommilla kehillä) Puukartat Runkojen sisälaadun mittaus Olosuhdedatan tuottaminen Pölkynpääkuvadata Korjuulaadun automaattinen omavalvonta Puuta koskettamaton mittaus Puuston laatutietovarastot ja laatumallit Mittauksen ja korjuun laatuseurantapalvelu Korjuukelpoisuusluokitukse npalaute Metsävaratiedon ajantasaistus Puunhankinnan ohjaus Katkonnan/kulj. ohjaus Puutavaran mittaus Dynaaminen katkonnan ohjaus Koneiden huollot ja kunnonvalvonta Tuottavuuden seuranta Kuljettajien koulutus ja opastus Metsävaratied on tuottamisen apuaineisto Koneiden etävalvonta Kuljettajaa opastava koneautomaatio automaattikatkonta hakkuupään ohjaus robottiohjaus ym. Kuljettajaa opastavat sovellukset metsäkuljetuksen optimointi Ajourakone Koneyrityksen johtaminen ja toiminnanohjaus Metsäkonetiedon pelisäännöt -työryhmä

12 Koneyrittäjien Datapankki Tietoa kerätään metsäkoneista pilvipalveluun, josta yrittäjä näkee tiedot internetselaimen kautta valmiina olevien raporttien muodossa. - Raportteja yrityksen toiminnasta ja kannattavuudesta - Keskiarvotietoa mihin yritys voi verrata omaa toimintaansa 12

13 Koneyrittäjien Datapankki - Sopii kaikille metsäkonemerkeille - Usean konemerkin tuotokset yhdelle raportille - Ei riipu asiakkaan tietojärjestelmästä - Voidaan lisätä yrityskohtaiset puunkorjuuhinnat - Yrittäjälle suunniteltu lähes automaattiseksi 13