Tilinpäätöskannanotto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vuoden 2009 toiminnasta

Transkriptio

1 Päiväys Datum Dnro Dnr YM6/063/2010 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Viite Hänvisning ARA:n tilinpäätösasiakirja vuodelta 2009 Asia Ärende Vuoden 2009 tilinpäätöskannanotto Ympäristöministeriö antaa talousarvioasetuksen 66i :n ( /254) edellyttämän tilinpäätöskannanoton Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vuoden 2009 toiminnasta. Jan Vapaavuori Asuntoministeri Hannele Pokka Kansliapäällikkö LIITE: TIEDOKSI: Tilinpäätöskannanotto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vuoden 2009 toiminnasta Ympäristöministeriön osastot ja yksiköt, sisäinen tarkastus, Pokka, Rauhamäki, Kourilehto, Säteri, Jalkanen, Rainio, Uosukainen, Tanninen, Ruonala, Tahvanainen, Hintsala, Vatilo, Koski, Korpivaara, Lehtinen, Linna-Angelvuo, Tähtinen, Kimari

2 1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTTO ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHIT- TÄMISKESKUKSELLE VUODEN 2009 TOIMINNASTA 1. Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä annettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Kertomusvuonna 2009 talouskriisi näkyi erityisen voimakkaasti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnassa. Valtion elvytystoimenpiteet kohdennettiin laajasti sekä asuntojen uudistuotannon että korjausrakentamisen elvyttämiseen. ARA:n rooli elvytystoimien käytännön toteuttajana oli keskeinen ja ARA onnistui siinä erinomaisesti. Vuoden 2009 tulossopimuksessa ARA:lle asetettiin kuusi keskeistä tulostavoitetta, 1. Painottaa toiminnassaan kansantalouden vaatimia elvytystoimenpiteitä ja tukee omilla päätöksillään asuntorakentamisen elpymistä. Erityistä huomiota kiinnitetään hakemuskäsittelyn nopeuteen, 2. Hankkeita hyväksyttäessä tulee painottaa toteutuvaa vuokratasoa ja vähentää yksittäisten kustannustekijöiden painoarvoa, 3. Edistää mm. viestinnän keinoin suhdanneluonteisten korjausavustusten ja muiden korjausavustusten käyttöä, 4. Tukee pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaisten valtion ja kaupunkien välisten aiesopimusten hankkeiden toteutumista, 5. Edistää lähiöohjelmahankkeiden toteutumista ja huolehtii operatiivisesta viestinnästä, 6. Kehittää toimintaprosesseja sekä johtamista ja esimiestyötä. Haasteellisesta vuodesta huolimatta ympäristöministeriö toteaa, että ARA saavutti käytännössä kaikki ympäristöministeriön vuodelle 2009 asettamat tulostavoitteet. Lisäksi ARA on merkittävällä tavalla osallistunut useiden ympäristöministeriön asuntopoliittisten toimenpiteiden ja hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vuonna 2009 ARA uustuotannon määrä nousi asuntoon (+353%). Uustuotannosta 29% oli erityisryhmien investointiavustusta saanutta tuotantoa. Koko uustuotannosta kasvukeskuksiin suuntautui 77%, Helsingin seudun osuus oli 43%. Ottaen huomioon ARA:n henkilöstön määrän, viraston tehokkuus on kertomusvuonna ollut erinomaista. Talouden elpyminen ja omistusasuntotuotannon lisääntyminen vuonna 2010 tulee vaikuttamaan laskevasti ARA tuotannon määrään ja antaa virastolle jatkossa mahdollisuuden kohdentaa voimavaroja enenevässä määrin myös muihin toimintoihin. Normaalien vuokratalohankkeiden osalta ensimmäisen vuoden asumiskustannukset olivat pääkaupunkiseudulla 12,27 /m2 (-2,1%) ja muualla maassa 10,77 /m2 (+0,7%). Vertailuna käytettävien vapaarahoitteisten asuntojen uusien vuokrasuhteiden vuokrat PKS seudulla olivat 14,98 /m2 (9,3%) ja muualla maassa 9,72 /m2 (5,2%). Normaalien vuokratalojen osalta ensimmäisen vuoden asumiskustannusten alentuminen perustunee pääosin talouskriisistä seuranneeseen kustannusten alenemiseen. Muualla maassa ARA kohteiden vuokrat ovat korkeammat kuin vapaarahoitteiset vuokrat ja voivat heikentää ARA-kohteiden kohtuuhintaisuutta sekä vähentää niiden kysyntää tuoden näin mukanaan taloudellisisia riskejä. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon pysähdyttyä ARA otti käyttöön ns. neuvotteluurakkamenettelyn, joka mahdollisti omistusasuntotuotantoon suunniteltujen ja usein jo käynnistysvalmiudessa olevien kohteiden muuttamisen asumisoikeus- tai vuokratalokohteeksi. Neuvottelu-urakoiden hyväksyminen oli elvytystoimien onnistumisen kannalta keskeistä. Ns. neuvottelu-urakoina toteutettavat hankkeet ovat kuitenkin poikkeus normaalikäytännöstä. ARA tuotannon tulee perustua hankkeiden tehokkaaseen kilpailutukseen. Tämän asian ARA on linjannut ja informoinut hyvin kunnille lähettämässään kirjeessä.

3 Lisäksi ARA on kirjeessä painottanut kuntia kehittämään kohtuuhintaisen ARAtuotannon edellytyksiä. 2 Rakennuskustannukset laskivat kertomusvuoden aikana. Kustannukset laskivat normaalihankkeissa pääkaupunkiseudulla 6,6% ja muun maan osalta 0,3% edellisvuodesta. Keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 2282 /asm2 ja muualla maassa 2008 /asm2. Rakentamisen hintataso on jo kääntynyt uudestaan nousuun, mikä lisää ARAn hintaohjauksen merkitystä. Ympäristöministeriö on ohjauskirjeessään edellyttänyt, että erityisryhmien investointiavustuksissa etusijalla hankkeiden valinnassa ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistihäiriöiset vanhukset. Näiden ryhmien hankkeisiin kohdentui kaikkiaan 55% avustuksista. Erityisryhmien uustuotannossa ensimmäisen vuoden asumismeno vaihteli tukiluokittain 9,85 /m2-10,98 /m2 välillä. Suhdanneluontoiset korjausavustukset työllistivät kertomusvuonna ARAa paljon. Korjausavustusten myöntäminen ja muu hallinnointi sujuivat hyvin, vaikka suhdanneluonteisten korjausavustusten käyttöönotto vaati runsaasti ARA:n ja kuntien voimavaroja. ARA on kehittänyt sähköistä menettelyä, kuten määrärahojen seurantatiedostoa kuntien määrärahoista. Lyhyellä tähtäimellä tämä on vaatinut hallinnolta voimavaroja, mutta pitemmällä tähtäimellä tulee helpottamaan työskentelyä. Tiedotukseen on panostettu sovitulla tavalla siten, että ARA:n vastuu erityisesti verkkotiedotuksesta on korostunut. Suhdanneluonteiset korjausavustukset olivat suosittuja. Elvyttävän tukijärjestelmän hallinnoinnin toteuttaminen vaati nopeaa toimintaa niin valtion kuin kuntienkin viranomaisilta, johon myös kaikki tahot tuloksekkaasti pystyivät. Hakemuksia tuli ennakoitua enemmän ja elvyttävä vaikutus järjestelmällä on varsin merkittävä. Vaikutus tulee jatkumaan vielä ensi vuoden alkupuolelle asti. Kertomusvuonna ARA myönsi ensimmäiset lähiöohjelma-avustukset ohjelmaan hyväksytyille hankkeille. Lisäksi ARA toteutti Lähiöohjelman Internet-sivut ja osallistui aktiivisesti hankkeiden seurantaan ja hanketapaamisten järjestämiseen yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Vuodelle 2009 ARA sai ympäristöministeriöltä euron määrärahan kehittämishankkeiden tukemiseen. Määrärahaa käytettiin 12 hankkeeseen, jotka liittyivät muun muassa energiatehokkuuden parantamiseen, yhdyskuntarakenteen kehittämiseen, erityisasuntokannan suunnitteluun ja vuokra-asuntomarkkinoista saatavan tiedon parantamiseen. ARA:lle on vuodelle 2010 osoitettu euroa kehittämistoimen tukemiseen, näillä resursseilla kehittämistoiminnan merkitys ARAssa tulee entisestään kasvamaan. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman osalta ARA teki vuonna 2009 aiesopimuskuntien pitkäaikaisasunnottomille avustusvarauksia kaikkiaan 665 asunnolle, joista 430 asuntoa on uustuotantohankkeissa ja 235 asuntoa perusparannushankkeissa. Lisäksi kehittämistoiminnan erillisrahoituksella tuettiin ja osallistuttiin 12 kehittämishankkeeseen. Näyttäisi siltä, että ohjelman tavoite 1250 asuntopaikasta pitkäaikaisasunnottomille toteutuisi vuoteen 2011 mennessä. ARA tilasi 2009 syksyllä laajan viraston toimintaa, palvelukykyä ja kehittämistarpeita käsittelevän sidosryhmätutkimuksen. Tutkimuksen perusteella ARA on edistänyt kiitettävästi erityisryhmien asumista ja talouden elvytystä. Virasto sai sidosryhmiltä kiitosta palvelualttiudesta ja toimivasta yhteistyöstä. Kokonaisuudessaan suurin osa vastaajista koki ARA:n toiminnan kehittyneen oikeaan suuntaan viimeisen kahden vuoden kuluessa. Vastaajien keskuudessa esiintyi jonkin verran epätietoisuutta ARA:n kehittämisroolista. Palautteen pohjal-

4 3 ta viestintää kehitetään yhä enemmän verkkoviestinnän suuntaan. Sidosryhmäkyselyn perusteella kävi ilmi, että ARAn viestintä voisi olla aktiivisempaa. Vastaajista noin 70% olivat kuitenkin sitä mieltä, että viestit rakentuivat oikeista asioista hyvin tai erittäin hyvin. Verkkoviestinnän kehittäminen oli yksi ARA:n keskeinen tulostavoite, erityisesti verkkoviestinnällä tuli edistää suhdanneluonteisten korjausavustusten ja muiden korjausavustusten tiedotusta. Kertomusvuoden aikana ara.fi sivuston yhteyteen rakennettiin kolme erillistä projektisivustoa tukemaan kolmea keskeistä hanketta. Viraston toiminta on pikku hiljaa vakiintumassa vuonna 2008 tapahtuneen muuton jälkeen. Vuonna 2009 ARA:ssa työskenteli 60 henkilöä (vuonna hlöä). Työtyytyväisyysindeksi nousi 3,0 % (2,8 vuonna 2008). Henkilöstön keski-ikä oli kertomusvuonna 52,6 vuotta. Sairauspoissaolot vähenivät huomattavasti ollen 5,7 työpäivää/htp (11,6 vuonna 2008). Henkilöstön lähtövaihtuvuus pysyi korkeana (10,2) pääosin eläköitymisen johdosta. Ympäristöministeriö on antanut talousarvion ulkopuolisen valtion asuntorahaston tilinpäätöskannanoton erikseen Ovatko käytetyt tuloksellisuuden raportoinnin perusteet ohjauksen ja tulosvastuun kannalta asianmukaisia sekä ministeriön kanta kehittämistarpeista Toimintakertomus on sisällöltään ja selkeydeltään laadittu pääosin esimerkillisesti. Kertomus sisältää runsaasti tietoa viraston toiminnasta vuodelta Johdon katsauksessa on käsitelty ARA:n keskeisimpiä tuloksia ja siitä saa hyvän yleiskuvan tärkeimmistä tehtäväkokonaisuuksista. Myös toimintaympäristöä koskeva analyysi on kattava. Rakenteeltaan toimintakertomus on laadittu valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti ja sisältää niin vaikuttavuutta, toiminnallista tehokkuutta kuin tuotoksia ja laadunhallintaa sekä henkisten voimavarojen hallintaa koskevat osuudet. Kertomuksessa on käsitelty lyhyesti niin keskeiset tulostavoitteet kuin hankkeetkin. 3. Mihin toimenpiteisiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen on tarpeen ryhtyä tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi ARA:n syvällinen asiantuntemus asumisen ja rakentamisen toimialueella ovat ministeriön valmistelutyön kannalta keskeisen tärkeitä. Elvytystoimenpiteiden onnistuminen on osoittanut, että yhteistyö on ollut tuloksellista. Ministeriö toivoo, että myös jatkossa yhteistyö ARA:n kanssa on tiivistä. Tutkimus- ja kehittämisrahojen kasvaminen vuodelle 2010 (yht ) antaa virastolle entistä paremmat mahdollisuudet osallistua toimialueensa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Valtiovarainvaliokunnan kannanoton mukaan määrärahaa saa käyttää: 1) erityisryhmien asumiseen, 2) ARA-tuotantoon liittyvä kehittämiseen, 3) asuinalueisiin liittyvään kehittämiseen ja 4) energiatehokkaaseen asuntojen korjaukseen (VaVM 45/2009 vp). Ympäristöministeriö on yhdessä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kanssa valmistellut T&K määrärahaa koskevan käyttösuunnitelman. Käyttösuunnitelman toteuttamisen vaatimat järjestelyt suunniteltiin ja hyväksyttiin ARA:n nimeämässä työryhmässä, jossa myös ympäristöministeriö oli edustettuna. Käyttösuunnitelman liitteenä on yksityiskohtainen projektiluettelo, jonka mukaiset projektit voidaan panna toimeen arvioitujen kustannusten mukaisesti. Ympäristöministeriö nimeää ympäristöministeriön puolesta yhteyshenkilön niihin projekteihin, joissa se katsotaan tarpeelliseksi. Ympäristöministeriö korostaa, että T&K määrärahojen käyttösuunnitelman mukaiset projektit tulee käynnistää ripe-

5 4 ästi, mikäli mahdollista vuoden 2010 aikana, ja ne tulee saada valmiiksi pääsääntöisesti vuoden 2011 ja viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. T&K projektien toteutumista tulee seurata jatkuvasti sekä informoida ministeriötä merkittävistä muutoksista projekteihin. ARA on kertomusvuonna aktiivisesti pyrkinyt lisäämään verkkoviestintää. Hyvästä kehityksestä huolimatta sidosryhmille tehty kysely osoittaa, että verkkoviestintää on syytä edelleen kehittää ja tiedotusta ajantasaistaa. Ympäristöministeriö muistuttaa, että ns. neuvottelu-urakoina toteutettavat hankkeet ovat suhdanneluonteisia toimenpiteitä ja tulevaisuudessa ARA tuotannossa tulee painottaa kilpailutusta. Näin ARA on linjannutkin kirjeessään kunnille. Lähiöohjelman osalta vuoden 2010 aikana erityistä huomiota on suunnattava Lähiöohjelman tietopankin kehittämiseen hyvien kokemusten ja käytäntöjen levittämiseksi. Lisäksi ARA:n tulee kiinnittää huomiota siihen, että lähiöohjelman avustuspäätöksien aikataulut pysyvät kohtuullisina. Aran sisäisen tarkastuksen tilaama tarkastusraportti Tuokko Tilintarkastus Oy:ltä osoittaa, että rahoitusprosessi kokonaisuutena toimii kohtuullisella varmuudella. Maksatusprosessissa, asiakirjahallinnossa ja arvonlisäverokäsittelyssä ilmeni kuitenkin riskejä, jotka edellyttävät näitä prosesseja koskevia toimenpiteitä. Korjaus- ja energia-avustusmenettelyn sähköistämistä on syytä jatkaa edelleen ja siirtää kuntien myönnettävissä olevien avustusten osalta vastuuta kunnille, sikäli kuin se on mahdollista. Samalla on otettava huomioon, että myös kunnissa on resurssien niukkuutta ja kokeneen henkilöstön eläköityminen on käynnissä. Tämä tarkoitta ARA:n osalta panostamista koulutukseen, neuvontaan sekä myös valvontaan. Avustuspäätösten osalta on syytä kiinnittää huomiota siihen, että myönnetyt hissiavustukset painottuisivat hissien perusparannukseen, vaikka uusien hissien vuotuisesta rakentamistavoitteesta ollaan kaukana ja pääasiallinen tuki tulisi kohdentaa niille. Uusien hissien rakentamista tulee käytettävissä olevin keinoin pyrkiä edistämään. Ministeriö katsoo viraston keskeisten kehittämistarpeiden liittyvän vuonna 2010 edelleen meneillään olevan muutosprosessin hallintaan. ARA:n ikärakenne huomioiden osaamisen siirtäminen tulee edelleen olemaan toiminnan kannalta keskeisin haaste lähitulevaisuudessa. Osaamisen turvaamiseksi keskeisten prosessien kuvaaminen ja tehtäväkuvien laajempi tarkastelu on välttämätöntä, jotta tulevien vuosien henkilöstövaihtuvuudesta selvitään. 4. Mihin toimenpiteisiin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Ympäristöministeriö huolehtii ympäristöhallinnon toimivuudesta kokonaisuudessaan. Ministeriö huolehtii tuottavuushankkeiden jatkamisesta ja niiden tulosten toteuttamisesta ottaen huomioon koko ympäristöhallinnon tehtävien kehittäminen. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä kaikkien hallinnon virastojen kanssa. Ministeriö pitää ARA:n ajan tasalla toimintakenttää koskevasta lainsäädännöstä sekä direktiivien valmistumisesta ja sopii mahdollisimman aikaisin mahdollisista uusista tehtävistä ja toimintatapojen muutoksista.

6 5 Ministeriö osallistuu myös jatkossa aktiivisesti asuntopolitiikan toimeenpanoon yhteistyössä ARA:n kanssa. Ympäristöministeriö on asettanut seuraavat työryhmät selvittämään ARA:n toimintaan liittyviä haasteita: Valtion rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla työryhmä selvittää miten saadaan aikaan erilaisten väestöryhmien asuntokysyntää laadullisesti ja määrällisesti vastaava asuntotuotanto. Työssä arvioidaan laaja-alaisesti asuntomarkkinoiden yleisen toimintaympäristön muutosta ja sitä, miten asuntomarkkinoiden toimivuutta voidaan parantaa ottaen huomioon valtion rooli. AKKU-työryhmä selvittää kokonaisvaltaisesti kasvukeskusten ulkopuolisten asuntoalueiden ongelmia ja näillä alueilla olevien valtion tukemien vuokrataloyhteisöjen taloudellisten vaikeuksien laajuutta ja tulevaa kehitystä. Työryhmä etsii keinoja, joilla voidaan parantaa yhteisöjen taloudellista asemaa ja elinkelpoisuutta, kehittää asuntokantaa vastaamaan kysyntää ja samalla väjentää asuntojen vajaakäytöstä aiheutuvia riskejä valtiolle. PALVAS- työryhmä selvittää tukien käyttöalueen laajentamista palveluasumisessa. Selvityksessä kartoitetaan ilman tukia tapahtuva palvelutarjonta ja arvioidaan valtion tukien tarkoituksenmukaiset rajaukset yhteistyössä kilpailuviraston kanssa. Valtion tukea ei osoiteta tarjontaan, jolla on edellytykset toteutua ilman valtion tukia. Valtion tuet säilytetään investointitukina.