Päiväys Datum. Dnro Dnr YM5/063/2011. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Viite Hänvisning. ARAn tilinpäätösasiakirja vuodelta 2010

Transkriptio

1 Päiväys Datum Dnro Dnr YM5/063/2011 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Viite Hänvisning ARAn tilinpäätösasiakirja vuodelta 2010 Asia Ärende Vuoden 2010 tilinpäätöskannanotto Ympäristöministeriö antaa talousarvioasetuksen 66i :n ( /254) edellyttämän tilinpäätöskannanoton Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vuoden 2010 toiminnasta. Hannele Pokka Kansliapäällikkö Juho Korpi Ylitarkastaja LIITE: TIEDOKSI: Tilinpäätöskannanotto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vuoden 2010 toiminnasta Ympäristöministeriön osastot ja yksiköt, sisäinen tarkastus, Pokka, Säteri, Jalkanen, Jalonen, Uosukainen, Tanninen, Salmi, Tynkkynen, Hintsala, Vatilo, Koski, Korpivaara, Lehtinen, Linna-Angelvuo, Tähtinen, Kimari

2 2 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTTO ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN VUODEN 2010 TOIMINNASTA 1. Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä annettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Kertomusvuonna 2010 korostui Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnassa edelleen valtion elvytystoimenpiteet, jotka kohdennettiin laajasti sekä asuntojen uudistuotantoon että korjausrakentamiseen. Virasto toteutti elvytystoimet ilman viiveitä saavuttaen mm. uusasuntotuotannossa merkittävän asuntoaloituksen määrän. Kiireellisestä vuodesta huolimatta myös henkilöstön hyvinvointi ja työtyytyväisyys on parantunut edellisvuodesta. Vuoden 2010 tulossopimuksessa ARA:lle asetettiin kuusi keskeistä tulostavoitetta: 1 painottaa toiminnassaan asuntorakentamisen elvytystoimenpiteiden tehokasta toimeenpanoa ja tuettavien hankkeiden toteutumista kustannustehokkain avoimin kilpailumenettelyin, 2. edistää erityisesti Helsingin seudun asuntotuotantoa käytössä olevilla tukikeinoilla, 3. kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille ja kehittää erityisryhmien asumiseen liittyvää osaamista, 4. tukea ja edistää pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman, valtion ja kaupunkien välisten aiesopimusten ja lähiöohjelmahankkeiden toteutumista, 5. edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista, 6. vahvistaa rooliaan asumiseen, asuinalueiden parantamiseen ja rakentamiseen liittyvässä kehittämistoiminnassa muun muassa osallistumalla Tekesin rahoittaman rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamiskeskittymän työhön. Ympäristöministeriö toteaa, että ARA saavutti hyvin vuodelle 2010 asetetut tulostavoitteet. ARA on myös merkittävällä tavalla osallistunut useiden ympäristöministeriön asuntopoliittisten toimenpiteiden ja hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen ja pystynyt elvytystoimien ohella kehittämään määrätietoisesti organisaatiotaan ja toimintatapojaan. Vuonna 2010 ARA-uustuotannon määrä laski asuntoon (-14 %). Uustuotannosta 31 % oli erityisryhmien investointiavustusta saanutta tuotantoa. Koko uustuotannosta kasvukeskuksiin suuntautui 85 %, pääkaupunkiseudun seudun osuus uustuotannosta oli 46,5 %. Ottaen huomioon ARA:n henkilöstön määrän, on viraston tehokkuus kertomusvuonna ollut edelleen erinomaista. Talouden elpyminen ja omistusasuntotuotannon lisääntyminen vuonna 2011 tulee vaikuttamaan laskevasti ARA-tuotannon määrään ja antaa virastolle jatkossa mahdollisuuden kohdentaa voimavaroja enenevässä määrin myös muihin toimintoihin. Normaalien vuokratalohankkeiden osalta ensimmäisen vuoden asumiskustannukset olivat pääkaupunkiseudulla 11,79 /m2 (-3,9 %) ja muualla maassa 10,73 /m2 (-0,4 %). Vertailuna käytettävien vapaarahoitteisten asuntojen uusien vuokrasuhteiden vuokrat PKS seudulla olivat 16,48 /m2 (5,8 %) ja muualla maassa 10,18 /m2 (2,5 %). Normaalien vuokratalojen osalta ensimmäisen vuoden asumiskustannusten alentuminen perustunee pääosin talouskriisistä seuranneeseen rakentamisen kustannusten alenemiseen. Muualla maassa ARA kohteiden vuokrat ovat korkeammat kuin vapaarahoitteiset vuokrat, mikä heikentää

3 3 ARA-kohteiden kohtuuhintaisuutta. Toisaalta tuotanto on kohdistunut pääsääntöisesti muun maan osalta suuriin kasvukeskuksiin, mikä osaltaan selittää vuokraeroja. Rakennuskustannukset nousivat kertomusvuoden aikana. Kustannukset nousivat normaalihankkeissa pääkaupunkiseudulla 12,4 % ja muun maan osalta 6,4 % edellisvuodesta. Keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 2564 /asm2 ja muualla maassa 2134 /asm2. Rakentamisen hintataso on edelleen nousussa, mikä lisää jatkossa ARA:n hintaohjauksen merkitystä. Ympäristöministeriö on ohjauskirjeessään edellyttänyt, että erityisryhmien investointiavustuksissa etusijalla hankkeiden valinnassa ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistihäiriöiset vanhukset. Näihin ryhmien hankkeisiin kohdentui kaikkiaan 54 % avustuksista. Erityisryhmien uustuotannossa ensimmäisen vuoden asumismeno vaihteli tukiluokittain 10,47 /m2 11,92 /m2 välillä. ARA on tarkentanut vuonna 2010 avustushakemusten käsittelyä ja niiden pohjalta määräytyviä avustusprosentteja. Tämä on ympäristöministeriön erityisryhmien asumisen investointiavustusta koskevan ohjauskirjeen mukaista. Ministeriö pitää hyvänä, että ARA on lisännyt voimavaroja erityisryhmähankkeiden valmisteluun ja kehitystyöhön. ARA osallistui vuonna 2010 aktiivisesti kehitysvammaisten asumisen ohjelman toteutukseen sekä asuntohankkeiden rahoituksen että kehittämistoiminnan kautta. Hankerahoitus jäi vuonna 2010 jälkeen ohjelmassa sovitusta tavoitteesta: tavoitteena oli rahoittaa erityisryhmien asumisen investointiavustuksen kautta 475 uuden kehitysvammaisille tarkoitetun asunnon rakentamista, niitä rahoitettiin 404. Tavoitteen saavuttamiseen tulevina vuosina tulee kiinnittää huomiota. Kertomusvuonna ARA on tulostavoitteiden mukaisesti kiinnittänyt erityistä huomiota tuettavien kohteiden energiatehokkuusmääräysten ja -normien noudattamiseen. ARA on edellyttänyt, että hakijan tulee noudattaa vähintään vuoden 2010 alusta voimaan tulevia energiatehokkuusmääräyksiä ns. välimallin hankkeissa, sekä edellyttänyt, että hakemuksissa esitetään energiatodistus tai määrittely siitä, mihin energialuokkaan hakija sitoutuu. ARA on jatkanut tulossopimuksen mukaisesti tiivistä yhteistyötä Valtiokonttorin kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitetty edelleen vuokrataloyhteisöjen tilinpäätöstietojen keräämiseen ja analysointiin tarkoitetun SART -tietokannan kehittämiseen. Myös olemassa olevan asuntokannan riskienhallintaan liittyviä uusia malleja (ennustava luottoriskimalli)on kehitetty yhdessä Valtiokonttorin kanssa. Tarkastustoiminnan osalta ARA:n tulostavoitteeksi vuodelle 2010 asetettiin 5 10 tarkastuskäyntiä yleishyödyllisiin yhteisöihin ja kuntien kiinteistöyhtiöihin. ARA toteutti kertomusvuonna yleishyödyllisten yhteisöjen tarkastuskäyntejä 3 kappaletta. Tarkastuksissa todettiin yhden vanhusten palvelutaloja ylläpitävän säätiön osalta virheellisyyksiä asukasvalinnassa. Korjausavustusten myöntämismenettelyihin liittyen tehtiin tarkastus- ja ohjauskäyntejä 5 kuntaan. Käyntien johdosta annettiin jonkin verran huomautuksia, mutta käyntien yhteydessä ei havaittu väärinkäytöksiä. Kertomusvuonna ARA osallistui asumisoikeuslain muutoksen valmisteluun ympäristöministeriössä. Lainmuutoksen tavoitteena oli varmistaa kohtuullinen käyttövastiketaso asumisoikeusasunnoissa lisäämällä asukkaiden tiedonsaantioikeutta käyttövastikkeidensa määräytymisen perusteista sekä vastaavasti lisäämällä asumisoikeusyhteisöjen velvollisuutta antaa tietoja vastikkeiden määräytymisestä. Lainmuutoksella lisättiin myös ARA:n valtuutta valvoa asumisoikeusyhteisöjen toimintaa.

4 Suhdanneluontoiset korjausavustukset työllistivät vielä kertomusvuonna ARA:a merkittävästi. Avustusten myöntämisen päättyessä painopiste on siirtynyt avustusten maksamiseen liittyviin tehtäviin. ARA on kehittänyt sähköistä menettelyä, kuten määrärahojen seurantatiedostoa kuntien määrärahoista. Lyhyellä tähtäimellä tämä on vaatinut hallinnolta voimavaroja, mutta pitemmällä tähtäimellä tulee helpottamaan työskentelyä. Tiedotukseen on panostettu sovitulla tavalla siten, että ARA:n vastuu erityisesti verkkotiedotuksesta on korostunut. Kertomusvuonna ARA myönsi lähiöohjelma-avustukset ensimmäisellä ja toisella hakukierroksella ohjelmaan hyväksytyille hankkeille. Lisäksi ARA jatkoi Lähiöohjelman Internetsivujen kehittämistä ja osallistui aktiivisesti hanketapaamisten järjestämiseen yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman osalta ARA teki vuonna 2010 aiesopimuskuntien pitkäaikaisasunnottomille avustusvarauksia kaikkiaan 665 asunnolle, joista 430 asuntoa on uustuotantohankkeissa ja 235 asuntoa perusparannushankkeissa. Lisäksi kehittämistoiminnan erillisrahoituksella tuettiin ja osallistuttiin 12 kehittämishankkeeseen. Ohjelman tavoite 1250 asuntopaikasta pitkäaikaisasunnottomille tulee ylittymään. Vuodelle 2010 ARA:lla oli ensimmäistä kertaa käytössään valtion asuntorahaston (VAR) varoista euron määräraha, joita voitiin käyttää kehittämishankkeiden tukemiseen. Vuoden 2010 tulostavoitteiden mukaisesti määrärahoille luotiin keväällä yhdessä ympäristöministeriön kanssa prosessi, jonka avulla kehittämismäärärahahankkeita käsitellään ja koordinoidaan. Kehittämismäärärahat ohjattiin tulostavoitteen ja ympäristöministeriö vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti 4 eri painopistealueen hankkeisiin. Painopisteet olivat erityisryhmien asuminen johon kohdistui 25 % määrärahoista, ARA tuotantoon liittyvä kehittäminen (39 %), asuinalueisiin liittyvä kehittäminen (12 %) ja energiatehokas asuntojen korjaaminen (24 %). Osallistuminen hallinnonalan verkkopalvelun kehittämiseen ja SADe-hankkeeseen oli yksi ARA:n keskeisistä tulostavoitteista. ARA:lla oli edustaja mukana verkkopalvelu-uudistuksen suunnitteluryhmässä, lisäksi ARA on aktiivistesti osallistunut SADe-hankkeen työskentelyyn sekä klusteriryhmässä että osaprojekteissa. Hankkeen yhteydessä mallinnettiin ARA:n päätöksiin liittyvistä prosesseista kuvaukset. Lisäksi ARA on kertomusvuonna sähköistänyt useita hankekäsittelyn lomakkeita ja prosesseja. ARA:n oman toiminnan kehittämisen suhteen suurimman haasteen aiheuttaa Valtion tuottavuusohjelman toteuttaminen sekä henkilöstön kokonaismäärään nähden suuri eläköityminen (18 henkilöä vuoteen 2015 mennessä). Vuonna 2010 virastossa työskenteli 58 henkilöä eli kaksi henkilöä vuotta 2009 vähemmän. Tuottavuusohjelman mukaan ARA:n henkilöstömäärä vuonna 2015 saa olla enintään 53 henkilöä. Eläköitymisistä, niukkenevista resursseista ja toiminnan tehostamisesta johtuen ARA on kertomusvuonna valmistellut yhteistyössä koko henkilöstön kanssa organisaatiouudistuksen, joka astuu voimaan vuonna Uudistuksessa johtamiskokonaisuuksien määrä laski selvästi ja virastossa on jatkossa kolme johtamiskokonaisuutta: 1) asumisen toimiala, 2) rahoituksen toimiala ja 3) yhteisten palvelujen toimiala. Tehtäviä on tarkoitus jatkossa hoitaa prosesseina, joihin voidaan yhdistää toimialojen toimintoja ja henkilöstöä entistä joustavammin. Kiireisestä ja henkilöstöä kuormittaneesta vuodesta huolimatta ARA:n keskeiset työtyytyväisyyttä kuvaavat tunnusluvut ovat nousseet huomattavasti viime vuodesta. Vuonna

5 5 ARA:ssa työskenteli 60 henkilöä (vuonna hlöä). Työtyytyväisyysindeksi nousi 3,26 (3,0 vuonna 2009). Henkilöstön keski-ikä oli kertomusvuonna 51,2 vuotta. Sairauspoissaolot vähenivät huomattavasti ollen 9,6 työpäivää/htp. (5,7 vuonna 2008). Henkilöstön lähtövaihtuvuus pysyi korkeana (11,9) pääosin eläköitymisen johdosta. Ympäristöministeriö on antanut talousarvion ulkopuolisen valtion asuntorahaston tilinpäätöskannanoton erikseen Ovatko käytetyt tuloksellisuuden raportoinnin perusteet ohjauksen ja tulosvastuun kannalta asianmukaisia sekä ministeriön kanta kehittämistarpeista Toimintakertomus on sisällöltään ja selkeydeltään laadittu pääosin esimerkillisesti. Kertomus sisältää runsaasti tietoa viraston toiminnasta vuodelta Johdon katsauksessa on käsitelty ARA:n keskeisimpiä tuloksia ja siitä saa hyvän yleiskuvan tärkeimmistä tehtäväkokonaisuuksista. Myös toimintaympäristöä koskeva analyysi on kattava. Rakenteeltaan toimintakertomus on laadittu valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti ja sisältää niin vaikuttavuutta, toiminnallista tehokkuutta kuin tuotoksia ja laadunhallintaa sekä henkisten voimavarojen hallintaa koskevat osuudet. Kertomuksessa on käsitelty lyhyesti niin keskeiset tulostavoitteet kuin hankkeetkin. 3. Mihin toimenpiteisiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen on tarpeen ryhtyä tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi ARA:n syvällinen asiantuntemus asumisen ja rakentamisen toimialueella ovat ministeriön valmistelutyön kannalta keskeisen tärkeitä. Elvytystoimenpiteiden onnistuminen on osoittanut, että yhteistyö on ollut tuloksellista. Ministeriö toivoo, että myös jatkossa yhteistyö ARA:n kanssa on tiivistä. Lainoituksen alueellisessa kohdentamisessa ympäristöministeriö kehottaa ARA:a kiinnittämään erityistä huomiota Valtioneuvoston vahvistamaan asuntolainoitusvaltuuksien käyttösuunnitelmaan, jonka mukaan uustuotanto kohdennetaan vain sellaisille alueille, joilla on kohtuuhintaisten asuntojen tarvetta ottaen huomioon alueen tuleva väestökehitys, joilla ei ole pysyvästi tyhjillään olevia valtion lainoittamia tai korkotukemia vuokra-asuntoja ja joilla asuntojen voidaan arvioida säilyvän käytössä myös pitkään tulevaisuudessa. Alueilla, joilla korkotuki- ja takauslainoitetun uustuotannon hinta- ja vuokrataso ylittää alueen asuntomarkkinoilla vallitsevan hintatason ja asuntojen vuokratason, asuntoja lainoitetaan vain erikseen perustellusta painavasta syystä. Uustuotantoa ei tule lainoittaa alueilla, joilla asuntomarkkinariskien voidaan arvioida edelleen kasvavan. T&K-määräraha vuodelle 2010 antoi virastolle aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistua toimialueensa kehittämistoimintaan. Vuonna 2011 tätä mahdollisuutta on jatkettu kuitenkin niin, että erityisryhmien asuminen on painottunut enemmän kuin vuonna On tärkeää, että projektit viedään suunnitellulla tavalla läpi ja niistä saatava uusi tieto hyödynnetään mahdollisimman laajalti viraston toiminnassa ja mahdollisuuksien mukaan laajemminkin. Tutkimus- ja kehittämishankkeita oli lukumääräisesti melko paljon vuonna 2010, minkä vuoksi ne olivat laajuudeltaan pieniä. ARA:n tulee kiinnittää huomiota sekä hankkeiden painopisteisiin, sisältöön ja kokoon, jotta sitä kautta saadaan suurempaa vaikuttavuutta. Jatkossa ARA:n toimintaan vaikuttaa vuoden 2011 alusta voimaantullut asumisoikeuslain muutos. Muutoksella on tehostettu viranomaisvalvontaa ja annettu ARA:lle valtuus valvoa

6 6 asumisoikeustalojen käyttövastikkeiden määräytymisperusteita ja niistä annettavia tietoja. Valvontaa varten ARA:lle on myönnetty lisäresurssina yksi henkilötyövuosi vuodelle Ministeriö pitää tehokasta valvontaa tärkeänä ottaen huomioon lainmuutoksella tavoiteltu asumisoikeusjärjestelmän avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen sekä yleisesti myös asumisoikeusjärjestelmää kohtaan tunnetun julkisen luottamuksen säilyttäminen. ARA:n suorittamalla yleishyödyllisten yhteisöjen ja kuntien ohjauksella ja valvonnalla varmistetaan asuntotuotantoon osoitetun valtion tuen oikea kohdentuminen asukkaille. Eläköitymisen heikentäessä ARA:n käytettävissä olevaa henkilöstömäärää on huolehdittava siitä, että ohjaus- ja valvontatehtäviin osoitetaan riittävät voimavarat näiden tehtävien asiantuntevaksi ja tehokkaaksi hoitamiseksi. Ympäristöministeriö muistuttaa, että ns. neuvottelu-urakoina toteutettavat hankkeet ovat suhdanneluonteisia toimenpiteitä ja tulevaisuudessa ARA tuotannossa tulee painottaa kilpailutusta. Näin ARA on linjannutkin kirjeessään kunnille. Erityisryhmähankkeiden valintaan liittyen ympäristöministeriö haluaa painottaa, että etusijalla hankkeiden valinnassa ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat (muistihäiriöiset) vanhukset. Sen vuoksi esimerkiksi pelkästään fyysisesti huonokuntoisille vanhuksille tarkoitettujen kohteiden rahoittamista tulee rahoittaa vain erityisen painavasta syystä. Pelkkiä vanhusten vuokrataloja (senioritaloja), jotka eivät ole siis palveluasumista, ei tule avustaa erityisryhmien asumisen investointiavustuksella lainkaan vaan ainoastaan korkotuella. Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toteuttamiseen liittyen ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto lähettivät alan eri toimijoille kirjeen, jossa todetaan, että suuret monikymmenpaikkaiset asumis- ja palvelukeskittymät eivät vastaa kehitysvammaisten asumisen ohjelman tavoitteita. Tämä sama pätee myös muiden erityisryhmien suhteen. Erityisryhmien hankkeita valittaessa tulee siis huomioida, ettei niistä muodostu eri kohderyhmien asumiskeskittymiä eikä liian suuria kohteita. Lähiöohjelman osalta vuoden 2011 aikana erityistä huomiota on suunnattava Lähiöohjelman tietopankin kehittämiseen sekä ohjelman verkkoviestintään hyvien kokemusten ja käytäntöjen levittämiseksi sekä hankkeiden tuloksista viestimiseksi. Tämä vaatii ARA:lta aktiivi-suutta myös hankkeiden ohjaamisessa tulosten viestimiseen liittyvissä kysymyksissä. Korjaus- ja energia-avustusmenettelyn sähköistämistä on syytä jatkaa edelleen ja siirtää kuntien myönnettävissä olevien avustusten osalta vastuuta kunnille, sikäli kuin se on mahdollista. Samalla on otettava huomioon, että myös kunnissa on resurssien niukkuutta ja kokeneen henkilöstön eläköityminen on käynnissä. Tämä tarkoittaa ARA:n osalta panostamista koulutukseen, neuvontaan sekä myös valvontaan. hissiavustuspäätösten osalta ARA:n tulee kiinnittää huomiota siihen, että myönnetyt hissiavustukset painottuvat tällä hetkellä hissien perusparannukseen, vaikka uusien hissien vuotuisesta rakentamistavoitteesta ollaan kaukana ja pääasiallinen tuki tulisi kohdentaa niille. Uusien hissien rakentamista tulisikin ARA:n käytettävissä olevin keinoin pyrkiä edistämään. Pitkäaikaisasunnottomuuden kehittämisohjelma on toteutunut ARA:n johdolla erinomaisesti. Hankekäsittelyn nopeuttamiseksi ARA:n tulisi kuitenkin luoda menetelmä, jolla voi-

7 daan entistä paremmin vastata haasteellisten erityisryhmien hankekäsittelyyn jo ennakoivasti. Tämä helpottaisi myös muiden hankkeiden käsittelyä. 7 Ministeriö katsoo viraston keskeisten kehittämistarpeiden liittyvän vuonna 2011 edelleen meneillään olevan viraston muutosprosessin ja henkilöstön vaihtuvuuden hallintaan. ARA:n ikärakenne huomioiden osaamisen siirtäminen tulee olemaan edelleen toiminnan kannalta keskeisin haaste lähitulevaisuudessa. Myös strategiseen henkilöstösuunnitteluun on edelleen syytä kiinnittää eläköitymisen johdosta huomiota. Osaamisen turvaamiseksi keskeisten prosessien kuvaaminen ja tehtäväkuvien laajempi tarkastelu on edelleen välttämätöntä, jotta tulevien vuosien henkilöstövaihtuvuudesta selvitään. 4. Mihin toimenpiteisiin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Ympäristöministeriö huolehtii ympäristöhallinnon toimivuudesta kokonaisuudessaan. Ministeriö huolehtii tuottavuushankkeiden jatkamisesta ja niiden tulosten toteuttamisesta ottaen huomioon koko ympäristöhallinnon tehtävien kehittäminen. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä kaikkien hallinnon virastojen kanssa. Valtion tuottavuusohjelma koskee kaikkia virastoja. ARA:n henkilöstövaihtuvuus on kuitenkin lähivuosien osalta poikkeuksellisen suurta. ARA:lle mahdollisesti tulevia uusia tai muuttuvia tehtäviä suunniteltaessa ministeriö ottaa käyttöön resurssitarkastelun, jotta lisääntyvin tehtävien mahdolliset henkilövaikutukset voidaan paremmin huomioida. Ministeriö pitää ARA:n ajan tasalla toimintakenttää koskevasta lainsäädännöstä sekä direktiivien valmistumisesta ja sopii mahdollisimman aikaisin mahdollisista uusista tehtävistä ja toimintatapojen muutoksista. Ministeriö osallistuu myös jatkossa aktiivisesti asuntopolitiikan toimeenpanoon yhteistyössä ARA:n kanssa. Ympäristöministeriö asetti vuonna 2010 seuraavat työryhmät selvittämään ARA:n toimintaympäristöön liittyviä haasteita: Valtion rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla -työryhmä selvitti, miten saadaan aikaan erilaisten väestöryhmien asuntokysyntää laadullisesti ja määrällisesti vastaava riittävä asuntotuotanto. Työssä arvioitiin laaja-alaisesti asuntomarkkinoiden yleisen toimintaympäristön muutosta ja sitä, miten asuntomarkkinoiden toimivuutta voidaan parantaa ottaen huomioon valtion rooli. Työryhmä esitti lukuisia toimenpide-ehdotuksia asuntomarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja kohtuuhintaisuuden toteutumiseksi asuntomarkkinoilla. AKKU-työryhmä selvitti kokonaisvaltaisesti kasvukeskusten ulkopuolisten asuntoalueiden ongelmia ja näillä alueilla olevien valtion tukemien vuokrataloyhteisöjen taloudellisten vaikeuksien laajuutta ja tulevaa kehitystä. Työryhmä esitti keinoja, joilla voidaan parantaa yhteisöjen taloudellista asemaa ja elinkelpoisuutta, kehittää asuntokantaa vastaamaan olemassa olevaa kysyntää ja samalla vähentää asuntojen vajaakäytöstä valtiolle aiheutuvia riskejä. PALVAS- työryhmä selvitti tukien käyttöalueen laajentamista palveluasumisessa. Selvityksessä kartoitettiin ilman tukia tapahtuva palvelutarjonta ja arvioitiin valtion tukien tarkoituksenmukaiset rajaukset yhteistyössä kilpailuviraston kanssa. Valtion tukea ei osoiteta tarjontaan, jolla on edellytykset toteutua ilman valtion tukia. Valtion tuet säilytetään investointitukina. ARA:lla on keskeinen rooli myös PALVAS-työryhmän ehdotusten toteuttamisessa.