Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle -hankkeen osallistujille suunnatun palautekyselyn tulokset. Arja Jolkkonen ja Arja Kurvinen

Transkriptio

1 TYVA Tuloksekas työllistäminen -projekti Hankkeen kotisivu: KUVA: HANNU PIIPPONEN Arja Jolkkonen ja Arja Kurvinen Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle -hankkeen osallistujille suunnatun palautekyselyn tulokset Selvitys

2 2 Sisältö Sisältö Aluksi Kyselyn toteutus ja siihen vastanneet Hankkeen vaikutus ammatillisiin valmiuksiin Hankkeen yleiset järjestelyt ja ohjaus Hankkeen muut vaikutukset Hankkeen koetut hyödyt Työmarkkina-asema hankkeen jälkeen Hankkeen parhaat ja parannettavat asiat Lopuksi... 18

3 3 1 Aluksi Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle -hankkeen 1 tavoitteena on korjata perinteisin menetelmin ja materiaalein maisemallisesti ja/tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia työllisyystyönä Joensuun kaupungin maaseutualueilla: Enossa, Kiihtelysvaarassa, Pyhäselässä ja Tuupovaarassa. Hanke käynnistyi huhtikuussa 2009 ja on nyt päättymässä. Hankkeessa pyrittiin tarjoamaan projektiin osallistuneille mahdollisuuksia oppia työssä tarvittavia puurakenteiden, ja osin myös pintakäsittelyn, restaurointitaitoja. Hankkeessa toimi neljä työryhmää, yksi kussakin Joensuun kaupungin liitosalueella. Kussakin ryhmässä työskenteli Tuupovaara Seura ry:n työllistämiä henkilöitä ja yksi ELY-keskuksen työllistämä työnjohtaja. Työllistämisjakson aikana kunkin osallistujan suunniteltiin suorittavan työvoimakoulutuksena tulityökortti-, työsuojelukortti- sekä ensiapu- ja restaurointikoulutusta. Restaurointikoulutukseen kuului perehdyttämistä restaurointiammatteihin, eri aikakausien rakentamistapoihin sekä arkkitehtuurin ja sisustamisen historiaan, dokumentointi- ja tutkimustapoihin, tyypillisiin materiaaleihin ja niiden käyttäytymiseen eri olosuhteissa, vauriokartoitukseen, restaurointiperiaatteisiin ja niiden mukaisiin korjaustapoihin, korjauksessa tarvittavan ajankäytön ja kustannusten arviointiin jne. Koulutusjakso sisälsi myös opintomatkoja. Käytännön restaurointitaitoja työllistettävät oppivat työskennellessään hankkeen työkohteissa ammattitaitoisen työnjohtaja-työnopettajan alaisuudessa. Työllistämisjakson aikana heitä pyrittiin innostamaan itseopiskeluun ja annettiin opetusmateriaalia (mm. Museoviraston korjauskortit). Tavoitteena oli, että vähintään kymmenen heistä suorittaisi hankkeen aikana restaurointikisällin ammattitutkinnon tai osia siitä. Hankkeen tavoitteena oli lisätä tukityöllistettyjen ammattitaitoa, jotta heillä olisi projektin jälkeen paremmat mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille. Koulutuksen ja työkokemuksen arvokkaiden kohteiden kunnostamisessa toivottiin nostavan työtekijöiden itsetuntoa, vähentävän syrjäytymisvaaraa ja lisäävän uskallusta lähteä vaativampiinkin töihin tai jatkokoulutukseen. Hankkeessa on kunnostettu useita arvokkaita rakennuksia eri puolilla Joensuun kaupungin maaseutualueita, ja tämän toivotaan luovan Joensuun maaseudusta mielikuvaa aktiivisena ja vetovoimaisena alueena ja parantavan matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä. Myös mielipideilmaston toivotaan kehittyvän kulttuuriympäristön hoidolle ja rakennussuojelulle myönteiseksi. 1

4 4 Suunnitelman mukaan hankkeessa piti aloittaa 70 miestä ja heistä kymmenen piti suorittaa restaurointikisällin tutkinto. Eura-järjestelmän seurantatietojen mukaan hankkeessa on aloittanut 75 miestä ja heistä kuusi on suorittanut restaurointikisällin tutkinnon ja yksi osatutkinnon. Lisäksi yksi henkilö suoritti hankkeessa restaurointimestarin erikoisammattitutkinnon. Hankkeeseen osallistujia ei saatu innostettua mukaan hankkeen järjestämiin koulutuksiin toivotussa määrin. Projektin tavoitteet kulttuuriympäristön hoidossa ovat toteutuneet hyvin, ja hankkeessa on korjattu 32 rakennusta restaurointiperiaatteiden mukaisesti. Sen sijaan työllisyystavoitteiden toteutuminen on ollut vaikeaa, sillä vain muutamat ovat työllistyneet avoimille työmarkkinoille. Seurantatietojen mukaan hankkeen päättäneistä kuusi henkilöä on ollut myös työvoimakoulutuksessa. (Hankkeen väliraportti ja URA-järjestelmän seurantatiedot ) Kyselyllä pyrittiin kartoittamaan osallistujien kokemuksia hankkeesta. Kyselyssä kartoitettiin hankkeen vaikutuksia ammatillisiin valmiuksiin, ohjauksen ja yleisten järjestelyjen sujumista, muita vaikutuksia, hankkeen hyötyjä, hankkeen hyviä ja heikkoja puolia sekä osallistujien työmarkkina-asemaa. 2 Kyselyn toteutus ja siihen vastanneet Hankkeen palautekysely (kyselylomake liitteenä) toteutettiin helmi maaliskuussa Kysely laadittiin yhteistyössä Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle -hankkeen projektipäällikön Hannu Piipposen kanssa. Hankkeessa oli ennen kyselyn lähettämistä aloittanut 70 miestä, joista 69:lle postitettiin kyselylomake. Kyselyyn vastasi 36 miestä, joten kyselyn vastausprosentti oli 52, mitä voidaan pitää hyvänä. Nuoremmat vastasivat kyselyyn hieman aktiivisemmin kuin iäkkäämmät, mutta vastaajat kuitenkin edustavat varsin hyvin eri ikäryhmiä (taulukko 1).

5 5 Taulukko 1. Projektissa aloittaneiden ja kyselyyn vastanneiden määrät ikäryhmittäin Ikä, vuotta Kyselyyn vastanneet Projektissa aloittaneet Erotus %- Määrä % Määrä % yksikköä ,8 4 5,7 2, , ,3 2, , ,7-0, , ,3-5,1 Yhteensä ,0 Kyselyyn vastanneista suurin osa (41,7 %) oli työskennellyt Tuupovaaran työryhmässä ja seuraavakasi eniten Enon työryhmään (27,8 %). Pyhäselän (16,7 %) ja Kiihtelysvaaran (13,9 %) työryhmien osuudet vastanneista olivat pienimmät. Hieman yli puolet (51 %) vastanneista oli työllistettynä hankkeeseen vuoden tai sitä enemmän. Palkkatukityöjaksot kestivät puolesta vuodesta yhteentoista kuukauteen 29 %:lla vastanneista ja viidesosa oli ollut mukana hankkeessa alle puoli vuotta. Yhteensä kortti- ja/tai osuuskunta- ja yrittäjyyskoulutukseen ainakin restaurointikisällin tutkintoon valmentavaan koulutukseen ei osallistunut koulutukseen % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1-5 kk 6-1-kk 12kk + Kuvio 1. Hankkeessa oloaika koulutukseen osallistumisen mukaan

6 6 Kuvio 2. Ikä, hankkeeseen osallistumisen kesto ja koulutukseen osallistuminen Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 45 vuotta. Puolet vastanneista oli alle 46-vuotiaita ja 50 vuotta täyttäneitäkin oli 36 %. Kyselyyn vastanneista restaurointikisällin tutkintoon valmentavaan koulutukseen osallistuneista kaikki olivat hankkeessa yli puoli vuotta ja 73 % yli vuoden. "Korttikoulutuksiin" ja/tai osuuskunta ja yrittäjäkoulutukseen osallistuneistakin yli puolet oli hankkeessa yli vuoden. Niistä, jotka eivät osallistuneet hankkeen järjestämään koulutukseen 44 % oli hankkeessa alle puoli vuotta. Koulutuksiin osallistuttiin kaikista ikäryhmistä, joten ikä ei muodostunut ongelmaksi koulutukseen osallistumisessa. (Kuviot 1 ja 2.)

7 7 3 Hankkeen vaikutus ammatillisiin valmiuksiin Vastaajia pyydettiin arvioimaan kyselyn väittämiä viisiportaisella järjestysasteikolla. Keskiarvojen perusteella kysytyistä vaikutuksista oli ollut eniten merkitystä ammatillisiin valmiuksiin sillä, että tiedot ja taidot korjausrakentamisesta olivat lisääntyneet (ka 3,6) ja suurin osa myös katsoi, että alan työtehtävän soveltuivat heille. Vähiten vaikutusta katsottiin olleen koulutukseen hakeutumiseen. Kiinnostuksen koulutukseen lähtemiseen arvioi lähes puolet asteikon kahdella alimmaisella pistemäärällä. (Kuvio 3.) Alan työtehtävät soveltuivat minulle (ka 3,53) Kiinnostukseni hakeutua alan koulutukseen kasvoi (ka 2,66) Ammatillinen osaamiseni kasvoi (ka 3,14) Tietoni ja taitoni korjausrakentamisesta lisääntyivät (ka 3,56) % 1 ei vaikutusta erittäin paljon vaikutusta Kuvio 3. Hankkeen vaikutus ammatillisiin valmiuksiin Koettu vaikutus ammatillisten valmiuksien kasvuun vaihteli hankkeessa oloajan, koulutukseen osallistumisen ja iän mukaan. Hankkeessa oloaika odotetusti vaikutti siihen, että hankkeen antamat ammatilliset valmiudet koettiin sitä suuremmiksi mitä pidempi oli hankkeeseen osallistumisen kesto. Restaurointikisällin tutkintoon valmentavaan koulutukseen osallistuneet olivat hankkeessa pisimpään, joten hankkeeseen osallistumisen kestolla ja tähän koulutukseen osallistumisella on yhteisvaikutuksia. Kuitenkin on huomion arvoista, että pelkästään lyhyille kursseille korttikoulutuksiin ja osuuskunta ja yrittäjäkoulutukseen osallistuneet arvioivat ammatillisten valmiuksiensa kasvaneen lähes saman verran kuin restaurointikisällin tutkintoon valmentavaan koulutukseen osallistuneet. Ne, jotka eivät osallistuneet mihinkään koulutukseen, kokivat hankkeen vahvistaneen kaikkein vähiten heidän ammatillisia valmiuksiaan ja lisänneen vähiten kiinnostusta hakeutua alan koulutukseen. Iäkkäimmät kokivat saaneensa hankkeesta muita enemmän ammatillisia valmiuksia.

8 8 Alan työtehtävät soveltuivat minulle Kiinnostukseni hakeutua alan koulutukseen kasvoi Ammatillinen osaamiseni kasvoi Tietoni ja taitoni korjausrakentamisesta lisääntyivät 12 kk kk 1-5 kk,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Alan työtehtävät soveltuivat minulle Kiinnostukseni hakeutua alan koulutukseen kasvoi Ammatillinen osaamiseni kasvoi Tietoni ja taitoni korjausrakentamisesta lisääntyivät kortti- ja/tai osuuskunta- ja yrittäjyyskoulutukseen ainakin restaurointikisällin tutkintoon valmentavaan koulutukseen ei osallistunut koulutukseen,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Alan työtehtävät soveltuivat minulle Kiinnostukseni hakeutua alan koulutukseen kasvoi Ammatillinen osaamiseni kasvoi Tietoni ja taitoni korjausrakentamisesta lisääntyivät alle 40,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Kuvio 4. Hankkeen vaikutus ammatillisiin valmiuksiin hankkeessa oloajan, koulutukseen osallistumisen ja iän mukaan

9 9 4 Hankkeen yleiset järjestelyt ja ohjaus Työ- ja suojavaatteisiin sekä työturvallisuudesta huolehtimiseen oltiin varsin tyytyväisiä. Yli puolet antoi arvosanan 4 tai 5 myös yleisten käytännön järjestelyjen toimivuudesta sekä opastuksesta ja työhön perehdyttämisestä. Kaikkein heikommin hoidetuksi arvioitiin koulutukseen hakeutumiseen kannustaminen, tosin senkin arvioiden oli peräti 3,14. (Kuvio 5.) Työ- ja suojavaatteet suojasivat (ka 3,89) Työturvallisuudesta huolehdittiin (ka 3,75) Sain kannustusta koulutukseen hakeutumiseen (ka 3,14) Yleiset käytännön järjestelyt toimivat (ka 3,61) Opastus ja työhön perehdytys oli hoidettu (ka 3,40) % 1 heikosti erittäin hyvin Kuvio 5. Hankkeen yleisten järjestelyjen ja ohjauksen sujuminen Kaikkien väittämien osalta vähintään vuoden hankkeessa olleet antoivat parhaat arvosanat hankkeen käytännön järjestelyille. Lyhimmän aikaa hankkeessa olleet hieman yllättäen arvioivat saaneensa eniten kannustusta koulutukseen hakeutumiseen ja he olivat lähes yhtä tyytyväisiä yli vuoden hankkeessa olleiden kanssa opastukseen ja työhön perehdyttämiseen. Iäkkäimmät olivat myös käytännön järjestelyihin muita tyytyväisempiä. Ainakin johonkin koulutukseen osallistuneet arvioivat hankkeen järjestelyt paremmaksi kuin ne, jotka eivät osallistuneet mihinkään koulutukseen. (Kuvio 6.)

10 10 Työ- ja suojavaatteet suojasivat Työturvallisuudesta huolehdittiin Sain kannustusta koulutukseen hakeutumiseen Yleiset käytännön järjestelyt toimivat Opastus ja työhön perehdytys oli hoidettu 12 kk kk 1-5 kk,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Työ- ja suojavaatteet suojasivat Työturvallisuudesta huolehdittiin Sain kannustusta koulutukseen hakeutumiseen Yleiset käytännön järjestelyt toimivat Opastus ja työhön perehdytys oli hoidettu kortti- ja/tai osuuskunta- ja yrittäjyyskoulutukseen ainakin restaurointikisällin tutkintoon valmentavaan koulutukseen ei osallistunut koulutukseen,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Työ- ja suojavaatteet suojasivat Työturvallisuudesta huolehdittiin Sain kannustusta koulutukseen hakeutumiseen Yleiset käytännön järjestelyt toimivat Opastus ja työhön perehdytys oli hoidettu alle 40,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Kuvio 6. Hankkeen yleisten järjestelyjen ja ohjauksen sujuminen hankkeessa oloajan, koulutukseen osallistumisen ja iän mukaan

11 11 5 Hankkeen muut vaikutukset Hankkeen muista vaikutuksista merkittävimmäksi nousi uusien ystävyyssuhteiden solmiminen ( 3,69). Myös motivaation kasvu uuden oppimiseen ja työelämässä tarjottavien taitojen lisääntyminen noteerattiin varsin korkealle. Alimman, mutta melko korkean n ( 2,57), sai väittämä olen hyödyntänyt hankkeessa oppimiani taitoja tekemällä vastaavia töitä kotonani tai tuttavilleni. Mitä pidempään osallistujat olivat hankkeessa sitä suuremmiksi he arvioivat hankkeen muut vaikutukset. Korttikoulutuksiin sekä osuuskunta ja yrittäjäkoulutukseen osallistuneet arvioivat muita merkittävämmäksi uusien kavereiden saamisen ja uskon kasvamisen uusiin työllisyysmahdollisuuksiin. Iäkkäimmät kokivat myös muiden vaikutusten merkityksen suuremmaksi kuin muut. (Kuviot 7 ja 8.) Sain uusia kavereita (ka 3,69) Rohkeuteni kasvoi (ka 2,86) Aktiivisuuteni lisääntyi (ka 2,97) Olen hyödyntänyt hankkeessa oppimiani taitoja tekemällä vastaavia töitä kotona tai tuttaville (ka 2,57) Työllistymismahdollisuuteni paranivat (ka 2,62) Työllistymistä edistävät kontaktini lisääntyivät (ka 2,61) Työelämässä tarvittavat taidot lisääntyivät (ka 3,08) Usko omiin työllistymismahdollisuuksiin kasvoi (ka 2,74) Motivaatio uuden oppimiseen kasvoi (ka 3,37) % 1 ei lainkaan erittäin paljon Kuvio 7. Hankkeen muuta vaikutukset

12 12 Sain uusia kavereita Rohkeuteni kasvoi Aktiivisuuteni lisääntyi Olen hyödyntänyt hankkeessa oppimiani taitoja tekemällä vastaavia töitä kotona tai tuttaville Työllistymismahdollisuuteni paranivat Työllistymistä edistävät kontaktini lisääntyivät Työelämässä tarvittavat taidot lisääntyivät 12 kk kk 1-5 kk Usko omiin työllistymismahdollisuuksiin kasvoi Motivaatio uuden oppimiseen kasvoi,00,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 Sain uusia kavereita Rohkeuteni kasvoi Aktiivisuuteni lisääntyi Olen hyödyntänyt hankkeessa oppimiani taitoja Työllistymismahdollisuuteni paranivat Työllistymistä edistävät kontaktini lisääntyivät Työelämässä tarvittavat taidot lisääntyivät Usko omiin työllistymismahdollisuuksiin kasvoi Motivaatio uuden oppimiseen kasvoi,00,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 kortti- ja/tai osuuskunta- ja yrittäjyyskoulutukseen ainakin restaurointikisällin tutkintoon valmentavaan koulutukseen ei osallistunut koulutukseen Sain uusia kavereita Rohkeuteni kasvoi Aktiivisuuteni lisääntyi Olen hyödyntänyt hankkeessa oppimiani taitoja tekemällä vastaavia töitä kotona tai tuttaville Työllistymismahdollisuuteni paranivat Työllistymistä edistävät kontaktini lisääntyivät Työelämässä tarvittavat taidot lisääntyivät alle 40 Usko omiin työllistymismahdollisuuksiin kasvoi Motivaatio uuden oppimiseen kasvoi,00,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 Kuvio 8. Hankkeen muut vaikutukset hankkeessa oloajan, koulutukseen osallistumisen ja iän mukaan

13 13 6 Hankkeen koetut hyödyt Hankkeen osallistumisen hyödyllisyyden ( 3,78) arvioi yli 60 % asteikoilla yhdestä viiteen neljäksi tai viideksi. Myös kaikki muut väittämät arvioitiin varsin hyödyllisiksi, sillä kaikkien ylitti 2.4:n. Terveystarkastusta koskevaan väittämään osa jätti vastaamatta ja myös valitti sitä, että ei ollut päässyt osallistumaan terveystarkastukseen. (Kuvio 9.) Hankkeeseen osallistuminen oli hyödyllistä (ka 3,78) Hankkeen terveystarkastus oli hyödyllinen (ka 3,43) Hankkeen järjestämät koulutukset olivat hyödyllisiä ((ka 3,48) Hankkeen työtehtävät olivat mielekkäitä (ka 3,75) % 1 ei lainkaan erittäin hyödyllinen Kuvio 9. Hankkeen hyödyllisyys osallistujien näkökulmasta Hankkeessa pisimpään olleet kokivat hankkeen kaikkein hyödyllisimmäksi. Terveystarkastuksen hyödyllisyyden kokivat alle puoli vuotta hankkeessa olleet muita huomattavasti vähäisemmäksi. Myös koulutuksiin osallistuminen näytti vaikuttavan positiivisesti arvioihin hankkeen hyödyllisyydestä. Iäkkäimmät kokivat hankkeen kaikkein hyödyllisimmäksi. (Kuvio 10.)

14 14 Hankkeeseen osallistuminen oli hyödyllistä Hankkeen terveystarkastus oli hyödyllinen Hankkeen järjestämät koulutukset olivat hyödyllisiä Hankkeen työtehtävät olivat mielekkäitä 12 kk kk 1-5 kk,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Hankkeeseen osallistuminen oli hyödyllistä Hankkeen terveystarkastus oli hyödyllinen Hankkeen järjestämät koulutukset olivat hyödyllisiä Hankkeen työtehtävät olivat mielekkäitä kortti- ja/tai osuuskunta- ja yrittäjyyskoulutukseen ainakin restaurointikisällin tutkintoon valmentavaan koulutukseen ei osallistunut koulutukseen,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Hankkeeseen osallistuminen oli hyödyllistä Hankkeen terveystarkastus oli hyödyllinen Hankkeen järjestämät koulutukset olivat hyödyllisiä Hankkeen työtehtävät olivat mielekkäitä alle 40,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Kuvio 10. Hankkeen hyödyllisyys osallistujien näkökulmasta osaamiseen hankkeessa oloajan, koulutukseen osallistumisen ja iän mukaan

15 15 7 Työmarkkina-asema hankkeen jälkeen Suurin osa (61,8 %) hankkeen päättäneistä oli työttömänä kyselyhetkellä. Työmarkkinaaseman tarkastelussa on syytä ottaa huomioon, että aika hankkeen päättämisestä vaihtelee. Hankkeen päättäneistä työssä ja koulutuksessa oli kummassakin 14,7 % ja muussa asemassa 8,8 % osallistuneista. Kyselyhetkellä viidestä työssä olleesta yksi toimi rakennustehtävissä. Seitsemän henkilöä ilmoitti olleensa työssä hankkeen jälkeen ja heistä kolme oli ollut vastaavanlaisissa tehtävissä kuin hankkeessa. (Kuvio 11.) % työssä työtön koulutuksessa muu tilanne Työmarkkina-asema Kuvio 11. Työmarkkina-asema hankkeen jälkeen kyselyhetkellä työssä työssä ja koulutuksessa työssä, työtön ja koulutuksessa työtön ja työelämänvalmennuksessa sairauslomalla ja työttömänä sairauslomalla ja työssä sairauslomalla työtön ja työssä työtön ja koulutuksessa työtön % Kuvio 12. Työmarkkinasiirtymät hankkeen jälkeen

16 16 Noin kolmasosa hankkeen päättäneistä oli ollut useammassa kuin yhdessä työmarkkinaasemassa hankkeen jälkeen. Siirtymä työttömyydestä koulutukseen oli yleisin työmarkkinasiirtymä ja seuraavaksi eniten siirryttiin työttömyydestä työhön. Yhdessä työmarkkinaasemassa olleista (työssä, työttömänä ja sairauslomalla) 87 % oli koko ajan työttömänä ja kaikista vastanneista 59 % oli ollut hankkeen jälkeen koko ajan työttömänä. (Kuvio 12.) Kuvio 13. Työmarkkina-asema iän ja hankkeessa oloajan mukaan (mukana myös kaksi hankkeessa kyselyhetkellä ollutta) Kaikki työssä olleet olivat alle 50-vuotiaita ja neljä viidestä työllistyneestä oli hankkeessa alle 10 kuukautta. Koulutuksessa olleista viidestä henkilöstä kolme oli alle 30-vuotiasta. 50 vuotta täyttäneistä 77 %, vuotiaista 57 % ja alle 40-vuotiaista 33 % oli työttömänä. Alle puoli vuotta hankkeessa olleista 71 %, 6-11 kuukautta hankkeessa olleista 20 % ja 12 kuukautta tai enemmän hankkeessa olleista 72 % oli työttömänä. Restaurointikisällin tutkintoon valmentavaan koulutukseen osallistuneista 27 % oli työttömänä. Niistä, jotka eivät osallistuneet

17 17 koulutukseen, oli 60 % työttömänä ja korttikoulutuksiin tai osuuskunta ja yrittäjäkoulutukseen osallistuneista 80 %. (Kuvio 13.) 8 Hankkeen parhaat ja parannettavat asiat Hankkeessa parannettavia asioita: Hankkeessa oli parasta: uuden oppiminen (rakennustaidot, perinteiset työmenetelmät, hirsirakentaminen) koulutukset, opintomatkat vanhojen rakennusten kunnioittaminen perinteisten materiaalien ja menetelmien käyttö rakennushistoriaan perehtyminen osallistuminen vanhojen rakennusten suojeluun työllistyminen mielekäs työ, monipuoliset työtehtävät, itsenäinen työskentely hyvä työyhteisö hankkeeseen osallistuminen, kotoa pois pääseminen, uusien ystävien ja sosiaalisten kontaktien syntyminen ulkotyö. työaika/päivä liian lyhyt, palkan pienuus aikataulu restaurointikisällitutkinnossa liian tiukka koulutuksen ja käytännön töiden aikataulutus ei aina toiminut (ensin käytäntö ja sitten koulutus) tiedon kulku työvaiheiden järjestys työntekijän ohjeistus ja työturvallisuudesta huolehtiminen työsuhteen alussa enemmän keskustelua taukotilat terveystarkastus kaikille työkohteita voisi valita siten, että ne olisivat mahdollisimman monen nähtävissä. Kuvio 14. Hankkeen hyvät ja heikot puolet hankkeeseen osallistuneiden näkökulmasta

18 18 Hankkeen hyvät puolet painoivat vaakakupissa enemmän kuin huonot (kuvio 14) ainakin siinä mielessä, että vastanneista 69 % olisi todennäköisesti valmis osallistumaan uudestaan vastaavanlaiseen hankkeeseen. 20 % ei osannut sanoa osallistuisiko ja ainoastaan 11 % vastasi, että todennäköisesti ei osallistuisi uudestaan. Osallistumattomuutta perusteltiin korkealla iällä, sairastamisella ja liian lyhyellä päivittäisellä työajalla. 9 Lopuksi Hankkeessa päättäneiden heikoista työllistymistuloksista huolimatta hanke onnistui hienosti kulttuuriympäristön hoidossa, mitä osoittaa hankkeen saama Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinto Europa Nostra 2. Hankkeeseen osallistuneet kokivat, että heidän tietonsa ja taitonsa korjausrakentamisesta lisääntyivät hankkeen aikana. Hankkeen yleisiä järjestelyjä pidettiin myös varsin onnistuneina. Yli 80 % arvioi työturvallisuudesta huolehditun hyvin ja pitivät työ- ja suojavaatteita asiallisina. Hankkeen arvioitiin vaikuttaneen paljon uusien ystävyyssuhteiden syntymiseen ja motivoineen uuden oppimiseen. Hankkeeseen osallistumista pidettiin hyödyllisenä ja 69 % vastanneista olisi valmis osallistumaan uudelleen vastaavanlaiseen hankkeeseen. Hanke opetti puurakenteiden restaurointitaitoja sekä tarjosi mielekästä työtä hyvässä työyhteisössä ja koulutusta siihen motivoituneille. Hankkeen huonoiksi puoliksi koettiin mm. tuntimäärältään liian vähäinen osa-aikatyö, koulutuksen ja työn jaksottumisen ongelmat, heikot taukotilat, tiedonkulun ongelmat ja keskustelun puute. Hankkeen toimintamalliin tyytyväisempiä olivat iäkkäimmät osallistujat. Ilmeisesti heille työllistyminen hankkeen ajaksi, uusien taitojen oppiminen ja sosiaalisten verkostojen laajeneminen olivat jo sinänsä tärkeitä, vaikka he jäivätkin työttömäksi hankkeen jälkeen. Myös koulutuksiin osallistuneet ja pisimpään hankkeessa olleet kokivat hyötyneensä hankkeesta muita enemmän. 2 hankkeelleeuroopanunionineuropanostra.aspx

19 19 Manner-Suomen ESR-ohjelma asiakirjassa Itä-Suomen keskeisiksi ongelmiksi on nostettu väestön väheneminen, korkea työttömyysaste ja poikkeuksellisen matala työllisyysaste. Myös väestön korkea keski-ikä ja sairastavuus sekä syrjäisen maaseudun heikko asema suhteessa kaupunkeihin ja niitä ympäröivään maaseutuun ovat tekijöitä, jotka tulisi ottaa huomioon Rakennerahastotoiminnassa. Toimintalinjan 2 tavoitteena Itä-Suomessa on, että mahdollisimman moni työikäinen sidottaisiin yhteiskuntaan työmarkkinoille osallistumisen kautta ja kehittää toimintatapoja, jotka ehkäisevät syrjäytymistä ja vaikeassa asemassa olevien työttömien työllistymistä ja työmarkkinoilla pysymistä. Uusien toimintatapojen kehittämisessä kolmas sektori nähdään elinkeinoelämän ohella tärkeäksi työmahdollisuuksien tarjoajaksi. Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle -hanke pystyi katkaisemaan monen maaseudun pitkäaikaistyöttömän miehen työttömyyden, vaikka hankkeen päättäneet työllistyivätkin heikosti hankkeen jälkeen. Myös maaseudun kolmannen sektorin yhdistys oli toiminnassa keskeisessä asemassa. Osallistujat kokivat, että heidän ammatilliset valmiutensa kasvoivat, sosiaaliset verkostonsa laajenivat ja että he osallistuivat yhteiskunnallisesti tärkeään työhön. Osallisuuden kasvu onkin nähty yhdeksi edellytykseksi sosiaalisen syrjäytymisen vähenemiselle. 3

20 20 Palautekysely Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle -hankkeessa mukana olleille Vastaa laittamalla rasti ruutuun, ympyröimällä oikea vaihtoehto tai kirjoittamalla vastaus sille varattuun tilaan. 1. Missä hankkeen työryhmässä työskentelit? Enon Pyhäselän Tuupovaaran Kiihtelysvaaran 2. Mihin hankkeen järjestämiin koulutuksiin osallistuit? Restaurointikisällin tutkintoon valmentava koulutus Työturvallisuus-, tulityökortti- tai jokin muu korttikoulutus Osuuskunta- ja yrittäjyyskoulutus En osallistunut koulutukseen 3. Kuinka pitkään olit mukana (työssä tai koulutuksessa) Työtä ja restaurointiosaamista hankkeessa? kuukautta. Jos olit hankkeessa alle kuukauden, niin kuinka monta päivää? päivää Tietoni ja taitoni korjausrakentamisesta lisääntyivät Ammatillinen osaamiseni kasvoi Kiinnostukseni hakeutua alan koulutukseen kasvoi Alan työtehtävät soveltuivat minulle erittäin paljon 5. Miten ohjaus ja yleiset järjestelyt sujuivat? heikosti erittäin hyvin Opastus ja työhön perehdytys oli hoidettu Yleiset käytännön järjestelyt toimivat Sain kannustusta koulutukseen hakeutumiseen Työturvallisuudesta huolehdittiin Työ- ja suojavaatteet suojasivat Mitä vaikutuksia hankkeella oli ammatilliseen osaamiseesi? ei vaikutusta 6. Mitä muita vaikutuksia hankkeella oli? ei lainkaan erittäin paljon Motivaatio uuden oppimiseen kasvoi Usko omiin työllistymismahdollisuuksiin kasvoi Työelämässä tarvittavat taidot lisääntyivät Työllistymistä edistävät kontaktini lisääntyivät Työllistymismahdollisuuteni paranivat Olen hyödyntänyt hankkeessa oppimiani taitoja 1 tekemällä vastaavia töitä kotonani tai tuttavilleni Aktiivisuuteni lisääntyi Rohkeuteni kasvoi Sain uusia kavereita

21 21 7. Miten hyödylliseksi koit osallistumisen hankkeeseen? ei lainkaan Hankkeen työtehtävät olivat mielekkäitä Hankkeen järjestämät koulutukset olivat hyödyllisiä Hankkeen terveystarkastus oli hyödyllinen Hankkeeseen osallistuminen oli hyödyllistä erittäin hyödyllinen 8. Mikä oli parasta osallistumisessa Työtä ja restaurointiosaamista hankkeeseen? 9. Missä olisi ollut parannettavaa? 10. Mikä on työmarkkina-asemasi tällä hetkellä? Työssä, mitä työtä teet? Työtön Koulutuksessa Sairauslomalla Eläkkeellä Muu tilanne, mikä? 11. Mitä olet tehnyt hankkeen jälkeen?( Jos esimerkiksi olet ollut koko ajan työttömänä, niin merkitse, että 1 asemassaa ja rastita luettelosta työtön. Jos olet ollut esimerkiksi sekä koulutuksessa että työttömänä, niin merkitse, että olet ollut 2 asemassa ja rastita kohdat koulutuksessa ja työttömänä) Monessako eri työmarkkina-asemassa olet ollut hankkeen jälkeen? asemassa. Missä kaikissa asemissa olet ollut? Työssä. Ovatko jotkut työtehtävät olleet samankaltaisia kuin hankkeessa? ei Työttömänä Koulutuksessa Sairauslomalla Eläkkeellä Muussa tilanteessa, missä? on 12. Minkä ikäinen olet? vuotta 13. Olisitko valmis jatkossa osallistumaan Työtä ja restaurointiosaamista -hankkeen kaltaiseen toimintaan? Kyllä, todennäköisesti En osaa sanoa En, todennäköisesti, miksi? KIITOKSET PALAUTTEESTA!