Sairauskertomus: Itämeri
|
|
- Mikko Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Seppo Knuuttila Sairauskertomus: Itämeri Itämerta rasittavat pahiten mereen aiemmin päässeet ja edelleen pääsevät valtavat ravinnekuormat ja niistä aiheutuva rehevöityminen sekä lukemattomat haitalliset aineet, jotka kertyvät ja rikastuvat meren ekosysteemeissä. Viime vuosina voimistunut kesäaikainen rehevöityminen johtuu ensisijaisesti hapettomien pohja-alueiden laajentumisesta. Hapettomissa olosuhteissa pohjasedimenttiin sitoutunut fosfori vapautuu uudelleen kiertoon. Tämä johtaa itseään ruokkivaan tapahtumaketjuun, ns. sisäiseen kuormitukseen, jonka seurauksena rehevöityminen etenee kiihtyvällä vauhdilla. Veden hitaan vaihtumisen vuoksi kaikki mereen päätyvät aineet (ravinteet, raskasmetallit, orgaaniset myrkyt) jäävät Itämereen pitkiksi ajoiksi. Pysyvät vaaralliset aineet voivat aiheuttaa Itämeren muutenkin herkälle lajistolle ongelmia. Itämeren lyhyissä ravintoketjuissa haitalliset aineet kertyvät herkemmin ravintoketjujen huipulla oleviin lajeihin. Lisäksi kylmyys ja jääpeite hidastavat vahingollisten aineiden fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia hajoamisprosesseja. I tämeri on maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Sen suolapitoisuus on keskimäärin vain noin viidesosa valtamerien suolaisuudesta. Jokisuistoissa vesi on lähes makeaa. Itämeri on matala. Keskisyvyys on noin 55 metriä ja suurin syvyys 459 metriä. Esimerkiksi Välimeren keskisyvyys on m. Itämeren vesi vaihtuu kerran noin 30 vuodessa, sillä kapeat ja matalat Tanskan salmet ovat Itämeren ainoa yhteys Pohjanmereen ja Atlanttiin. Itämeren vesi on kerrostunut veden suolapitoisuuden mukaan. Pohjanmereltä tuleva suolainen vesi painuu raskaampana pohjalle ja valuu syvänteisiin. Lähellä pintaa on puolestaan sade ja valumavesien laimentamaa vähemmän suolaista vettä. Suolaisemman ja vähemmän suolaisen veden väliin muodostuu harppauskerros eli halokliini, jossa suolaisuus muuttuu lyhyellä matkalla nopeasti. Noin 80 metrin syvyydessä oleva harppauskerros erottaa suolaisuudeltaan erilaiset vesimassat toisistaan ja estää veden tehokkaan pystysuuntaisen sekoittumisen. Pohjanläheinen vesi voi vaihtua vain silloin, kun Itämereen virtaa Pohjanmerestä suolaista Duodecim 2007;123: vettä, joka raskaampana valuu Itämeren syvänteisiin. Näitä episodeja kutsutaan suolapulsseiksi. Pulsseja tulee epäsäännöllisin välein, eikä niitä voida ennustaa. Suolapulssit ovat olleet 1970-luvun jälkeen harvalukuisia. Niiden esiintymisen arvellaan liittyvän Pohjois-Atlantin ilmastovaihteluun (NAO), jolla on peilikuva El Niño eteläisellä pallonpuoliskolla (Hurrell 1995). Rehevöityminen Rehevöitymistä pidetään Itämeren pahimpana ongelmana. Typen ja fosforin saatavuus ovat tärkeimmät Itämeren rehevyyteen vaikuttavat tekijät. Näiden aineiden lisääminen veteen johtaa meren perustuottajien (kasviplankton, makrolevät, vesikasvillisuus) määrän kasvuun. Itämerelle tyypilliset sinileväkukinnat (kuva 1) eivät kuitenkaan ole aivan uusi ilmiö: tieteellisessä kirjallisuudessa on kuvauksia laajoista kukinnoista jo 1800-luvun lopulta (Kononen 1992). Sedimenttihavaintojen mukaan sinilevät ovat kukkineet Itämeressä jo esihistoriallisina aikoina (Poutanen ja Nikkilä 2001). Itämeren re 1409
2 Kuva 1. Sinileväkukintaa Itämerellä heinäkuussa Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) tuotettu Terra Modis satelliittien (NASA) kuviin perustuva leväkartta. Mitä punaisempi alue, sitä enemmän sinilevää esiintyy. hevöityminen alkoi kuitenkin toden teolla vasta viime vuosisadalla kaupungistumisen ja teollistumisen sekä maatalouden kemiallisten lannoitteiden laajan käytön myötä. Ihmisen toiminnan seurauksena Itämeren typpikuormituksen onkin arveltu kasvaneen 1900-luvulla nelinkertaiseksi ja fosforikuormituksen kahdeksankertaiseksi (Larsson ym. 1985). Itämeren valuma-alueella asuu tätä nykyä noin 85 miljoonaa ihmistä. Mataluus ja rikkonaisuus tekevät Suomen rannikkovesistä erityisen herkkiä ravinnekuormituksen aiheuttamalle rehevöitymiselle. Näillä alueilla rehevöitymisessä on 1970-luvulta lähtien tapahtunut kahdensuuntaista kehitystä: eräiden alueiden (esim. Helsingin ja Espoon sisälahdet) tila on parantunut, kun jätevesien puhdistus on tehostunut. Rehevöityneiden rannikkoalueiden kokonaispinta-ala kuitenkin lisääntyi 1980 ja 1990-luvuilla Suomenlahdella. Havaittua muutosta selittää paljolti avoimen Itämeren tilan heikentyminen (Pitkänen 2004). Ulkomeren tilan heikkeneminen johtuu ensisijaisesti Itämeren syvänteiden hapettomien alueiden laajentumisesta. Hapen nopea kuluminen johtuu Itämeren sietokykyyn nähden liian suuresta perustuotannosta, jonka seurauksena yhä suurempi määrä kuollutta eloperäistä ainesta vajoaa pohjalle ja siellä hajotessaan kuluttaa hapen loppuun. Hapettomissa olosuhteissa pohjasedimenttiin sitoutunut fosfori vapautuu uudelleen kiertoon ja leville käyttökelpoiseen muotoon. Tämä johtaa itseään ruokkivaan tapahtumaketjuun, ns. sisäiseen kuormitukseen, jonka seurauksena rehevöityminen etenee kiihtyvällä vauhdilla. Esimerkiksi Suomenlahden rehevöityminen 1990-luvulla johtuu suurelta osin merialueen sisäisen ravinnekuormituksen kiihtymisestä (Pitkänen ym. 2001). Rehevöittävän fosfaattifosforin pitoisuus on kasvanut Suomenlahdella lähes kaksinkertaiseksi viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana, vaikka samaan aikaan Suomenlahteen tulevan ulkoisen (asutus, teollisuus, maatalous, ym.) fosfori ja typpikuormituksen määrä on vähentynyt lähes 40 %. Suomenlahden sisäinen vuosittainen fosforikuormitus voi olla suurimmillaan moninkertainen koko merialueen ulkoiseen kuormaan verrattuna. Sisäisen kuormituksen merkityksestä kertoo se, että jo yksi neliökilometri hapetonta merenpohjaa aiheuttaa yhtä suuren fosforikuorman kuin ihmisen puhdistamattomat jätevedet (Lehtoranta 2003). Leväkukinnat Itämeren runsain vuotuinen leväkukinta, pii ja panssarisiimalevien kevätkukinta huhti-toukokuussa, on huomattavasti kesäistä sinileväkukintaa runsaampi. Kevätkukinta kuluttaa loppuun meren pintakerroksen liukoisen typen. Fosforia on vedessä erityisesti Itämeren pääaltaassa ja Suomenlahdella typpeen verrattuna ylimäärin suhteessa levien tarpeeseen. Tämä ylijäämäfosfori on myöhemmin kesällä sinileväkukintojen muodostumisen kannalta keskeinen käyttövoima. Sinilevät poikkeavat muista meren perustuottajista siinä mielessä, että ne eivät tarvitse kasvuunsa lainkaan liuennutta typpeä (NO 3, NH 4 ), vaan ne pystyvät käyttämään veteen sekoittunutta ilmakehän kaasumaista typpeä (N 2 ). Sinilevillä on myös kyky tuottaa voimakkaita maksa- ja hermomyrkkyjä. Itämeren sinileväkukinnoissa esiintyy sekä myrkyllisiä että myrkyttömiä lajeja S. Knuuttila
3 Kuva 2. Suomenlahden pohjaeläimistön tila oli elokuussa 2006 heikompi kuin kertaakaan aiemmin tutkimusalus Muikun rannikkoseurannan aikana. Yhteisöjen elpyminen edellyttäisi pohjan happitilanteen pysyvää parantumista. Kuvassa oikealla terveen pohjan tyypillistä lajistoa Itämerellä: kilkkejä (Saduria entomon) ja liejusimpukka (Macoma baltica). Itämeren ulapalla kukintojen valtalajina esiintyvä Nodularia spumigena on aina myrkyllinen. Sinileväkukintojen viimeaikaisen runsastumisen syy on Itämeren hapettomilta pohja-alueilta vapautuva fosfori. Viime kesän tilanne ennätysmäisen huono Kesällä 2006 Suomenlahden happitilanne oli heikompi kuin kertaakaan aiemmin niinä 44 vuotena, jolloin Merentutkimuslaitos on seurannut meren tilaa (Merentutkimuslaitos 2006). Ympäristöhallinnon tutkimusalus Muikku on kartoittanut Suomen rannikkovesien pohjan ja pohjaeläimistön tilaa 1990-luvun lopulta lähtien. Viime elokuussa Suomenlahden pohjasedimentin tila oli heikompi kuin kertaakaan aiemmin rannikkoseurannan aikana. Myös pohjaeläimistön osalta saatiin tutkimusjakson heikoin tulos. Runsas ja monilajinen pohjaeläinyhteisö löytyi enää vain neljästä Suomenlahden yhteensä 47 havaintopaikasta. Täysin vailla pohjaeläimistöä oli 37 paikkaa (kuva 2) (SYKE ja MTL 2006). Elokuun lopulla arviolta jopa kolmannes Suomenlahden pohjasta ( km 2 ) oli hapetonta. Onko Itämerellä tapahtunut pysyvä muutos huonompaan? Sairauskertomus: Itämeri On olemassa merkkejä siitä, että Suomenlahden pohjasedimentin fosforinpidätyskyky olisi heikentynyt. Pitkäaikaiset havaintosarjat viittaavat siihen, että fosforin vapautumien käynnistyy nykyisin nopeammin kuin vielä 1980-luvulla, jolloin Suomenlahdella yhtä lailla tehtiin havaintoja suolakerrostuneisuuden aiheuttamasta hapen kulumisesta ja fosforin vapautumisesta (kuva 3). Ruotsin ympäristönhoitoneuvoston helmikuussa 2005 julkaiseman selvityksen mukaan Itämeren ekosysteemi on saattanut siirtyä uuteen tasapainotilaan ja jäädä siihen»takalukkoon» (Miljövårdsberedningen 2005). Kun tietty kynnysarvo on ylittynyt, se johtaa ekosysteemissä uuteen tasopainotilaan, josta paluu sitä edeltäneeseen vai Haapasaari PO 4 -P(µg/l) Kuva 3. Fosfaatti-fosforin pitoisuus pohjanläheisessä vedessä itäisellä Suomenlahdella 1980-luvun alusta vuoteen Fosforin vapautuminen pohjasedimentistä on lisääntynyt ja käynnistyy nykyisin nopeasti ajoittain paremmasta happitilanteesta huolimatta. 1411
4 heeseen on huomattavasti vaikeampaa, eikä se tapahdu lineaarisesti. Tämän takalukkohypoteesin mukaan ravinnepäästöjen vähentäminen esimerkiksi 50 vuoden takaiseen tasoon ei palauta Itämerta tuolloin vallinneeseen tilaan. Muutoksen aikaansaaminen saattaa vaatia ravinnepäästöjen nopeaa pienentämistä ja Itämeren perusominaisuuksiin vaikuttavia keinoja, kuten syväveden keinotekoista happeuttamista. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan ei ole varmaa, että esitetty hypoteesi pitäisi kaikilta osin paikkansa. Palautumisen hitaus sinänsä ei välttämättä ole todiste takalukosta vaan siitä, että useimmat biologiset muuttujat vastaavat ympäristötekijöihin vasta jonkin ajan kuluttua. Itämeri myös palautuu luontaisesti hyvin hitaasti lähes 30 vuoden viipymänsä vuoksi. Haitalliset aineet Itämeressä Haitallisten aineiden kertyminen eliöstöön on rehevöitymisen ohella Itämeren toinen paha ympäristöongelma. Itämeren suuri kuormitus, epäedulliset hajoamisolot ja veden vähäinen vaihtuvuus ovat syynä siihen, että meren eliöstöön ja pohjasedimenttiin kertyy suuria määriä haitallisia aineita valtameriin verrattuna. Käytännössä tarkkaa tietoa on vain muutaman pahimman orgaanisen aineen (PCB, DDT, lindaani, dioksiinit ja polyaromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet) sekä joidenkin raskasmetallien (elohopea, kadmium, lyijy, kupari ja sinkki) pitoisuuksista Itämeressä. Etenkin DDT ja PCB vahingoittivat vakavasti Itämeren ravintopyramidien huipun petoja 1960 ja 1970-luvuilla. Merikotkan ja hylkeiden kannat romahtivat myrkyistä aiheutuneiden lisääntymisongelmien takia. Luontaisen ravinnon myrkkypitoisuuden väheneminen, keinoruokinta ja rauhoitukset ovat kuitenkin lisänneet kyseisten lajien määrää, ja nyt niillä ei ole välitöntä vaaraa, vaikka lisääntymis ja muita terveysongelmia edelleen esiintyy. PCB:n ja DDT:n käytön kieltämisen jälkeen näiden aineiden pitoisuudet ovat vähitellen pienentyneet Itämeren eliöissä 1970-luvun suurista arvoista (kuva 4) (Haahti ja Kangas 2004, HELCOM 2002). Myös raskasmetallimäärät eliöstössä ovat viimeisten 20 vuoden aikana vähentyneet, mutta ne ovat edelleen suurempia kuin esimerkiksi Pohjanmerellä. Silakan DDT, PCB ja dioksiinipitoisuuksia on seurattu erityisen tarkasti, koska silakka on tärkeä osa ravintoa myös monelle Itämeren kala, lintu ja nisäkäslajille. Ison silakan ja lohen dioksiinipitoisuudet ylittävät nykyään EU:ssa asetetun enimmäispitoisuuden 4 pg TEQ/g tp (tuorepainossa ilmaistuna dioksiiniekvivalentteina, ns. WHO-TEQ). Yli 17 cm:n silakkaa tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä lohta suositellaan syötäväksi vain 1 2 kertaa µg/kg (tuorepainoa) Kuva 4. DDT ja PCB-pitoisuuksien kehitys silakassa Suomenlahdella Kotkan edustalla. PCB DDT S. Knuuttila
5 kuukaudessa (Hallikainen ym. 2006). Monien asiantuntijoiden mukaan kalan hyvien ravintoominaisuuksien takia sen syönnin lopettaminen kokonaan olisi kuitenkin huomattavasti suurempi riski terveydelle kuin dioksiinin kohtuullinen saanti. Aluksi harmittomana pidetty, moneen tarkoitukseen erinomainen tuote voi myöhemmin osoittautua vaaralliseksi ympäristömyrkyksi. Näin on käynyt esimerkiksi laivojen pohjamaaleissa käytetyille orgaanisille tinayhdisteille. Ongelma nousi näkyvästi julkisuuteen pari vuotta sitten Helsingin Vuosaaren sataman ruoppausten yhteydessä. Tributyylitinan (TBT) haitalliset ympäristöominaisuudet havaittiin jo 1970-luvun lopulla. Aine on useimmille vesieliöille erittäin myrkyllistä. Tuoreimmissa laboratoriotutkimuksissa on osoitettu, että TBT voi häiritä myös selkärankaisten hormonitoimintoja (Shimasaki ym. 2002). Orgaanisten tinayhdisteiden tiedetään kuitenkin muuntuvan ja hajoavan ajan myötä hitaasti ympäristön kannalta haitattomampaan muotoon. Nykyään orgaanisten tinayhdisteiden käyttö pohjamaaleissa on kielletty, ja vuoden 2007 loppuun mennessä vanhat TBT-pitoiset maalipinnoitteet tulee joko poistaa tai maalata yli (Ympäristöministeriö 2007). Kohonneita pitoisuuksia havaitaan etenkin satamien, laivaväylien, venesatamien ja telakoiden läheisyydessä sekä ruoppausmassojen läjitysalueilla. Öljykuljetukset Huomattavan riskin Suomenlahden ja koko Itämeren ekosysteemille muodostaa nopeasti kasvava öljynkuljetus. Suomenlahden itäosaan Venäjälle nousee jatkuvasti uusia öljyterminaaleja, ja kuljetettavan määrän on arvioitu lisääntyvän nykyisestä noin 140 miljoonasta tonnista 250 miljoonaan tonniin vuoteen 2015 mennessä. Ison onnettomuuden riski kasvaa sitä mukaa kuin kuljetettava määrä ja muu laivaliikenne merialueella lisääntyvät. Edellinen vakava läheltä piti tilanne sattui kuluvan vuoden tammikuun lopulla Suursaaren länsipuolella, kun tonnin raakaöljylastissa ollut kreikkalainen m/s Propontis osui matalikolle. Tilanteesta selvittiin vielä säikähdyksellä, mutta asiantuntijoiden mukaan ison onnettomuuden tapahtuminen on enää ajan kysymys. Jos Propontiksen kokoluokan alus katkeaa keskellä Suomenlahtea, mitkään olemassa olevat rantavaltioiden torjuntakalustot ja alukset eivät riitä estämään katastrofia. Vaikka vahinko tapahtuisi avomerellä, voi öljyä tulla Suomenlahdella rantaan jo vuorokauden kuluessa vahingon tapahtumisesta. Suurvahingon öljy riittäisi likaamaan eriasteisesti suuren osan Suomenlahden rannikosta. Öljyntorjuntaa vaikeuttavat lisäksi rikkonainen ja saarinen rannikko sekä talviaikaan pimeys, kylmyys ja jää. Erityisen hankalaksi tilanne muodostuu, jos onnettomuus tapahtuu y d i n a s i a t Itämereen ja Suomenlahteen tuleva rehevöittävä ulkoinen fosfori ja typpikuorma on pienentynyt 1980-luvun lopulta lähtien. Rehevöityminen on kuitenkin jatkunut, koska merenpohjan hapettomilta alueilta tuleva sisäinen fosforikuormitus on voimakasta. Itämeren tilan parantamiseksi tarvitaan toimia kaikissa Itämeren rantavaltioissa, erityisesti Puolassa. Yhdyskuntajätevesien tehokkaalla puhdistuksella saataisiin nopeimmin aikaan tuloksia. Suomenlahden rehevyyden vähentäminen edellyttää Pietarin jätevesihuollon saattamista hyvälle länsimaiselle tasolle. PCB:n, DDT:n ja raskasmetallien pitoisuudet ovat pienentyneet Itämeren eliöissä 1970-luvun suurista arvoista, mutta pitoisuudet ovat edelleen suurempia kuin esimerkiksi Pohjanmerellä. Lisääntyvän laivaliikenteen erityisesti öljynkuljetuksen myötä kasvaa myös ison onnettomuuden riski. Sairauskertomus: Itämeri 1413
6 vesilintujen kevät tai syysmuuton aikaan Suomenlahdella. Onnettomuuden seuraukset saattaisivat olla monen lajin kannalta kohtalokkaat, koska arktisten vesilintujen päämuuttoreitti kulkee pitkin Suomenlahtea. Ennakkoturvallisuuden kannalta tärkeitä hankkeita, joiden tulisi lopulta kattaa koko Itämeri, ovat liikenteen ohjaus maista, sitä tukeva automaattinen alustentunnistusjärjestelmä, kaksoisrunkoisten säiliöalusten käyttö, suurten säiliöalusten saattohinaus väylillä ja yhtenäiset, riittävät jääliikennerajoitukset. Yksirunkoisista öljysäiliöaluksista päästään kokonaan eroon vasta vuonna Ilmastonmuutos Tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen on vielä ennusteiden varassa. Jääpeitteisen pinta-alan pienenemisellä, jäätalven lyhenemisellä, lisääntyvillä talvisateilla ja korkeammilla kesälämpötiloilla voidaan kuitenkin odottaa olevan vaikutuksia Itämeren fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin ja eliöstöön. Itämeren vedenpinnan kokonaisnousu tullee olemaan samansuuruinen kuin valtamerissä. Mallit ennustavat vähäisten päästöjen skenaarion mukaisissa laskelmissa merenpinnan nousevan vuoteen 2100 mennessä cm ja suurimpien päästöjen skenaarion mukaisissa cm (IPCC 2007). Ilmastomalleihin edelleen liittyvän epävarmuuden vuoksi merenpinta saattaa kuitenkin nousta enemmän kuin nykymallien mukaisten ennusteiden pohjalta voidaan odottaa. Noin 1000 vuoden päästä merenpinta voisi pahimmassa tapauksessa olla jopa yli seitsemän metriä korkeammalla kuin nyt. Rehevöityminen ja sinileväkukinnat saattavat myös voimistua kesien lämpenemisen myötä. Lisääntyvät talvisateet lisäävät arvioiden mukaan ravinteiden huuhtoutumista Itämereen ja voivat siten lisätä rehevöitymistä. Kasvava makean veden valuma saattaa pienentää Itämeren pintakerroksen suolaisuutta ja voimistaa siten merialueen luontaista kerrostuneisuutta, millä vuorostaan on syvänteiden hapettomuutta lisäävä vaikutus. Elinympäristön ja olosuhteiden muutokset uhkaavat myös useita Itämeren laje ja, ja ekosysteemille vieraiden tulokaslajien leviäminen saattaa helpottua. Päästöjen vähennykset eivät vielä näy Itämeren tilassa Itämeren liiallinen ravinnekuormitus on tiedostettu jo vuosikymmenien ajan. Rantavaltioissa toteutetuilla toimenpiteillä ei kuitenkaan ole saavutettu toivottua tulosta, sillä kuormituksen selvästä vähenemisestä huolimatta Itämeren tila ei ole parantunut odotetusti. Suomenlahden tila on sisäinen kuormituksen johdosta viime vuosina edelleen heikentynyt. Itämereen päätyy edelleen vuosittain lähes miljoona tonnia typpeä ja noin tonnia fosforia (HELCOM 2004). Suurin yksittäinen kuormittaja on Puola, josta on peräisin 46 % fosfori ja 20 % typpikuormasta (antropogeeninen osuus, josta luonnonhuuhtoutuma vähennetty). Suomen osuus on 12 % fosforista ja 9 % typestä (kuva 5). Suomenlahden selvästi suurin yksittäinen ulkoisen fosforin lähde on Pietarin kaupunki. Pietarin jätevedet tuottavat 40 % koko merialueen rehevöittävästä fosforista (Kiirikki ym. 2003). Suomen omiin rannikkovesiin kohdistuvan ihmisen toiminnan aiheuttaman ravinnekuormituksen lähteistä suurin on maatalous, josta on peräisin 60 % fosfori ja 50 % typpikuormituksesta. Koko Itämeren rehevöittävää fosforikuormaa saataisiin nopeimmin ja tehokkaimmin pienennettyä saattamalla kaikissa rantavaltioissa voimaan tiukemmat vaatimukset kaupunkien jätevesien puhdistukselle. Jos 90 % jätevesien fosforista poistettaisiin kaikissa maissa, se vähentäisi Itämeren fosforikuormitusta kolmanneksella (HELCOM 2007). Suomen ympäristökeskuksen mallilaskelmien mukaan Pietarin ja Puolan yhdyskuntajätevesien kuormituksen leikkaus näkyisi kasviplanktonin määrän selvänä vähenemisenä Suomenlahdella jo viiden vuoden kuluttua (Pitkänen ym. 2007). Pietarin Keskisellä puhdistamolla suomalaisen John Nurmisen Säätiön ja Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin yhteistyönä parhaillaan toteutettava kemiallinen fosforinpoisto on Itämeren tilan kannalta merkittävin meneillään oleva yksittäinen hanke. Pietarin 1414 S. Knuuttila
7 Venäjä 11 % Ruotsi 10 % Puola 46 % Fosfori Tanska 5 % Viro 3 % Suomi 12 % Saksa 3 % Latvia 5 % Liettua 5 % Laskeuma 29 % Ruotsi 14 % Venäjä 4 % Typpi Tanska 7 % Viro 3 % Suomi 9 % Puola 20 % Saksa 3 % Latvia 6 % Liettua 5 % Kuva 5. Ihmisen Itämereen aiheuttama fosfori ja typpikuorma maittain vuoden 2000 tietojen (HELCOM 2004) mukaan. Typpilaskeuman suurimmat lähteet ovat liikenne ja energiantuotanto (typen oksidit) sekä maatalous (ammonium-typpi). koko jätevesihuollon saattamisella länsimaiselle tasolle olisi nopein tapa parantaa avoimen Suomenlahden tilaa. Kemiallinen fosforinpoisto Pietarin kolmessa suurimmassa puhdistamossa vähentäisi Suomenlahteen tulevaa leville käyttökelpoista fosforikuormaa lähes 30 %. Itämeren rehevöitymiskehitys on siis katkaistavissa, mutta toimenpiteissä ei ole syytä enää viivytellä. Itämeri reagoi vesiensuojelutoimenpiteisiin viipeellä, ja toipuminen vuosikymmeniä jatkuneen voimakkaan kuormituksen seurauksista voi olla hyvin hidasta. Paikallisia muutoksia saattaa tapahtua nopeastikin, mutta varsinaisen Itämeren ja suurimpien kuormituslähteiden vaikutuspiirissä olevien alueiden korjaantuminen voi kestää kymmeniä vuosia. Kirjallisuutta Haahti H, Kangas P. State of the Gulf of Finland in MERI Report Series of the Finnish Institute of Marine Research 2004;51. Hallikainen A, Parmanne R, Kiviranta H, Vartiainen T. Voiko silakkaa edelleen syödä? Dioksiinien saanti elintarvikkeista arvioitu uudelleen. Duodecim 2006;122: Hurrell JW. Decadal trends in the North Atlantic Oscillation: regional temperatures and precipitation. Science 1995;269: HELCOM. Environment of the Baltic Sea area Baltic Sea Environ Proc 2002;82B. HELCOM. The Fourth Baltic Sea Pollution. Load Compilation (PLC-4). Baltic Sea Environ Proc 2004;93. HELCOM. Towards a Baltic Sea unaffected by eutrophication. Draft overview IPCC. Climate Change 2007: Mitigation of climate change. Summary for policymakers. Kiirikki M, Rantanen P, Varjopuro R, ym. Cost effective water protection in the Gulf of Finland. Focus on St Petersburg. The Finnish Environment 2003;6. Kononen K. Dynamics of the toxic cyanobacterial blooms in the Baltic Sea. Finnish Marine research 1992;261:1 36. Larsson U, Elmgren R, Wulff F. Eutrophication of the Baltic Sea - causes and consequences. Ambio 1985;14:9 14. Lehtoranta J. Dynamics of sediment phosphorus in the brackish Gulf of Finland. Monographs of the Boreal Env Res 2003;24. Merentutkimuslaitos. Varsinaisen Itämeren ja Suomenlahden pohjien happitilanne erittäin huono. Merentutkimuslaitoksen tiedote Saatavissa: html Miljövårdsberedningen. Strategi för hav och kust utan övergödning. Miljövårdsberedningens promemoria 2005:1. Pitkänen H, Lehtoranta J, Räike A. Internal nutrient fluxes counteract decreases in external load: The case of the estuarial Gulf of Finland. Ambio 2001;30: Pitkänen H, toim. Rannikko- ja avomerialueiden tila vuosituhannen vaihteessa. Suomen Itämeren suojeluohjelman taustaselvitykset. Suomen ympäristö 2004;669. Pitkänen H, Kiirikki M, Savchuk O, Räike A, Korpinen P, Wulff F. Medium and long term state forecasts based on the integrated use of 1D and 3D models. Teoksessa: Pitkänen H, Tallberg P, toim. Searching efficient protection strategies for the eutrophied Gulf of Finland: the integrated use of experimental and modelling tools (SEGUE). Final Report Finnish Environment 15. Poutanen E-L, Nikkilä K. Carotenoid pigments as tracers of cyanobacterial blooms in recent and post-glacial sediments of the Baltic Sea. Ambio 2001;30: Shimasaki Y, Kitano T, Oshima Y, Inoue S, Imada N, Honjo T. Tributyltin causes masculinization in fish. Environ. Tox Chem 2002;22: SYKE ja MTL. Suomenlahden happikatoalue poikkeuksellisen laaja, pohjan tila heikompi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Merentutkimuslaitoksen (MTL) tiedote, elokuu Saatavissa: asp?contentid=197007&lan=fi Ympäristöministeriö. Orgaaniset tinayhdisteet Suomen vesialueilla. Ympäristöministeriön työryhmän mietintö 2007; Ympäristöministeriön raportteja 11. Seppo Knuuttila, limnologi seppo.knuuttila@ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus (SYKE), Itämeren suojelun tutkimusohjelma PL 140, HELSINKI 1415
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena
Lisätiedot/ Miina Mäki
Kuva: Jukka Nurminen 31.1.2008 / Miina Mäki JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Perustettu 1992 vaalimaan suomalaisen merenkulun kulttuuriperintöä. Toiminnan pohjana ovat John Nurminen Oy:n 120-vuotisen historian aikana
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotHELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla
HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila HELCOM Baltic Sea Action Plan 2007 Tavoitteiden päivitys 10/2013 Tavoitteena Itämeren hyvä
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Lisätiedot40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus
tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotDirektiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit?
Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit? Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila Kuvat: Seppo Knuuttila Viipurin tehostuva jäteveden fosforinpoisto: P-pitoisuus
LisätiedotTulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi
Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti
LisätiedotCombine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus
Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen
LisätiedotKuva: Jukka Nurminen. ITÄMEREN RAVINNEKUORMITUS: HYVÄT JA HUONOT UUTISET Puhdas Merivesi tapahtuma 12.3.2014 Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö
Kuva: Jukka Nurminen ITÄMEREN RAVINNEKUORMITUS: HYVÄT JA HUONOT UUTISET Puhdas Merivesi tapahtuma 12.3.2014 Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö ITÄMEREN FOSFORIKUORMA LÄHTEITTÄIN Taustakuormitus 16
LisätiedotVoiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella
Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä
LisätiedotEsimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotMuutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)
Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III) Tässä kalvosarjassa on esitelty hankkeen keskeisimmät tulokset tiiviisti. Koko raportti on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-287-600-3
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotMiksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen
Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus Kalapäivät, Caribia, Turku 29.3.2019 Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan
LisätiedotMeidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013
Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten
LisätiedotBIOS 3 jakso 3. Ympäristömyrkyt
Ympäristömyrkyt BIOS 3 jakso 3 Ympäristömyrkky on luontoon levinnyt haitallinen aine Haitallisimpia ympäristömyrkkyjä ovat raskasmetallit, DDT, PCB-yhdisteet ja dioksiinit Hajoavat erittäin hitaasti luonnossa,
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotÖljykuljetukset ja öljyonnettomuudet
Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,
LisätiedotTalouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan
Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin
LisätiedotYmpäristötieteen valintakoe 26.5. 2009. Ympäristötieteen aineistokoe
Ympäristötieteen aineistokoe Lue oheinen Itämeren tilaa ja kuormittumista käsitelevä aineisto ja vastaa kysymyksiin 1-5. Huomaa, että aineistosta ei löydy kattavasti tietoa vastauksiin, vaan sinun tulee
LisätiedotItämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät. SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen
Itämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen kasviplanktonin monimuotoisuus Itämeressä noin 2000 planktista levälajia sitovat aurinkoenergiaa
LisätiedotItämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt
Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011 Kuva: Seppo Knuuttila 1.
LisätiedotUlkoinen ravinnekuormitus peräisin useasta lähteestä
Saaristomeren kujanjuoksu Saaristomeren tilaa on viime vuosina luonnehtinut kaikkialla etenevä rehevöityminen, jonka taustalla ovat tutut syylliset: maatalous, yhdyskunnat, teollisuus, kaukokulkeutumat,
LisätiedotPeltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE
Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE 1 Siniseen biotalouteen liittyvä kasvupotentiaali Suomessa 1. Vesihyvinvointi ja palvelut 2. Vesibiotuotanto
LisätiedotSelkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena
Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Arto Inkala, YVA Oy Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Helminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Kämäri, Rauman kaupunki
LisätiedotItämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen
Itämeri o aiutlaatuie ja uhaalaie Mitä pia alla tapahtuu? Mite ihmistoimita vaikuttaa Itämeree? Mitä siä voit tehdä Itämere pelastamiseksi? 1 Mitä meri meille merkitsee? 2 Toimita valumaalueella vaikuttaa
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotUudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi
Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu
LisätiedotITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA
ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA SISÄLTÖ ITÄMEREN KERROSTUNEISUUS SUOLAPULSSIN EDELLYTYKSET SUOLAPULSSIN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET SUOLAPULSSIN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET
LisätiedotItämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät
Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotItämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma
Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma 13. 3. 213 Juha Flinkman SYKE Merikeskus Itämeren allas Keskisyvyys 6m.
LisätiedotEsimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi
LisätiedotYmpäristökysymykset veneiden
Ympäristökysymykset veneiden huolto- ja telakointialueilla Toteutusaika: 1.2.2008-31.10.2009 Hankkeelle on myönnetty Maakunnan kehittämisrahaa Aija Bäckström, Pidä Saaristo Siistinä ry 1 Tavoite Minimoida
LisätiedotKANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi
KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi Sisältö Kansainvälisen suojelupolitiikan kohteiden kehityksestä Kansainvälisen suojelupolitiikan
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotTalvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia
LisätiedotMeritaimen Suomenlahdella
Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotBEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot
Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Suomi BEVIS hankealueet A. Engqvist Ruotsi Monikansallisessa BEVIS-hankkeessa on vuosina 2004-2007 laadittu työkaluja, joita voidaan käyttää yhteisten vesiensuojelutoimenpiteiden
LisätiedotMIKSI JÄRVI SAIRASTUU?
Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN
LisätiedotJohdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen
Johdanto Itämeren ja valumaalueen tutkimukseen: taloustieteellinen näkökulma Kari Hyytiäinen www.helsinki.fi/yliopisto 15.5.2014 1 Kuvamateriaali: Janne Artell, Ærtebjerg et al. 2003, HELCOM, YLE, MTV3,
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotRehevöityneen järven kunnostamisen haasteet
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
Lisätiedot30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen
Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen Helsingin ja Tallinnan välillä on yksi maailman suurimmista risteyksistä. Suomenlahden keskikohdan Helsinki ohittaneet laivat vuonna 2014 Helsingin ja Tallinnan
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotEnergia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi
Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä
LisätiedotRavinnekuormitus ja Itämeren tila: Itämeren vedenlaadun muutokset:
Ravinnekuormitus ja Itämeren tila: Itämeren vedenlaadun muutokset: vesiensuojelutoimien vaikuttavuus missä ollaan tänään? Heikki Pitkänen, Suomen ympäristökeskus Heikki Pitkänen Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotYmpäristömyrkyt. - Haitallisimpia rasvaliukoiset myrkyt jotka:
Ympäristömyrkyt - Kaikki aineet ovat eliöille myrkyllisiä hyvin suurina pitoisuuksina (jopa vesi). - Ympäristömyrkyt ovat haitallisia jo pieninä pitoisuuksina, eikä niistä ole (todettu olevan) eliöille
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) 11346/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 18. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV
LisätiedotRavinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla
Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,
LisätiedotMeren myrkyt kalan silmin
Meren myrkyt kalan silmin Jaakko Mannio SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet Uutta tietoa meren tilasta 6.2.2018, Turku Tässä esityksessä Mitä vesiympäristölle vaaralliset aineet ovat?
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotIlmastonmuutos ja optimaalinen rehevöitymisen torjunta Itämerellä
Ilmastonmuutos ja optimaalinen rehevöitymisen torjunta Itämerellä Lassi Ahlvik Kari Hyytiäinen Ilmastonmuutos ja optimaalinen rehevöitymisen torjunta Itämerellä Lassi Ahlvik, MTT Taloustutkimus Kari Hyytiäinen,
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI
ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI Laitospaikka sijaitsee Kihdin pohjoispuolen vesimuodostumassa, joka ekologisen luokituksen mukaan on Saaristomeren ainoa hyvään tilaan luokiteltu vesimuodostuma.
LisätiedotPitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)
Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän
LisätiedotKalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
LisätiedotHelsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö
Helsingin kaupungin Itämeritutkimus Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö 1 Rakenne o Lähtökohtia o Kaupungin roolit tutkimustoiminnassa o Mitä kaupunki tutkii? o Johtopäätöksiä 2 Helsingin vesialueet
LisätiedotEU-kalat III Hankkeen tulokset Säätytalo Hannu Kiviranta
EU-kalat III Hankkeen tulokset 1 Tänään puheena EU-KALAT III Mitä ympäristömyrkkyjä määritettiin, mistä kaloista ja miltä alueilta Lainsäädäntö, poikkeusluvista, TEQ-käsite EU-kalat III hankkeen tulokset
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotJuojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola
Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotMerenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi
Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Ympäristöneuvos Maria Laamanen, ympäristöministeriö Itämerihaaste 10 v -tilaisuus 14.12.2017 Meristrategiadirektiivillä Euroopan
LisätiedotMitä viemärivedestä poistuu puhdistamolla?
Jätevedenpuhdistus ei poista vedestä kaikkia kemikaaleja ja lääkejäämiä. Mitä viemärivedestä poistuu puhdistamolla? Jätevedenpuhdistamot on suunniteltu poistamaan jätevedestä ainoastaan eloperäistä ainesta
LisätiedotMerenpohjan laajojen elinympäristöjen tila
Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila Meren tilan Yhteyshenkilöt: Lasse Kurvinen (METSÄHALLITUS LUONTOPALVELUT), Samuli Korpinen (SYKE) Johdanto Merenpohjan laajat elinympäristöt ovat lutotyyppien
LisätiedotHaitallisten aineiden pitoisuudet vuosina Suomen merialueilla
Haitallisten aineiden pitoisuudet vuosina 2011 2016 Suomen merialueilla Meren indikaattori Tiivistelmä Alla oleviin taulukoihin on koottuna haitallisten aineiden pitoisuudet ja vastaavat kynnysarvot vuosilta
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotTuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?
Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK
Maatalouden vesiensuojelu Johanna Ikävalko Ympäristöjohtaja MTK Itämeren ja sisävesien suojelun kansalliset tavoitteet Maatalous Itämeren rehevöittäjänä - julkaisu v. 2007 (MTT & SYKE): Pohjanlahti on
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotSilakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman
Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys
LisätiedotLiuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS
Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS 14.5.2014 Biotieteellinen tiedekunta / Mika Rahikainen www.helsinki.fi/yliopisto 15.5.2014 1 Esityksen
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ
UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotYmpäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella
Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotLohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
Lisätiedot