Alkoholinkäytön taustatekijät

Transkriptio

1 Alkoholinkäytön taustatekijät Jaakko Kaprio Kansanterveystieteen laitos, HY ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Esitys luottamuksellinen eikä julkiseen jakeluun tai edelleen lähettäväksi Esitykseni taustaksi Alkoholinkäyttö, suurkulutus ja päihdehäiriö Etiologisia mekanismeja ei tunneta riskitekijöitä tunnistettu eri tasoilla: yksilö yhteisö yhteiskunta Tässä esityksessä keskityn yksilötason riskeihin eräiden käynnissä olevien tutkimusten valossa 1

2 Mitä päihdehäiriöllä tarkoitetaan Päihdehäiriö (Substance use disorder): Kemiallisten aineiden epätarkoituksenmukainen, kliinisesti merkittävään häiriöön tai kärsimykseen johtava käyttötapa (DSM-IV) Kaksi hierarkkista diagnoosia Päihteiden väärinkäyttö (Abuse) 4 kriteeriä, joista vähintään yhden tulee täyttyä Esim. Toistuva käyttö tilanteissa, joissa se aiheuttaa vaaraa Päihderiippuvuus (Dependence) 7 kriteeriä, joista vähintään 3:n tulee täyttyä Esim. Jatkuvaa halua tai epäonnistuneita yrityksiä vähentää tai kontrolloida aineiden käyttöä Myös fyysisen riippuvuuden oireet mahdollisina kriteereinä Päihdehäiriöiden yleisyys Päihdehäiriöiden elämänaikainen esiintyvyys länsimaissa: 10-20% väestöstä, selvä sukupuoliero Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Suomessa vuonna 2000: 7.9% (Pirkola et al., 2006) Muiden päihteiden häiriöiden esiintyvyys Suomessa: ei tarkkaa tietoa Suurin osa tupakoitsijoista ovat nikotiiniriippuvaisia 2

3 Yksilötason riskitekijöitä Temperamentti ja käyttäytyminen eksternalisointi: disinhibitio, impulsiivisuus, aggressiivisuus internalisointi: ahdistuneisuus, masennus Alkoholiongelma biologisella lähisukulaisella geneettiset tekijät merkittäviä, mutta geenien löytäminen ollut hankalaa Suora vai epäsuora vaikutus esimerkiksi kasvatuksen kautta? Alkoholinkäytön varhainen aloittaminen kausaalinen tekijä vai merkki olemassa olevasta taipumuksesta? Toveripiirin ja ystävien alkoholinkäyttö Kausaalinen tekijä vai valikoituminen seuraan? Näyttöä molempien selitysten puolesta (Dick DM et al, ACER, 2007) Matala koulutustaso, alisuoriutuminen koulussa Seuraus käytösongelmista vai itsenäinen tekijä? Riskitekijät korreloivat keskenään monimutkaisia syy-yhteyksiä ja verkkoja Adolescent risk factors for excessive alcohol use at age 32 years. A 16-year prospective follow-up study Taina Huurre, Tomi Lintonen, Jaakko Kaprio, Mirjami Pelkonen, Mauri Marttunen, Hillevi Aro KTL/MAO (julkaisemattomia tuloksia) 3

4 Menetelmät Tarkasteltiin ongelmakäytön esiintymistä 32 vuoden iässä AUDIT-mittarilla Selittäjinä 16 vuoden iässä mitatut tiedot koulumenestyksestä, perheestä, masennuksesta ja käytösoireista, suhde vanhempiin, tupakan ja alkoholinkäyttö, vapaa-ajan toiminta Logistista regressiomallinnusta Adolescence (age 16) Original school survey 1983 N= % of the base population (N=2269) (48.8%) females; 1123 (51.2%) males Early adulthood (age 22) Follow-up cohort 1989 N=2139 Deaths 4 Person unidentified 18 No address available 33 Participants in the 1989 postal survey N= % of the original study population (53.7%) females; 766 (46.3%) males Adulthood (age 32) Follow-up cohort 1999 N=1609 Deaths 9 No address available 38 Participants in the 1999 postal survey N= % of the original study population (56.6%) females; 548 (43.4%) males Figure 1. The follow-up study population

5 Tulokset: Riskitekijät Monella riskitekijällä merkitsevä yhteys myöhempään alkoholiongelmakäyttöön, lopulliseen malliin jäivät: Käyttäytymiseen ja affekteihin liittyvät tekijät: Masennusoireet pojilla OR=1.7 ja 1.8 Impulsiivisuus tytöillä OR=1.5 ja 1.9 Seurustelu ystävien kanssa: pojilla OR= 1.6 Juominen 16 vuoden iässä: pojilla OR 1.9 (kohtuujuomarit) ja 2.6 (runsaasti juovat), tytöillä 2.0 ja 3.5 verrattuna hyvin vähän tai ei lainkaan juoviin Tupakointi: tytöillä 1.9 Vanhempien avioero: pojilla OR=2.0 Juomisen profiili muuttuu ajan myötä M ean drinking Non-drinkers or low-quantity drinkers (6%) Stable moderate drinkers (8%) Delayed onset drinkers (10%) Moderate adolescent, heavy adult drinkers (47%) Early onset chronic heavy drinkers (29%) Nuorten Kaksosten Terveystutkimuksen pitkittäisaineisto General Growth Mixture Model malliin perustuvat tulokset Jackson, Sher, Rose ja Kaprio, NCI Monograph #22, painossa) 5

6 Päihdehäiriöiden esiintyvyys ja riskitekijät nuorilla aikuisilla: Väestöpohjainen tutkimus Antti Latvala, Annamari Tuulio-Henriksson, Jonna Perälä, Samuli Saarni, Terhi Aalto-Setälä, Hillevi Aro, Tellervo Korhonen, Seppo Koskinen, Jouko Lönnqvist, Jaakko Kaprio & Jaana Suvisaari Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Latvala et al. (in submission). Prevalence and risk factors of alcohol and other substance disorders in young adulthood: A population-based study. Aineisto: Nuorten aikuisten terveys ja psyykkinen hyvinvointi Suomessa (NAPS), Terveys tutkimus 6

7 Tutkimuksen tavoitteet Kuinka yleisiä päihdehäiriöt ovat nuorilla aikuisilla (21-35 v.) Suomessa? Miten eräät tunnetut riskitekijät assosioituvat elämänaikaiseen päihdehäiriöön suomalaisessa väestöä edustavassa aineistossa? Miten itsenäisiä näiden tekijöiden assosiaatiot päihdehäiriöön ovat? Fokus: Käyttäytymiseen ja affekteihin liittyvät tekijät Käytösongelmat Aggressiivisuus Ahdistuneisuus Aineisto NAPS-aineiston taustalla KTL:n Terveys 2000 tutkimuksen nuorten aikuisten otos Suomen populaatiota edustava aineisto: 2-asteinen ositettu ryväsotanta Alkuperäisen aineiston seulominen kyselylomakkeen avulla, esim. CAGE-mittari alkoholin käytöstä Diagnostinen arviointi: n=605 perustuu sekä sairauskertomuksiin että haastatteluun Osallistuminen psykiatriseen haastatteluun: n=546 SCID: Structured Clinical Interview for DSM-IV-TR 7

8 Tutkitut päihdehäiriön riskitekijät Käyttäytymiseen ja affekteihin liittyvät tekijät Kouluaikaiset keskittymis- ja käytösongelmat Aggressiivisuus (Buss-Perry) (3-luokkainen muuttuja) Ahdistuneisuus (3-luokkainen muuttuja) Vanhempiin liittyvät tekijät Vanhempien alkoholiongelmat Vanhempien koulutus (käynyt lukiota / matalampi) Päihteiden käytön aloitusikä Tupakointi (Ei koskaan / yli 17 v. / v. / alle 15 v.) Humalajuominen (yli 17 v. / v. / alle 15 v.) Oppiminen ja koulutus Kouluaikaiset oppimisvaikeudet Koulutustaso (ylioppilas / matalampi) 8

9 Tilastomenetelmät Otannan huomioiminen survey-asetusten ja painokertoimien avulla Prevalenssiestimaatit erikseen miehille ja naisille Puuttuvat tiedot Terveys 2000 vaiheen muuttujissa koodattiin omiksi luokikseen, jolloin saatiin kaikki tapaukset mukaan analyyseihin Riskitekijöiden tutkiminen logistisilla regressiomalleilla: Muuttujat yksitellen Malli I: Käyttäytymiseen ja affekteihin liittyvät tekijät Malli II: I + Vanhempiin liittyvät tekijät Malli III: I + Käytön aloittaminen Malli IV: I + Oppiminen ja koulutustaso Malli V: Kaikki riskitekijät Ikä ja sukupuoli kovariaatteina kaikissa malleissa Tulokset: Prevalenssit Mikä tahansa päihdehäiriö: 14.2% (95% CI: %) Miehet: 20.9% ( ) Naiset: 7.4% ( ) Alkoholin väärinkäyttö tai riippuvuus: 13.1% ( ) Kannabiksen väärinkäyttö tai riippuvuus: 1.7% ( ) Amfetamiinin väärinkäyttö tai riippuvuus: 1.5% ( ) Opioidiriippuvuus: 1.0% ( ) Minkä tahansa laittoman päihteen väärinkäyttö tai riippuvuus: 4.4% 9

10 Tulokset: Prevalenssit Kahden tai useamman päihteen diagnoosi: 24% tapauksista Huumediagnoosi ilman alkoholidiagnoosia: 1.1%. Diagnoosi-ikä <19 v: 53% tapauksista Käytön yleisyys: Viimeisen 12 kk aikana tosi humalassa : 75.0% Kannabiksen käyttö yli 5 kertaa elämänaikaisesti: 8.0% Tulokset: Riskitekijät Kaikilla riskitekijöillä merkitsevä yhteys päihdehäiriöön (mikä tahansa väärinkäyttö/riippuvuus) Odds ratiot: Käyttäytymiseen ja affekteihin liittyvät tekijät: käytösongelmat: OR=6.8 ( ) aggressiivisuus: OR=4.3 ( ) ahdistuneisuus: OR=2.2 ( ) Yhteydet päihdehäiriöön säilyvät muuttumattomina, kun muut riskitekijät otetaan huomioon Käyttäytymiseen ja affekteihin liittyvistä tekijöistä riippumaton yhteys päihdehäiriöön miessukupuolella, tupakoinnilla ja matalalla koulutustasolla Kaikkia tekijöitä tarkasteltaessa merkitseviä ovat sukupuoli (OR=4.5), kouluaikaiset käytösongelmat (OR=3.4), ahdistuneisuus (OR=4.0) ja tupakointi aloitusiästä riippumatta (OR= ) 10

11 Pohdintaa Prevalenssit odotetun suuntaisia Sukupuolierot Alkoholi vs. muut päihteet Varhain vs. myöhemmin alkaneet Tunnetut riskitekijät indikoivat kohonnutta riskiä myös suomalaisilla nuorilla aikuisilla Vanhempien päihdeongelmaan liittyvä riski saattaa välittyä käytösongelmien ja affektiivisten tekijöiden kautta taustalla sekä yhteisiä geneettisiä tekijöitä että ympäristötekijöitä? Käytösongelmien ja affektiivisten tekijöiden vaikutus on itsenäinen: ei selity esim. varhaisella päihteiden käytön aloittamisella Tupakointi ja alhainen koulutustaso lisäävät riskiä osittain käytösongelmista ja affektiivisista tekijöistä riippumatta Pohdintaa Vahvuuksia: Edustava aineisto Diagnostiikka sekä haastattelun että rekisteritietojen perusteella Laaja joukko tutkittuja riskitekijöitä Rajoituksia: Poikkileikkausaineisto Itseraportoidut mittarit Ei mahdollista tutkia riskitekijöitä miehillä ja naisilla erikseen 11

12 Joint effect of residential region and parental drinking on individual rates (%) of abstinence of adolescents % Greater Helsinki Northern Finland Heavy Drinking Parents Controlled Drinking Parents Proportion of Finnish Twins Drinking at 14 by their Ratings of Parental Monitoring (own disclosure) when 12 (Alcoholism: Clin Exp Res 2008) 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 N=930 N=474 N=663 N=139 Highest Lowest Parental Monitoring 12

13 Vanhempien kasvatuskäytännöt välittävät vain pientä osaa vanhemmilta nuorille periytyvästä alkoholinkäytöstä (Alcoholism: Clin Exp Res 2008) Uutta USAsta (John Rice, August 2008) Case/ Control (4,400 individuals) Samples come from 3 studies Alcohol Dependence (COGA) Nicotine Dependence (COGEND) Cocaine Dependence (FSCD) Cases have a diagnosis of alcohol dependence Controls do not have a dx of alc, nic, or cocaine dependence; must have drunk alcohol Mixture of EUs, AAs and Hispanics 1 million SNP Genome-wide array 13

14 λ = Mitä genomilaajuiset tutkimukset kertovat Genominlaajuiset analyysit löytävät vain hyvin voimakkaita yhteyksiä Valtava monitestausongelma Selitysosuudet ovat pieniä mistä selittyy kaksos- ja perhetutkimusten melko korkeavat arviot perimän osuudesta Geeni-geeni ja geeni-ympäristö vuorovaikutukset jäävät mallintamatta Alkoholinkäytön osalta merkittävää geeni-ymp. vuorovaikutusta Harvinaisempien geenien rooli? Uutta genetiikassa: CNV, epigenetiikka, RNA 14

15 Genetic Influences on Drinking Urban/Rural Interaction Age 16 Age 17 Age 18.5 Urban Rural Urban Rural Urban Rural Genes Com Envir Genetic effects more important in urban settings Common environmental effects more important in rural settings ACER,

16 Bioinformatics processing of existing information to discover biological pathways Li C-Y et al, PLoS Comput Biol 2008 Li C-Y et al, PLoS Comput Biol

17 SIMPLIFIED CAUSAL PATHWAYS FROM GENES TO ALCOHOLISM (adapted from Kendler et al., 2002) Metabolism GENETIC RISKS Neuroticism Early Conduct Substance Disturbed Childhood Childhood anxiety disorder misuse family env. sexual parental abuse loss Lifetime adversities Recent psychosocial stressors Alcohol use and alcohol problems Direct Emotional Disruptive behaviour Environmental adversity pathway pathway pathway pathway 17