Friggesbyn koulu lakkauttamisen edellytykset ja seuraukset

Transkriptio

1 Friggesby Selvitys K.Å Friggesbyn koulu lakkauttamisen edellytykset ja seuraukset 1 Johdanto Kirkkonummen kunnanvaltuuston hyväksymän vuoden 2016 talousarvion kirjauksen mukaan ryhdytään selvittämään mahdollisuutta lakkauttaa Friggesby skolan lähtien. Aihetta on käsitelty valtuustossa viimeksi vuosina Tässä selvityksessä aihetta on tarkasteltu etenkin talouden, kouluverkon kapasiteetin, koulukyytien ja alueellisten vaikutusten näkökannasta. Liitteessä 1 on käsitelty koulujen ja päiväkotien ryhmäkoko- ja kustannusoptimointia yleisemmin. Friggesbyn koulun lakkauttamisen perustelut ulottuvat säästöistä pedagogiikkaan ja kiinteistöpolitiikkaan. Osoittautuu, että koulu ei ole oppilaskohtaisilta kustannuksiltaan erityisen kallis edes ilman valtiollista tukea. Kunnallinen säästöpotentiaali sen lakkauttamisesta olisi todennäköisesti melko vähäinen huomioiden kokonaiskustannukset ja seurannaisvaikutukset. Kunnan taloudelle kysymys on vähäpätöinen ja koulun säilyttäminen on mahdollista ruotsinkielisen sivistystoimen budjettiraamien puitteissa 1. Koulun jatkaessa nykyisissä kuljetuskustannuksissa on löydettävissä säästöpotentiaalia. Verrattuna vuoden 2012 tilanteeseen koulun oppilastilanne on parempi ja toisaalta Winellska skolanin kiinteistön käyttöaste on noussut. Kuten jo vuonna 2012 todettiin, lapsen lisäys Winellska skolaniin kasvattaisi ryhmäkokoja niin että perusopetusryhmien lukumäärää pitäisi kasvattaa. Kyseinen koulu on jo nykyisellään monessa suhteessa oppilasmääriin nähden alimitoitettu. Koulumatka Porkkalanniemeltä Winellska skolaniin busseja käyttäen edellyttää joko vaihtoa Kirkkonummen terminaalilla tai 1.1km kävelyä keskustan päässä tulevan tietyömaa-alueen halki. Koulumatka on siten huomattavan hankala ja myös selvästi pitempi ja haastavampi kuin vastaava matka bussireitin varrella olevaan suomenkieliseen Heikkilän kouluun. Taksikyytejä tarvittaisiin alueella edelleenkin ja todennäköisesti määrällisesti nykyistä enemmän huomioiden myös Heikkilän koulun kyyditystarpeet. Porkkalanniemelle on talousarvion hyväksymisen jälkeen myönnetty saaristoaluestatus jonka perusteella alueen palvelutarjonta ja asumisedellytykset kuuluisi lainkin mukaan turvata. Myös luokitus valtakunnallisesti tärkeäksi maisema-alueeksi on vireillä. Koulun lakkauttaminen raunioittaisi alueen ainoan päiväkodin toimintaedellytyksiä. Lasten siirtyminen kunnalliseen hoitoon loisi lisää kustannuksia ja investoistointitarpeita. Granlund-palveluverkkoselvityksen välimallin mukaan alueen lapsille on (uusi) lähikoulu Etelä-Kirkkonummella. Friggesbyn koulu ei ole pitkän aikavälin ratkaisu, mutta nyt esitetty ajankohta ja aikataulu sen sulkemiselle on monessa mielessä huono ja kohtuuton. Uusi koulu ei ole nykytilanteessa taloudellisesti kannattava mutta kasvukunnassa kapasiteetin alasajo johtaa väistämättä uudisrakentamistarpeen aikaistumiseen. 2 Kustannukset Koulun kustannusrakenne vuonna 2015 on esitetty alla 2 Henkilöstökulut Kiinteistön vuokra Siivous Kouluruokailu Tietotekniikka Materiaali ja muut Yhteensä

2 Näistä henkilöstökulut sisältävät yhden opettajaviran sekä koululle jyvitettyjä mm. oppilashuollon ja hallinnon resursseja jotka seuraisivat oppilaiden mukana jos koulu lakkautetaan. Koulun toinen opettaja on palkattu valtiollisilla nk. pop-tukirahoilla (30k ), joiden aleneminen tai poistuminen nostaa kustannuksia ja säästöpotentiaalia vastaavasti. Muu säästöpotentiaali koostuu kiinteistön vuokrasta, siivouksesta, tietotekniikasta ja kouluruokailun säästöistä, yhteensä noin 45k. Tästä vuokra, n 30k on kuitenkin kunnan budjetissa sisäinen siirto, eli ei tosiasiallisesti ja täysimääräisesti säästä kunnan kuluja. Vuonna 2015 koulun kokonaiskustannus oppilasta kohden oli 7 297, pop-tuen kanssa nettona 5947 /oppilas. Nettokustannuksiltaan koulu on siten sijoittunut kunnan tehokkaimpien koulujen joukkoon. Koulun lisäkustannus verrattuna kustannustehokkaimpiin suomenkielisiin ala-asteisiin onkin juuri nykyisen pop-tuen (30k ) suuruinen. Kokonaan ilman pop-tukeakin koulun oppilaskohtainen bruttokustannus on samaa tasoa kuin liki 10 kertaa suuremmassa, uudessa Kartanonrannan koulussa. Verrattain korkeita henkilöstökustannuksia kompensoivat vanhan rakennuksen alhaiset pääomakulut. Oppilasmäärän kasvattaminen parantaa kustannustehokkuutta kohti Karubyn koulun edustamaa kustannusminimiä. Näillä näkymin Friggesbyssä on vuonna oppilasta. Alla kunnan koulujen kustannusrakenteet (brutto) vuonna , jolloin Friggesbyssä on ollut vain 22 oppilasta. Lakkautettu Upinniemen koulu (25149 / oppilas) erottuu joukosta. Lakkauttamisen säästöpotentiaali on parhaimmillaankin melko vähäinen. Valtiolliset tukirahat eivät ole poistuneet kokonaan. Eduskunnan päätöksellä aiempi pop-avustus on vuoden 2016 talousarviossa korvattu uudella tukipaketilla joka on kolmanneksen pienempi 4. Kunta on vuonna 2015 saanut yhteensä 448k pop-tukea. Miksi tuen leikkaukset pitäisi kohdistaa täysimääräisesti yhteen kouluun? Ruotsinkielisen sivistyslautakunnan (SFUN) budjetissa on päivähoidon puolella varoja joiden siirtäminen perusopetuksen puolelle mahdollistaisi Friggesbyn koulun säilyttämisen budjettiraameihin koskematta. 3 Koulumatka ja -kuljetukset Porkkalanniemi ja Hila ovat tunnetusti koulukuljetusten osalta hankalia alueita. Asutusta ja kyyditettäviä lapsia on hajanaisesti pienissä keskittymissä myös kaukana pääteistä. Porkkalantien vartta pitkin käveleminen ja myös monin paikoin tien ylittäminenkin on aiheesta luokiteltu pienille lapsille liian vaaralliseksi. Pääosa Friggesbyn lapsista on oikeutettu taksikyyteihin. Osa voisi mahdollisesti käyttää busseja ja näin onkin ollut aiemmin, mutta koulukyytien siirryttyä HSL:lle bussit eivät enää ole pysähtyneet koulun omalle bussiseisakkeelle. Toisaalta se, että taksit jotka joka tapauksessa liikennöivät poimivat mukaan ylimääräisiä lapsia reitin varrelta on käytännössä

3 kustannusneutraalia. Koulutaksien hinnoitteluperiaate perustuu ajo-aikaan (noin 50 /h bruttoajalle 5 ), ei lasten lukumäärään, joten kustannukset määräytyvät käytännössä ajoreittien ääripisteiden ja kalustotarpeen mukaan. Friggesbyn jyvitetyt kuljetuskustannukset ovat nykyään 54k vuodessa ja ovat siten samaa suuruusluokkaa kuin koulun henkilöstö- tai kiinteistökulut, mutta jäävät budjettiteknisistä syistä helposti näitä vähemmälle huomiolle. Kuljetuskustannuksista ei ole toistaiseksi esitetty kuin spekulatiivisia arvioita mutta tosiasiat puhuvat kustannusten kasvun puolesta jos koulu lakkautettaisiin. Tällä hetkellä alueella ajavat aamuisin kaksi taksia jotka hoitavat ensin Friggesbyn oppilaiden kyydit jonka jälkeen ne ehtivät vielä hakea lapsia kyyditettäväksi Heikkilän kouluun. Tämä onnistuu sillä Friggesbyn koulupäivä alkaa 45 minuuttia aikaisemmin. Jos kaikki lapset olisi vietävä samaan suuntaan samaan aikaan tarvittaneen lisää takseja tai suurempaa kalustoa, mikä toisi lisää kustannuksia. Yhden taksiauton lisäämisen kustannus on 10-20k /vuosi per suunta. HSL:n aamubussin kapasiteettikin on rajallinen. Porkkalantien pohjoispäässä bussi on täynnä. Koulun lakkauttamista käsittelevässä virkamiesraportissa on virheellisesti oletettu että taksikulut olisivat verrannollisia kyyditettävien lasten lukumäärään. Kyläyhteisö ja paikallinen päiväkotiyhdistys (iltapäiväkerho) ovat puolestaan esittäneet järjestelyjä joilla nykyisiä taksikyytejä ja -kustannuksia voitaisiin karsia 6. Matka-ajat Winellska skolaniin muodostuvat pitkiksi. Monet lapsista asuvat pitkähkön kävelymatkan päässä Porkkalantieltä. Bussinvaihto tai 1.1km kävely keskustan päässä pidentää matka-aikaa selvästi. Matka-ajat Porkkalanniemen kärjen (Kunuholmintie, kävelymatka noin 2km) lapsille sisältäen bussivaihdon on havainnollistettu alla. Talvikeleillä Porkkalan bussi 902 yleensä ei ehdi ajoissa bussinvaihtoon. Skoldagen Koulupäivä Kävely 70m/min Bussimatka Odotusaika 1h 46min 1h 21min Koulupäivä Winellska luokat 3-4 alk 8:15 Koulupäivä Winellska lyhyt 1h 19min Koulupäivä Winellska luokat päivää viikossa 1h 30min Yhteensä: 3h 35 min 2h 40 min 2h 51 min 36 min Koulupäivä Friggesby lyhyt 1h 2min Koulupäivä Friggesby luokat 3-4 ke,to 1h 4min Koulupäivä Friggesby luokat 3-4 ti 1h 19min 1h 38 min 1h 40 min 1h 55 min 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 Nähdään, että koulupäivä pitenisi noin tunnilla ja voisi 3-4 luokkalaisilla venyä liki 9 tuntiseksi. Tämä siitäkin huolimatta, että Winellskan koulu-ajat on jo sopeutettu lähes optimaalisesti bussiaikatauluihin 7. Lakisääteiset matka-ajat ylittyvät ja taksi Porkkalanniemen kärkeen, joka Friggesbyn koulun tapauksessa olisi vältettävissä, muodostuu välttämättömäksi. Matkaaikarajoitteet estävät niin ikään samaista taksia tekemästä kovin monta koukkua matkalla, vrt. aiemmat maininnat lisäkaluston tarpeesta. Myös Hilan alueelle tarvitaan eräiden oppilaiden osalta käytännössä erillinen taksi. Niidenkin osalta jotka pystyisivät käyttämään bussia, tiukka vaihto bussiterminaalilla tai vaihtoehtoisesti kävely laajaan tietyömaa-alueeksi muuttuvan alueen halki/ohi olisi kohtuuttoman vaikeaa pienimmille lapsille jotka eivät välttämättä osaa edes lukea kelloa tai kysyä neuvoa. Lähikoulun lakkauttaminen asettaisi lapset suhteettoman heikkoon asemaan verrattuna lapsiin joilla koulu on kävelymatkan tai edes suoran bussiyhteyden päässä.

4 4 Palveluverkko ja kapasiteetti Kirkkonummen ruotsinkielinen kouluverkko (ala-asteet) muodostuu seuraavista yksiköistä: Winellska (3 sarjaa), Sjökulla+Oitbacka (uudessa koulussa 1 sarja), Bobäck (1 sarja) sekä Karuby ja Friggesby (molemmissa 0.5 sarjaa, luokat 1-4), yhteensä luokilla sarjaa. Noudattaen kunnan määrittelemää maksimiryhmäkokoa luokille 1-2 tulee kapasiteetiksi 120 lasta per vuosikurssi. Ylemmillä luokilla sallittu ryhmäkoko on suurempi (enintään 30 per ryhmä, tavoite 25), mikä toteutuukin luokilla 5-6 kun Friggesbyn ja Karubyn oppilaat siirtyvät Winellskaan. Winellskassa ryhmien kasvattamista yli 20 oppilaan on lain mukaan mahdollista vain niiden ryhmien osalta joissa ei ole integroituna erityistukea tarvitsevia oppilaita. Vuosina ruotsinkielisten ikäluokkien keskimääräinen koko on ollut ja on lievässä nousussa (tarkastelujaksolla lisäystä keskimäärin noin 1 oppilas/vuosikurssi vuodessa, B2016=118). Alaluokkien osalta kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste on siis 97%, mutta vuosittainen vaihtelu on jopa 10%, ts. ajoittain ollaan ylikapasiteetilla. Winellska skolanissa suurimmat ryhmäkoot ovatkin tällä hetkellä 22 luokissa 1-2 ja 31 luokissa 5-6, ts. kunnan maksimiryhmäkoot ylittyvät jo. Kunnan tilinpäätösten mukaiset suomen- ja ruotsinkielisten peruskoululaisten ja vastaavasti 0-6 vuotiaiden ikäluokkien keskimääräiset koot on esitetty alla 8. Suomenkieliset lapset keskimäärin per ikäluokka Ruosinkieliset lapset keskimäärin per ikäluokka Ero -3% Ero +31% TP2011 TP2012 TP2013 TP2014 B2015 B2016 Keskimäärin 0 TP2011 TP2012 TP2013 TP2014 B2015 B2016 Keskimäärin 0-6 vuotiaita Peruskoululaisia 0-6 vuotiaita Peruskoululaisia Nähdään, että keskimääräiset oppilasmäärät ovat vakaita, mutta ruotsinkielisten lasten osalta tilastot aliarvioivat systemaattisesti 0-6 vuotiaiden ikäluokkien kokoa, tarkastelujaksolla keskimäärin 31%. Systemaattinen poikkeama on säilynyt samana vuodesta toiseen. Virhe johtuu siitä että osa kaksikielisisten perheiden lapsista tilastoituvat suomenkielisinä. Jos tämän poikkeaman jättää huomioimatta päädytään helposti vääriin johtopäätöksiin koulukapasiteetin tarpeen osalta. Yllä olevissa keskiarvotetuissa tilastoissa ei näy yksittäisten ikäluokkien kokojen vaihteluita, mikä sekin edellyttää kapasiteettimarginaalia. Jos Friggesby lakkautetaan, luokkien 1-2 kapasiteetti alenee 110 lapseen, mikä johtaisi systemaattisesti liian suuriin luokkakokoihin keskimääräisen tarpeen ollessa 118. Rinnakkaisluokkien lisääminen Winellskaan puolestaan kumoaisi Friggesbyn lakkauttamisen säästöt, eikä lisäluokkien mahtumista Winellskaan ole tiettävästi selvitetty. Winellska skolanin B-rakennus, missä ala-aste toimii, on rakennettu 1970-luvun alussa alun perin noin 267 oppilaalle 9. Vuonna 2005 rakennusta on laajennettu 10-15% ja varasto- ja ruokailutiloja on muunnettu luokkahuoneiksi. Kaikilta osin kiinteistön kapasiteettia ei kuitenkaan ole kasvatettu. Oppilaiden WC-tiloja on vain 13 kpl, kun niitä pitäisi määräysten mukaan olla nykyisille 380 oppilaalle Luokkahuoneiden ilmastointi on peruskorjaustarpeessa ja nykyiselläänkin riittämätön. Alkuperäiseltä rakennustekniikaltaan identtisessä Gesterbyn koulurakennuksessa ilmastointia onkin jo nykyaikaistettu. Koulun piha ei myöskään ole kooltaan ja varustelultaan oppilasmäärän mukainen 10. Myös A-rakennuksen (yläaste) käyttöaste on korkea. Muutoksissa käyttäjien turvallisuus tai terveydelliset olot eivät saa heikentyä alle normitason (MRL 132/ ).

5 Koulukiinteistöjen korkea täyttöaste ja erityisesti luokkahuoneiden riittämätön ilmanvaihto on Granlund-selvityksessä nostettu esiin keskeisenä terveysongelmana 12. Ensi vuonna yksi esiopetusryhmä jouduttaneen päivähoidon tilanpuutteen vuoksi järjestämään ala-asteen tiloissa. Oppilasmäärän tarkoituksellinen kasvattaminen sulkemalla Friggesbyn koulu heikentäisi entisestään oppilaiden terveydellisiä oloja. Tiettävästi rakennusvalvontaa tai oppilashuoltoa ei ole kuultu asian tiimoilta. Tuoreessa selvityksessä on verrattu Kirkkonummen sivistystoimen kustannuksia joukkoon vertailukuntia. Osoittautui, että Kirkkonummen oppilaskohtaiset kustannukset edustivat vuonna 2013 kustannustehokkuuden parhaimmistoa. Tulokset ja muutokset TP2013->TA2016 on esitetty alla 13. Perusopetuksen tuottavuus ja tehokkuus (tuotos opetettu oppilas) Granlund simulaatio (-14.5%) Kirkkonummi TA 2016 Oppilaita 5269 (+4.6%) Kustannukset (+3.5%)* Tuotos (opetettu oppilas perusopetuksessa lkm) Kirkkonummi 2013 Kustannusmuutos 2013->2016 /oppilas * suomenkieliset: -0.68% ruotsinkieliset: -2.25% Panos (milj. ) *) Inflaatiokorjattu vuoden 2013 tasolle, käyttäen inflaatiota = 1% / vuosi Granlund-selvityksen ennustamaa välimallin kustannustehokkuutta ei ole mikään kunta saavuttanut. On syytä huomata, että selvityksen esittämästä teoreettisesta säästöpotentiaalista n. 75% tulee opetushenkilöstön vähennyksistä, eikä sen laskelmissa ole huomioitu investointien pääomakulujen vaikutusta. Kirkkonummen koulut ovat jo kustannusoptimissa eikä lisäsäästöille ole juurikaan edellytyksiä. Vuosivaihtelujen johdosta kouluverkosto ei käytännössä voi toimia täsmälleen nimelliskapasiteetillaan. Tutkimustieto osoittaa, että säästäminen ryhmäkokoja kasvattamalla ei ole kansantaloudellisesti perusteltua 14. Ruotsinkielisetkin koulut toimivat nykytilanteessa lähellä nimellistä kapasiteettiaan, lukuun ottamatta Friggesbytä johon mahtuisi vuosikursseittain keskimäärin neljä oppilasta enemmän. Friggesbyn lakkauttaminen synnyttäisi kapasiteettivajeen joka väistämättä aikaistaisi uudisrakentamisen tarvetta. Koulujen ryhmäkoko-optimointia on käsitelty laajemmin liitteessä 1. 5 Paikalliset vaikutukset Koulu on monessa mielessä paikallisen kyläyhteisön keskiössä, koulun lisäksi se toimii kokoontumispaikkana monille paikallisyhdistyksille ja koulun urheilukentällä viihtyvät kaikenikäiset lapset. Kouluun ja sen opettajiin ollaan tyytyväisiä. Koulun vastaisissa puheenvuoroissa on puolestaan annettu ymmärtää että kouluun täytyy liittyä tyytymättömyyttä koska osa perheistä jotka asuvat Friggesbyn kouluvyöhykkeellä valitsevat toisen koulun (Winellska). Osoittautuu kuitenkin että nämä perheet asuvat vyöhykkeen, joka ulottuu aina kantatielle 51 asti, pohjoispäässä. Koulu valikoituu usein edeltäneen päivähoito ja esikouluvalintojen mukaan, ja ymmärrettävästi Porkkalantien pohjoispään asukkaat kyydittävät lapsiaan aamuin ja iltapäivisin mieluummin työssäkäynnin kannalta oikeaan kuin jopa 10km suuntaansa väärään suuntaan hankalaa tietä

6 pitkin. Kouluun kohdistuva lakkautusuhka on oletettavasti saanut joitain perheistä valitsemaan varmuuden vuoksi Winellskan koulun. Tosiasiallisesti koulussa on hyvät opettajat, luokkahuoneiden TVT-laitteisto on asianmukaista ja tabletitkin ovat käytössä. Koulurakennus lähestyy peruskorjausikää, mutta akuuttia korjaustarvetta ei ole. Tilahallinnon korjauslistan kärjessä on katon uusiminen. Vanha peltikatto on vuonna 2011 vuotanut sulamisvettä piipun läpiviennin pellityksen kohdalta, joka on uusittu syksyllä Tämän jälkeen kattovuotoja ei tiettävästi ole havaittu. Kirkkonummen Pelti Oy on arvioinut katon kuntoa todeten, että katon uusiminen tuskin on akuuttia jos vuotoja ei ole syksyn rankkasateillakaan havaittu. Arvion mukaan katto voi hyvinkin toimia vielä ainakin 5-10 vuotta kunhan sitä pidetään silmällä ja mittavaa lumen kasautumista sisäjiiriin alapäähän vältetään 16. Toimiva katto ja ulkokuori on kaiken tulevaisuudenkin käytön edellytys, joten sen uusiminen ei mene hukkaan silloinkaan kun koulutoiminta loppuu. Suhteutettuna uuden oppimiskeskuksen investointikustannukseen (esim. Sjökulla 7M ) katon arvioitu uusimiskustannus (80k ) edustaa vain murto-osaa uudisrakentamisen vuosittaisesta pääomakulusta (2.5% poisto/lyhennys + korko ~1% 245k ), joten korjaukset joilla investointipainetta voidaan lykätä ovat kannattavia hyvinkin lyhyellä tähtäimellä. Ulkoverhouksen huoltomaalaus on kattoa selvästi halvempi toimenpide. Sisätilat ovat hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Rakennuksen korjausvelka on käytännössä saavuttanut jo stabiilin tason. Rakennus on vapaa terveyshaitoista joten terveydellisiä syitä sen sulkemiseen ei ole (vrt Upinniemen koulu). Sen pinta-ala (n. 500m2) on noin kahden omakotitalon kokoinen eikä sen pitäminen nykymuodossaan käyttökelpoisena vaadi kovin mittavia investointeja. Rakennuksen muuttaminen kaikilta osin nykymääräysten mukaiseksi olisi toki kallista, mutta sitä ei toiminnan jatkuminen siirtymäajan yli edellytä. Kylä ei vastusta uutta kaksikielistä koulua, mutta nykytilanteen vallitessa vanhoja kouluja vielä tarvitaan ja uuteen tuskin on varaa. Saaristoaluestatuksen myötä koulun korjaavalle kunnossapidolle saattaisi myös löytyä rahoitusmekanismeja kunnan budjetin ulkopuolelta. Koulun olemassaolo on myös käytännön elinehto paikallisen vanhempainyhdistyksen pyörittämälle yksityiselle päiväkodille. Päiväkodissa on noin 20 lasta joista keskimäärin noin kolmannes on esikoululaisia. Tämän lisäksi päiväkoti järjestää iltapäiväkerhotoimintaa koulun oppilaille. Jos koulu lakkautetaan menettäisi päiväkoti välittömästi iltapäiväkerhon ja suurella todennäköisyydellä vuotta myöhemmin myös esikoulun joiden mukana myös osan näiden lasten sisaruksista. Jäljellä jäävä lapsimäärä olisi väistämättä liian alhainen jotta toiminnalle jäisi enää taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset 17. Päiväkoti, joka palvelee sekä suomen- että ruotsinkielisiä perheitä, on ainoa palveluntarjoaja suurella säteellä eikä korvaavaa kapasiteettia löydy riittävissä määrin kuin vasta Kirkkonummen keskustan alueelta. Yksityinen päivähoito on kunnan omaa päivähoitoa 1900 edullisempaa per lapsi ja vuosi. Kaikkien lasten siirtyminen kunnalliseen hoitoon ja esikouluun kasvattaisi siten kunnan kuluja 30-40k ja loisi investointipainetta lisätiloille. Yhden päivähoitopaikan investointikustannus on noin 25-30k, ts. 20 lapselle k. Haitalliset seurannaisvaikutukset ulottuisivat myös paikalliseen nuorisoyhdistykseen (partio- ja teatteritoiminta) joka saa kolmanneksen tuloistaan vuokrana päiväkodilta ja jolle koulu ja iltapäiväkerho on tärkeä rekrytointikanava. Porkkalanniemelle myönnettiin valtioneuvoston päätöksellä saaristoaluestatus. Saaristolaki velvoittaa kuntaa ja valtiota turvaamaan peruspalveluiden saatavuus ja kiinteä asutus 18. Koulun ja päiväkodin lisäksi alueella ei juurikaan ole muita peruspalveluja. Koulun lakkauttaminen ja sen myötä päiväkodin toimintaedellytysten raunioittaminen olisi vahvasti lain ja saaristoaluestatuksen hengen vastaista. Myös luokitus valtakunnallisesti merkittäväksi maalaismaisemaksi on vireillä ja (kylä)koulun tärkeys alueelle korostuu siinäkin.

7 6 Yhteenveto Friggesbyn lakkauttaminen on kunnan talouden kannalta vähäpätöinen, mutta lasten, perheiden ja koko alueen ja paikallisyhteisön kannalta merkittävä kysymys. On vaikea nähdä keitä kuntalaisia lakkauttaminen varsinaisesti hyödyntäisi kun taas haitat ovat ilmeisiä. Kuviteltu säästöpotentiaali kuihtuisi pitkälti kasvaneisiin kuljetuskustannuksiin, opetusryhmien lisäämistarpeeseen muualla sekä päivähoidon kustannusten kasvuun. Nykytilanteen pohjalta opetusryhmien karsimiseen ei ole juurikaan käytännön edellytyksiä. Kouluverkoston karsiminen luo väistämättä uusia investointipaineita. Tietylle väestöryhmälle tärkeän koulun sulkeminen ei pitäisi olla itsetarkoituksellista. Saaristoaluestatuksen velvoitteita ja mahdollisuuksia ei tiettävästi ole selvitetty. Lapsivaikutuksia ei ole tarkasteltu asianmukaisesti. Kuljetuskustannuksista on esitetty vain spekulatiivisia arvioita ja kouluverkoston ja kiinteistöjen kapasiteettikysymykset on pitkälti sivuutettu. Aiheessa on valitettavan vahva kielipoliittinen lataus, mutta sitä pitäisi silti voida käsitellä faktojen pohjalta kunnan ja lasten hyötyä painottaen. Tunnetusti vääristyneisiin väestötilastoihin viittaaminen tai vetoaminen mahdollisiin tehtyihin sovintoihin ennen asian selvittämistä ja asianomaisten kuulemista ei ole hyvän hallintotavan mukaista. Lapsiystävällisessä kunnassa lasten ja perheiden arkeen vaikuttavat asiat pitäisi ratkaista rakentavassa hengessä ja tavalla joka kestää kriittisenkin tarkastelun.

8 Friggesby Selvitys, Liite K.Å Liite 1: Palveluverkosto ja ryhmäkoko-optimointi Granlund-selvityksessä todetaan, että kiinteistöjen ylläpitokulut ovat keskimäärin 7% varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnan kuluista. Kouluissa osuus on korkeampi, noin 14%, ja henkilöstön osuus on puolestaan 71% toiminnan kuluista. Toiminnan kulut olivat vuonna 2012 yhteensä 5562 /oppilas (Granlund). Loppuosuus koulujen kokonaiskustannuksista 6604 /oppilas, eli 1042 /oppilas ovat sisäisiä siirtoja, eli käytännössä investointien kuluja jotka Granlund-selvityksessä on sivuutettu. Keskimäärin pääomakulut tuovat siis 19% lisän toiminnan kuluihin. Velattomat rakennukset ovat tässä suhteessa uusia edullisempia. Granlund-selvityksessä kiinteistöjen merkitys ylikorostuu kun tosiasiallisesti arvioiduista säästöistä 75% tulee siitä että henkilöstökuluja vähennettäisiin välimallissa 21% karsimalla perusopetusryhmien lukumäärää vastaavassa määrin. Selvityksessä simuloituja keskimääräisiä ryhmäkokoja 24.9 (tiivis malli) ja 23.9 (välimalli) voi pitää jokseenkin utopistisina jos ryhmäkokojen tavoitteet on 20 luokissa 1-2 ja 25 (enintään 30) muissa. Kouluissa saavutettavat keskimääräiset ryhmäkoot riippuvat sarjakonfiguraatiosta joita on samoihin, vanhoihinkin tiloihin muodostettavissa monenlaisia. Toki olemassa olevat tilat saattavat teknisiltä ominaisuuksiltaan asettaa rajoituksia sille kuinka suuria luokkia voidaan muodostaa. Lisäksi on hyvä pitää mielessä että säästöjen hakeminen ryhmäkokoja kasvattamalla nykytasosta ei ole opetuksen laadun ja kansantalouden pitkäaikaisvaikutusten kannalta kannattavaa joten itsetarkoituksellista sen ei pitäisi olla. Eri ala-asteiden sarjakonfiguraatioiden mahdollistamia ryhmäkokoja on esitetty alla kun muuttujana on tässä vakioksi oletettu oppilasmäärä per vuosikurssi ja sarjakonfiguraatio. Koulukonfiguraatio ja ryhmäkoot (luokat 1-6) Perusopetusryhmiä 3 (2) Granlund välimalli simulaatio ka=23.9 Sjökulla Oitbacka+ Sjökulla Uusi Bobäck Winellska skolan 1-4 ka max 30 luokissa 3-6 Ryhmäkoko Karuby Oitbacka Friggesby Friggesby + Karuby 6/4 sarjainen koulu max 20 luokissa Kyläkoulu, yhdistetyt luokat Kyläkoulu 3-4 ja 5-6 yhdistetty 1-sarjainen koulu 1-2 luokat 2 sarjaa, muut 1 sarja 2 sarjainen koulu 3/2 sarjainen koulu 3 sarjainen koulu Ryhmäkoko luokat 1-2 Ryhmäkoko luokat vuosikurssikoko Koulukoko 40/ Raskaahkosta kaaviosta on nähtävissä, että saavutettava ryhmäkoko ts. koulun kustannustehokkuus ei parane systemaattisesti oppilasmäärän kasvaessa niin kuin Granlundselvityksessä on oletettu, vaan muuttuu hyppäyksin aina sarjakonfiguraation muuttuessa. Musta katkoviiva kuvaa keskimääräistä oppilasmäärää kun Kirkkonummen maksimiryhmäkokoja (20/30) noudatetaan, oranssi katkoviiva puolestaan maksimikokoa kun yhdessä ryhmässä (erityistukioppilaat) ryhmäkoko on enintään 20. Nähdään että koulut ovat Friggesbytä lukuun ottamatta lähellä sarjakonfiguraationsa maksimia. Winellska skolan on vaikea sijoittaa kaavioon koska sen oppilasmäärä muuttuu luokilla 5-6, mutta siinäkin luokkakoot 3-4 luokkia lukuun ottamatta on maksimissa tai jopa sen yli. Kustannustehokkaimpia kouluja ovat sellaiset joissa alimmilla luokilla on eri määrä sarjoja kuin ylemmillä. Granlundin ennustama keskimääräinen ryhmäkoko 23.9 toteutuu vain harvoissa tapauksissa 360 ja tämän monikerran oppilaan kouluissa ja sekin vain jos ryhmäkoot ovat luokkien 4/3 sarjainen koulu 5/3 sarjainen koulu 5/4 sarjainen koulu x Ryhmäkoko keskiarvo Kirkkonummi maksimirajat Lakisääteinen raja jos erikoislapsia

9 3-6 osalta 30 eli yli tavoitteen eikä vuosittaista vaihtelua ole. Jos ja kun uusissa kiinteistöissä ei saavuteta kuviteltua henkilöstömäärän vähennystä, kannattavuuslaskelmilta putoaa pohja. Uudet kiinteistöt ovat toki haluttavia, mutta ei pidä kuvitella, että ne tulisivat ilmaiseksi. Tuskin kuntalaiset eli asiakkaat haluavat uusia kiinteistöjä jos niiden hintana on kunnan velkaantuminen, palvelujen siirtyminen etäämmäksi ja henkilöstön merkittävät leikkaukset. Varhaiskasvatuksen osalta tilanne on samankaltainen. Koska päiväkotitoiminta on henkilöstöintensiivistä, optimaaliset henkilöstömitoitukset ovat saavutettavissa verrattain pienissäkin yksiköissä. Hallinnollisesti yksiköitä voitaneen yhdistää ilman että fyysiset toimipisteet ovat yhden katon alla. Granlundin simulaatiomalli on päiväkotien osalta koulumalliakin karkeampi; Kokonaisopetusryhmämassaa/kasvattajahenkilökuntaa on vähennetty progressiivisesti tiiviistä mallista väljään malliin mahdollisuuksien mukaan (s. 35) ts. tiiviissä mallissa on oletettu toteutuvan henkilöstön optimimitoitus kun taas väljässä mallissa vuoden 2012 tilanne, paneutumatta siihen miltä osin poikkeamat optimimitoituksesta ovat johtuneet kiinteistöistä ja palveluverkon rakenteesta itsestään. Tiivis malli kuvaa kylläkin teoreettista optimitasoa, mutta palveluverkkomalli ja yksikköjen lukumäärät jolla tämä katsotaan saavutettavan ovat jokseenkin mielivaltaiset. Tuoreen selvityksen (Perlacon Oy) perusteella varhaiskasvatuksen puolella lienee jonkin verran tehostamisvaraa joskin kuntakohtaisten tunnuslukujen yhteismitallisuudessa on epäselvyyttä. Erityisesti muun kuin hoitohenkilökunnan määrä vaikuttaa korkealta. Mitä todennäköisimmin nykyississä kiinteistöissä olisi mahdollista päästä likipitäen samaan kustannustehokkuuteen kuin Granlund-selvityksen vaihtoehtoisissa palveluverkkomalleissa olisi käytännössä mahdollista päästä. Todettakoon, että kuntavertailussa vuonna 2012 varhaiskasvatuksen selvästi edullisimmin hoitaneessa Limingan kunnassa valtaosa päiväkodeista ovat pienehköjä 2-4 ryhmän yksiköitä. Limingan palveluverkon keskimääräinen yksikkökoko Granlundin väljän mallin mukainen, rakennuskanta on sekoitus vanhaa ja uutta ja palvelusetelimallilla tuettua yksityistä palveluntuotantoa on verrattain paljon (35%) 19. Kustannustehokas toiminta on siis saavutettavissa myös verrattain hajautetulla palveluverkolla.

10 Viitteet 1 Pop-rahojen oletetun poistumisen aiheuttama noin 30k budjettivaje koulun osalta on noin 0.01% kunnan koko budjetista, alle 1 per asukas. Varhaiskasvatuksen puolella on lievää ylibudjetointia jota aiempien vuosien tapaan voisi käyttää koulujen budjettivajeen paikkaamiseen. Tilanne paranee entisestään jos vireillä oleva päivähoidon enimmäismaksujen korotus syksystä 2016 alkaen toteutuu. Tosiallisesti valtiolliset opetuksen tukirahat eivät ole poistumassa kokonaan 4. 2 Lähde: Kirkkonummen kunta: SFUN koulun lakkauttamisen selvitys Dnro:1017/ / Lähde: Kirkkonummen palveluverkkoselvitys kiinteistöstrategian näkökulmasta Dnro:756/ / Aiempi valtiollinen perusopetuksen opetusryhmien pienentämisen (pop) tukipotti (30M ) on valtion talousarviossa korvattu enintään euroa avustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen (EK 28/2015 vp ( )) 5 Lähde: Kajon Oy. 6 Porkkalanniemen kärjen suunnan kyydit voitaisiin korvata bussikyydeillä. Nykyään aamutaksi etelästä lähtee jo klo 7.20 eli noin 45 minuuttia turhan aikaisin, minkä johdosta juuri kukaan ei käytä sitä. Käytännössä tämän suunnan vanhemmat kyydittävät itse lapsensa kouluun, joka on työmatkan varrella. Jos HSL-bussi kääntyisi vanhaan malliin koulun pysäkille voisivat lapset käyttää sitä. Iltapäivällä lapset kyyditetään iltapäiväkerhoon tällä hetkellä taksilla koska bussi ei kulje sopivaan aikaan ja turvallista bussipysäkkiä ei ole. Iltapäiväkerho voisi alkaa koululla siten että kaikki saisivat osallistua (30-45min) kunnes lapset kulkevat aikuisten avustamina bussilla joko kotiin tai iltapäiväkerhoon. 7 Jos Porkkalan bussi myöhästyy keskustan vaihdosta, kaavion odotusaika kuluu kävelyyn Kirkkotallintieltä Gesterbyhyn. 8 Luvut otettu Kirkkonummen talousarvioista ja jaettu ikäluokkien määrällä, 9 peruskoululle ja vuotiaille. 9 Tarkkaa mitoitusperustetta Winellskan ala-asterakennuksen osalta ole löytynyt, mutta samaan aikaan rakennettu lähes identtinen Gesterbyn koulu on alkuperäiseltä kooltaan kolmanneksen suurempi ja sen mitoitus on 356 oppilasta. 356*3/4 = RT Koulurakennus, tilasuunnittelu (2008). Koulun tontin koko tulisi olla 1.5ha + 20m2 per oppilas. Pelikenttien lisäksi tulisi olla leikkialuetta 5-10m2 lasta kohti ts hehtaaria, 5m2 virhealuetta per oppilas eli n hehtaaria, eli esim 60x60m. WC-tiloja tulisi olla yksi 15 oppilasta kohden. Piha jäsennetään eri-ikäisten alueisiin, jotka tarjoavat kullekin ikäryhmälle innostavia toimintamahdollisuuksia mm. leikki- ja liikuntavälineitä sekä kalusteita. Pienempien oppilaiden piha sijoitetaan kotialueiden sisäänkäyntien läheisyyteen. 11 Tehtäessä rakennuksiin tai niiden käyttöön muutoksia nykymääräykset ovat pääsääntöisesti velvoittavia. MRL 1999/ : Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä 12 Granlund s.13: Etenkin koulujen kohdalla käyttäjien kokemat sisäilmaongelmat nousevat vahvasti esiin. Selittävänä tekijänä voidaan nähdä koulujen korkea täyttöaste, jolloin liian pieni ilmanvaihdon mitoitus tiloissa todellisuudessa oleviin käyttäjä-määriin verrattuna pahentaa ilmiötä. Vajaa puolet koulujen käyttäjistä ko-kee saaneensa terveysongelmia rakennuksista. 13 Kunnanvaltuuston pyynnöstä on tilattu selvitys (Perlacon Oy, Drno 940/ /2015) miksi kunnan sivistystoimen kustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin vertailukunnissa. Osoittautui, että ero johtuu siitä että kunnassa lasten osuus väestöstä on poikkeuksellisen suuri. Peruskoulun oppilaskohtaiset kustannukset edustavat vertailuaineiston parhaimmistoa, mikä käy ilmi myös Granlund selvityksen liitetiedoista. On syytä huomata, että kaikkia tehokkuusoptimeja ei ole mahdollista saavuttaa yhtä aikaa. Esimerkiksi tuotetun oppitunnin tehokkuuden ja oppilaskohtaisen tehokkuuden välillä vallitsee negatiivinen korrelaatio. Ts. jos oppilaskohtaista tehokkuutta kasvatetaan opetusryhmien lukumäärää karsimalla, oppitunteja tuotetaan vähemmän mutta oppituntiin liittyvät oppilaskohtaiset oheiskulut (materiaalit, kouluruokailu) suhteessa nousevat eli tuotetun oppitunnin tehokkuus heikkenee. Kirkkonummella koulujen käyttöaste on jo korkea eikä Granlundin esittämä -14.5% ensisijaisesti opetushenkilöstövähennyksiin perustuva säästöpotentiaali ole peruskoulujen osalta realistinen.

11 14 Aihetta on käsitelty opetusministeriön tuoreessa raportissa Tulevaisuuden peruskoulu, 2015:8 ISBN s , missä on lukuisia viittauksia ryhmäkokojen vaikutuksiin liittyviin tutkimustuloksiin. 15 Tilahallinto, Selvitys vesikattovuodoista kunnan omistamissa kiinteistöissä, Kirkkonummen Pellin mukaan puhkiruostumisen vaaraa tuskin on, mutta peltikattojen ominaispiirre on, että peltisaumojen tiivisteet ajan myötä kovettuvat. Normaalisti tämä ei ole ongelma, mutta runsaan lumikerroksen tapauksessa katolla tapahtuva jäänmuodostus voi padottaa veden valumista siten että sulamisvesi pääsee paineella kiipeämään saumoista läpi. Jyrkällä katolla lunta pääsee kertymään lähinnä sisäjiireihin ja läpivientien yläpuolelle. Vanhan rakennuskannan etu kattovuotojen kannalta on, että yläpohjassa ei ole kalvoja jotka kerryttäisivät mahdollisia vuotoja eristeisiin vaan vuodot valuvat suoraan läpi sisätiloihin jolloin ne yleensä havaitaan nopeasti, eristeen kastuminen on vähäistä ja kuivuminen nopeata. Arvion mukaan katon uusimiskustannus on noin 80k ja kunnan tilahallinnon oma kustannusarvio on sama. 17 Friggesbyn päiväkoti on päättänyt jatkaa toimintaansa vuodelle , jolloin sillä on edelleen esikoulu-oikeus. Vuoden osalta tilanne on puolestaan täysin auki. Aatteellisena yhdistyksenä toimintaa voisi periaatteessa jatkaa hetken kunnes kassa on tyhjä mutta jo ennen sitä henkilöstön, asiakkaiden ja vapaaehtoistoimijoiden sitouttaminen kävisi muuttuneessa tilanteessa huomattavan vaikeaksi. Ilman merkittävää vapaaehtoispanosta päiväkoti ei pysty toimimaan ja asiakaskunnan supistuminen (iltapäiväkerho + esikoulu + sisarukset) tarkoittaa väistämättä myös käytettävissä olevien vapaaehtoisresurssien hupenemista. 18 Saaristolaki 1981/ Granlund/Kuntamaisema s. 97. Limingan kunnan varhaiskasvatuksen päätiedot ilmenevät kunnan talousarvioista ja kotisivuilta.