UUSIKAUPUNKI HULIKHOLMA VOHLALUODON RANTA-ASEMA- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS. Nosto Consulting Oy 175-RAK1510. Versio 1.

Transkriptio

1 175-RAK1510 UUSIKAUPUNKI HULIKHOLMA VOHLALUODON RANTA-ASEMA- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Versio ( ) Nosto Consulting Oy

2 Nosto Consulting Oy 2 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 Alueen yleiskuvaus... 6 Luonnonympäristö... 6 Rakennettu ympäristö... 6 Muinaismuistot... 7 Maanomistus Suunnittelutilanne... 7 Maakuntakaava... 7 Yleiskaava... 8 Ranta-asemakaava... 8 Rakennusjärjestys... 9 Kantakiinteistöselvitys... 9 Luontoinventointi Vanha rakennuskanta Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne... 14

3 Nosto Consulting Oy 3 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Maa- ja metsätalousalueet Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset Ranta-asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LIITTEET 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ) Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset 4) Viranomaisneuvottelun muistio 5) Luontoselvitys 6) Mielipide OAS:sta 7) Lausunto ja muistutus kaavaehdotuksesta 8) Vastine ehdotuksesta saatuun lausuntoon ja muistutukseen VERSIOHISTORIA 0.9 Kaavaluonnos Käsitelty Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa Kaavaluonnos Kaavatyön osallisten kuuleminen 1.0 Kaavaehdotus Käsitelty Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa Kaava hyväksymiskäsittelyyn ( ) Hyväksytty Uudenkaupungin kaupunginvaltuustossa pp.kk.vvvv nn

4 Nosto Consulting Oy 4 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot UUSIKAUPUNKI HULIKHOLMA - VOHLALUODON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Ranta-asemakaavan muutos koskee: Korttelia 3. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu: Kortteli 3. Ranta-asemakaavan laajennus koskee: Tilaa Suviranta 1:37. Ranta-asemakaavan laajennuksella muodostuu: Kortteli 4 sekä maa- ja metsätalousaluetta Kaava-alueen sijainti Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laadinnasta on vastannut Tmi KaavaKe/dipl.ins. Juha Erjanti vuoden 2014 loppuun. Vuoden 2015 alusta lähtien työstä on vastannut Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä (Raisio). Kaavan tekninen piirtäminen on tehty FlexiTon Informáciotechnologiai Kft:ssä (Budapest, Unkari). Käsittelyvaiheet Kaavatyön vireilletulosta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaava-alue sijaitsee Lepäisten alueella, Uuluodon saaressa, noin yhdeksän kilometrin päässä Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen. Sijainnista on kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

5 Nosto Consulting Oy 5 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Kaavan tarkoitus Suunnittelutyön tavoitteena on laatia suunnittelualueen kaavamuutosalueelle rakennuspaikka vakituiseen asumiseen (AO) ja kaavan laajennusalueelle rakennuspaikka vapaa-ajanasunnolle (RA).

6 Nosto Consulting Oy 6 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio La hto kohdat 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Uuluodon saaressa, jonne on tieyhteys. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,0 hehtaaria ja rantaviivaa on noin 330 metriä (muunnettua rantaviivaa noin 280 metriä). Kaava-alue rajoittuu etelässä Lepäistentiehen ja pohjoisessa Siikaluomanaukkoon. Suunnittelualue muodostuu kahdesta tilasta: Suviranta 1:37 ja Vohlu 4:100. Luonnonympäristö Suunnittelualue on maastoltaan pääosin tavanomaista saariston kallioista metsämaata. Puusto ulottuu alueella pääosin aivan rantaviivan läheisyyteen. Näkymä Vohlun tilalta Vohlaluodolle päin. Rakennettu ympäristö Suvirannan tilalla on rakennettuna loma-asunto (48 k-m²), saunarakennus sekä piharakennuksia. Vohlun tilalla on käynnissä saunarakennuksen rakentaminen.

7 Nosto Consulting Oy 7 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Tilan Suviranta 1:37 loma-asunto. Tilan Suviranta 1:37 saunarakennus. Muinaismuistot Maanomistus 2.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kaava-alueelta ei ole tiedossa muinaismuistoja. Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Ympäristöministeriö on vahvistanut Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa.

8 Nosto Consulting Oy 8 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Uudenkaupungin yleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja on tullut voimaan Turun ja Porin lääninhallituksen vahvistamispäätöksellä Suunnittelualue on yleiskaavassa loma-asuntoaluetta (RA). Suunnittelualue kuuluu osa-alueeseen II, jolla loma-asuntorakentamisen mitoituksena käytetään 5 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 loma-asunto 2 ha maa-aluetta kohti siten, että pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 50 % tulee jättää vapaaksi. Yleiskaavan selostuksen ja kaavamääräyksen mukaan Pyhämaalla ja keskeisellä alueella vuoden 1985 jälkeen lohkotut tilat lasketaan mukaan kantatilaan, kun määritellään rakennusoikeuksia. Kaava-alueen sijainti yleiskaavassa: Ranta-asemakaava Suunnittelualueen eteläisessä osassa (kiinteistö Vohlu) on voimassa Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaava (laadittu kumotun rakennuslain mukaisena rantakaavana). Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa muutosalue on lomaasuntojen korttelialuetta (RA-1) nro 3, jonka rakennuspaikalle saa rakentaa loma- ja saunarakennukset, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m 2.

9 Nosto Consulting Oy 9 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Ote muutettavasta ranta-asemakaavasta: Rakennusjärjestys Uudenkaupungin kaupungissa on voimassa voimaan tullut rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2 yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 kaksi talousrakennusta Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Vene- ja rantavajojen, silloin kuin niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. Rakennusjärjestys ei ole sitovana ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Kantakiinteistöselvitys Kantakiinteistötarkastelulle ei todettu olevan tarvetta, sillä kaavan laajennusalue eli tila Suviranta 1:37 on emätila (rek ).

10 Nosto Consulting Oy 10 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Luontoinventointi Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys kesän 2015 aikana (liite 5). Selvityksen on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski. Selvityksen perusteella suunnittelualueella ei ole metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä luonnonsuojelulailla suojeltavia luontotyyppejä. Suunnittelualueella on kuitenkin selvityksen mukaan lepakoiden ruokailualuetta. Alueen käytön suunnittelussa tulee huomioida, että lepakoille jää rakentamisen jälkeenkin suojaisia saalistuspaikkoja. Vanha rakennuskanta Suunnittelualueelta ei ole tiedossa vanhaa rakennuskantaa, joka tulisi erityisesti ottaa huomioon kaavoituksessa. Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Kaavan pohjakartta 1:2000 on hyväksytty Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa.

11 Nosto Consulting Oy 11 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Suunnittelun vaiheet 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Kaavoitustyöhön on ryhdytty maanomistajien aloitteesta Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksesta pidettiin aloitus/viranomaisneuvottelu, josta laadittu muistio on liitteenä 4. Osalliset ja vireille tulo Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Kaupunginhallitus on päättänyt kaavamuutoksen vireilletulosta Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kirjeillä sekä kuuluttamalla Uudenkaupungin Sanomat ja Vakka-Suomen Sanomat -nimisissä lehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Uudenkaupungin virastotalolla. Nähtävilläolon aikana saapui yksi mielipide (liite 6). Mielipide koski tilan Luoto 4:101 ottamista mukaan kaavaan. Kaavan laatijan vastine mielipiteeseen: Kaavamuutos- ja kaavalaajennusalue muodostaa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Laajennusalue (tila RN:o 1:37 Suviranta) on vanha lomarakennuspaikka, ja sen mukaan ottaminen rantaasemakaavoituksen piiriin on perusteltua. Tilan RN:o 4:100 Vohlu alueella on käynnissä kaavamuutosta laadittaessa saunarakennuksen rakentaminen. Rakennushankkeelle myönnetty rakennuslupa perustuu voimassa olevan ranta-asemakaavaan. Tila RN:o 4:101 Luoto on rekisteröity , ja se on vuonna 1988 hyväksytyssä Hulikholma - Vohlaluoto ranta-asemakaavassa osoitettu venesatama-alueeksi (LV) sekä maa- ja metsätalousalueeksi (M). Ratkaisu on perustunut ranta-asemakaavan yhteydessä laadittuun kantakiinteistöselvitykseen. Nykyisen kantatilan Luoto emätila on ollut rekisteröity saman niminen tila RN:o 4:9 Luoto. Tästä tilasta on muodostettu vuonna 1990 sekä nykyinen Luoto tila että kaavamuutoksessa oleva Vohlu-niminen tila. Mi-

12 Nosto Consulting Oy 12 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Kaavaluonnos käli tilan RN:o 4:101 alueelle ranta-asemakaavassa halutaan osoittaa muuttuvaa maankäyttöä, muutos on mahdollista tutkia erillisenä ranta-asemakaavahankkeena. Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt päivätyn kaavaluonnoksen kokouksessaan Kaupunginhallitus päätti: Kaupunginhallitus päättää kuulla osallisia Hulikholma Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella. Lisäksi kiinteistön 1:37 rakennusoikeutta tulee pienentää 200 m 2 :stä 150 m 2 :öön. Kaupunginhallitus ei ole perustellut päätöstään rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden laskemisesta millään tavoin. Kaavaluonnoksessa RA-rakennuspaikalle esitettyä 200 kerrosneliömetrin kokonaisrakennusoikeutta voidaan pitää sopivana ja kohtuullisena kun huomioidaan alueen luontoarvot, rakennuspaikan koko, muoto ja yleinen rakentamiskelpoisuus sekä rakentamisen määrän soveltuvuus maisemaan. Maanomistajat ovat päättäneet, että ranta-asemakaavaa viedään eteenpäin siten, että maanomistajat huolehtivat valmisteluvaiheen vuorovaikutuksen järjestämisestä. Valmisteluvaiheen jälkeen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 36 :n mukaisesti ranta-asemakaavaehdotus toimitetaan kaupungin hyväksymiskäsittelyyn. Tässä vaiheessa annetaan selvitys siitä, miten kaavan valmistelun aikainen vuorovaikutus on järjestetty sekä mahdolliset kirjalliset mielipiteet ja suullisista mielipiteistä tehdyt kirjaukset. Kaavaluonnos (päivätty ) on ollut yleisesti nähtävillä Nosto Consulting Oy:n tiloissa Raisiossa sekä internet-sivuilla osoitteessa välisenä aikana. Osallisille (naapurikiinteistöjen maanomistajille) on lähetetty kirje valmistelumateriaalin nähtävilläolosta sekä ote kaavaluonnoksen kaavakartasta. Lisäksi nähtävilläolosta on julkaistu ilmoitus Vakka-Suomen Sanomissa Kaavan valmistelumateriaali on myös lähetetty sähköisesti tiedoksi Uudenkaupungin kaupunkiin, Varsinais-Suomen ELY-keskukseen sekä Varsinais-Suomen liittoon. Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana ei jätetty kaavan laatijalle yhtään suullista tai kirjallista mielipidettä.

13 Nosto Consulting Oy 13 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Kaavaehdotus Kaavaehdotusta on kehitetty edelleen muun muassa siten, että RA- 1-rakennuspaikkaa on pienennetty ja tilan Suviranta 1:37 eteläosa on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Näin tilan eteläosaan jää vapaata rantaa. Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä Nähtävillä olon aikana tuli yksi muistutus. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskukselta (lausunto ja muistutus liitteenä 7). Varsinais-Suomen liitto ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa kaavaehdotuksesta. Kaavan laatijan vastine lausuntoon ja muistutukseen on liitteenä 8. Kaavan hyväksyminen (TÄYDENNETÄÄN HYVÄKSYMISVAIHEEN JÄLKEEN)

14 Nosto Consulting Oy 14 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Ranta-asemakaavan kuvaus 4.1. Kaavan rakenne Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,0 hehtaaria. Suunnittelualueesta kaavamuutosaluetta on yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialue (AO-1), joka on pinta-alaltaan noin 0,65 hehtaaria. Laajennusta on yksiasuntoisten loma-asuntojen korttelialue (RA- 1), noin 0,85 hehtaaria, sekä maa- ja metsätalousalue (M), noin 0,47 hehtaaria. Kaava-alueen yksityiskohtainen mitoitus on esitetty asemakaavan seurantalomakkeella (liite 1). Suunnittelualueella ei ollut tarpeen tehdä kantakiinteistötarkastelua, sillä kaavan laajennusalue eli tila Suviranta 1:37 on emätila. Suunnittelualueen todellinen rantaviiva on noin 330 metriä ja muunnettu rantaviiva noin 280 metriä. Kaavaratkaisussa on osoitettu vapaata rantaa noin 75 metriä. Kummatkin kaavassa osoitetut rakennuspaikat ovat jo ainakin osittain rakennettuja. Kerrosalat Kerrosalaa koko kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 500 m². Yksiasuntoisten lomarakennusten rakennuspaikan (RA-1) enimmäiskerrosala on 200 m² ja yksiasuntoisten erillispientalojen rakennuspaikan (AO-1) enimmäiskerrosala 300 m². Palvelut 4.2. Aluevaraukset Rakennuspaikoille osoitetut kerrosalat on suunniteltu kaava-alueelle soveltuviksi. Suunnittelualueella kasvaa runsaasti rantapuustoa, joka suojaa piha-alueita tuulilta ja antaa niille yksityisyyttä. Mereltä katsoen rantamaiseman tilaa ei heikennetä. Alueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut ovat Uudenkaupungin keskustassa maanteitse noin yhdeksän kilometrin päässä. Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia.

15 Nosto Consulting Oy 15 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Korttelialueet Liitteenä ovat kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (liite 3). Kaavassa on kaksi korttelialuetta, joihin on osoitettu yksi yksiasuntoisten erillispientalojen rakennuspaikka (AO-1) sekä yksi yksiasuntoisten loma-asuntojen rakennuspaikka (RA-1). Kortteli 3 Kortteli 4 Maa- ja metsätalousalueet Korttelialueiden ulkopuolinen alue on maa- ja metsätalousaluetta (M). Alueella ei ole rakennusoikeutta Ranta-asemakaavan vaikutukset Ranta-asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa on otettu huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. Rakennuspaikat on suunniteltu siten, että rakennukset näkyvät mahdollisimman vähän merelle. Rakennuspaikkojen huolellisella suunnittelulla ranta-asemakaavan toteuttaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän muutoksia luonnonympäristössä.

16 Nosto Consulting Oy 16 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Täydennetty : Väestörakenne ja -kehitys alueella Kaava lisää uutta vakituista asutusta vähäisissä määrin, sillä kaavassa on osoitettu yksi vakituisen asunnon rakennuspaikka. Rakennuspaikka on voimassa olevassa kaavassa lomarakennuspaikka. Yhdyskuntarakenne Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on melko vähäinen. Rakennuspaikat on sijoitettu puuston ja maaston suojaan siten, ettei niistä aiheudu naapurustolle haittaa enempää kuin tarve vaatii. Kaava-alueen läheiset ranta-alueet ovat pääosin rakennettuja. Suunnittelualue sijaitsee Lepäisten kyläkeskuksen välittömässä läheisyydessä, ja suunnittelualueen läheisyydessä on myös ympärivuotista asumista. Kaava-alue on kaupungin järjestämän joukkoliikenteen piirissä, jota hyödynnetään muun muassa koululaiskuljetuksissa ja muussa palveluliikenteessä. Kaavaratkaisu edistää tarkoituksenmukaista yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Yhdyskuntatalous Kaavan toteuttaminen ei edellytä uusien teiden/katujen rakentamista. Palvelut Kaava tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Lähimmät palvelut sijaitsevat Uudenkaupungin keskustassa maanteitse noin yhdeksän kilometrin päässä, ja kunnalliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Liikenne Kaavan toteutuminen ei lisää liikenteen määrää merkittävästi, sillä kaavassa on osoitettu kaksi rakennuspaikkaa, jotka kummatkin ovat jo ainakin osittain rakennettuja.

17 Nosto Consulting Oy 17 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa kiinteitä muinaismuistoja eikä rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita. Virkistys Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta virkistysalueen määrään. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan on minimoitu. Rakennusalat on maastossa tarkkaan katsottu ja rajattu siten, että rakennukset voidaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan puuston suojaan säilyttäen maiseman kannalta merkittävä puusto. Kummatkin kaavassa osoitetut rakennuspaikat ovat jo osittain rakennettuja, eikä kaavalla ole merkittävää vaikutusta maisemarakenteeseen. Suunnittelualueella tehdyn luontoselvityksen perusteella alueella ei ole metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä luonnonsuojelulailla suojeltavia luontotyyppejä. Suunnittelualueella todettiin kuitenkin olevan lepakoiden ruokailualuetta. Kaavaratkaisussa on huomioitu, että lepakoille jää riittävästi suojaisia saalistuspaikkoja. Pohjavedet ja pienilmasto Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon. Maa- ja kallioperä Alueen rakennettavuus on hyvä. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille.

18 Nosto Consulting Oy 18 (18) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus, Versio Ranta-asemakaavan toteutus 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus Toteuttaminen ja ajoitus 5.3. Toteutuksen seuranta Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää, kun ranta-asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Maanomistajat vastaavat rantaasemakaavan toteuttamisesta omistamillaan maa-alueilla. Alueen toteutuksen seurannasta ja valvonnasta vastaa Uudenkaupungin kaupunki. Raisiossa (Turussa ) Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins.

19 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm Kaavan nimi Hulikholma-Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Rka Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,9654 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,3134 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,6520 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,33 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 1 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,03 1, A yhteensä 0, , ,05 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 0, , ,02 0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0, ,8 0 0, W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

20 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,03 1, A yhteensä 0, , ,05 0, AO 0, , ,05 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 0, , ,02 0, RA 0, , ,02 0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0, ,8 0 0, M 0, ,0 0 0, W yhteensä

21 175-RAK1510 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI HULIKHOLMA - VOHLALUOTO RANTA-ASEMA- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nosto Consulting Oy

22 Nosto Consulting Oy 1 (8) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluoto ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös perustiedot kaava-alueesta. 1. Suunnittelualue Tunnistetiedot Kaavoitettavaan alueeseen kuuluvat Uudessakaupungissa sijaitsevat kiinteistöt: RN:o Nimi Pinta-ala ha Rantaviiva m Kiinteistötunnus 1:37 Suviranta 1, :100 Vohlu 0, Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Lepäisten alueella, Uuluodon saaressa, noin 7 km linnuntie-etäisyydellä Uudenkaupungin keskustasta. Alueen pinta-ala on noin 2,0 hehtaaria ja rantaviivaa on noin 330 metriä (muunnettua rantaviiva noin 280 metriä). Kaava-alue rajoittuu etelässä Lepäistentiehen ja pohjoisessa Siikaluomanaukkoon. Kaava-alueen sijainti kartalla: Lähde: Maanmittauslaitos, taustakarttasarja

23 Nosto Consulting Oy 2 (8) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluoto ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava-alueen tarkempi rajaus (kiinteistöraja): Lähde: Kiinteistöpalvelu, karttaote. Maanmittauslaitos 2. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 2.1 Lähtökohdat Luonnonympäristö Suunnittelualue on maastoltaan pääosin tavanomaista saariston kallioista metsämaata. Puusto ulottuu alueella pääosin aivan rantaviivan läheisyyteen. Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on yksi loma-asunto, saunarakennus ja piharakennuksia sekä rakenteilla oleva rantasauna.

24 Nosto Consulting Oy 3 (8) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluoto ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston vuonna 2000 päättämistä ja vuonna 2008 tarkastamista valtakunnallisista maankäyttötavoitteista kaava-aluetta voi sanoa koskevan kohdan 4.4 erityistavoite loma-asutuksen suunnittelusta, jonka mukaan alueidenkäytön suunnittelussa rantaa tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Kuntakaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Suunnittelualue on maakuntakaavassa maa-ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alue kuuluu loma-asutuksen mitoituksen osa-alueeseen 2, eli 5-7 lay/km ja 40 % vapaata rantaa. Kaava-alueen sijainti maakuntakaavassa: Lähde: Maakuntakaavakartta Yleiskaava ja asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Uudenkaupungin yleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja on tullut voimaan Turun ja Porin lääninhallituksen vahvistamispäätöksellä

25 Nosto Consulting Oy 4 (8) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluoto ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue on yleiskaavassa osa-aluetta II, jolla loma-asuntorakentamisen mitoituksena käytetään 5 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 loma-asunto 2 ha maa-aluetta kohti siten, että pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeuden. Rantaviivasta vähintään 50 % tulee jättää vapaaksi. Yleiskaavan selostuksen ja kaavamääräyksen mukaan Pyhämaalla ja keskeisellä alueella vuoden 1985 jälkeen lohkotut tilat lasketaan mukaan kantatilaan, kun määritellään rakennusoikeuksia. Suunnittelualue on lomaasuntoaluetta (RA). Kaava-alueen sijainti yleiskaavassa: Ranta-asemakaava Suunnittelualueen eteläisessä osassa (kiinteistö Vohlu) on voimassa Hulikholma - Vohlaluodon ranta-asemakaava (laadittu kumotun rakennuslain mukaisena rantakaavana). Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa muutosalue on loma-asuntojen korttelialuetta (RA-1) nro 3, jonka rakennuspaikalle saa rakentaa loma- ja saunarakennukset, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m 2.

26 Nosto Consulting Oy 5 (8) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluoto ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote muutettavasta ranta-asemakaavasta: Rakennusjärjestys Uudenkaupungin kaupungissa on voimassa voimaan tullut rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: - yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2 - yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 - yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 - kaksi talousrakennusta Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Vene- ja rantavajojen, silloin kuin niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. Lain (MRL 14 4 mom.) mukaan rakennusjärjestys ei ole sitovana ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa Kaavan pohjakartta Suunnittelualueelle laaditaan kaavatyön aikana, ennen kaavaehdotuksen asettamista yleisesti nähtäville, virallinen kaavan pohjakartta, mikä täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa ranta-asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset.

27 Nosto Consulting Oy 6 (8) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluoto ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tavoite Suunnittelutyön tavoitteena on laatia suunnittelualueen kaavamuutosalueelle rakennuspaikka vakituiseen asumiseen (AO) ja kaavan laajennusalueelle rakennuspaikka vapaa-ajanasunnolle (RA). 2.3 Laadittavat selvitykset Suunnittelualueelle laaditaan seuraavat selvitykset: Nykytilanne Luontoselvitys Kantatilaselvitys (emätilaselvitys), tarvittaessa 2.4 Arvioitavat vaikutukset Kaavaa arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: Ympäristölliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Mahdolliset muut vaikutukset 3. Osalliset Vaikutuksista keskustellaan tarvittaessa viranomaisneuvottelujen yhteydessä. Lopullinen arviointi esitetään kaavaehdotuksen selostusosassa. Osallisia kaava-hankkeessa ovat ainakin: Suunnittelualueen maanomistajat, naapurikiinteistöjen maanomistajat sekä mahdolliset vuokra-alueen haltijat Uudenkaupungin kaupungin hallintokunnat Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto 4. Kaavatyön vaiheet ja vuorovaikutuksen järjestäminen Valmistelu- eli luonnosvaihe Syyskuu 2015: Lokakuu 2015: Viranomaisneuvottelu, johon kaavan laatija kutsuu ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen liiton edustajan ja kaupungin hallintokuntien edustajat sekä kaavaalueen maanomistajat. Ranta-asemakaavan laadinnan vireille tulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma tiedoksi ja näh-

28 Nosto Consulting Oy 7 (8) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluoto ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma täville kaupunginvirastossa sekä internet-sivuilla, ilmoitus kaupungin ilmoituslehdissä, tiedoksi kaavatyön osallisille. Helmikuu 2016: Kaavan valmisteluaineisto nähtäville. Aineisto pidetään nähtävillä kaavan laatijan tiloissa Raisiossa sekä internet-sivuilla osoitteessa 30 päivän ajan, jona aikana osalliset saavat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä, jotka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Nähtävilläolosta julkaistaan ilmoitus Vakka-Suomen Sanomissa ja osallisille lähetetään kirje valmistelumateriaalin nähtävilläolosta sekä ote kaavakartasta. Kaavan valmistelumateriaali lähetetään tiedoksi Uudenkaupungin kaupunkiin, Varsinais-Suomen ELY-keskukseen sekä Varsinais-Suomen liittoon Ehdotusvaihe Huhtikuu 2016: Kaavaehdotus nähtäville. Kaupunki asettaa kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 päiväksi ja ilmoittaa siitä osallisille sekä kuuluttaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, jolloin osalliset voivat tehdä vielä muistutuksen kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksesta kaupunki pyytää lausunnot viranomaisilta. Hyväksymisvaihe Kesäkuu 2016: Elokuu 2016: Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen. 5. Yhteystiedot Kaavan laatimisesta hyväksymiskäsittelyvaiheeseen asti vastaa Nosto Consulting Oy (y-tunnus ). Kaavan laatija: Nosto Consulting Oy DI Pasi Lappalainen Purokatu 2 / 12, RAISIO puh , pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi

29 Nosto Consulting Oy 8 (8) Uusikaupunki: Hulikholma - Vohlaluoto ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Uudenkaupungin kaupunki: Kaupunginarkkitehti Leena Arvela puh , leena.arvela-hellen@uusikaupunki.fi Suunnitteluavustaja Leena Vilen puh , leena.vilen@uusikaupunki.fi Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupunkisuunnittelu Välskärintie 2 c, UUSIKAUPUNKI 6. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat parannusehdotukset voi osoittaa yllä nimetyille henkilöille kaavoitustyön aikana. Nosto Consulting Oy

30

31

32

33

34 Sivu 1 / RAK1510 MUISTIO UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Hulikholma - Vohlaluoto ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Aika , klo Paikka Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku Läsnä Tuomo Knaapi Varsinais-Suomen ELY-keskus Leena Arvela-Hellén Uudenkaupungin kaupunki Leena Vilen Uudenkaupungin kaupunki Juha-Pekka Matikainen maanomistaja Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy, kaavan laatija Tanja Konstari Nosto Consulting Oy (siht.) 1. Neuvottelun avaus Todettiin läsnäolijat. Päätettiin, että konsultti laatii muistion. 2. Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, keskustelu Osallistujille on toimitettu ennen kokousta osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ) sekä luontoselvitys ( ). Käytiin keskustelu osallistujille toimitetun aineiston pohjalta. Käydyn keskustelun perusteella kirjattiin seuraavia huomioitavia asioita: Pasi Lappalainen kertoi lyhyesti kaavamuutoksen taustoista. Kaava-alueeseen kuuluu kaksi kiinteistöä, joista toinen sijaitsee ranta-asemakaava-alueella. Kaavamuutosalue on loma-asuntojen korttelialuetta (RA). Kaavahankkeen tavoitteena on laatia suunnittelualueen kaavamuutosalueelle rakennuspaikka vakituiseen asumiseen (AO) ja kaavan laajennusalueelle rakennuspaikka vapaaajanasunnolle (RA). Keskusteltiin kaavamuutoksen ja laajennuksen vaikutuksesta yhdyskuntarakenteeseen. Todettiin, että lähialueillakin on ympärivuotista asumista, mikä perustelee kaavahanketta. Todettiin, että kaavaselostukseen tulisi tehdä selvitystä kaavan vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen. NOSTO CONSULTING OY GSM Purokatu 2 / RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus

35 Nosto Consulting Oy Sivu 2 / 2 Todettiin, että emätilatarkastelulle ei ole tarvetta, sillä kaavan laajennusalue on emätila. Alueella on tehty luontoselvitys, jonka mukaan kaava-alueella ei ole muita erityisiä luontoarvoja paitsi lepakoiden saalistuspaikka. Keskusteltiin rakennusjärjestyksessä säädetystä 150 m²:n rakennusoikeudesta asemakaava-alueen ulkopuolisilla lomarakennuspaikalla. Kaupungin näkemyksen mukaan tästä rakennusjärjestyksen mukaisesta rakennusoikeudesta ei voi poiketa kyseisessä kaavahankkeessa. ELY-keskuksen mukaan rakennusjärjestyksen 150 m²:n rakennusoikeus ei ole sitova vaan ohjeellinen ranta-asemakaavaa laadittaessa. Päätettiin, että kaavahanke etenee kaavaluonnosvaiheeseen. 3. Neuvottelun päättäminen Neuvottelu päätettiin klo Tanja Konstari JAKELU Läsnäolijat Lasse Nurmi, Varsinais-Suomen liitto Kari Leino, maanomistaja NOSTO CONSULTING OY GSM Purokatu 2 / RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus

36 Vohlun luontoselvitys 2015 Uusikaupunki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

37 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kuvio Kuvio Kuvio Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit Luontotyyppien uhanalaisuus Uhanalaiset putkilokasvit Linnusto Linnustoselvityksen tulokset Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Liito-oravaselvitys Yleistä liito-oravasta Liito-oravaselvityksen menetelmät Liito-oravaselvityksen tulokset Lepakkoselvitys Yleistä lepakoista Selvitysalueen lepakot Päätelmät 10 Lähteet.. 11

38 3 1 Johdanto Selvitysalue sijaitsee Uudessakaupungissa noin yhdeksän kilometriä keskustasta luoteeseen Uuluoto nimisellä saarella. Selvitysalue koostuu kahdesta viereisestä tilasta; Vohlusta ( ) ja Suvirannasta ( ). Alue on yhteensä 2,002 hehtaarin suuruinen. Selvitysalue rajoittuu mökkitontteihin, mereen sekä Lepäistentiehen. Luontoselvitys on tehty ranta-asemakaavan suunnitelmien pohjaksi Nosto Consulting Oy:n toimeksiannosta. Alueelta on laadittu kesän 2015 aikana linnusto-, liito-orava-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset sekä lepakkokartoitus. Selvitykset on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. 2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin kiertämällä alue kattavasti jalkaisin läpi. Kasvillisuutta katseltiin myös Alue on kuvioitu luontotyyppien mukaan. 2.2 Kuvio 1 Kuvio 1 on rantakalliota, jonka painanteissa kasvaa muutamia vanhoja kitukasvuisia mäntyjä. Alueen kallioilla ei ole lahopuuta. Suvirannan kalliolle on rakennettu kesämökki. Kenttäkerroksessa kasvaa metsälauhaa ja pienissä painanteissa mustikkaa ja kivikkoalvejuurta. Kalliota peittävät poronjäkälät sekä puikko- ja torvijäkälät ja kynsisammal. Kuvio on kalliometsää (Vr). Kuva 1: Kalliometsää (Vr)

39 4 2.3 Kuvio 2 Kuviolla 2 on vuotiasta talousmetsä männikköä. Pensaskerroksessa kasvaa pihlajantaimia, vadelmaa ja katajaa sekä mökille menevän tien varressa taikinamarjaa ja metsäruusua. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, metsälauhaa, metsäkastikkaa, kevätpiippoa, metsätähteä, kieloa, metsäorvokkia, nuokkuhelmikkää, kurjenkelloa ja tuoksusimaketta. Pohjakerroksessa kasvaa seinä- ja kerrossammalta sekä kangasrahkasammalta. Rannan tuntumassa kasvaa vadelmaa, karhunputkea, maitohorsmaa, särmäkuismaa, mesiangervoa, orvontädykettä ja viitakastikkaa. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Kuva 2: Mustikkatyypin tuore kangas (MT) 2.4 Kuvio 3 Kuvio 3 on ranta-aluetta. Ranta on kalliota, jonka edustalla rantavedessä kasvaa järviruokoa. Kuva 3: Rannan ruovikkoa

40 5 3 Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit 3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien luontotyyppien luokittelua ja tyyppien uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui 2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen Pohjois- Suomen, Etelä-Suomen ja koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. Merenrantaruovikot ja karut merenrantakalliot on luokiteltu sekä Etelä-Suomessa että koko maassa säilyviksi (LC). Selvitysalueella ei ollut luonnonsuojelulailla suojeltavia luontotyyppejä. Kallioalueilla ei ole lahopuuta ja Suvirannan alueen kalliolla on kesämökki. Nämä kallioalueet eivät ole luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia eli ne eivät ole metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 3.2 Uhanalaiset putkilokasvit Selvitysalueelta ei löydetty luonnonsuojeluasetuksella suojeltuja tai uhanalaisia kasvilajeja. Selvitysalueen ulkopuolelle jääneellä rantaniityllä kasvaa valkolehdokkia, joka on luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu.

41 6 Kartta 1: Vohlun selvitysalueen luontotyypit Numero 1 on kalliometsää (Vr), numero 2 on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT) ja numero 3 on rannan ruovikkoa. Punaisella pallolla on merkitty valkolehdokin kasvupaikka. 4 Linnusto Linnustoselvitystä tehtäessä alue kierrettiin jalkaisin kartoituslaskentamenetelmää käyttäen 7.6. ja klo 4:00 8:00 välisenä aikana. Apuna laskennassa käytettiin kiikareita ja GPS-paikanninta. Laskennat suoritettiin poutaisella ja tyynellä tai heikko tuulisella säällä. Linnuista merkittiin kartalle näkö- ja kuulohavainnot. Myös aluerajauksen läheisyydessä ääntelevät linnut merkittiin karttaan (noin 50 m etäisyydellä alueen rajalta). Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty ylös. 4.1 Linnustoselvityksen tulokset Alueella havaittiin kuusi lintulajia ja yhteensä yksitoista pesivää paria. Yleisimmät lintulajit olivat pajulintu ja peippo, jotka ovat yleisimpiä lintuja koko Suomessa. Myös muut alueella havaitut lintulajit ovat yleisiä havumetsissä pesiviä lintulajeja.

42 7 Taulukko 1: Alueella pesivät lintulajit ja niiden parimäärä Lintulaji Alueella pesivä parimäärä Punarinta 1 Mustarastas 1 Pajulintu 4 Hippiäinen 1 Peippo 3 Keltasirkku 1 Yhteensä: 11 pesivää paria 4.2 Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Laji on vaarantunut, kun siihen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä suuri uhka kadota luonnosta. Uhanalaisuusluokan 2010 mukaan laji arvioidaan vaarantuneeksi (VU), kun se parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella täyttää jonkun vaarantuneiden luokan kriteereistä A-E, ja siihen arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa korkea häviämisriski. Laji arvioidaan silmälläpidettäväksi (NT), kun se ei täytä uhanalaisten kriteerejä, mutta jonkun kriteerin täyttyminen on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan valtakunnallisesti silmälläpidettävien ja elinvoimaisten lajien uhanalaisuutta vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Lintudirektiivin I-liitteessä on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura verkosto.). Suomen erityisvastuulajit ovat lajeja, joiden levinneisyys on keskittynyt Eurooppaan tai, jotka ovat maanosan laajuisesti uhanalaisia, voimakkaasti taantuneita tai harvalukuisia, ja erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit, joiden Suomen kannan osuus on yli 15 % Euroopan kannasta, lukuun ottamatta punakylkirastasta, järripeippoa ja vihervarpusta. (Suomen ympäristökeskus: Vastuulaji, linnut Ympäristöministeriön wwwsivut. ) Alueella ei havaittu uhanalaisia tai Suomen vastuulajeja tai lintudirektiivin I -liitteen lajeja. 5 Liito-oravaselvitys 5.1Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Liito-orava pystyy liitämään jopa 60 metriä.

43 8 Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty vaarantuneeksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 5.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsitään mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen, leppien ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsitään liito-oravan papanoita. Papanat ovat parhaiten nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. Vohlun ja Suvirannan alueiden liito-oravaselvitys tehtiin Liito-oravaselvityksen tulokset Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. 6 Lepakot 6.1 Yleistä lepakoista Saalistaessaan lepakot kaikuluotaavat ultraääniensä avulla hyönteisiä. Kaikuluotauksen avulla lepakot myös suunnistavat. Puu- ja pensasrivit helpottavat lepakon suunnistamista ruokailu- ja lepopaikoille. Suomessa esiintyy 11 lepakkolajia. Pohjanlepakko, vesi-, lampi-, ripsi-, viiksi- ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö talvehtivat Suomessa. Iso-, kimo-, pikku- ja vaivaislepakko ovat Suomessa harvinaisia ja muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan. Lepakot vaipuvat talveksi horrokseen ja tarvitsevat horrostuspaikaksi 0-8 o C lämpöisen, vedottoman ja kosteahkon paikan. Maakellarit, kallion syvät halkeamat ja louhikot ovat tällaisia paikkoja. Kesällä lepakoiden päiväpiilopaikoiksi kelpaavat puiden kolot, kaarnanaluset, linnunpöntöt ja rakennusten vintit sekä kattojen rakenteet. Pohjanlepakko on lepakkolajeista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa metriä. Koska pohjanlepakon ääni on voimakas, eivät leveät tie- tai sähkölinjat haittaa sen suunnistamista. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ovat myös yleisiä lepakoita Suomessa. Viiksisiippojen kaikuluotausääni kantaa noin metriä. Viiksisiipat asustavat metsissä ja karttavat valaistuja alueita. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Korvayökön kaikuluotausääni on kaikkein heikoin ja kantaa vain noin 5 metriä. Korvayökkö käyttää saalistaessaan isoja korviaan. Koska korvayökön kaikuluotausääni on heikko, on sen havaitseminen detektorinkin avulla vaikeaa ja onnenkauppaa. Korvayökkö asustaa pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa esimerkiksi hautausmailla. Vesisiippa saalistaa nimensä mukaisesti vesistöjen yllä. Vesisiipat lentävät lähellä veden pintaa, pyörähdellen ympäri pienillä alueilla. Välillä ne poikkeavat rannalta veden päälle kaartuvien puiden alle. Lampisiippa, ripsisiippa, pikkulepakko, vaivaislepakko, isolepakko ja kimolepakko ovat Suomessa harvinaisia ja eteläisiä lajeja.

44 9 Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) listaan. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n mukaan. Suomi on liittynyt Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna Sopimuksen mukaan lepakoiden tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä tulee pyrkiä säästämään. Tämän mukaan lepakkoalueet luokitellaan luokkiin I III. Luokka I tarkoittaa lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, joka on ehdottomasti säilytettävä ja sen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Luokka II on tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti ja tämä alue tulee huomioida maankäytössä. Luokka III tarkoittaa muuta lepakoiden käyttämää aluetta. Tällainen alue on mahdollisuuksien mukaan huomioitava maankäytössä. 6.2 Selvitysalueen lepakot Lepakkokartoitus tehtiin yhden kerran Sää oli selvityskerroilla poutainen ja tuuli oli heikkoa. Selvityksen tekeminen aloitettiin tunnin kuluttua auringon laskemisesta. Alueella kuljettiin rauhallisesti kävellen tietä pitkin sekä rannalla että avoimilla kallioilla. Lepakoita havainnoitiin detektorin avulla (Pettersson ultrasound detector D 230). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä tehtäessä katseltiin löytyykö alueelta lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja tai mahdollisia talvehtimispaikkoja. Viiksisiippaa ja isoviiksisiippaa on vaikea erottaa toisistaan detektorin avulla, joten tässä selvityksessä niitä nimitetään yhdessä viiksisiipoiksi. Kaksi pohjanlepakkoa saalisti Vohlun alueella tontille tulevan tien yläpuolella ja yksi viiksisiippa saalisti Suvirannan kaakkoispuolella kiertäen mökkiläisten parkkipaikalla ja Suvirannan sekä Lepäistentien väliin jäävän kostean alueen välillä. Selvitysalueella on linnunpönttöjä, joita lepakot voivat käyttää. Ne voivat asua myös alueen mökkien kattorakenteissa tai kallioiden halkeamissa. Selvitysalueen kalliokuvioilla ei havaittu syviä halkeamia. Alue on lepakoiden ruokailualuetta eli kuuluu luokkaan II.

45 10 Kartta 2: Selvitysalueen lepakoiden havaintopaikat Sinisellä on merkitty kahden pohjanlepakon saalistuspaikka ja ruskealla viiksisiipan saalistusalue 7 Päätelmät Alueella ei ole metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai luonnonsuojelulailla suojeltavia luontotyyppejä. Alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. Uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksella suojeltuja putkilokasvilajeja ei myöskään löydetty. Selvitysaluerajauksen ulkopuolelle jääneellä rantaniityllä kasvaa valkolehdokkia, joka on luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu kasvilaji. Selvitysalueella havaittiin kaksi pohjanlepakkoa saalistamassa sekä selvitysalueen läheisyydessä yksi saalistava viiksisiippa. Selvitysalueella ei ole kolopuita, eikä kallioalueilta löydetty lepakoiden pesimiseen sopivia syviä halkeamia. Alueella on linnunpönttöjä joita lepakot voivat käyttää päivälepopaikkoinaan. Alue on lepakoiden ruokailualuetta ja luokitellaan luokkaan II, jolloin alueen käytön suunnittelussa huomioidaan, että lepakoille jää rakentamisen jälkeenkin suojaisia saalistuspaikkoja.

46 11 Lähteet Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Laine, L.J. 1996: Suomalainen lintuopas. Lappalainen, M. 2002: Lepakot, salaperäiset nahkasiivet. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Jyväskylä. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V- liitteen lajit. Sisältödokumentti/ Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintyminen Suomessa. analaisista_lajeista Sisältödokumentti / Ympäristöministeriö. Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. Suomessa tavatut lepakkolajit. Tulostettu

47

48

49

50

51 Sivu 1 / 2 VASTINE UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI HULIKHOLMA VOHLALUODON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS Hulikholma Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutos ja laajennus on ollut kaavaehdotuksena nähtävillä Uudenkaupungin kaupungissa (kaavaehdotus on päivätty ). Ehdotuksesta on saatu Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausunto sekä yksi muistutus. Varsinais-Suomen liitto on ilmoittanut , että se ei anna lausuntoa. Kaavan laatijana olen tehnyt lausuntoon ja muistutukseen vastineen. ELY-keskuksen lausunto ( ) Vastine Suunnittelualue sijaitsee Lepäisten kyläkeskuksen välittömässä läheisyydessä, jossa on myös ympärivuotista asumista. Alue on kaupungin järjestämän joukkoliikenteen (bussi) piirissä, jota hyödynnetään muun muassa koululaiskuljetuksissa ja muussa palveluliikenteessä. Suunnitelma edistää tarkoituksenmukaista yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Ranta-asemakaavan laadintaa ohjaa oikeusvaikutteinen Uudenkaupungin yleiskaava, jossa ei ole ohjeistusta yksittäisen loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeudesta. Uudessakaupungissa on pitkään noudatettu perinnettä pitkälti myös ELY-keskuksen myötävaikutuksella, jossa voimassa oleva rakennusjärjestys on ohjannut virkamiesvalmistelussa yksittäiselle loma-asunnon rakennuspaikalle myönnettävän rakennusoikeuden määrän ranta-asemakaavaa laadittaessa. Tälle menettelylle ei ole lakiin perustuvaa oikeutusta, koska rakennusjärjestyksellä ei ole ohjausvaikutusta asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Myös mahdollista poikkeamista rakennusjärjestyksen mukaisesta rakennusoikeuden määrästä on näin ollen vaikea perustella kaavaselostuksessa, jos ko. säännös ei ole ylipäätäänkään voimassa. Hulikholma Vohlaluodon ranta-asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa on huolehdittu lain edellyttämässä laajuudessa, että ranta-ase- NOSTO CONSULTING OY puh Eerikinkatu TURKU etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus Alv rek. kotipaikka Turku