TAMPEREEN KAUPUNKI

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA, XXII (HATANPÄÄ), TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO Asemakaavat nro ja maanalaiset asemakaavat Diaarinumero: TRE: 313/ /2016 PALAUTEKOOSTE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta nähtävilläoloaikana ( ) sekä mennessä toimitetut viranomaiskommentit (yhteensä 7 kpl).

2 Lehtonen Sirpa Maarit Lähettäjä: Toukoniemi Heli Lähetetty: 29. tammikuuta :03 Vastaanottaja: Sipilä Riitta; Kakemasu Aihe: VS: Kommenttipyyntö, nähtäville kuulutettu OAS, kaavat nrot Hei, kitolla ei kommentteja. terv. Heli Lähettäjä: Sipilä Riitta Lähetetty: 28. tammikuuta :14 Vastaanottaja: Toukoniemi Heli Aihe: VL: Kommenttipyyntö, nähtäville kuulutettu OAS, kaavat nrot Lähettäjä: Palokangas Pirjo Puolesta Kakemasu Lähetetty: 28. tammikuuta :50 Aihe: Kommenttipyyntö, nähtäville kuulutettu OAS, kaavat nrot Tiedoksenne mahdollista kommentointia varten: Nähtäville on kuulutettu seuraava asemakaavoitukseen liittyvä osallistumis ja arviointisuunnitelma koskien: RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA, XXII (HATANPÄÄ), Tampereen seudun keskuspuhdistamo, asemakaavat nro ja maanalaiset asemakaavat nro (TRE:313/ /2016) bin/kaava/kaavadoc?8610 Nyt saadun palautteen ja ohjausryhmätyöskentelyn pohjalta valmistellaan aineisto valmisteluaineistoksi, joka kuulutetaan nähtäville mielipiteiden saamiseksi. Sen jälkeen valmistellaan asemakaavaehdotus, joka menee yhdyskuntalautakunnan käsiteltäväksi. Erillistä lausuntopyyntökierrosta ei järjestetä, vaan kuuleminen hoidetaan näiltä osin kokouksissa. Mikäli teiltä ei ole mennessä tullut kommenttia, katsomme ettei teillä ole hankkeeseen huomauttamista tässä vaiheessa. Mahdolliset kommentit tulee toimittaa os. ystävällisin terveisin Pirjo Palokangas kaavoitussihteeri Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Frenckellinaukio 2 B PL Tampere [Sivu #]

3

4

5

6

7

8 Lehtonen Sirpa Maarit Lähettäjä: Salovaara Marjatta Lähetetty: 26. helmikuuta :16 Vastaanottaja: Kakemasu Aihe: OAS Ympäristönsuojelun kommentti OAS RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA, XXII (HATANPÄÄ), Tampereen seudun keskuspuhdistamo, asemakaavat nro ja maanalaiset asemakaavat nro : Sulkavuoren puhdistamohankkeesta on tehty yva lain mukainen vaikutustenarviointi. Vaikutustenarvioinnissa on määritelty myös asemakaavoissa tarkasteltavat ympäristövaikutukset. kaava alueella sijaitsee vanhaa kaatopaikka alueen ja sen suotovesien ja kaasuntuotannon mahdolliset riskit on otettava huomioon eikä rakennuksia, sosiaalitiloja tms. ole syytä tehdä sen päälle. Sulkavuori on tärkeä virkistysalue lähiympäristön asukkaille. Maanalaisten tilojen tuuletus ym. ylöstulot luolastosta on sijoitettava siten, etteivät ne huoltoreitteineen heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Härmälän rantapuiston virkistyskäyttömahdollisuudet ja reitistöt on otettava huomioon suunnittelussa. suunnittelualueen luontoselvityksiä ollaan täydentämässä. Luontoarvot sekä Sulkavuoressa että Härmälän rantapuistossa on otettava huomioon. ranta alueilla, joilla on kaivuutarvetta vesistössä, on otettava huomioon järvisedimenttiin kertyneet mahdolliset haitta aineet. Marjatta Salovaara ympäristösuunnittelija Viranomaispalvelut Ympäristönsuojelu Frenckellinaukio 2 B PL 487, Tampere 1

9

10

11

12 RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ ASEMAKAAVAT Ote Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmästä 1: Pirkanmaan 1. maakuntakaava Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, liikenne ja logistiikka

13 tk-v " RAUTAHARKKO,TAATALA,RANTAPERKIÖ ASEMAKAAVAT OtePirkanmaanmaakuntakaav " a2040luonnoksesta 1: Ylöjä rv i v V A ge ge V S Näsijärvi ge ge EO/k " z MK SVR VR VR #( ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð 3ð3ð3 ð3 z k TP v ( S V KM V ( ( " ð3 ð3ð3 ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3 # Lt ( # LL eu ( Mav p u z Ar " ge " ( ( " " ð3ð3 ð3ð3ð3ð3 ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3ð3 kk-6 " Nurmi ( ( ( # ( # p" TP ge " S V " ( # # ( ð3 EP V" ( ( # ET-v v ( # ( ( " V Mav C p S Mav j " k ( SM KM S ge Mav p ( S LM ( ( " Siiv ikkala Nurmi-Sorila S Mav ge ge u S V ( ( Tampere (( ( ( ( # # P V Mam k C v EO/k A k j S V Ar v C S V Ar ge Pirkkala A TP TP V k S j EO/k S k C A V V V k TP z kk-4 EO/k sv -1 EO/k C EO/k k T pt " EP me-2 tk-m k ( v me-1 LM LM TP MK EO/k Tr sv -2 LM V kk-2 EO/k TP v Mav EO/k ge A C k TPr Ar KM k ET-j Sä ä ksjä rv i ( " ( # ( A " A V V " ( " " MK T Mav z TP z tk-m V TP k z C kk-1 z j z k V EP VAK TP k k v KM Ar Ar ge z tk-m u pt Aitolahti ge z S P Ar V KM ( v C V TPr Mav ( ( ( ( #( z ( z kk-3 V P A C TP V S S z TP ge VR v VR ( A ( tk-m TPr ge " S j tk-m Ar z " S ( kk-3 kk-3 ( ge " V v k j TP EP V j TP j Ar EO/k z

14 TAMPEREEN KAUPUNKI RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA, XXII (HATANPÄÄ), TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO Asemakaavat nro ja maanalaiset asemakaavat Diaarinumero: TRE: 313/ /2016 PALAUTEKOOSTE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta nähtävilläoloaikana saadut mielipiteet (yhteensä 13 kpl).

15

16

17 TAKK HANKESELVITYS 24 Tontin kehittäminen, rakennusoikeutta jäljellä 9343 m 2 TAMPEREEN VALTATIE 15 - Liiketalous ja kaupanala - Yrittäjyysala - Tieto- ja viestintätekniikka - Matkailu- ja ravitsemisala - KOTOMO 50% - Teollisuus- ja kiinteistöpalvelut (D) (Energiakenttä) - Hallinto - Päätearkisto - Opiskelijoiden terveyspalvelut - Sosiaali- ja terveysala - KOPUTE- ja - turvallisuusala - KOTOMO 50 % E Palvetutalo HERVANTA Vaihtoehto 3 1.vaihe : LISÄRAKENNUS NIRVAAN (kuten vaihtoehdossa 1) Selvitys Särkijärvenkadun ja raitiotien linjauksesta Hervannan ja Aarporan kadun tiloista luovutaan. 2.vaihe: Pitkällä tähtäyksellä KAIKKI TOIMINNOT NIRVAAN TV 15:n tontin kehittäminen, rakennusoikeuden käyttäminen, tilojen vuokraaminen tai myyminen. Selvitys Särkijärvenkadun ja raitiotien linjauksesta A Tekniikkatalo B Moottoritalo C Raksatalo Kylmäala NIRVA AARPORANK. KOTOMO = Kotoutumis- ja monikulttuurisuuskoulutusala KOPUTE = Kotityö-, puhdistus- ja tekniset terveyspalvelut Kuva 10: Kaavio vaihtoehdosta 3 NIRVANSUONKATU KURSSIKESKUKSENKATU VT 9 Kuva 11: Asemakuva Nirvasta vaihtoehdosta 3

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33 Muistio /7 Tampereen seudun keskuspuhdistamon asemakaavat nro (Sulkavuori-Vihilahti-Viinikanlahti) Aloitusvaiheen yleisötilaisuus Aika: 3. helmikuuta 2016, klo 17:30-19:30 Paikka: Tredun Koivistontien toimipisteen auditorio Koivistontie 31,Tampere Paikalla: Apulaispormestari Pekka Salmi, tilaisuuden puheenjohtaja Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu: Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen Projektiarkkitehti Marjut Ahponen Tampereen kaupunki, Yleisten alueiden suunnittelu: Liikenneinsinööri Jaana Kalliolaakso Vesihuoltoinsinööri Maria Åkerman Tampereen kaupunki, Kiinteistötoimi: Kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen WSP Finland Oy (maankäytön suunnittelun puitesopimuskonsultti): Projektipäällikkö Petri Saarikoski Projektisihteeri Karoliina Saarniaho Hankesuunnitteluryhmä: Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy: Toimitusjohtaja Timo Heinonen Tekninen johtaja Petri Jokela Ramboll Finland Oy: Projektipäällikkö Juha Varpula (jätevedenpuhdistamo/laitossuunnittelu) Projektipäällikkö Kimmo Hell (siirto- ja purkulinjojen suunnittelu) Vuorovaikutuskoordinaattori Hanna Herkkola Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd Hankejohtaja Juha Salmelainen (kalliorakenteiden suunnittelu) Tampereen Vesi Oy Toimitusjohtaja Pekka Pesonen Suunnittelupäällikkö Heidi Rauhamäki Verkostopäällikkö Pekka Laakkonen Yleisöä paikalla n. 60 henkilöä

34 Muistio /7 Puheenjohtaja avasi tilaisuuden ja esitteli kaupungin, kaavakonsultin ja hankeryhmän edustajat ja yleisötilaisuuden ohjelman. Valtuusto on tehnyt päätöksen puhdistamon sijainnista. Rakentamispäätös ja investointipäätös käsitellään valtuustossa erikseen. Investointi on arviolta miljoonaa euroa. Kaavoituksen tavoitteena on hankkeen mahdollistaminen. Osallistujille oli jaossa tilaisuuden ohjelma, kartta suunnittelualueesta, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja palautelomake. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevaa kirjallista palautetta otetaan vastaan Tampereen kaupungin kirjaamoon asti joko lomakkeella tai sähköpostitse. Tilaisuudessa oli nähtävänä kartta-aineistoa sekä yleissuunnitelmien ja YVA-selostuksen raportit. Osallistujia pyydettiin merkitsemään asuinpaikkansa auditoriossa kiertävään karttaan. Keskuspuhdistamon hankesuunnittelu - Toimitusjohtaja Timo Heinonen, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, kuvasi hankkeen keskeiset tavoitteet ja tilanteen. Keskuspuhdistamo-hanke on Pirkanmaan merkittävin yksittäinen ympäristöinvestointi. Ylöjärven kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen tulla mukaan hankkeeseen. Tampereen lisäksi muut hankkeen osakaskunnat ovat Kangasala, Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti. Omistajapohjaa laajennetaan osakeannilla. Osakaskuntien on tarkoitus osallistua hankkeen rahoitukseen ja päätöksentekoon. Kaavoituksen ohessa valmistellaan hankkeeseen liittyvää ympäristöluvitusta. - Projektipäällikkö Juha Varpula, Ramboll Finland Oy, esitteli keskuspuhdistamon toteutusaikataulua, jätevedenpuhdistuksen ja hajukaasujen käsittelyn prosessia sekä puhdistamon näkyviä rakenteita ja pelastusteiden alustavia linjauksia Sulkavuoressa. Keskuspuhdistamon käyttöönotto on suunniteltu vuodelle Hankejohtaja Juha Salmelainen, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd, esitteli Sulkavuoren alueen kalliorakenteita, kalliopuhdistamon louhintaa ja lakisääteisiä poistumisteitä ja pelastus- ja huoltoreittejä. Rakenteiden turvallisuuden varmistamiseksi tullaan tekemään täydentäviä tutkimuksia, jotta saadaan varmuus kallion rakenteesta. Tilojen louhinta käsittää kaksi vaihetta, kattoperävaiheen ja pengerlouhintavaiheen. Yhteensä Sulkavuoren puhdistamotilojen louhinnasta syntyy noin kiintokuutiota louhetta. Kiven pois kuljettamista on käsitelty jo YVA -vaiheessa, kuljetusmääräksi on arvioitu kuormaa päivässä. Kuljetukset hoidetaan pääreittejä pitkin, asuntoalueiden kaduille ei kohdistu kuljetusliikennettä. - Projektipäällikkö Kimmo Hell, Ramboll Finland Oy, esitteli siirto- ja purkulinjojen suunnitelmia. Tunnelista louhitaan kaikkiaan vajaat kiintokuutiota kalliota. Louhinta tehdään moniperälouhintana. Purkutunneli on poikkileikkaukseltaan samanlainen tulotunnelin kanssa. Vihilahdessa sijaitsee solmupiste, jonne ajetaan ajotunnelista Hatanpään valtatien kautta. Solmupisteessä on lisäksi tilavaraus Tampereen sähkölaitoksen lämpöpumppulaitokselle, joka louhitaan samasta ajotunnelista.

35 Muistio /7 Hankkeen osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen - Vuorovaikutuskoordinaattori Hanna Herkkola, Ramboll Finland Oy, esitteli hankkeessa järjestettyä vuorovaikutusta, hankkeen internet-sivuja ja hankkeesta tiedottamista sekä mahdollisuutta antaa virallista palautetta nyt nähtävillä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan liittyvä virallinen palaute tulee toimittaa kirjallisesti Tampereen kaupungin kirjaamoon mennessä. - Tampereen kaupungin projektiarkkitehti Marjut Ahponen kertasi tilaisuudessa jaettavana ja esillä oleviin kaavaan ja hankkeen suunnitteluun liittyvän materiaalin. Asemakaavojen suunnittelu - Projektipäällikkö Petri Saarikoski, WSP Finland Oy, esitteli asemakaavojen laadintaan liittyviä maankäytön suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita, kuten valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT), jotka ohjaavat maankäytön suunnittelua ja mm. vesien hallintaa. Keskuspuhdistamon kaavoitus on kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen hyväksymän Tampereen asemakaavoitusohjelman kohde nro 11. Kaavojen laadinnassa huomioidaan kaava-aluetta ja puhdistamohanketta koskevat aiemmat selvitykset ja suunnitelmat. Lisäksi laaditaan tarpeellisia lisäselvityksiä. Tavoitteena on, että asemakaavaehdotus etenee lautakunnan käsittelyyn joulukuussa Kaavalla on laaja joukko osallisia. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä saakka ja kaupungin internet sivuilla. Yleisökysymykset: K1 Koivistonkylän omakotiyhdistyksen kanta: Koivistonkylän omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja toi esille Koivistonkylän omakotiyhdistyksen kielteisen kannan hankkeeseen. Perusteluja kielteiseen kantaan ovat mm.: Sulkavuori on tärkeä virkistysalue alueen asukkaille. Pyhäjärven kannalta purkuputki ja sen sivuvaikutukset ovat haitallisia, ei saavuteta VAT:n mukaisia tavoitteita. Omakotiyhdistys on tärkeä sidosryhmä, joka olisi toivonut parempaa mahdollisuutta keskustella hankkeesta. Toiveisiin ei ole tältä osin vastattu. Omakotiyhdistys on toivonut selvitystä, mitä vaihtoehtoisia paikkoja jätevedenpuhdistamolle olisi kaupungissa. Tähän toiveeseen ei ole vastattu. Nyt toivotaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin ja huolenaiheisiin: Ensimmäisessä Sulkavuoren vaihtoehdosta laaditussa YVA-menettelyssä saatiin hylkäävä päätös. Konsultti oli epävarma, oliko kallion laatu niin hyvä, että tunnelia voi ajatella. Toisen konsultin vetämä uusi YVA -menettely antoi toisenlaisen lopputuloksen. Keskustelu Rautaharkon ja Rantaperkiön asukkaiden kanssa on ollut puutteellista. Ylöjärven päätöksen yhteydessä on viestitty että hankkeen kustannus ei nouse. Mitkä ovat todelliset kustannukset, M?

36 Muistio /7 Maakuntakaava ei ole vielä vahvistuskäsittelyssä, yleiskaava 2040 valmistelussa, miten asemakaavoitus voi edetä annetussa aikataulussa? Kaavahierarkian oltava kunnossa. Voidaanko käynnistää ympäristöluvan hakeminen, kun ei ole vahvaa asemakaavaa? Maalämpökaivoihin kohdistuvat vaikutukset suuri huolenaihe asukkaille, ja hankkeen vaikutusta niihin on väheksytty. Kaivojen läheisyys on huomioitava. Mitkä ovat varapurkuputken vaikutukset Vihiojaan? Sampolassa järjestetyssä tilaisuudessa kerrottiin, että kysymyksiin vastataan koskien esimerkiksi lääkejäämiä, niiden huomioimista puhdistusprosessissa ja vaikutuksia Pyhäjärven tilaan. Tähän ei ole vastattu. Viestinnältä toivotaan avoimuutta. K2 Maalämpökaivot: Huolenaiheena on, että maalämpökaivo täyttyy kalliomateriaalista räjäytysten vaikutuksesta. Voidaanko antaa takuu, ettei vaurioita lämpökaivoille synny, kuka korvaa aiheutuneet vahingot? Myös kallion riittävän hyvä laatu epäilyttää, sillä hankealueen lähialueella on huonolaatuista kalliota. K3 Maalämpökaivot/varapurkuputki: Onko vaarana, että maalämpökaivojen vedenpinta putoaa kymmeniä metrejä puutteellisen injektoinnin vuoksi? Johdetaanko puhdistamon remontin aikana raakaa jätevettä varapurkuputkea pitkin, tarvitaanko päähän puhdistamo? K4 Louhinta: Räjäytysten vaikutukset talojen perustuksiin huolettavat. Miten kartoitetaan räjäytysten vaikutusta? Saako rajauskartasta louhinnan katselmukselle tietoa? K5 Varapurkuputki: Mitkä ovat varapurkuputken vaikutukset Vihilahden pohjukkaan ja Vihiojaan? Vihioja ei vedä sitä määrää vettä mitä varapurkuputkesta tulisi. Varapurkuputken rakentaminen vaatisi Vihilahden pohjukan ja Vihiojan ruoppaamista. K6 Louhinta: Rakennetaanko tulo- ja purkutunneleita samaan aikaan, ja kuinka suurta haittaa räjäytyksistä on odotettavissa? K7 Purku Pyhäjärveen: Mihin purkuputken pää tulee Pyhäjärvessä? K8 Osallisryhmä: Perustetaanko hankkeessa kaavoituksen osallisryhmää? K9 Varapurkuputki: Tehdäänkö varapurkuputki nyt vai 50 vuoden päästä? Varapurkuputkea ei ole piirretty suunnitelmaan, se tulisi esittää. Tarvitseeko varapurkuputki maanalaisen asemakaavan? K10 Tärinänsieto: Ei ole olemassa mittaria, jolla voidaan mitataan sietokykyä tärinään ja ääneen. Vain rakennuksiin kohdistuvaa tärinää voidaan mitata. Miten tätä ihmisiin kohdistuvaa melua ja tärinää arvioidaan? K11 Louhintavauriot: Miten toimitaan niiden kiinteistöjen osalta, jotka eivät kuulu kallion louhintaa edeltävään katselmukseen? Miten voidaan seurata mahdollisten vaurioiden syntymistä ja voidaanko esittää vaatimuksia jos todetaan vaurioita? Pitääkö varautua itse ja teettää pöytäkirja?

37 Muistio /7 Vastaukset yleisökysymyksiin aihepiireittäin: Kaavoituksen aikataulu ja liittyminen muihin kaavatasoihin (K1): Puheenjohtaja: maakuntakaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen menee arviolta noin puoli vuotta, jolloin sen aikataulu mahdollistaa asemakaavoituksen etenemisen. Sijoituspaikkaa koskevat selvitykset ja vaihtoehdot (K1) Tampereen veden edustaja (Rauhamäki): Vaihtoehtoisia kohteita on selvitetty, naapurikunnissa sekä kaksi eri sijoituspaikkaa Tampereella (Lakalaiva ja Näsinkallio). Sulkavuoren valinnassa oleellista on laadultaan hyvä kallioperä, ja laitoksen sijoittuminen Pyhäjärven pinnan yläpuolelle. Sulkavuori on todettu vertailussa parhaaksi sijoituspaikaksi. Ympäristöluvan hakeminen (K1) Tampereen seudun keskuspuhdistamo Oy (Heinonen): Puhdistamon ympäristöluvan valmistelu ja siihen liittyvät selvitykset käynnistyvät kaavoitus huomioiden. Lupa voidaan myöntää kun kaava on kunnossa. Lääkejäämät (K1) Tampereen seudun keskuspuhdistamo Oy (Heinonen): Hankkeen suunnittelussa huomioidaan määräykset siitä, mitä aineita tulee poistaa ennen johtamista purkuvesistöön. Tilavarausten osalta varaudutaan mahdollisesti tiukentuviin puhdistusmääräyksiin. Lääkejäämien käsittelyyn ei ole tällä hetkellä määräyksiä. Kustannusarvio (K1) Tampereen seudun keskuspuhdistamo Oy (Heinonen): Kustannukset elävät jonkin verran mutta ne pidetään hallinnassa. Muualle toteutettavia hankkeita seurataan ja etsitään ratkaisuja kustannusten kurissa pitämiseksi. Jäteveden hintaan vaikuttaa moni asia. Vanhojen puhdistamojen käyttöikä alkaa olla täynnä. Tampereella on tavoitteena olla kilpailukykyinen jätevesimaksujen osalta. Varapurkuputki/ Varavoimajärjestelmä (K1, K3, K5, K9) Tampereen seudun keskuspuhdistamo Oy (Heinonen): Varapurkuputken suunnittelu tehdään nyt ja liittyy riskinarviointiin. Varapurkuputkea pitkin johdetaan vain puhdistettuja jätevesiä. Varajärjestelmä tarvitaan varsinaisen Sulkavuori - Vihilahti purkuviemärin käyttökatkoa varten kun se kaipaa huoltoa. Tarve huoltoon on yleensä noin vuoden välein. Varapurkuputken käyttöönotto on iso projekti, joka valmistellaan huolella. Varapurkuputkesta tehdään selvitystä, jossa putken ohella selvitetään esimerkiksi rumpujen riittävä mitoitus. Täyttä toimintavalmiutta ei ole järkevää tehdä tässä vaiheessa, jonka vuoksi esimerkiksi ruoppaukset eivät ole ajankohtaisia. Varapurkuputken asemakaavalle ei nähdä tarvetta. Keskuspuhdistamoon on tulossa myös varavoimajärjestelmä sähkökatkon varalta. Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd (Salmelainen): Varapurkuputken toteutusta arvioidaan, kyseessä ei ole vain putki vaan kokonaisuuteen liittyy myös muuta, esimerkiksi pumppaamot. Siirto- ja purkulinjojen suunnittelusta vastaava Ramboll (Hell): Varapurkuputken linjaus kulkee Lempääläntien vartta Lahdenperänkadulle. Kokonaisuus vaatii lisätutkimusta.

38 Muistio /7 Kallion laatu (K1, K2) Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd (Salmelainen): Jo tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että kallion laatu Sulkavuoressa on hyvä, kivi on jopa erinomaista, jopa parempaa kuin toteutuneissa kalliokohteissa Viikinmäessä (Helsinki), Kakolassa (Turku) tai Klaukkalassa. Maalämpökaivoja koskevat asiat (K1, K2, K3) Siirto- ja purkulinjojen suunnittelusta vastaava Ramboll (Hell): Maalämpökaivoista on meneillään selvitys, jossa on mukana noin 80 kiinteistöä. Rautaharkon alueella on lämpökaivoja, joista yksi on lähellä tunnelilinjan reuna-aluetta, n. 8-9 m päässä tuloviemärin tunnelista ja toinen n. 15 metrin päässä tunnelista. Lähellä olevien kaivojen omistajiin otetaan yhteyttä. Räjäytysten vaikutukset tutkitaan etukäteen. Olemassa olevien kaivojen osalta laaditaan ohjelma, jossa määritellään miten edetään mm. yhteydenottojen osalta. Suunnittelu kestää arviolta noin vuoden, jonka aikana myös yhteydenotot tehdään. Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd (Salmelainen): Olemassa olevat kaivot ja vaikutukset niihin selvitetään ja tunnelilinjan rakentamista kaivon kohdalle pyritään välttämään. Vaikutuksia olemassa oleviin kaivoihin seurataan, esimerkiksi tiivistämisen yhteydessä voi tapahtua muutoksia, jotka nähdään seurannassa. Räjäytysten yhteydessä syntyvät vauriot maalämpökaivoille ovat hyvin epätodennäköisiä, kaivojen poraaminen on jo irrottanut kivestä kaiken löyhän materiaalin. Injektoinnin vaikutus olemassa oleviin kaivoihin voi olla suurempi. Mikäli muutoksia havaitaan seurannassa, kaivo puhdistetaan, josta vastaa työn aikainen urakoitsija. Lähtökohtana on, että jos kaivoille tulee vaurioita, ne korvataan. Tunnelin kohdalle varataan suojavyöhyke (tunnelin leveys ja lujitusvara), jolle ei voi rakentaa uusia kaivoja. Pohjavesiolosuhteita ei ole tarkoitus muuttaa, ja pohjaveden pintaa seurataan. Pohjaveteen kohdistuvat muutokset eivät ole tarkoituksenmukaisia myöskään hankkeen pitkäaikaisvaikutusten tai työturvallisuuden kannalta. Puheenjohtaja totesi, että maalämpökaivoja tullaan seuraamaan ja jos syntyy vahinkoja, ne korvataan. Louhinnan vaikutukset lähiympäristön rakennusten rakenteisiin (K4, K6, K11) Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd (Salmelainen): Louhintaa varten tehdään alustava louhinnan ympäristöselvitys, jonka piiriin otetaan maksimiulottuma, johon voi tulla vaikutuksia (noin 150 m vyöhyke). Selvityksen perusteella lähetetään katselmuspyyntö, jossa tarkastetaan keskeisimmät osat kuten perustustapa, rakenteet sekä kohteen herkkyys louhintaan. Katselmus tehdään kaikissa kohteissa, joihin louhinnalla voidaan arvioida olevan vaikutusta ja vähän ylikin. Alustavan selvityksen lisäksi louhintaurakoitsija päivittää riskianalyysin ja tekee alkukatselmuksen kiinteistöissä, jotta voidaan selvittää mahdolliset louhinnasta koituneet vahingot. Työn aikana tehdään välikatselmuksia ja loppukatselmus. Jos vaurioita ilmenee ja jos ne voidaan osoittaa johtuvan louhinnasta, ne korvataan. Louhintatöissä urakoitsijalla on velvollisuus korvata heidän töistään aiheutuvat vauriot. Vauriot pitää tuoda esille katselmustilaisuuteen, jolloin katselmusmies käy ne läpi. Jos louhija on aiheuttanut vaurion, korvaus menee vakuutusyhtiön kautta. Jos taas vedenpinta kaivoissa laskee, silloin keskuspuhdistamo on korvausvelvollinen. Korvaushakemuksessa tulee osoittaa vaurio. Katselmusraja louhinnalle määritetään erikseen, se ei ole sama kuin kaavan lähivaikutusalue. Raja louhinnan ympäristöselvitykselle ja katselmukselle voidaan esittää kartalla ja laittaa puhdistamohankkeen internet-sivuille. Tärinän seurantamittaukset tulevat olemaan joko urakoitsijan tai rakentajan vastuulla.

39 Muistio /7 Puheenjohtaja totesi, että ympäristöselvityksen ja katselmusten rajaus viestitään Koivistonkylän omakotiyhdistykselle. Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd (Salmelainen): Niiden kiinteistöjen, jotka ovat katselmusten ulkopuolella, tulee itse näyttää toteen, että mahdolliset vauriot ovat aiheutuneet louhinnasta. Tunnelien louhinta ja räjäytyksistä aiheutuva haitta (K6, K10) Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd (Salmelainen): Tunneleita louhitaan moniperälouhinnalla parhaimmillaan noin 80 m kuukaudessa. Räjäytyksiä on enintään kaksi päivässä. Vaikutus kuuluvuuteen ja häiriöön vaihtelee. Häiriö pyritään rajaamaan ajallisesti, ympäristöviranomaisen meluluvan ehtojen mukaisesti. Louhinta oman tontin kohdalla kuuluu varmasti, ja jos häiriö on asukkaan mielestä kohtuuton, voi ottaa yhteyttä ympäristöviranomaisiin, joka selvittää ylittyvätkö meluluvan ehdot. Puhdistamon alueella ollaan eri tilanteessa, räjäytyksiä monessa vaiheessa ja useampia päivässä. Etäisyys kiinteistöihin on myös suurempi. Vaikutusta arvioidaan meluluvassa. Seurannassa mitataan melua ja rakenteiden tärinää sekä runkomelua. Tiettyä melutasoa ei saa ylittää. Purkuputken pään sijainti (K7) Siirto- ja purkulinjojen suunnittelusta vastaava Ramboll (Hell): Purkuputken pää tulee syvänteen eteläreunaan, etäisyys rannasta (Hatanpää) noin kilometri. Purkuputken kokonaispituus on noin 1,9 kilometriä Vihilahdesta. Alueella on tehty luotauksia ja putkelle haetaan sopivaa linjausta. Puheenjohtaja totesi, että on käyty keskustelua, pitäisikö purkuputki viedä esitettyä pidemmälle. Osallisryhmäkysymys (K8) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu (Karppinen): Osallisten joukko on laaja, ja mukana on erilaisia tahoja, joiden kuuleminen pyritään hoitamaan huolellisesti kaavan laadinnan yhteydessä. Kaavoituksen osallisryhmän perustaminen ei ole suunnitelmissa. Kaavaan liittyvä kuuleminen hoidetaan virallisin kuulemismenettelyin sekä keskustelutilaisuuksissa, joissa toivotaan olevan paikalla mahdollisimman laaja osallisjoukko. Puheenjohtaja totesi, että kuulemistilaisuuksia on tulossa lisää kaavoituksen luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Mahd. täydennyksiä tilaisuudessa annettuihin vastauksiin julkaistaan keskuspuhdistamon usein kysyttyä - nettisivulla. Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti yleisötilaisuuden aikataulun mukaisesti.

40 TAMPERE 1 (2) Viranomaispalvelut Rakennusvalvonta Pvm Tampereen kaupunki Ote pöytäkirjasta (11/2016) Kaupunkikuvatoimikunta Aika: klo Paikka: NH Lammi (Frenckellinaukio 2B, rakennusvalvonta, 2. kerros) Läsnä: Matti Höyssä, pj Kaupunginvaltuusto Jari Niemelä Kaupunginvaltuusto Jaakko Stenhäll, vpj. Yhdyskuntalautakunta Kalle Hyötynen Kaupunginvaltuusto Hannu Tikka Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Staffan Lodenius Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Ilmari Lahdelma Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Panu Lehtovuori Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Eija Vartila Luottamushenkilö Niina Riihimäki Luottamushenkilö Milla Hilli-Lukkarinen Rakennusvalvonta Jalo Virkki Rakennusvalvonta Eija Muttonen-Mattila Rakennusvalvonta Annika Alppi Rakennusvalvonta Elina Karppinen Maankäytön suunnittelu Riikka Rahkonen Maankäytön suunnittelu Heli Toukoniemi Kiinteistötoimi Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Harri Mutka Ramboll Finland Oy Timo Heinonen Keskuspuhdistamo Oy Marjut Ahponen KAKE/MASU/AKA ASEMAKAAVA NRO 8610, TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (SULKAVUORI), LAKALAIVA, RAUTAHARKKO JA TAATALA, SÄRKIJÄRVENKATU Suunnittelupäällikkö Harri Mutka (Ramboll Finland Oy) ja toimitusjohtaja Timo Heinonen (Keskuspuhdistamo Oy), sekä projektiarkkitehti Marjut Ahponen (KA- KE/MASU/AKA) esittelivät Tampereelle suunniteltavan uuden keskusjätevedenpuhdistamon vireillä olevaa asemakaavaa. Keskuspuhdistamon pääalue sijoittuu metsäiselle, pääosin rakentamattomalle Sulkavuoren alueelle valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymän koillispuolelle. Maan pinnalle sijoittuvia rakennuksia ja rakenteita ovat mm. hallintorakennus, lietteenkäsittely- ja varastointitilat, hajukaasun käsittelylaitteisto, kemikaalitilat, varavoimatilat, poistoilmapiippu, savunpoistolaitteisto ja poistumiskuilujen maanpäälliset osat sekä ajotunnelin suuaukko. Keskuspuhdistamo Oy ja Ramboll Finland Oy ovat laatineet kaksi alustavaa vaihtoehtoa Tampereen seudun keskuspuhdistamon maanpäällisten rakennusten arkkitehtonisesta ilmeestä. Esittelymateriaaliin sisältyy lisäksi WSP Finland Oy:n laa-

41 TAMPERE 2 (2) Viranomaispalvelut Rakennusvalvonta Pvm timaa asemakaavan nro 8610 valmisteluvaiheen keskeneräistä havainneaineistoa, sekä ote toukokuussa 2016 laaditusta alustavasta näkyvyysanalyysistä. Esittelyn mukaan ensimmäisessä vaihtoehdossa julkisivumateriaalina ovat cortenteräs, käsittelemätön betoni ja lasi. Iltavalaistus näkyy rei itetyn teräspinnan takaa. Vaihtoehdolla tavoitellaan vaatimatonta arvokkuutta, joka materiaalivalintojen, rakennusten massoittelun ja valaistuksen kautta on kiinni nykyajassa. Kaavoitukselta saatujen kommenttien perusteella kehitettiin myös toinen, veistoksellisempi vaihtoehto, jossa korkeat laitosmassat on reunustettu eteenpäin kaartuvalla kehyksellä. Tässä vaihtoehdossa arkkitehtuuri ottaa vapaammalla muodonannollaan etäisyyttä perinteiseen laitosarkkitehtuuriin. Rakennusosien kaarevissa muodoissa ja julkisivujen ympäristöä heijastelevissa metallipinnoissa voi nähdä viitteitä sulan muotoihin ja vedenpinnan peilaavuuteen. Suunnittelu ja ympäristölupavalmistelu etenevät aikataulussa, maakuntakaava ja asemakaava ovat työn alla ja tulossa nähtäville. Toiminnot määräävät rakennusten sijoittelun, rakennusten välille täytyy jättää välit turvallisuussyistä. Rakennukset näkyvät maisemassa lähinnä ohitustiellä käännyttäessä etelästä itään, näkyvyys on analysoitu myös karttatarkasteluna. Asemakaavapäällikkö totesi että paikka on tärkeän sisääntuloväylän varrella. Virkistysreitit ja muu liittyminen ympäröivään rakenteeseen tarkastellaan asemakaavassa. Kaupunkikuvatoimikunta toteaa että rakennuksesta tulee tehdä mieleenpainuva kohta lähestyttäessä Tamperetta. Toimikunta kiittääkin sitä, että hankkeesta on laadittu kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen esitelty vaihtoehto nähdään liian varovaisena, kyseiseen paikkaan sopii monumentaalinen ja veistoksellinen rakennus. Kaupunkikuvatoimikunta toteaa esitellyn rakennuksen julkisivujen jatkokehityksestä seuraavaa: - Toinen, veistoksellisempi rakennusvaihtoehto sopii paremmin suunnittelun lähtökohdaksi sekä massoittelultaan että materiaaleiltaan. - Peilaava tai kiiltävä pintamateriaali toimii hyvin viitteenä veteen, puhtauteen ja moderniin teknologiaan. Ilmettä voisi vielä vahvistaa esim. käyttämällä samaa materiaalia myös piipussa. Käytettävän materiaalin kaunis ikääntyminen täytyy kuitenkin varmistaa. - Muodossa voisi hakea vahvempaa viitettä moderniin vesiteknologiaan, koska esitelty viite sulan muotoon on vaikeasti hahmotettava. Monumentaalisuutta saadaan aikaan esimerkiksi painottamalla yhtä rakennusta ja jättämällä muut rakennukset alisteisempaan osaan. Myös vapaat muodot sopisivat monumentaaliseen tehdasrakennukseen. Suunnitelmalta toivotaan siis enemmän omaleimaisuutta, sekä mielenkiintoista ja modernia tekniikkaa korostavaa muotoilua. - Lisäksi asemakaavatasolla tehdasalueen liittyminen muuhun ympäristöön ja erityisesti virkistysreittiverkostoon kaipaa esitettyä tarkempaa tarkastelua. Hanke on tuotava kaupunkikuvatoimikunnan käsittelyyn asemakaavan ehdotusvaiheessa.

42 TAMPEREEN KAUPUNKI RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA, XXII (HATANPÄÄ), TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO Asemakaavat nro ja maanalaiset asemakaavat Diaarinumerot: TRE:314/ /2016 TRE:315/ /2016 TRE:316/ /2016 TRE:317/ /2016 PALAUTEKOOSTE Valmisteluvaiheesta saatu viranomaispalaute (yhteensä 8 kpl). Saatuun palautteeseen tullaan laatimaan vastineet ehdotusvaiheessa ja ne julkaistaan osana ehdotusvaiheen kaava-aineistoa.

43 LAUSUNTO LAK TMO 1 (2) Taneli Ojanen Tampereen kaupunki/kirjaamo kirjaamo@tampere.fi Viite Lausuntopyyntönne Asia TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMOHANKKEEN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT AINEISTOT Tampereen kaupunki on kuuluttanut nähtäville keskuspuhdistamohankkeen asemakaavoitukseen liittyvät aineistot. Hankkeeseen liittyy luolaston louhiminen ja maanalaista rakentamista Gasum Oy:n maakaasuputkiston (DN400) alla. Rakennusten ja rakenteiden suojaetäisyyksistä ja muista maakaasun käyttöön ja turvallisuuteen liittyvistä asioista säädetään maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009). Suojaetäisyyksiä märitettäessä ulkopuoliset rakennukset jaetaan ryhmiin A ja B. Ryhmään A kuuluvat yleiset kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset, kokoontumishuoneistot ja asuinhuoneistot (kerrostalo) sekä räjähteitä tai vaarallisia kemikaaleja käsittelevät laitokset. Ryhmään B kuuluvat asuinhuoneistot (omakotitalo, rivitalo), työpaikkahuoneistot ja muut rakennukset, missä ihmisiä säännöllisesti oleskelee, sekä eräät erityiskohteet. Maakaasuputken putkien DN400 suojaetäisyysvaatimus asetuksessa tarkoitettuihin kohteisiin on 16 metriä (ryhmä A) tai 8 metriä (ryhmä B). Gasum Oy:n käsityksen mukaan asetuksessa 551/2009 asetetut suojaetäisyysvaatimukset täyttyvät maanalaisten rakenteiden osalta. Asemakaavan laatijan on syytä pyytää lausunto myös Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes). Asemakaavaluonnokseen 8610 on merkitty maanlaista maakaasuputkea varten varattu alue. Gasum Oy pyytää, että vastaava merkintä tehtäisiin myös asemakaavaluonnokseen Gasum esittää, että kaavamääräyksiin lisättäisiin maininta asetuksessa 551/2009 säädetyistä rajoituksista, esim. Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 mukaisesti. Maakaasuputken läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta aiheutuu haittaa tai vaaraa maakaasuputken pitämiselle. Hankkeeseen liittyvät louhintatyöt ja muu rakentaminen on tehtävä Gasum Oy:n ohjeistuksen mukaisesti Gasumin valvonnassa. Maakaasuputken turvallisuuden edellyttämät toimenpiteet (maaperän kantavuuden selvittäminen, tarvittavien vahvistusten rakentaminen ym.) on suunniteltava ja toteutettava ennen rakentamisen aloittamista. Maakaasuputkilinjalla on säilyttävä näköyhteys merkintäpylväältä toiselle. Gasum Oy:llä säilyy oikeus maakaasuputken käytön edellyttämien huolto-, kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden tekemiseen. Kunnallistekniikkaa ja muuta infrastruktuuria suunniteltaessa ja rakennettaessa on toteutettava maakaasuputkiston edellyttämät suojaustoimet. Sähköjärjestelmät on suunniteltava standardin 5717 mukaisesti. Asemakaavaselostusten mukaan puhdistamon mitoituksessa on huomioitu mm. tulevaisuuden varauksena esitetystä biokaasulaitoksesta aiheutuva lisätilan tarve. Gasum Oy harjoittaa mielellään yhteistyötä biokaasutuotannon kehittämisessä. Sijainti Putkiväli: Lakalaivan lähtö - Vihioja Paalu: m Yhteystiedot Lausunto: Taneli Ojanen taneli.ojanen@gasum.fi puh GASUM OY Taneli Ojanen Maanhankintainsinööri Liitteet -

44 LAUSUNTO LAK TMO 2 (2)

45 Lausunto MV/8/ / (2) Tampereen kaupunki PL TAMPERE Viite Asia TRE:315/ /2016 TAMPERE, keskuspuhdistamohankkeeseen liittyvät kaava-aineistot Tampereen kaupunki on antanut Museovirastolle mahdollisuuden kommentoida asemakaavojen 8610, 8611, 8612, 8613, 8614 ja 8189 aineistoja. Kaavat liittyvät Tampereen seudun keskuspuhdistamohankkeeseen. Museovirasto vastaa Pirkanmaalla vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusta, ja on perehtynyt vesialuetta sisältävän asemakaavan 8611 aineistoihin. Pirkanmaan maakuntamuseo toimii maassa sijaitsevan arkeologisen kulttuuriperinnön ja rakennetun kulttuuriympäristön suojelun asiantuntijana Pirkanmaalla ja kommentoi siten asemakaava-aineistoja niiden osalta. Asemakaava 8611 liittyy Vihilahden alueeseen. Kaava-aineistoihin kuuluu tarkennettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaselostuksen luonnos, havainnekuvaluonnoksia ja selvitysaineistot. Vihilahden 8,4 ha laajuiseen kaava-alueeseen sisältyy 4,7 ha vesialuetta. Vesialueelle tulee sijoittumaan keskuspuhdistamohankkeeseen liittyvä putkilinja. Museovirasto esitti keskuspuhdistamohankkeen valmistelun yhteydessä tehtäväksi arkeologista vedenalaisinventointia tulevan putkilinjauksen alueella sen selvittämiseksi, onko alueella vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Selvitys on tehty 2016 (Tampereen Pyhäjärven itäosan putkihankkeen arkeologinen vedenalaisinventointi, Pintafilmi Oy, raportti ) ja sitä on myös täydennetty (Tampere Pyhäjärvi putkihanke, Vihilahden laiturinperustusten tarkastukset, Pintafilmi Oy, raportti ). Lisäksi Vihilahden asemakaavahankkeen yhteydessä on tehty arkeologinen inventointi kaavan maa-alueilla (Vihilahden arkeologinen selvitys, asemakaava nro 8611, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, raportti ). Sekä vedenpohjan että maa-alueen arkeologisessa inventoinnissa havaittiin kaava-alueelle sijoittuva historiallinen laiturinperustus, joka liittyy Vihilahden ympäristöön 1800-luvulla rakennettujen huviloiden vesiliikenneyhteyksiin ja erityisesti Metsola -nimiseen viimeistään 1880-luvulla rakennettuun huvilaan. Laiturinperustus on viety muinaisjäännösrekisteriin nimellä Vihilahti Metsola (nro ). Kohdetta ei pidetä rauhoitettuna muinaisjäännöksenä, mutta se on alueen historiasta kertova paikallisesti merkittävä kulttuuriperintökohde. Muita muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohteita, joita olisi syytä huomioida asemakaavassa, ei selvityksissä havaittu. Kaavavalmistelun yhteydessä on selvitetty vedenalaista kulttuuriperintöä riittävällä tavalla ja kaava-alueella oleva kulttuuriperintökohde Vihilahti Metsola on merkitty kaavaluonnokseen asianmukaisesti s merkinnällä, johon on yhdistetty sopiva kaavamääräys. Tehdyt arkeologiset selvitykset on mainittu kaavaselostuksessa. Näin ollen Museovirastolla ei ole PL 913, Helsinki, kirjaamo@museovirasto.fi, puh , faksi ,

46 2 (2) kaavaluonnoksesta ja kaava-aineistoista huomautettavaa. Museovirastoa ei ole enää syytä kuulla kaavan ehdotusvaiheessa. Yhteyshenkilö Museovirastossa on intendentti Maija Matikka puh ). Yli-intendentti Intendentti Helena Taskinen Maija Matikka Tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseo Tuija-Liisa Soininen, Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

47 Museovirasto PL Helsinki Asiakirjan nimi: TAMPERE, keskuspuhdistamohankkeeseen liittyvät kaava-aineistot Asiakirjan päivämäärä: Diaarinumero: MV/8/ /2016 Asiakirjan tunnus / Docid: Asiakirjan allekirjoittajat: Tarkistesumma: Intendentti, Maija Matikka, Esittelijä, :53:26, C=FI Yli-intendentti, Helena Taskinen, Päättäjä, :04:58, C=FI ScOROb51qPC/M0w/ttGxcJ4idto= Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu Museoviraston sähköisessä tietojärjestelmässä. Lisätietoja Museoviraston kirjaamosta ( , kirjaamo@museovirasto.fi) PL 913, Helsinki, kirjaamo@museovirasto.fi, puh , faksi ,

48 Ahponen Marjut Lähettäjä: Palokangas Pirjo käyttäjän Kakemasu puolesta Lähetetty: 12. lokakuuta :05 Vastaanottaja: Ahponen Marjut Aihe: VL: Asemakaavojen ja OAS:n hulevesikommentit Hei, alla saapuneet hulevesikommentit: 8613: XXII (HATANPÄÄ: Hulevesiselvitys laadittu 8612: RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA, XXII (HATANPÄÄ: Hulevesiselvitys laadittu 8610: LAKALAIVA, RAUTAHARKKO JA TAATALA: Hulevesiselvitys laadittu 8611: XXII (HATANPÄÄ) JA RANTAPERKIÖ: Hulevesiselvitys laadittu 8612: RANTAPERKIÖ JA RAUTAHARKKO: Hulevesiselvitys laadittu Jostain syystä 8612 kahteen kertaan, lienee ok numerot kuitenkin? terv. Pirjo Lähettäjä: Heinonen Pekka Lähetetty: 12. lokakuuta :19 Vastaanottaja: Kakemasu Aihe: Asemakaavojen ja OAS:n hulevesikommentit Hei, Saimme Marian kanssa näiden kommentointiin lisäaikaa huomiseen saakka. Tässä kommentit: 8189: MYLLYPURO: Hulevesiselvitys laadittu 8613: XXII (HATANPÄÄ: Hulevesiselvitys laadittu 8612: RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA, XXII (HATANPÄÄ: Hulevesiselvitys laadittu 8610: LAKALAIVA, RAUTAHARKKO JA TAATALA: Hulevesiselvitys laadittu 8611: XXII (HATANPÄÄ) JA RANTAPERKIÖ: Hulevesiselvitys laadittu 8612: RANTAPERKIÖ JA RAUTAHARKKO: Hulevesiselvitys laadittu 8617: KOIVISTONKYLÄ: Hulevesiselvitys laadittu 8577: XXV (VIHIOJA): Hulevesiselvitys laadittu 8437: Kaupunginosat I, II, III, IV ja V - KUNKUN PARKKI: Jatkosuunnittelussa kaikki maanpäälle sijoittuvat yhteydet on tarkastettava hulevesien sisään pääsy silmällä pitäen. 8591: ATALA, Juvela: Hulevesiselvitys- ja suunnitelma laadittava VUORES, Isokuusi III, Isokuusen pohjoisosan korttelit, asemakaava nro 8639: Hulevesiselvitys laadittu 1

49 Terveisin Pekka ja Maria Pekka Heinonen Erikoissuunnittelija, hulevesiasiantuntija Tampereen Infra Liikelaitos Suunnittelupalvelut Frenckellinaukio 2 B PL TAMPERE 2

50 PIRKANMAA VlRANHALTUAPÄÄTÖS PL/166/ /2016 Maakuntakaavoitusjohtaja /2016 LAUSUNTO: TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMOA (SULKAVUORI) KOSKEVAT ASE- MAKAAVAT NRO , VALMISTELUVAIHE Tampereen kaupunki pyytää Pirkanmaan liitolta mahdollisia kommentteja Tampereen seudun keskuspuhdistamon asemakaavojen valmisteluvaiheen aineistosta (kaavaluonnos). Suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan kaakkoispuolelle ja Pyhäjärven itäpuolelle. Asemakaavoitettavana oleva aluekokonaisuus muodostuu noin 3 km Pitkästä kaartuvasta vyöhykkeestä ulottuen Viinikanlahden nykyisen jätevedenpuhdistamon alueelta Vihilahden kautta Rautaharkon ja Lakalaivan alueille suunnitellun uuden keskuspuhdistamon alueelle Sulkavuoreen. Suunnittelualueen jaettu neljään asemakaavoitettavaan osakokonaisuuteen; kaksi asemakaavoista on maanalaisia kaavoja. Suunnittelualuetta koskee Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka). Näissä voimassa olevissa maakuntakaavoissa suunniteltu keskuspuhdistamo sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Suunnittelumääräyksessä kiinnitetään huomiota mm. elinympäristön laatuun. Itse puhdistamotoimintaa koskevan alueen läpi kulkee seudullisesti merkittävä ulkoilureitti. Asemakaavasuunnittelun kohteena olevalla aluekokonaisuudella on voimassa olevissa maakuntakaavoissa lisäksi seuraavia merkintöjä: työpaikka-alue (TP), maaliikenteen alue (LM), merkittävästi parannettava rata, vähittäiskaupan suuryksikkö (km1), viheryhteystarve sekä lisäksi yhdyskuntahuollon verkostoihin liittyviä merkintöjä (v, j, z, EN1). Viinikanlahden nykyinen puhdistamo on osoitettu Pirkanmaan 1. maakuntakaavassajätevedenpuhdistamon merkinnällä et. Valmisteltavana olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 varataan paikka Sulkavuoren keskuspuhdistamolle. Lisäksi kaavassa osoitetaan puhdistamoon liittyvät siirtoviemärit. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 Tampereen seudun keskuspuhdistamo on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueena, joka koskee jätteenpolttoa ja jätevesien käsittelyä (ETj). Suunnittelumääräys kuuluu seuraavasti: Merkittävät ympäristöhaitat on estettävä teknisin ratkaisuin. Tampereen Sulkavuoren alue on varattu maanalaista jätevedenpuhdistamoa varten. Sulkavuoren alueella tulee ottaa huomioon mahdollisuus lietteiden käsittelyyn ja puhdistamon suunnittelussa tulee maanpinnalla turvata virkistyskäytön edellytysten jatkuminen. LIITE 1. Ote maakuntakaavayhdistelmästä LIITE 2. Ote Pirkanmaan maakuntakaava 2040, ehdotus (syyskuu 2016) LIITE 3. Asemakaavat Maakuntainsinööri Appelqvist: Pirkanmaan liitto on antanut lausunnon asemakaavojen osallistumis-ja arviointisuunnitelmasta maakuntajohtajan päätöksellä (7/2016, ). Lausunnossa Pirkanmaan liitto on esittänyt, että maakuntakaavoituksen näkökulmasta asemakaavatyössä tulisi panostaa ympäristön laatuun ja siihen kohdistuvien haittojen ehkäisemiseen erityisesti asumiseen, keskustatoimintoihin ja virkistys-/ ulkoilukäyttöön varatuilla alueilla. Varsinaisen puhdistamon alueella tulee huolehtia ul- PIRKANMAAN LIITTO Nalkalankatu 12 PL Tampere Puhelin (03) Faksi (03.) COUNCIL OF TAMPERE REGION Office: Nalkalankalu 12 P. O. Box 76, Fl Tampere. Finland Tel. * Fax ro <0 l & l

51 PIRKANMAA VlRANHALTUAPÄÄTÖS PL/166/ /2016 Maakuntakaavoitusjohtaja (3) koilureittien jatkuvuudesta. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei Rautaharkon-Lakalaivan uuteen alakeskukseen kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hankesuunnittelun osalta esitettiin lausunnossa otettavaksi huomioon Pyhäjärven virkistyskäyttö-ja matkailuarvo sekä alapuolisesta vesistöstä tapahtuva vedenhankinta. Pääosin edellä mainittuja kysymyksiä on tarkasteltu kaavamateriaalissa ja ennen kaikkea asemakaavaluonnoksia koskevassa erillisessä vaikutusten arviointiraportissa (WSP, luonnos ). Maakuntakaavoituksen näkökulmasta arviointia tulisi kuitenkin vielä täydentää ainakin Rautaharkon-Lakalaivan uuden alakeskuksen sekä Sulkavuoren virkistys-ja ulkoiluyhteyksien jatkuvuuden osalta. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Sulkavuoren kautta on osoitettu kulkemaan itälänsisuuntainen ulkoilureitti. Sen huomioon ottaminen asemakaavoituksessa jää aineiston perusteella epäselväksi. Asemakaavamateriaaliin olisikin hyvä lisätä havainnekartta ulkoilu-ja viheryhteyksistä ja niiden jatkumisesta Sulkavuoren ymparistoon. Aiemmassa lausunnossaan Pirkanmaan liitto esitti lisäksi osallistumis-ja arviointisuunnitelmaan (OAS) tehtäväksi teknisiä täydennyksiä. OAS:aa on päivitetty, mutta liiton lausunnossaan esittämät tarkennukset vielä puuttuvat. OAS:n sivulla 9 esitetyssä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa koskevassa tekstissä on mainittu merkintöjä (mm. päärata ja pääradan lisäraiteen tarve), jotka on kumottu Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä. Näiltä osin olisi parempi kertoa voimassa oleva maakuntakaavatilanne kaavayhdistelmän avulla seka esittää se myös kuvana, joka korvaisi erilliset Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa ja 2. vaihemaakuntakaavaa koskevat kuvat. Pirkanmaan liitossa toteutettiin vuosina Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla -hanke, jonka yhteydessä selvitettiin luonnonkiviainesten tarvetta sekä luonnonkiviaineksia kon/aavien uusiomateriaalien hyödyntämistä. Esillä oli myös suurista infrahankkeista syntyvän kiviaineksen hyödyntäminen. Asemakaavan vaikutusten arviointiraportin (WSP) mukaan keskuspuhdistamon rakennussuunnittelun yhteydessä tullaan selvittämään kiviaineksen hyötykäyttöä. On hyvä, mikäli louhittava kiviaines voidaan hyödyntää rakentamisessa joko keskuspuhdistamohankkeessa tai jossain muussa rakennushankkeessa lähiympäristössä. Tällä voidaan osaltaan vähentää luonnontilaisilta kallioalueilta tapahtuvaa louhintaa. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotus on lokakuussa 2016 nähtävillä. Taväitteenä on kaavan hyväksyminen keväällä Asemakaavoja koskevaan osallistumis-ja arviointisuunnitelmassa olisi hyvä esittää tältä osin kaavan viimeisin tilanne sekä kaavan hyväksymisen tavoiteaikataulu. Päätös. Valmisteltavana olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 varataan paikka Tampereen seudun keskuspuhdistamolle. Lisäksi kaavassa osoitetaan puhdistamoon liittyvät siirtoviemärit. Lausunnolla olevat asemakaavat täsmentävät näitä maakuntakaavan merkintöjä ja määräyksiä. Pääpiirteissään Pirkanmaan liiton aikaisemmassa lausunnossaan esille nostamia asioita on käsitelty asemakaavamateriaalissa, erityisesti erillisessä vaikutusten arviointiraportissa. Kaavamateriaalia tulisi kuitenkin vielä täydentää ainakin Sulkavuoren virkistys-ja ulkoiluyhteyksien jatkuvuuden sekä Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 osoitetun Rautaharkon-Lakalaivan uuden alakeskuksen vaikutusten arviointien osalta. Osaliistumis-ja arviointisuunnitelmaan sisältyvässä maakuntakaavatilanteen kuvauksessa on lisäksi korjattavaa. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 lokakuussa 2016 nähtäville asetettu ehdotus sekä kaavan hyväksymisen tavoiteaikataulu on myös perusteltua päivittää kaava-aineistoon.

52 ?w PIRKANMAA VlRANHALTUAPÄÄTÖS PL/166/ /2016 Maakuntakaavoitusjohtaja (3) Pirkanmaan liitto puoltaa Tampereen seudun keskuspuhdistamon asemakaavojen jatkovalmistelua ed llä esitetyt näkökohdat huomioiden. FroliinaT-aakkonen-Pöntys maakuntakaavoitusjohtaja Satu Appelqvist maakuntainsinööri

53 . f^< _.y LT^OOO^^^.^ ' ^u 036 <_r;o% O ^ ' -. -^'R C RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ ASE MAKAAVAT Ote Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmästä 1: Pirkanmaan 1. maakuntakaava Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, liikenne ja logistiikka Koiunkyls r- r " l 'OQOOOOo^ ^ '-A. k5f 32s?Vo-. SL akimees, ^ ^ e akmfi o ^ (SM 763 Q 7se\ O SL 249 :( SL 250 <sy^^. ^? 'IVIT MY ak awe'y^ / ' -L e^^s ' ^ ' "/ A -'. 'ENf "s^0^. WQ )<? T.-rrr^ "^ VR s^y^v^ A tt sr.im SM 494 \f. SM 488 o at. ) S:71. S. SM 472- jr^ ^Sl ^«1^)^ ^.," rf fij^^w ^QA ^ pä^ w^ ^ J^67- ^ san-184 ^ SL'iS?\ ; ^^^^..-. """\ SL <5i'^-^^, ^V;9'<M-)'] /&RKKÄLA '\J^^ Sl1 SL-SB^OQOo^,/ S^: akm132 /», (, LS T. SM. 37''.. -. ~ ~'f^ ^^Q ^R'~^ ^?c^ ^.»:T ^^, -v -^; MU(fl^,._ a '^ _ ow'a-' f " sy ^i3. SUB^Hkm1w-:<^^"^ '..., TAMPERE ^^r-ä ^d ""^ - <I"^?= >s <<a s -^ 3 rm^v^^^m^ ^^v.^ ^i;;;j;-y^a^. -' * ' i IT^C"^ ) '^ < ^.. ^ 0 y?"mu006v Oo <-<-" ^0 ' o_ -o

54 RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ ASEMAKAAVAT Ote Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta (MKH ) 1: ^'tel. KM s.. / s '^/ '^..g? ge2 '//'k kk6 \\" ^as-1.. kkl _m TFiT RK v '/''^ll//umnihmw"'" ^ ".l T"' ge2 Mh -- ^ Tamperb,. s^ ^p \^QT"~- Mav- 00 gg^gey-ma \ Pirkka Mam \ ^ '1\l;i i ^-::;:::'L RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT o a <? Ofl^O0 -d- (TL ~~^ y ^IN-11/^ \-, \9e2 TS 7 ^ D (B o %^ ^/.. ^1

55 Lehtonen Sirpa Maarit Lähettäjä: Adel Vadim Lähetetty: 10. lokakuuta :33 Vastaanottaja: Kakemasu Aihe: Maanalainen asemakaava Tampere, XXII (Hatanpää), Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Vihilahti-Viinikanlahti) / DIAR: 360/ 2016 Pirkanmaan maakuntamuseo ilmoittaa, että sillä ei ole otsikossa mainitun kaavan valmisteluaineistosta huomautettavaa. Terveisin, Vadim Adel tutkija, arkeologi Pirkanmaan maakuntamuseo PL 487, Tampere puh Fax Käyntiosoite: Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5 Tietoa kulttuuriympäristöstä, museoesineistä ja kuvista Mitä mieltä olet Siiristä? Vastaa kyselyyn, jotta voimme parantaa palveluamme: SNmHXhph DIAR: 360/2016 1

56 Lehtonen Sirpa Maarit Lähettäjä: Adel Vadim Lähetetty: 10. lokakuuta :35 Vastaanottaja: Kakemasu Aihe: Maanalainen asemakaava Tampere, Rantaperkiö ja Rautaharkko, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Sulkavuori-Vihilahti)/ DIAR: 361/ 2016 Pirkanmaan maakuntamuseo ilmoittaa, että sillä ei ole otsikossa mainitun kaavan valmisteluaineistosta huomautettavaa. Terveisin, Vadim Adel tutkija, arkeologi Pirkanmaan maakuntamuseo PL 487, Tampere puh Fax Käyntiosoite: Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5 Tietoa kulttuuriympäristöstä, museoesineistä ja kuvista Mitä mieltä olet Siiristä? Vastaa kyselyyn, jotta voimme parantaa palveluamme: SNmHXhph DIAR: 361/2016 1

57

58

59

60

61 TAMPEREEN KAUPUNKI RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA, XXII (HATANPÄÄ), TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO Asemakaavat nro ja maanalaiset asemakaavat Diaarinumerot: TRE:314/ /2016 TRE:315/ /2016 TRE:316/ /2016 TRE:317/ /2016 PALAUTEKOOSTE Valmisteluvaiheen nähtävilläoloaikana saadut mielipiteet (yhteensä 6 kpl). Saatuun palautteeseen tullaan laatimaan vastineet ehdotusvaiheessa ja ne julkaistaan osana ehdotusvaiheen kaava-aineistoa.

62

63

64 Alueellisen vaikuttamisen kanava ETELÄ-ALVARIN KOMMENTIT Tampereen seudun keskuspuhdistamo -hankkeeseen liittyvien asemakaavojen nro valmisteluvaiheen aineistot 1) RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA, XXII (HATANPÄÄ), Tampereen seudun keskuspuhdistamo, tarkastettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asema-kaavat nro ja maanalaiset asemakaavat nro (TRE:313/ /2016) 2) LAKALAIVA, RAUTAHARKKO JA TAATALA, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Sulkavuori), valmisteluaineisto, asemakaava nro (TRE:314/ /2016) 3) XXII (HATANPÄÄ) JA RANTAPERKIÖ, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Vihilahti), valmisteluaineisto, asemakaava nro (TRE:315/ /2016) 4) RANTAPERKIÖ JA RAUTAHARKKO, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Sulkavuori - Vihilahti), valmisteluaineisto, maanalainen asemakaava nro (TRE:316/ /2016) 5) XXII (HATANPÄÄ), Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Vihilahti - Viinikanlahti), valmisteluaineisto, maanalainen asemakaava nro (TRE:317/ /2016) Kaavoitus ja suunnitteluprosessi - puhdistamon sijainti ja purkuputki Aikaisemmissa kaavoitusvaiheissa eli maakuntakaavan ja yleiskaavan laadinnassa on epäonnistuttu. Keskuspuhdistamo olisi pitänyt olla jo maakuntakaavassa. Varsinainen purkuputki ja varapurkuputki pitää näkyä kaavassa. Mihin paikkaan tulee Pyhäjärven purkuputki? Tällä on sekä vesistövaikutuksia että rantavaikutuksia. Pyhäjärven säännöstelyn ylä- ja alarajat on otettava huomioon. Varapurkuputken vaikutukset Vihiojaan pitää arvioida kaikissa tapauksissa (silloin, kun vettä on vähän eli talvella, ja silloin, kun vettä on paljon eli keväällä). Entä kun putkesta tulee täysi määrä vettä, minne vesi silloin menee? Rivitaloalueelle Lempääläntien viereen vai Jokirannankadun uusille omakotitaloille? Pyhäjärven itäpään jätevesikuormituksen lisääntymisen vaikutusta kokonaiskuormitukseen ei ole laskettu. Suunnitellussa purkupaikassa on virtaamaongelma. Ensimmäinen sopiva purkupaikka, jossa vesi sekoittuu, on Kuloveden alapäässä Siuronkosken alapuoleisessa vedessä. Purkuputki on sijoitettava riittävän kauas, missä virtaamat ovat riittäviä ja alkupään hapettoman jätevesitulpan haitta tulee eliminoiduksi. Tähän on investoitava, vaikka se tulisikin lisäputkien rakentamisen vuoksi nyt suunniteltua purkupaikkaa kalliimmaksi. Kyse ei voi olla kustannuksista. Vaikutukset maalämpökaivoihin ja taloihin Kaava-alueella on maalämpökaivoja sekä Rautaharkossa että Koivistonkylän alueella. Maalämpökaivoihin kohdistuvista vaikutuksista ei ole tehty riittävää selvitystä. Kaivoja ei ole huomioitu suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Menettelytapa on huono. Rakentajan on selvitettävä maalämpökaivojen tuotot ja tarkkailtava, putoavatko tuotot rakentamisen takia. Tiedottaminen Hankkeesta tiedottaminen uutiskirjeellä on toiminut huonosti ja viiveellä. Uutiskirjeellä pitäisi tiedottaa hankkeen vaiheista koko ajan säännöllisin väliajoin eikä vain silloin, kun jotakin on tehty. Etelä-Alvari Tampereen kaupunki / kuntademokratia PL 487, Tampere

65

66

67 As Oy Haapakuja 4:n mielipiteet koskien Asemakaavaa nro (Dnro: TRE:315/ /2016) ja Maanalaista asemakaavaa nro (Dnro: TRE:316/ /2016) Haluamme, että taloyhtiö As Oy Haapakuja 4:n esittämät asiat tulevat huomioon otetuiksi yllä olevien kaavojen valmistelussa, sillä tämä taloyhtiö kärsii alueella hankkeen toteuttamisesta selkeästi eniten. Nyt esitetyissä suunnitelmissa talomme tontille tai sen välittömään läheisyyteen on tulossa: ajotunneli, siirtotunneli, purkutunneli ja lämpöpumppulaitos. Kokonaisuudessaan haitta on kohtuuton talolle. Lämpöpumppulaitoksen sijainti on merkitty lähes meidän talomme alle. Voisiko sen siirtää esimerkiksi naapurikoulun, Hatanpään lukion, Haapakuja 5, paikoitusalueelle, tai täysin muualle? Kaavaillun laitoksen tuoma rasite estää mm. maalämpöhankkeet tontilla, ja täten alentaa tontin käyttöarvoa. Puhdistamon purkutunneli on suunniteltu kulkevaksi talomme ja Haapakujan välistä. Esitämme, että se siirretään suunnitelmissa kulkemaan vähintään Haapakujan alla ja mieluummin Haapakuja 5:n puolella Haapakujaa. Yhdessä näiden hankkeiden louhinnan toteuttaminen esitetyssä muodossa merkitsee talollemme suurta vaurioitumisriskiä syystä, että louhinnat tonttimme alueella ovat niin massiiviset. Oma kysymyksensä on se, miten louhintatärinä jakautuu ajallisesti. Tämän lisäksi rakennusaikainen melu ja pölyhaitta on kiviaineksen suuren kuljetustarpeen vuoksi suuri ja edellyttää lievittämistoimenpiteitä. Toivomme, että esittämämme näkökohdat otetaan huomioon, jotta päästään kohdallamme tyydyttävään lopputulokseen näissä varsin pienissä yksityiskohdissa, ajatellen tämän Tampereen kaupungille merkittävän ja mittavan infrahankkeen laajuutta, ja jotta valituksilta tulevaisuudessa vältytään. Tampereella As oy Haapakuja 4:n hallitus ja isännöitsijä Joona Kannisto hallituksen puheenjohtaja Antero Puotiniemi Anja Virta Anssi Pakkanen hallituksen jäsen hallituksen jäsen Lakiekonomi, vastaava isännöitsijä Kiinteistöjuridia Oy Kauko Nousiainen Pirkko Lahtinen hallituksen jäsen hallituksen jäsen

68

69

70 MUISTIO Projekti Tampereen seudun keskuspuhdistamon asemakaavat nro (Sulkavuori-Vihilahti-Viinikanlahti) Asiakas Tampereen kaupunki Päivämäärä Paikka Tredun Koivistontien toimipisteen auditorio Koivistontie 31, Tampere Vastaanottaja Julkinen Paikalla Apulaispormestari Pekka Salmi, tilaisuuden puheenjohtaja Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu: Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen Projektiarkkitehti Marjut Ahponen Hankesuunnitteluryhmä: Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy: Hallituksen puheenjohtaja Peter Löfberg Hallituksen jäsen Kari Lahtinen Hallituksen jäsen Pekka J Nieminen Toimitusjohtaja Timo Heinonen Tekninen johtaja Petri Jokela Projekti-insinööri Marko Männynsalo Toimistosihteeri Niina Laakso Ramboll Finland Oy: Projektipäällikkö Juha Varpula (jätevedenpuhdistamo/laitossuunnittelu) Projektipäällikkö Kimmo Hell (siirto- ja purkulinjojen suunnittelu) Vuorovaikutuskoordinaattori Hanna Herkkola Arkkitehti Harri Mutka Vanhempi suunnittelija Heli Laakkonen Liikennesuunnittelun asiantuntija Riikka Salli Päivämäärä 21/09/2016 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE P F Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd Hankejohtaja Juha Salmelainen (kalliorakenteiden suunnittelu) Sito Oy Johtava konsultti Tomi Pulkkinen Yleisöä oli paikalla noin 40 henkilöä. Ennen tilaisuuden alkua oli kahvitarjoilu ja tilaisuus tutustua kaavojen valmisteluaineistoihin aulassa. Paikalla oli kaavoittajia ja hankkeen edustajia ja suunnittelijoita vastaamassa yleisön kysymyksiin. 1. Tilaisuuden avaus Apulaispormestari Pekka Salmi toimi illan puheenjohtajana ja avasi tilaisuuden klo Salmi esitteli paikalla olevat Tampereen kaupungin, Keskuspuhdistamo Oy:n sekä suunnittelukonsulttien edustajat. 1/6 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

71 Projektiarkkitehti Marjut Ahponen laittoi kiertämään kartan, johon osallistujat saivat merkitä asuinpaikkansa (kuva muistion lopussa). 2. Katsaus hankkeen ajankohtaisiin asioihin Toimitusjohtaja Timo Heinonen, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, kertoi katsauksen hankkeen ajankohtaisiin asioihin. Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti, Ylöjärvi ja Kangasala ovat nyt virallisesti mukana hankkeessa. Tampere omistaa 71 % yhtiön osakkeista, muut kunnat eri osuuksin loput osakkeet. Jäteveden puhdistamolle ja siihen liittyvälle lietteenkäsittelylle tullaan käynnistämään ympäristölainsäädännön mukainen lupaprosessi. Ympäristölupahankkeesta pidetään alkuvuonna yleisötilaisuus, jossa kerrotaan, millaista lupaa aiotaan hakea. Keskuspuhdistamo Oy:n hallitus on päättänyt asettaa puhdistamolle sellaiset puhdistusvaatimukset, jotka ovat kovempia kuin nykyisin puhdistamoille asetettavat vaatimukset ovat. Tällä on luonnollisesti myönteisiä vaikutuksia puhdistustulokseen ja purkuvesien laatuun. Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän puhdistamojen ympäristölupien jatko on lupaviranomaisilla pohdinnassa. Siitäkin näkökulmasta uuden puhdistamon edistäminen on tärkeää. 3. Osallistuminen, palautteen antaminen ja tiedottaminen suunnittelun eri vaiheissa Vuorovaikutuskoordinaattori Hanna Herkkola, Ramboll Finland Oy, kertoi hankkeen ja kaavan viimeaikaisista tapahtumista. Sekä hankkeeseen että kaavaan liittyen on ollut osallistumis- ja vuorovaikutustilaisuuksia erikseen ja yhteisesti. Hankkeesta saa lisätietoa mm. Keskuspuhdistamo Oy:n internetsivuilta osoitteesta Kaavaluonnokset ovat nähtävillä asti, mihin asti niistä voi myös antaa palautetta. Palautteen voi jättää kaupungin kirjaamoon sähköpostitse, postitse tai sähköisellä palautelomakkeella. 4. Asemakaavojen valmisteluaineistot Projektiarkkitehti Marjut Ahponen, Tampereen kaupunki, kävi läpi kaavaprosessien etenemistä. Kaavojen aloitusvaiheessa niistä saatiin palautetta useilta eri tahoilta. Palautteet esiteltiin pääpiirteittäin. Ahponen kävi läpi nähtävillä olevat aineistot ja asemakaavaluonnosten keskeiset sisällöt. Kaavojen valmistelun aikana on tehty useita eri selvityksiä, jotka ovat nähtävillä kaavojen liiteaineistoina. Jatkosuunnittelun aikana tullaan täydentämään vielä mm. selvityksiä ja kaavojen vaikutusarviointeja. Asemakaavaehdotukset menevät yhdyskuntalautakuntaan nähtäville hyväksyttäväksi joulukuussa Ahposen esitys on muistion liitteenä 1. 2/6

72 5. Yleisökysymykset ja keskustelu Puheenjohtajana toimi apulaispormestari Pekka Salmi. K: Koivistonkylän omakotiyhdistys on alusta saakka suhtautunut hankkeeseen varauksella. Yhdistyksen mielestä puhdistamo ei kuulu puistoon vaan kaatopaikalle, kuten Nokialla. Yhdistys on valittanut puhdistamoratkaisusta hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallintooikeuteen. Yhdistys on kritisoinut Tampereen Vedelle mm. puhdistamon hintaa. Kun huomautettiin, että hinta laskettu vanhoilla hinnoilla, uusien tarkastelujen myötä puhdistamon hinta nousi 50 M. Onko nyt saatavilla tietoa, kuinka paljon lisää maksettavaa kaupunkilaisille tulee kaatopaikan puhdistuskustannuksista? V: Johtava konsultti Tomi Pulkkinen vastasi, että kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelman laatiminen on käynnissä parhaillaan. Vielä jonkin verran asioita on avoimena, joten kustannuksista ei vielä voida sanoa. Kunnostustoimia tarvitaan joka tapauksessa, riippumatta siitä tehdäänkö alueelle puhdistamoa vai ei. Kaatopaikan suotovedet ja kaasut tulee saada hallintaan. K: Nokialla Häpesuon kaatopaikalla vaihdetaan maat kokonaisuudessaan ja siinä kustannus on noin 20 M. Kyseessä on kuitenkin niin iso kustannus, että pitäisi joku hintalappu saada kaatopaikan puhdistukselle tässäkin. Voisiko sillä rahalla rakentaa vaikka siirtoviemäriä pidemmänkin matkan. Yhdistyksen mielestä puhdistamo kuuluisi Koukkujärvelle. Yhdistyksen kanta asiaan ei ole edelleenkään muuttunut. Todennäköisesti kaavasta tullaan yhdistyksenä valittamaan. V: Puheenjohtaja Salmi totesi, että puhdistamo tulee tälle alueelle joka tapauksessa. Ympäristövelkaa, jota menneet sukupolvet ovat aiheuttaneet, joudutaan nyt valitettavasti maksamaan. Tässä kuitenkin kustannukset ovat eri suuruusluokkaa kuin Häpesuolla, kun maanvaihtojen sijaan puhutaan vesien ja -kaasujen hallinnasta. K: Kun puhutaan maanalaisesta kaavasta, onko tehty selvityksiä kontiaisesta, entiseltä nimeltään maamyyrästä. Se on Suomessa rauhoitettu laji, olisiko syytä tehdä? V: Projektiarkkitehti Marjut Ahponen totesi, ettei tällaista selvitystä ole erikseen tehty. Tilaisuuden jälkeen selvitettiin, että kontiainen on rauhoitettu, mutta ei uhanalainen laji eikä lakisääteistä selvitystarvetta ole ilmennyt. Keskuspuhdistamo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Peter Löfberg kysyi yleisöltä, mistä asioista halutaan tulevaisuudessa lisätietoa, mitä tietoa yhtiö voi osallisille toimittaa? Salmi totesi, että ainakin jo mainitusta kaatopaikka-asiasta tieto toivottiin. Lisäksi Salmi mainitsi, että aiemmin porakaivot on nostettu esille. K: Voidaanko saada varmuus siihen, ettei vahinkoa tapahdu porakaivoille ja lämpökaivoille? V: Hankejohtaja Juha Salmelainen totesi, että porakaivo ja lämpökaivo ovat kaksi eri asiaa. Suurin osa huolista koskenee lämpökaivoja. Toisaalta jos kiinteistöllä on käytössä käyttövesiporakaivo, huoli on vielä suurempi. 3/6

73 Puhdistamon kalliolouhinta ei tapahdu lämpökaivojen alla, ainoastaan siirtotunneleiden louhinnassa kuljetaan lämpökaivojen lähistöltä. On hyvin epätodennäköistä, että tultaisiin vaikuttamaan lämpökaivoihin mitenkään Sulkavuoren alueella. Kallion tiivistämisprosessissa on mahdollista, että lähellä olevalle kaivolle aiheutuu haittaa, kun kallioon pumpataan ylipaineellisesti sementtipohjaista injektointimassaa. Jos ollaan aivan kaivon vieressä, on oltava tarkkana, että massa ei siirry lämpöpumppukaivoon. Lämpöpumppukaivon täyttyminen vaikuttaisi kaivon huollettavuuteen ja lämpötehoon. Kallion tiivistämisessä olennaista on, että pohjavettä ei virtaa merkittävässä määrin louhittuihin tiloihin ja että pohjavesitaso pystytään ylläpitämään. Kontrollointia varten on asennettu pohjaveden havaintoputkia. Seuranta kohdistuu sekä ylemmissä kerroksissa olevaan pohjaveteen että kalliopohjaveteen. Tilanne on hallinnassa koko ajan. Sulkavuoren osalta etäisyys puhdistamoon on niin suuri, että riskiä ei ole, tunneleiden osalta tilanne on kriittisempi. Jos jotakin vahinkoa tapahtuu, se on korvattava. K: Rautaharkossa lämpökaivo jää 8 m päähän suoja-alueesta. Millainen todistamisvelvollisuus asukkaalla on, miten tulisi toimia? V: Hankejohtaja Juha Salmelainen kertoi, että urakka-asiakirjoissa asia otetaan huomioon ja määritellään, miten työn aikana seurataan lämpökaivon käyttäytymistä, esim. vesipintaa seuraamalla. Kaivo on huollettavissa joka tapauksessa. Jos pitää tarkistaa, että tuliko lämpökaivoon vaurioita, tarvittaessa nostetaan putket ylös. Periaatteessa tuolla etäisyydellä tunnelin louhinta voi pahimmassa tilanteessa laskea vesipintaa n. 10 %:lla kaivon syvyyteen nähden. Jos näin käy, on reklamaation aihe. Kaivon työnaikainen seuraaminen olisi tärkeää. K: Vaikuttaako tunneli tulevien maalämpökaivojen luvan saamisiin? V: Hankejohtaja Juha Salmelainen suositteli, että lähempänä suojavyöhykettä kannattaa miettiä, tehdäkö kaivo ennen vai jälkeen tunnelin louhinnan. Kauempana suojavyöhykkeestä ei vaikuta. K: Voitteko näyttää Lakalaivan kaatopaikan sijainnin kartalla? V: Projektiarkkitehti Marjut Ahponen näytti kaatopaikan sijainnin kartalta. Kaatopaikan läntisemmällä osalla on alkuperäistä kaatopaikkaa, jossa alkuperäistä jätetäyttöä ei ole siirrettyä. Itäisemmällä osalla on siirrettyä jätetäyttöä, joka on siirretty tienrakentamisen aikana etelämmästä. K: Kurssikeskuksen parkkipaikalta kun lähtee alamäkeen, ennen Automiehentien alistusta on ojassa ruskeaa liejua. Onko se lähtöisin kaatopaikalta? V: Johtava konsultti Tomi Pulkkinen kertoi, että nämä eivät ole kaatopaikan vesiä, vaan louhepenkasta purkautuvia hapettomia vesiä, jonka sisältämä rauta ja mahdollisesti myös mangaani muodostavat sakkaa hapettuessaan.. V: Projektiarkkitehti Marjut Ahponen totesi, että kaavoituksen yhteydessä tehty myös hulevesiselvitys, josta näkyy, mihin miltäkin alueelta pintavedet valuvat. K: Puhdistamorakennuksen e-luku on 0.34, vaikka alueella on muuten alhaisemmat tehokkuusluvut. Miksi tälle rakennukselle on sallittu korkeampi tehokkuusluku? V: Projektiarkkitehti Marjut Ahponen kertoi, että esittelyssä esimerkkinä mainitulla rivitalotontin tehokkuusluvulla haluttiin vain havainnollistaa sitä, minkä verran rakentamista tulee 4/6

74 ja millaisen osan rakennukset tontista tarvitsevat. Pientaloalueen tonttitehokkuutta ei sinänsä voida vertailla muun rakentamisen tehokkuuteen. Kommentti: Tarvitseeko puhdistamorakennukset niin ison pihan? Rakennusoikeus määritellään tontin pinta-alaan nähden, voisiko tontti olla rakennuksen pinta-alan kokoinen, jolloin tehokkuusluku olisi vieläkin isompi. K: Onko alueelle välttämätöntä istuttaa uusia puita, kun alueella on jo paljon olemassa olevaa puustoa? V: Projektiarkkitehti Marjut Ahponen kertoi, että havainnepiirroksessa esitetyt uudet puut sijoittuvat entiselle pelastuslaitoksen harjoitusalueelle, jolla ei ole puustoa nykyisin. K: Kysyjän omakotitalo sijaitsee lähellä Prismaa, millaisia kuntotarkastuksia lähitaloille tehdään ennen louhintojen aloituksia? Kuinka kauan louhinnat kestävät? Asuntoja on vaikea myydä puhdistamon rakentamisaikana. V: Hankejohtaja Juha Salmelainen kertoi, että louhinnat kestävät 1-2 vuotta, ja sinä aikana toiminta vaikuttaa alueen äänimaailmaan. Hetkellisesti puhdistamon rakentaminen voi näin ollen vaikuttaa asuntojen myyntiin louhinnan aikana, jos ostaja kiinnittää huomiota vain alueen sen hetken melutasoon. Louhinnan ympäristöselvityksen kohteena ovat olleet karttarajauksen sisällä näkyvät kiinteistöt. Tämä selvitys on tehty louhintasuunnittelua varten ja kyselyasiakirjoja varten. Keväällä koottua tietoa tullaan päivittämään loppuvuoden aikana. Kun urakoitsija tekee tarjouksen urakasta, urakoitsija on velvollinen tekemään louhinnan ympäristöselvityksen pohjalta katselmukset katselmusalueella ennen louhintojen aloittamista. Silloin käydään yksityiskohtaisesti läpi rakennuksen kunto ja kirjataan ylös mahdolliset halkeamat ja vauriot. Rakennusmateriaalit ja perustamistapa tarkistetaan. Samalla katsotaan myös mahdolliset tärinäherkät laitteistot. Urakoitsijan katselmuksen pohjalta asetetaan louhinnan suhteen lähimpiin kohteisiin tärinämittarit, joilla kontrolloidaan louhinnasta johtuvan tärinän etenemistä. Tulosten perusteella optimoidaan louhinnat siten, ettei aiheuteta vaurioita, mutta samalla pyritään mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan, jotta louhintaaika kokonaisuudessaan saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyenä. Jos kiinteistössä havaitaan vaurio, tulee kiinteistönomistajan ottaa yhteys urakoitsijaan tai rakennuttajan valvojaan mahdollisimman nopeasti. Yhdessä pyritään todentamaan, mistä vaurio on aiheutunut. Viimeistään loppukatselmuksessa kiinteistönomistajan tulee ilmoittaa mahdolliset havaitut vauriot. Tunnelialueella etäisyydet ovat pienempiä ja tärinärajat tiukempia, siellä tullaan seuraamaan vielä tarkemmin. K: Nyt kaavaa haetaan puhdistamolle. Voiko käydä niin, että näiden yhteydessä muutetaan lähialueidenkin kaavoja? V: Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen totesi, että toki voi olla muita näistä kaavoista erillisiä kehityshankkeita, mutta ne ovat näistä kaavoista täysin erillisiä. Näihin kaavoihin ei oteta mukaan uusia alueita. K: Kuinka pitkälle puhdistamon kapasiteetin on laskettu riittävän? V: Toimitusjohtaja Timo Heinonen kertoi, että puhdistamo mitoitetaan vuodelle Kaava, jota nyt viedään eteenpäin, sallii laajentamisen kahdella lisälinjalla eli 50 %:lla. Tällä kaavaratkaisulla on mahdollista pärjätä 100 vuotta eteenpäin. On huomattava myös, että 5/6

75 jätevedenkäsittelykin muuttuu koko ajan. Vuosien päästä todennäköisesti sekä puhdistusvaatimukset ovat koventuneet että tekniikka kehittynyt. 6. Tilaisuuden päätös Puheenjohtaja päätti tilaisuuden klo Yleisen keskustelun päätyttyä osallistujilla oli vielä mahdollisuus tutustua aineistoihin ja keskustella niistä suunnittelijoiden kanssa auditorion aulatiloissa karttojen ja muiden kaava-aineistojen äärellä. 6/6

76