Soteuudistuksen. kulmakivet. alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Soten ABC toimittajille

Transkriptio

1 Soteuudistuksen kulmakivet alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Soten ABC toimittajille Etunimi Sukunimi

2 Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palvelujen integraatio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttämä osaaminen oikeaan aikaan sujuva hoito ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus tuki asiakaslähtöisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle 4. Kustannusten kasvun hillintä kasvun taittuminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä oikeaaikainen palvelu parhaiden käytännöt ja vaikuttavimmat palvelu ja hoitomuodot 5. Digitalisaatio Arki on digitalisoitu Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia Tiedolla johdetaan

3

4 Etunimi Sukunimi

5 Valinnanvapaus on keino vahvistaa perustasoa ja parantaa palvelua nopeampi palveluun pääsy asiakas voi vaikuttaa laajemmat sotekeskusten palvelut yhteinen päätöksenteko asiakkaan kanssa parantaa hoidon ja palvelun tuloksia

6 Menevätkö verorahat tuntemattomaan? Valtion ohjausta vahvistetaan. Yksityisten yritysten kermankuorintaa pyritään rajoittamaan: Maakunta päättää rahoituksesta Tuottajien rahoitus kapitaatio ja suoriteperusteista Asiakas voi äänestää jaloillaan Yritysten yhteiskuntavastuu kirjataan lakiin: verotiedot julkistettava Kannustimet ja sanktiot

7 Asiakas valinnanvapauden viidakossa? Hoitovastuu on aina yhdellä Selvä ja ymmärrettävä vertailutieto Valintojen tekemiseen tukea Asiakassuunnitelma 60 % asukkaista satunnainen palvelutarve 40 % asukkaista laajempi palvelutarve

8 Paljon sairastavat haluttuja asiakkaita? Tuottajien rahoitukseen vaikuttaa asiakkaiden ennustettu palvelutarve Tuottajille hoitotuloksiin perustuvat kannustimet Yli ja alihoitamisen estäminen Sanktiot

9

10 Miten kustannuskasvua hillitään? Valtion rahoituksen taso määräytyy väestömäärän ja palvelutarpeen perusteella Parempi tuottavuus ja vaikuttavuus; avainasemassa toimintakäytäntöjen muutokset: oikeaaikainen apu varhainen tuki perheille uudenlaiset sotekeskukset ikääntyvien toimintakyvyn ylläpito laitoshoidon vähentäminen sairaaloiden uusi työnjako paljon tukea tarvitsevien palveluohjaus digipalvelut.

11 Rahoitus uudistuu merkittävästi Valtio rahoittaa maakuntien sotepalvelut 89% Tarveperusteinen rahoitus 87% Ikärakenne ja tarve 85,687 % ikärakenne ja palvelutarve 1,500 % asukastiheys 1,400 % vieraskielisyys 0,300 % kaksikielisyys 0,113 % saaristoisuus Maakunta päättää rahoituksensa käytöstä. Nykyistä kustannusten siirtoa toiselle toimijalle ei voi tehdä. Asukasluku 10% perusteinen rahoitus 1% Hyterahoitus

12 Kansanterveystyö ja rakenteellinen sosiaalityö uuteen arvoon Sairaalavetoisesta järjestelmästä perustason vahvistamiseen Sotekeskuksen peruspalveluita täydennetään vaativan tason konsultaatioilla (erikoislääkärit ja sosiaalialan ammattilaiset) Rahoitusmalli muuttuu merkittävästi: asukkaiden tarve lähtökohtana Yhdistetään uudella tavalla personoitu palvelu ja palvelutarpeen arviointi sekä koko väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

13 Hyvinvoinnin edistäminen kaikkien vastuulla Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Maakunnat saavat rahoitusta Maakunnat tarjoavat asiantuntemusta kunnille Järjestöt yhteistyökumppani

14 Sairaaloiden työnjako ajan tasalle Tiettyjä erikoisaloja keskitetään tutkitun tiedon perusteella. Nykyinen sairaalaverkko perustuu 3040 vuoden takaiseen palvelumitoitukseen. Hoitokäytännöt ovat kehittyneet ja sairaalassaoloajat lyhentyneet. Riittävät potilasmäärät takaavat ammatillisen osaamisen ja hoidon laadun

15 Digitalisaatio: Palveluja uusilla tavoilla Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita ylläpitämään itse toimintakykyään ja terveyttään. ICTratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio ja aluerajoista riippumattomasti

16 Aikataulu Soteuudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016 Maakuntalaki ja sotejärjestämislaki eduskunnalle 12/2017 Valinnanvapautta koskeva lakiluonnos lausunnolle 2/2017 ja esitys eduskunnalle 4/2017 Maakuntien muita tehtäviä koskevien sisältölakien muutokset lausunnoille 3/2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä alkaen Maakuntien muita tehtäviä koskevien sisältölakien muutokset ja lupa ja valvontavirastoa koskeva esitys eduskuntaan 8/2017 Monikanavaisen soterahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset 2017 aikana Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika.

17 Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti ylijohtaja Kirsi Varhila Soteuudistuksen ABC toimittajille

18 Valinnanvapaus lyhyesti Voin vaikuttaa nykyistä enemmän palveluihini. Voin valita vapaammin kenen tarjoamia sosiaali ja terveyspalveluja käytän. Valitsen sotekeskuksen ja hammashoitolan. Ne voivat olla julkisesti omistettuja tai yksityisiä. Palvelut ja asiakasmaksut ovat samat. Jos on hätätilanne, soitan 112 tai menen lähimpään päivystykseen Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

19 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa ihmisten pääsyä sosiaali ja terveyspalveluihin ja lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin. Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

20 Millaisia valintoja asiakas voi tehdä?

21 Sotekeskus ja hammashoitola Asiakas voi valita sosiaali ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan. Sotekeskuksesta saa hoitajan ja lääkärin palveluita sekä sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa ja lyhytaikaista sosiaalipalvelua. Asiakas voi saada sotekeskuksesta tai hammashoitolasta maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta (esim. fysioterapia) Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

22 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tarjoaa ne palvelut, joita ei saa sotekeskuksesta tai hammashoitolasta (päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista). Maakunnan liikelaitoksen toimipisteitä ovat esimerkiksi sairaalat ja sosiaaliasemat. Tarvittaessa maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee asiakkaan kanssa asiakassuunnitelman. Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

23 Mikä on maksusetelin ja asiakassetelin ero? Maksuseteli sotekeskus tai hammashoitola myöntää Asiakasseteli maakunnan liikelaitos myöntää Asiakas voi halutessaan saada maksusetelin yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta tuottajalta, vaikka sotekeskus tuottaisi itse samoja palveluja. Asiakas voi valita rekisteröidyn palveluntuottajan kaikkialta Suomessa. Asiakasmaksu on sama. Silloinkin sotekeskus tai hammashoitola vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. 23 Maakunnan liikelaitoksen toimipiste voi myöntää asiakkaalle asiakassetelin yksittäisen palvelun tai asiakassuunnitelman toteuttamiseksi. Asiakas voi valita rekisteröidyn palveluntuottajan kaikkialta Suomessa. Asiakasmaksu on sama. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Maakunta päättää, missä palveluissa asiakasseteli otetaan käyttöön Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

24 Mitä palveluja asiakas voi valita? SOTEKESKUS, HAMMASHOITOLA, MAKSUSETELI Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta, myös erikoislääkärin vastaanottoja, tilapäisiä ja lyhytaikaisia sosiaalipalveluja Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta Asiakas voi saada halutessaan maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN OMAT PALVELUT päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja Asiakas voi kuitenkin valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa ASIAKASSETELI Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen. Asiakasseteli on myönnettävä palveluissa, joissa maakunta on ottanut sen käyttöön Maakunta voisi ottaa asiakassetelin käyttöön esim. kotihoidossa tai tietyissä erikoissairaanhoidon toimenpiteissä. Asiakas valitsee haluamansa rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta. HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtaiseen avustajaan tai kuljetuspalveluihin Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

25 Miten perustason palvelut vahvistuvat? Palvelumallit, hoitomuodot ja teknologia uudistuvat Ihmisiä hoidetaan yhä vähemmän sairaaloissa ja laitoksissa Sotekeskusten palvelut laajenevat lyhytaikaisia sosiaalipalveluja: perhetyö, kotihoito, päihde ja mielenterveystyö, sosiaalinen kuntoutus jne erikoislääkärien avovastaanottoja Oikeaaikainen palvelu ja hoito Ennaltaehkäisy, matalan kynnyksen palvelut, esim. perhekeskukset Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

26 Palvelujen valintaan saa apua Verkkopalvelut, asiakasneuvojat ja palveluohjaajat opastavat asiakasta sopivien palvelujen valinnassa. Erityistä apua tarvitseva henkilö voi saada tukihenkilön, joka selvittää vaihtoehdot siten, että asiakas ymmärtää ja voi tehdä ratkaisut omaehtoisesti. Jos asiakas ei halua itse valita palvelua, maakunnan liikelaitos ohjaa sopivaan palveluun Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

27 Valinnanvapaus maakunnan näkökulmasta Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali ja terveyspalveluista alueellaan. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunta päättää asiakassetelillä tarjottavista palveluista. Maakunta päättää palveluntuottajien rahoituksesta lain mukaan. Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

28 Maakunta tuottajana Maakunnan on erotettava itse tuottamansa palvelut maakunnan liikelaitokseen ja tytäryhtiöihin: maakunnan liikelaitos voi tuottaa palveluja itse, sekä kilpailuttaa ja ostaa palveluja asiakkailleen maakunnan liikelaitos voi tarjota palveluja antamalla asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolloin asiakas voi valita itse palveluntuottajan maakunnan on yhtiöitettävä markkinoilla olevat omat palvelunsa (mm. sotekeskukset ja hammashoitolat sekä asiakassetelipalvelut) Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

29 Sotekeskuksen ja hammashoitolan tuottaja Tuottajien on: rekisteröidyttävä täytettävä palveluntuottajalain vaatimukset, maakunnan kriteerit ja tehtävä sopimukset maakuntien kanssa ilmoitettava vaadittavat tiedot julkisessa verkossa ja otettava vastaan asiakkaat, jos listalla on tilaa vastattava asiakkaan palvelukokonaisuudesta ohjattava asiakas tarvittaessa palvelutarpeen arviointiin maakunnan liikelaitokseen tuottajat saavat maakunnalta korvauksen Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

30 Asiakassetelillä palveluja tarjoava tuottaja Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina voivat olla kaikki toimijat, jotka ovat valvontaviranomaisen palveluntuottajarekisterissä. tuottajien ilmoitettava vaadittavat tiedot valtakunnallisessa verkkopalvelussa asiakassetelituottajat saavat maakunnalta saman korvauksen samasta palvelusta; korvaukset voivat kuitenkin vaihdella eri maakunnissa Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

31 Kustannukset valinnanvapausmallissa Arvio vuosittaisista sosiaali ja terveydenhuollon rahavirroista Muiden maakuntien liikelaitokset Valtion soterahoitus 17,3 mrd. Maakuntien sotetehtävät 18,8 mrd euroa Rahoitus Maakunnan liikelaitoksen palvelut yhteensä 15 mrd Oma tuotanto, voi sisältää myös ostopalveluja 10,7 mrd Erikoissairaanhoito Sosiaalihuolto Muu oma tuotanto Soteasiakasmaksut 1,5 mrd. Sotekeskukset 3,33,4 mrd. Hammashoito 0,3 mrd. Palvelut asiakassetelillä 2,82,9 mrd. Henkilökohtaisen budjetin palvelut 1,5 mrd. maksuseteli

32 Sosiaalihuolto soteuudistuksessa Virva Juurikkala erityisasiantuntija STM Etunimi Sukunimi

33 Mitä on sosiaalihuolto? Sosiaalihuolto on osa sosiaaliturvajärjestelmää. Siihen kuuluvat: koko väestön yleiset sosiaalipalvelut eräiden väestöryhmien erityispalvelut sosiaalihuollon taloudellinen tuki ja toimeentuloturva. Sosiaalihuollon tavoitteena on edistää yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta. Tätä tehtäväänsä sosiaalihuolto hoitaa tiiviissä yhteistyössä eri sektoreiden ja toimijoiden kanssa

34 Kokonaisvaltainen työote johtaa tuloksiin Muutokseen johtavat interventiot onnistuvat vain, kun lähtökohtana on ihmisen elämäntilanne kokonaisuutena ja hänen toimintakykynsä ja mahdollisuuksiensa aito parantaminen Etunimi Sukunimi

35 Mitä sosiaalihuollon palveluja asiakas voi valita? SOTEKESKUS, MAKSUSETELI lääkäri, hoitaja ja sosiaalihuollon ammattihenkilö samassa paikassa sosiaalipalvelujen ohjaus ja neuvonta tilapäisiä ja lyhytaikaisia sosiaalipalveluja yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta voi saada maksusetelin MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN OMAT PALVELUT päivystys ja suurin osa sosiaalipalveluja ja erikoissairaanhoitoa asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta asiakas voi valita palveluja antavan ammattihenkilön toiminnan mahdollistamassa määrin ASIAKASSETELI maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen. asiakasseteli on myönnettävä palveluissa, joissa maakunta on ottanut sen käyttöön asiakas voi valita haluamansa rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI tarkoitettu ensisijassa iäkkäille ja vammaisille henkilöille, jolla on pitkäaikaista, jatkuvaa ja laajaalaista palvelujen tarvetta asiakas voi suunnitella ja vaikuttaa palvelujen ja tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajat kolmannen sektorin tai yksityisen yrityksen joukosta Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

36 Mistä saan jatkossa sosiaalipalveluja? Sote keskuksesta saan: tietoa sosiaalipalveluista, neuvoa ja apua pulmatilanteessani tilapäisesti tai lyhytaikaisesti tarvitsemiani sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja, kuten kotipalvelua. toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia kotikäyntejä samasta paikasta sosiaali ja terveydenhuollon palveluja tietoa kunnan ja muiden alueen toimijoiden hyvinvointia edistävistä toiminnoista. Maakunnan liikelaitoksesta saan: laajemman palvelutarpeen arvioinnin, asiakassuunnitelman ja pitkäaikaisesti tarvitsemiani sosiaalipalveluja ja tukea, kuten sosiaalityötä ja asumispalveluja. vapauden valita, otanko palvelut vastaan liikelaitokselta vai valitsenko asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin ja niiden mukaiset palveluntuottajat. apua ja tukea valintojen tekemiseen Etunimi Sukunimi

37 Maakunnalliset sosiaalipalvelut voidaan organisoida uudella tavalla Osa sosiaalipalveluista on lähipalveluja, jotka tuotetaan asiakkaan kotiin, liikkuvana palveluna tai lähellä olevaan toimipisteeseen. Erityistä osaamista vaativat palvelut voivat olla keskitettyjä tai koottuina tietyille paikkakunnille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erityisosaamista edellyttävät tai harvoin tarvittavat vammaispalvelut tai lastensuojelun palvelut Työtehtävät voivat vaihtua muutoksessa Palvelut on muutoksessakin tärkeä yrittää järjestää asiakaslähtöisesti Etunimi Sukunimi

38 Sosiaalihuollon tiivis yhteys kuntiin, maakuntaan ja sotekeskuksiin on säilytettävä muutoksessa Sosiaalipalvelut ovat osa laajaa palvelukokonaisuutta: Sosiaaliset näkökohdat on otettava huomioon kunnan ja maakunnan eri toiminnoissa: terveydenhuollossa, koulu ja nuorisotoimessa, varhaiskasvatuksessa, maankäytössä ja rakentamisessa, työllistämisessä, kulttuuri ja vapaaajan toiminnoissa sekä liikenteen järjestämisessä. Maakunnan uusien tehtävien (työllisyydenhoito ja ns. kasvupalvelut) yhteensovittaminen sosiaalihuollon kanssa voi mahdollistaa kokonaan uudenlaisen toimintakulttuurin ja palvelut. Maakunnan velvollisuus on huolehtia laajaalaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta

39 Joka kymmenes soteasiakas tarvitsee räätälöityä henkilökohtaista apua Työikäiset tarvitsevat palveluja satunnaisesti ja osaavat asioida myös sähköisesti. 10% asiakkaista 80 90% soteresursseista Joka kymmenes tarvitsee apua usein ja monenlaisiin ongelmiin. Heille tarvitaan kanssakulkijaksi ammattilainen, joka katsoo, että nämä henkilöt saavat tarvitsemansa avun.

40 Palveluohjauksen merkitys korostuu Monituottajamallissa sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta tehdään laajaalaisessa verkostotyössä Sosiaalityöllä on koordinoiva rooli eri toimijoiden tuen ja palvelujen yhteensovittajana siten, että saadaan asiakkaiden tarpeisiin vastaavia kokonaisuuksia. Tarvitaan panostusta keskitettyyn palveluohjaukseen ja asiakaspalveluun, jotta kokonaisuus säilyy ja tieto kulkee mukana Omatyöntekijän rooli tulevaisuudessa? Etunimi Sukunimi

41 Rakenteellisen sosiaalityön tarve kasvaa Mitä on rakenteellinen sosiaalityö? Ratkaisukeskeistä yhteiskunnallista sosiaalityötä sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti. Tiedon tuottamista asiakkaiden tarpeista sekä palvelujen ja tukitoimien kyvystä vastata niihin (vaikuttavuus) Tavoitteellisten toimien määrittelyä ja tekemistä ongelmien korjaamiseksi ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi. Sosiaalityön asiantuntemuksen tuomista politiikan ja päätöksenteon avuksi. 41

42 Sosiaalinen raportointi pähkinänkuoressa: esimerkkinä Helsinki Järjestelmällinen tiedonkeruu asiakastyötä tekeviltä työntekijöiltä Pohjautuu asiakastyön dokumentointiin (esim. palvelutarpeen arvio) ja työntekijöiden asiantuntijuuteen Laadullista tietoa muokataan ja täydennetään tilasto ja tutkimustiedolla siten, että se on helposti hyödynnettävissä Yhteistyössä Tietokeskuksen kanssa, julkaisukanavana kaupungin internetsivu Sosiaalisen raportoinnin avulla tuotettua tietoa hyödynnetään päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä sekä virasto että kaupunkitasolla Tieto poliittisten päättäjien käyttöön ja osaksi kaupungin strategian suunnittelua

43 Hyötyykö sosiaalityö soteuudistuksesta? Isommat hartiat työn vahvistamiselle ja kehittämiselle, kun maakunta johtaa palveluja kokonaisuutena. Luo uusia mahdollisuuksia jakaa ja kehittää osaamista ja erikoistumista. Maakunta saa järjestämisvastuulleen myös työllisyys ja kasvupalvelut. Tämä mahdollistaa uudenlaisten toimintamallien kehittämisen esim. aikuissosiaalityössä. Tarkoituksena on, että sosiaalihuollon ammattilaiset löytyvät jatkossa kaikissa sotekeskuksista. Keskeistä on, onnistutaanko tunnistamaan tuen tarpeessa olevat henkilöt. Mitä ovat uudet lähipalvelut sosiaalityössä? Luoko esim. digitalisaatio uudenlaisia mahdollisuuksia tavoittaa syrjäytyneitä ja syrjäseudulla asuvia? Etunimi Sukunimi

44 Sosiaalihuollon uusi malli ei ole valmis Valinnanvapausmalli tuo sosiaalihuoltoon uudenlaisia rakenteita ja malleja. Se edellyttää myös sosiaalihuollon uudistumista ja uudenlaista osaamista. Kentän osaajat tarvitaan mukaan valmisteluun. Tarvitaan ammattilaisten yhteistä osallistumista ja ideointia asiakkaan asemaa parantavista toimintamalleista. Muutos edellyttää uutta asennetta kaikilta Etunimi Sukunimi

45 Lisätietoja: alueuudistus.fi Uutiskirjeiden tilaus: alueuudistus.fi/uutiskirjeet #sote, #sote2019 SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ