Sote & muutos. Elina Palola

Transkriptio

1 Sote & muutos Elina Palola Elina Palola

2 Uuden soten pilarit 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palveluintegraatio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttää osaaminen oikeaan aikaan sujuva hoito ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus tuki asiakaslähtöisyydelle ja itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle 4. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä oikeaaikainen palvelu parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien palvelu ja hoitomuotojen käyttöönotto 5. Digitalisointi Arki on digitalisoitu Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteen toimivia Tiedolla johdetaan

3 Palveluintegraatio Keino vaikuttavamman palvelun toteuttamisessa Ymmärretty suppeasti vain rakenteellisena eli tuotannollisena integraationa laaja näkökulma palveluun ks. Palvelu ja asiakastietojärjestelmien integraation vaikutus sosiaali ja terveydenhuollossa (Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoim. julkaisu 2/2017) Toiminnallinen ja ammatillinen muutos kohti laajempaa yhteistyötä Asiakaslähtöinen ja asiakaskeskeinen näkökulma kokonaisvastuun ottaminen uusi tasapaino yleis ja erikoisosaaminen välillä osaamisten yhdistely ja yhteistyö

4 Palveluintegraatio Asiakkaan tilanteen ymmärtäminen & haltuunotto kokonaisuutena! Järjestäminen yksi järjestäjä, joka vastaa integraatiosta Rahoituksen integraatio järjestäjä rahoittaa samasta budjetista rahoitus yleis ja erikoistasolle: suurin perustason aliresursoinnin syy poistuu Tiedon integraatio Tieto seuraa asiakasta periaate Tiedolla johtaminen (väestötason palvelutarpeen analyysi) Tuotannon integraatio Kokoaminen yhden johdon alaisuuteen samassa organisaatiossa Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen määrittely

5 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla. Sitä varten lisätään asiakkaan valinnanvapautta sosiaali ja terveyspalveluissa. Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa palveluun pääsyä ja lisää asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihinsa erilaisissa elämäntilanteissa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Kaikki ei kuitenkaan muutu kerralla vaan palvelut uudistuvat vaiheittain Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

6 Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön näissä palveluissa: sosiaali ja terveyskeskus hammashoitola muut maakunnan päättämät sotepalvelut. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. Sotekeskus ja suunhoidon yksikkö voivat myöntää maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta

7 Usein palvelua tarvitseva saa asiakassuunnitelman Maakunnan liikelaitos tarjoaa ne palvelut, joita ei saa sotekeskuksesta (sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito). Tarvittaessa maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee asiakassuunnitelman. Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankki tarvitsemiaan palveluja. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta

8 Valinnanvapaus maakunnan näkökulmasta Maakunnan on huolehdittava laajaalaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kuvaamisesta sekä asiakastiedon hyödyntämisestä tuottajien välillä Maakunta asettaa hyväksymiskriteerit valinnanvapauden piiriin tuleville palvelutuottajille ja tekee sopimukset heidän kanssaan. Maakunta voisi päättää, että valinnanvapauden piiriin kuuluu laissa määriteltyä laajempi kokonaisuus palveluita. Julkisia hallintotehtäviä ei voi kuitenkaan siirtää, ellei siitä laissa erikseen säädetä. Maakunta päättäisi palvelutuottajien rahoituksesta laissa määriteltyjen periaatteiden puitteissa 8

9 Valinnanvapaus palveluntuottajan näkökulmasta Valinnanvapauden piirissä olevia palveluja voisivat tarjota: maakunnan palvelulaitoksen yhtiö yksityinen palveluntuottaja kolmannen sektorin toimija Valinnanvapauden piirissä olevilla tuottajilla samat oikeudet ja velvollisuudet tuottajien rekisteröidyttävä tuottajien täytettävä maakunnan asettamat kriteerit tuottajien tehtävä maakuntien kanssa sopimukset tuottajien ilmoitettava vaadittavat tiedot julkisessa verkossa tuottajien otettava vastaan asiakkaat, jos listalla on tilaa tuottajat saavat maakunnalta saman korvauksen samasta palvelusta: kiinteä korvaus listautuneiden asiakkaiden määrän ja asiakkaan hyvinvointiriskin mukaan + mahdolliset kannustimet tuottajien vastattava sopimuksen mukaisesta palvelukokonaisuudesta ja ohjattava asiakas tarvittaessa maakunnan palvelulaitokseen palvelutarpeen arviointiin 9

10 Lähtökohtia ja yleisiä periaatteita Kiireellinen hoito turvataan aina: Kuten ennenkin, tarvittaessa saan kiireellistä apua julkisen järjestelmän kautta Suomessa ja ulkomailla. Valintojen tekeminen on vapaaehtoista: Jos en halua valita, maakunta osoittaa minulle vaihtoehdon. 112 Päätöksenteon tukeminen: Käytössäni on vertailun mahdollistavaa tietoa ja tarvittaessa saan apua valintojen tekemiseen asiakasneuvojilta, palveluohjaajilta sekä muulta ammattihenkilökunnalta. Asiakasmaksut: Uudessa järjestelmässä asiakasmaksun suuruus on kaikille palveluntuottajille sama. Alaikäiset asiakkaat: Huoltaja tai muu laillinen edustaja valitsee alaikäisen puolesta palvelun tuottajan. 12vuotta täyttänyt saa itse valita palvelun tuottajan. Palvelutuottajien hyväksyminen: Maakunta asettaa yhteiset kriteerit sille kuka voi tuottaa valinnanvapauden alaisia palveluja. Kaikkien palvelutuottajien täytyy olla rekisteröityneitä toimijoita. Asiakkaiden vastaanottaminen: Palveluntuottajat eivät voi kieltäytyä vastaanottamasta uusia asiakkaita, jos heillä on mahdollisuus ottaa vastaan uusia asiakkaita. Asiakkaat on vastaanotettava ilmoittautumisjärjestyksessä. Sairausvakuutuskorvaukset: Valinnanvapauden ulkopuolisissa yksityisistä terveyspalveluista ei enää tulevaisuudessa makseta sairausvakuutuskorvauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi työnantajan kustantama työterveyshuolto ja muut yksityiset terveyspalvelut

11 1. Sotekeskuksen ja hammashoitolan valinta Voin valita haluamani sosiaali ja terveyskeskuksen (sotekeskuksen) kaikkialta Suomessa. Sitoudun valintaani vuodeksi. Sotekeskuksessa saan hoitajan ja lääkärin palveluja sekä sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa. Sotekeskus vastaa palveluni kokonaisuudesta ja ohjaa minua tarvittaessa muihin palveluihin. Sotekeskuksille valtakunnallisesti määritelty palveluvalikko laajenee vaiheittain ja sisältää laajentuessa esimerkiksi erikoislääkärien vastaanottoja ja lyhytaikaisia sosiaalipalveluja. Voin tehdä vastaavasti erillisen valinnan hammashoitolan osalta kaikkialla Suomessa ja sitoudun myös tähän valintaan vuodeksi. Minun tehtäväni on ilmoittaa maakunnalle kenet olen valinnut palveluntuottajakseni. Maakunta hyväksyy ne palveluntuottajat, jotka voivat toimia sotekeskuksina tai hammashoitoloina. Ne voivat olla maakunnan yhtiöitä, yksityisiä yrityksiä tai järjestöjä. Asiakasmaksun suuruus on minulle aina sama riippumatta siitä kuka nämä palvelut tuottaa. Palveluntuottaja ei voi periä minulta ylimääräisiä maksuja

12 3. Maakunnan palvelujen toimipiste ja hoito ja palvelutarpeen arvio Kaikkien kohdalla sotekeskuksen tai hammashoitolan tuottamat palvelut eivät riitä. Voi olla, että tarvitsen esimerkiksi sosiaalihuollon palveluita tai erikoissairaanhoidossa tapahtuvaa leikkausta. Näissä tapauksissa minut ohjataan maakunnan palvelupisteeseen hoito ja palvelutarpeen arviointia varten. Sen kautta saan asiakassuunnitelman, joka huomioi mitä palveluja tarvitsen ja kuinka ne rahoitetaan. Viranomaispäätösten lisäksi maakunnan palvelulaitoksen toimipisteet, kuten sairaala tai sosiaalitoimisto, tuottavat niitä palveluja, jotka eivät ole valinnanvapauden piirissä. Tällaisia ovat esimerkiksi vaativa erikoissairaanhoito. Voin valita maakunnan palvelulaitoksen toimipisteen kaikkialla Suomessa. Maakunta vastaa näiden palvelujen tuottamisesta joko itse, tai kilpailuttamalla palvelut niin sanottuina ostopalveluina

13 5. Toiveet ammattihenkilön osalta Voin esittää toiveita hoitavan ammattihenkilön osalta kaikissa kiireettömissä palveluissa. Aina kun se on toiminnan sallimissa rajoissa mahdollista, hoitopaikkani on pyrittävä toteuttamaan toiveeni. Lisäksi niiltä osin kun on toiminnan sallimissa rajoissa mahdollista, hoitopaikkani tulisi pyrkiä hoidon jatkuvuuteen niin, että minun ei tarvitsisi aina nähdä eri ammattihenkilöä saman asian puitteissa. Erityisesti niiden osalla, joilla on korkea tai laajempi hoidon tai palvelun tarve hoitosuhteiden jatkuvuus korostuu erittäin tärkeänä tekijänä. Itse hyväksyn sen, että toivomalleni ammattihenkilölle voi olla pidempi jonotusaika

14 Mitä asiakas voi valita? (siirtymäkausi) HAKEUTUA KIIREETTÖMÄÄN HOITOON ULKOMAILLE VALITA SOTEKESKUS JA SUUNHOIDON YKSIKKÖ KOKO MAASSA SAADA HOITOA VÄLIAIKAISELLA ASUINPAIKKA KUNNALLA TARVITTAESSA SAADA SOTEKESKUKSEN TAI SUUNHOIDON YKSIKÖN MYÖNTÄMÄ MAKSUSETELI 112 ASIAKKAALLA ON OIKEUS Kiireellistä hoitoa saat aina julkisessa terveydenhuollossa Suomessa ja ulkomailla. ESITTÄÄ TOIVEITA HOITAVASTA AMMATTIHENKILÖSTÄ OSALTA. TOIVE PYRITÄÄN TOTEUTTAMAAN TARVITTAESSA SAADA MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN MYÖNTÄMÄ ASIAKASSETELI TAI HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI VALITA MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN TOIMIPISTE

15 Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin Asiakas valitsee suoraan sotekeskuksen ja suunhoidon yksikön ja sitoutuu valintoihin vuodeksi. Sotekeskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut Jatkossa myös muita sosiaali ja terveyspalveluja Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta Maakunnan omat palvelut Muut valinnanvapauden piirissä olevat palvelut, joita sotekeskus ei tarjoa, kuten sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa maakunnan liikelaitoksen palveluista. Asiakasseteli Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama Henkilökohtainen budjetti Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

16 Vaiheittaiset valinnat eri elämätilanteissa Maakunnalla on kokonaisvastuu palveluista. Sotekeskuksella ja suunhoidon yksiköillä on vastaava vastuu suoran valinnan palvelujen toteutumisesta. 1. Sotekeskuksen ja suunhoidon yksikön valinta 2. Sotekeskuksen tai suunhoidon yksikön myöntämä maksuseteli 3. Maakunnan liikelaitoksen valinta 4. Maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän tuottajan ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa, raha seuraa asiakasta. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan maksusetelillä hankkimista muista palveluista ja niiden kustannuksista. Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa. Asiakas voi valita asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut kaikkialta Suomessa. Asiakas valitsee ja sitoutuu vuodeksi Hoito ja palvelutarpeen arviointi Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

17 Palvelutarve ja kustannukset asiakkaan eri tilanteissa Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen 100 % Satunnainen hoidon tai palvelun tarve n. 60 % väestöstä (arvio) Laajempi hoidon tai palvelun tarve Korkea hoidon tai palvelun tarve n. 30 % väestöstä (arvio) n. 10 % väestöstä (arvio) n. 80 % n. 20 % Palvelutarve ja yksikkökustannukset pienenevät Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

18 Erilaiset toimintamallit, erilaiset elämäntilanteet Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (koko väestö): Laajaalainen yhteistyö sidosryhmien välillä Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (n. 60% väestöstä): Palvelut sotekeskuksesta ja suunhoidon yksiköstä, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta Laajempi hoidon tai palvelun tarve (n. 30% väestöstä): Palvelut sotekeskuksesta, suunhoidon yksiköstä ja maakunnan liikelaitokselta asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti Maakunta voi päättää sotekeskukselle tai suunhoidon yksikölle kansallista palveluvalikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja Korkea hoidon tai palvelun tarve (n. 10% väestöstä): Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoitoja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Maakunnan liikelaitos vastaavaa tarpeen arvioinnista, laajaalaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sotekeskuksen tai hammashoitolan kanssa Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

19 Asiakasesimerkki/henkilökohtaisen budjetin käyttö Olen 67vuotias mies ja asun kotona, harvaan asutulla seudulla. Minun on vaikea liikkua ja minulla on yleistä heikotusta. Minulla on diagnosoitu korkea verenpaine. Saan vaimoltani apua, mutta hän vaikuttaa uupuneelta. Mitä minun tulisi tehdä? Vaihe 1: Hakeudun suoran valinnan palvelun tuottajalleni. Maakunnan palveluketju tai palvelukokonaisuuden määrittelyn perusteella saan lähetteen laajaalaiseen palvelutarpeen arvioon maakunnan palvelulaitokseen. Hoito ja palvelutarpeen arvioinnin perusteella laaditaan palvelulaitoksessa asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelman perusteella minulle myönnetään henkilökohtainen budjetti, jonka puitteissa pystyn valitsemaan minulle sopivia palveluita ja niiden tuottajia. Palvelulaitos auttaa minua henkilökohtaisen budjetin suunnittelussa ja käytössä.

20 Asiakasesimerkki/perheen palvelukokonaisuus Vaihe 1: Minulla on vaimo ja kaksi lasta. Olen ollut työttömänä vuoden verran ja välillä olen löytänyt satunnaisia töitä rakennusalalta. Huomaan, että alkoholin käyttöni on lisääntynyt. Vaimoni on äitiyslomalla ja meillä on heikko taloudellinen tilanne. Vanhin lapsistani on 4vuotias. Vaimoni on huomannut, että hän on hyvin vilkas ja hänellä on keskittymisvaikeuksia. Tämä on huomattu myös päiväkodissa ja sieltä on tullut viestiä, että tyttö ei noudata annettuja ohjeita ja hänen on vaikea istua paikallaan. Vaimoni jaksoi hyvin ensimmäisen lapsen vauvaajan, mutta nyt hän on alkanut tuntea väsymystä. Miten saisin apua perheelleni? Hakeudun suoran valinnan palvelujen tuottajalle, joka ohjaa minut maakunnan palvelulaitokseen. Voin myös hakeutua suoraan palvelulaitokseen. Maakunnan palvelulaitoksessa perheelleni tehdään laajaalainen hoito ja palvelutarpeen arviointi ja sen pohjalta asiakassuunnitelmat. Palvelulaitoksen nimeämä omatyöntekijä koordinoi yhteistyön varhaiskasvatuksen, järjestöjen ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Suoran valinnan palvelutuottaja tuottaa meille osan asiakassuunnitelman mukaisista terveydenhuollon palveluista.

21 Ammatillisten käytäntöjen muutos sotetavoitteiden saavuttamisessa Johtamisosaaminen Palveluliiketoiminnan periaatteiden hallinta Kustannusvaikuttavuus = resurssiniukkuuden ja resurssiviisauden sisäistäminen osaksi ammatillista toimintamallia Asiakastarpeen ymmärtäminen = uusi tasapaino yleis ja erikoisosaamisen yhdistelyssä, asiakkaan kohtaaminen kokonaisuutena Yhteistyön ja työnjaon taidot uudet yhteistyön muodot Toiminnan kehittäminen digitaalisten työvälineiden avulla kone ja tekoäly kumppaneina

22 Hyte & eriarvoisuuden torjuminen agendalle Kunnilla vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuten nytkin Maakunta toimii yhteistyössä kuntien kanssa ja tukee niitä (päätösten vaikutukset, tavoitteet, toimet ja vastuutahot, alueellinen hvkertomus) Sosiaalinen eriarvoisuus ilmenee viime kädessä terveyseroina kuitenkin vain 47 % kunnista seuraa asukkaidensa terveyseroja. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa 1,2 M, ehkäisevä työ siitä pienen murtoosan. Vain 16 %:ssa kuntien hyvinvointityöryhmistä ovat järjestöt mukana eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä, jossa kaikki ovat mukana: ihmiset, järjestöt, seurakunta, yritykset ja kunnan eri toimialat. 1% maakuntien rahoituksesta hytetyöstä

23 Muutostarina ja sen toimijat Muutosjohtaminen on viestintää, jonka tavoitteena on saada aikaan yhteinen muutostarina ja halu toimia sen etenemiseksi Maakunnan on tarjottava asukkaille sosiaalisen osallisuuden kokemus tämä on yhteiskunnan koheesion kannalta iso haaste. Hyväksyttävyys syntyy vuorovaikutuksessa se ei enää perustu auktoritettiin. Ihmisille on kyettävä antamaan vastauksia ja maakunnan pitää tukea myös heitä, jotka eivät sillä hetkellä jaksa uusi maakunta osallisuuden kehtona (Tuomas Pöysti) Rauhala 1998: tarvittaisiin arkielämän kokonaisyhteyksiä koskevaa tietoa, tietoa yksilöllisen toimintakykyisyyden paikallisista ehdoista