Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta

Transkriptio

1 Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta , Lisäykset ja kommentit suhteessa Lapin valmistelun tilanteeseen, diat 20, 22, 24, 26 ja 27 Sotejory Miia Palo

2 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

3 Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus, hammashoitola tai maakunnan liikelaitos voi myöntää asiakassetelin. Asiakassetelillä voi saada tietyn palvelun tai tiettyyn rahamäärään asti palveluita yksityiseltä palveluntuottajalta. Asiakas voi halutessaan saada asiakassetelin yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta tuottajalta, vaikka sotekeskus tai hammashoitola tuottaisi itse samoja palveluja. Myös maakunnan liikelaitoksen toimipiste voi myöntää asiakkaalle asiakassetelin yksittäisen palvelun tai asiakassuunnitelman toteuttamiseksi palveluissa, joissa maakunta on päättänyt ottaa asiakassetelin käyttöön. Asiakas voi valita rekisteröidyn palveluntuottajan, jonka jokin maakunta on hyväksynyt, kaikkialta Suomessa. Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta. Sotekeskus, hammashoitola tai maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista myös silloin kun käytössä on asiakasseteli. Maakunta päättää, missä palveluissa asiakasseteli otetaan käyttöön Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

4 Millaisia valintoja asiakas voi tehdä? Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

5 Asiakas saa tietoa palveluista Maakunta vastaa siitä, että asukkailla on saatavissa riittävä tieto valintojen tekemiseen. Maakunta ylläpitää verkkopalvelussa tietoa palvelujen tuottajista, saatavuudesta ja laadusta. Sotekeskus, hammashoitola, asiakassetelipalvelun tuottaja ja henkilökohtaisella budjetilla annettavien palvelujen tuottaja kertoo verkkopalvelussa palvelun tiedot, asiakasmäärät ja odotusajat. Tuottajien on kerrottava mm. tulot, verot, voitot, tappiot, johdon palkat ja yhteiskuntavastuun toteutus. Palvelujen tuottajia koskee julkisuuslaki Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

6 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

7 Valinnanvapaus maakunnan näkökulmasta Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali ja terveyspalveluista alueellaan. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunta vastaa siitä, että valinnanvapaus toteutuu. Maakunta päättää asiakassetelillä tarjottavista erityistason ja vaativista palveluista. Maakunta voi päättää ottaa henkilökohtaisen budjetin käyttöön laissa säädettyä laajemmin. Maakunta päättää palveluntuottajien korvausten yksityiskohdista. Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, vaan tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

8 Maakunta tuottajana Maakunnan on erotettava itse tuottamansa palvelut maakunnan liikelaitokseen ja yhtiöihin: Maakunnan liikelaitos voi tuottaa palveluja itse sekä kilpailuttaa ja ostaa palveluja asiakkailleen. Maakunnan liikelaitos tarjoaa maakunnan päättämät palvelut antamalla asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolloin asiakas voi valita itse palveluntuottajan. Maakunnan on yhtiöitettävä markkinoilla olevat palvelut (sotekeskukset ja hammashoitolat sekä asiakassetelipalvelut) Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

9 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tarjoaa ne palvelut, joita ei saa sotekeskuksesta tai hammashoitolasta (päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista). Asiakas voi valita toimipisteen koko maasta. Maakunnan liikelaitoksen toimipisteitä ovat esimerkiksi sairaalat ja sosiaaliasemat. Tarvittaessa maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee asiakkaan kanssa asiakassuunnitelman. Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

10 Sotekeskuksen ja suunhoidon yksikön tuottaja Tuottajien on: rekisteröidyttävä täytettävä palveluntuottajalain vaatimukset, maakunnan ehdot ja tehtävä sopimukset maakuntien kanssa ilmoitettava vaadittavat tiedot julkisessa verkossa ja otettava vastaan asiakkaat, jos listalla on tilaa vastattava asiakkaan palvelukokonaisuudesta ohjattava asiakas tarvittaessa palvelutarpeen arviointiin maakunnan liikelaitokseen Palvelujen tuottajat saavat korvauksen maakunnalta Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

11 Asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla palveluja tarjoava tuottaja Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina voivat olla kaikki toimijat, jotka ovat valvontaviranomaisen palveluntuottajarekisterissä. Asiakassetelipalvelun tuottajan on oltava lisäksi jonkin maakunnan hyväksymä. Tuottajien on ilmoitettava vaadittavat tiedot valtakunnallisessa verkkopalvelussa. Asiakassetelituottajat saavat maakunnalta saman korvauksen samasta palvelusta. Korvaukset voivat kuitenkin vaihdella eri maakunnissa Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

12 Pienet, keskisuuret ja mikroyritykset tuottajina PK ja mikroyrityksillä on hyvät edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina. Lisäksi sotekeskus voi täydentää omaa palvelutuotantoa ostamalla palveluja PK ja mikroyrityksiltä kilpailuttamalla tai suorahankintoina. Myös maakunnan liikelaitos voi hankkia palvelutuotantoa PK ja mikroyrityksiltä kilpailuttamalla ja suorahankintoina. PK ja mikroyrityksillä on jatkossakin mahdollisuus tuottaa tukipalveluja maakunnassa toimiville palveluntuottajille (esim. siivous, ruokahuolto). Pienet ja mikroyritykset voivat toimia sotekeskuksena yhteistyösopimusten tai yhteisen yrityksen kautta (esim. osuusukunta), keskisuuret itsenäisesti Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

13 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

14

15 Kustannukset valinnanvapausmallissa Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

16 Valinnanvapauslain lausuntopalautteen viisi keskeisintä tulosta 1. Muutokset toimeenpanoaikatauluun Valinnanvapauslaki astuu voimaan, suunhoidon yksikkö valittavissa ja asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti käytössä Maakunnilla on erilaiset valmiudet toimeenpanna valinnanvapaus. Osa maakunnista aloittaa puoli vuotta etuajassa, osa aloittaa puoli vuotta jäljessä. Hitaimmat voivat saada välttämättömistä syistä lisäajan. 2. Korvausjärjestelmä estää kermankuorinnan Tuottajien korvaukset ja kannusteet estävät kermankuorintaa asikasavalinnassa. Lisäksi kermankuorinnan kieltäminen lailla: Tuottajat eivät voi valikoida asiakkaitaan eikä tuottaja näe etukäteen tietojärjestelmästä kuka ilmoittautuu asiakaslistalle. 3. Hyvinvointi ja terveys perustana rahoituskriteereissä Rahoituksen kriteerejä muutetaan ihmisen hyvinvointi ja terveysriskiin perustuvaan malliin. Malliin myös tehokkaat kannustimet vaikuttavaan hoitoon ja palveluun sekä palveluintegraatioon. 4. Avoimuus yhtiöiden verotuksessa Yhteiskuntavastuuta ja verotustietojen avoimuutta koskeva terävöitetty säännös: tiedetään verotettava tulo, maksettu vero ja minne maksettu. 5. Työkaluja yhdenvertaisuudesta huolehtimiseen Maakunnille on luotu yhdenvertaisuutta ja palvelujen saatavuutta varmistavia työkaluja. Rahoitus tukee yhdenvertaisuutta. Täsmällisemmät säännökset ja vähemmän maakuntakohtaista vaihtelua palvelujen sisällössä. Kattavasti hyvän hallinnon varmistavat menettelyt.

17 Sotejory Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

18 Sotejory Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

19 Sotejory Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

20 Edellytykset, vaihtoehto 1, Valinnanvapauspilotti Arvio toteutettavuudesta Etenemivaihtoehto 1 Lapissa Valinnanvapauspilotit edellyttävät pilotin sisällön osalta osallistuvien kuntien palveluiden yhtiöittämistä ennen pilotin alkamista ja kaikkien kuntien ko. toiminnan yhtiöittämistä Yhtiöitetäänkö koko toiminta vai sotekeskusten sisällön mukainen toiminta? Sotekeskuksen sisällön mukainen yhtiöittäminen rikkoo nykyiset terveyskeskukset ja sosiaalitoimen yksiköt, koska esim. vuodeosastot, suurin osa sosiaalipalveluista ja työterveyshuolto jäävät ulkopuolelle. Jos yhtiöitetään koko nykyinen toiminta, voiko liikelaitos hankkia sotekeskuksen ulkopuolelle jäävät palvelut suoraan sotekeskuksilta, joille on siirtynyt tähän tarvittava tuotanto? Ennen yhtiöittämistä tulee olla selvillä miten ulkopuolelle jäävä kokonaisuus hoidetaan, miltä osin sitä yhtiöitetään? Tukipalveluiden järjestämisen (röntgen, laboratorio, välinehuolto ym.) tulee olla selvillä ennen yhtiöittämistä. Konsernirakenteen tavoitetila tulisi olla selvillä. Julkisomisteisen yhtiön omistajaohjaukseen liittyy tarkoituksenmukaisuusharkinta, johon väliaikaishallinnolla ei ole oikeuksia. Kuka omistaisi ja ohjaisi? Valinnanvapauspilotin tulisi kattaa 80% alueen väestöstä (tai jos yli puolet kuntien lukumäärästä) Toiminta olisi kuntien vastuulla, 80 % alueen väestöstä kattavien kuntien tulisi kyetä päättämään ja toimeenpanemaan yhtiöittäminen ja pilottiin osallistuminen 2017 aikana. Suurimpien kaupunkien väestö ei riitä tähän ja pienemmissä kunnissa törmätään yhtiöittämisvaatimukseen tilanteessa, jossa ei ole vielä liikelaitosta, joka vastaisi sotekeskuksen ulkopuolelle jäävistä palveluista Onko realistinen aikataulu? Kunnilla kova työ valmistautua liikkeenluovutukseen ja sen tietopyyntöihin. Valmistelun resursseja ei ole tiedossa. Yhteistä ymmärrystä tilanteesta ei ole vielä riittävästi. Sotejory Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

21 Sotejory Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

22 Edellytykset, vaihtoehto 2, Laaja sotekeskus Laajan sotekeskuksen palveluiden yhtiöittäminen 2019 alussa. Henkilöstö siirtyisi tältä osin suoraan yhtiöihin. Yhtiön/yhtiöiden tulisi olla kilpailukunnossa 7/2019 mennessä. Palveluntuottajaksi tulon ehdot ja korvaukset pitää määritellä mennessä. Samaan aikaan pitää määritellä palveluiden ehdot ja korvaukset suun terveydenhuoltoon ja asiakassetelillä tuotettaviin palveluihin, joissa ei ole siirtymäaikamahdollisuutta. Arvio toteutettavuudesta Yhtiöitetäänkö koko toiminta vai sotekeskusten sisällön mukainen toiminta? Sotekeskuksen sisällön mukainen yhtiöittäminen rikkoo nykyiset terveyskeskukset ja sosiaalitoimen yksiköt, koska suurin osa palveluista jäisi laajankin sotekeskuksen ulkopuolelle. Jos yhtiöitetään koko nykyinen toiminta, voiko liikelaitos hankkia sotekeskuksen ulkopuolelle jäävät palvelut suoraan sotekeskuksilta, joille on siirtynyt tähän tarvittava tuotanto? Ennen yhtiöittämistä tulee olla selvillä miten ulkopuolelle jäävä kokonaisuus hoidetaan, miltä osin sitä yhtiöitetään? Miten suunterveydenhuollon yksiköt, ovatko samaa yhtiötä? Tukipalveluiden järjestämisen (röntgen, laboratorio, välinehuolto ym.) tulee olla selvillä ennen yhtiöittämistä. Konsernirakenteen tavoitetila tulisi olla selvillä. Julkisomisteisen yhtiön omistajaohjaukseen liittyy tarkoituksenmukaisuusharkinta, johon väliaikaishallinnolla ei ole oikeuksia. Kuka omistaisi ja ohjaisi? Ns. harjoitteluaika yhtiönä jäisi lyhyeksi lyhyeksi ennen kilpailun avaamista. Toisaalta laajan yhtiön mallilla kilpailua syntyisi tod näk vähemmän. Valinnanvapauden toteutuminen asiakkaan näkökulmasta olisi pääasiassa asiakassetelin käytön, henkilökohtaisen budjetoinnin varassa. Sotekeskuksen alihankkijoina voidaan käyttää yksityisiä palveluntuottajia. Edellyttää maakunnalta hyvää resursointia, osaamista ja yhteistyötä muiden maakuntien kanssa Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

23 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

24 Edellytykset, vaihtoehto 3, Suppea sotekeskus ensin Suppean sotekeskuksen palveluiden yhtiöittäminen 2019 alussa. Henkilöstö siirtyisi tältä osin suoraan yhtiöihin. Yhtiön/yhtiöiden tulisi olla kilpailukunnossa 7/2019 mennessä. Arvio toteutettavuudesta, huomioita Palveluiden yhtiöittäminen sotekeskuksen sisällön mukaisesti rikkoo nykyiset terveyskeskukset ja sosiaalitoimen yksiköt, koska esim. vuodeosastot, suurin osa sosiaalipalveluista ja työterveyshuolto jäävät ulkopuolelle. Ennen yhtiöittämistä tulee olla selvillä miten ulkopuolelle jäävä kokonaisuus hoidetaan. Onko suurempi riski yhtiöittää koko nykyinen toiminta, entä jos liikelaitos hankkii vastuulleen jäävät peruspalvelut muualta? Miten suunterveydenhuollon yksiköt, ovatko samaa yhtiötä? Tukipalveluiden järjestämisen (röntgen, laboratorio, välinehuolto, ICT ym.) tulee olla selvillä ennen yhtiöittämistä. Konsernirakenteen tavoitetila tulisi olla selvillä. Osa henkilöstöstä siirtyisi liikelaitokselle. Ns. harjoitteluaika yhtiönä jäisi lyhyeksi lyhyeksi ennen kilpailun avaamista. Markkinoille tulon kynnys on matalampi kuin laajan sotekeskuksen mallissa ja kilpailua syntyisi tod näk enemmän. Sotekeskuksen alihankkijoina voidaan käyttää yksityisiä palveluntuottajia. HKB ja asiakasseteli. Suun terveydenhuolto. Palveluntuottajaksi tulon ehdot ja korvaukset pitää pystyä määrittelemään mennessä. Samaan aikaan pitää määritellä palveluiden ehdot ja korvaukset suun terveydenhuoltoon ja asiakassetelillä tuotettaviin palveluihin, joissa ei ole siirtymäaikamahdollisuutta. Edellyttää maakunnalta hyvää resursointia, osaamista ja yhteistyötä muiden maakuntien kanssa Siirtyminen laajan palvelun sotekeskuksiin Antaa markkinoille tuleville yrityksille aikaa luoda tarvittava tuotanto ja mennessä yhteistyö kyetäkseen toteuttamaan laajan sotekeskuksen vaateet Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

25 Sotejory Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

26 Edellytykset, vaihtoehto 4, siirtymäaika Arvio toteutettavuudesta Sotekeskuksen palveluiden yhtiöittäminen viimeistään 2020 aikana ja kilpailun avaaminen Yhtiön/yhtiöiden tulisi olla kilpailukunnossa 2021 mennessä. Henkilöstö siirtyisi ensin liikelaitokselle ja siitä yhtiöön. Tai jos yhtiöt perustetaan mennessä, suoraan yhtiöön. Joka tapauksessa pitää yhtiöittää suun terveydenhuolto ja asiakassetelipalveluntuotanto ja toteuttaa valinnanvapaus niiden kautta Kaksi vuotta aikaa päättää ja muokata tarkoituksenmukainen konsernirakenne. Ns. harjoitteluaikaa yhtiönä jäisi kaksi vuotta, jos yhtiöt perustettaisiin ja sotekeskuksen valinnanvapaus toteutettaisiin Valinnanvapauden toteutuminen asiakkaan näkökulmasta olisi asiakassetelin käytön, henkilökohtaisen budjetoinnin varassa. Sotekeskuksen alihankkijoina voidaan käyttää yksityisiä palveluntuottajia. Ehdot palveluntuottajaksi tulolle ja korvaukset pitää määritellä Ehditään saada kokemuksia suun terveydenhuollon yhtiöistä ja asiakassetelistä sekä muista maakunnista ennen kilpailun avaamista. 15% sotekeskuspalveluista pitää olla asiakassetelin piirissä Mitä tarkoittaa? Mitkä palvelut? Onko toteuduttava 15% asiakassetelillä vai tarjottava 15%:ssa? Peruspalveluihin jäykkä ja byrokraattinen systeemi. Sotejory Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

27 Maakunta tuottajana Maakunnan on erotettava itse tuottamansa palvelut maakunnan liikelaitokseen ja yhtiöihin: Maakunnan liikelaitos voi tuottaa palveluja itse sekä kilpailuttaa ja ostaa palveluja asiakkailleen. Maakunnan liikelaitos tarjoaa maakunnan päättämät palvelut antamalla asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolloin asiakas voi valita itse palveluntuottajan. Maakunnan on yhtiöitettävä markkinoilla olevat palvelut (sotekeskukset ja hammashoitolat sekä asiakassetelipalvelut). Tarkoittaako tämä koko kotihoidon ja palveluasumisen yhtiöittämistä, jos niissä käytetään asiakasseteliä? Voiko sotekeskusyhtiö tuottaa asiakassetelipalveluita ja perinteistä alihankintaa liikelaitokselle? Ilmeisesti on samalla viivalla kuin muutkin tuottajat, ei sidosyksikkö? Mitä yhtiö voi hankkia alihankintana liikelaitokselta? Erityisosaamista, tukipalveluita? Sotejory Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi