Sosiaalihuolto sote-uudistuksessa

Transkriptio

1 Sosiaalihuolto soteuudistuksessa Etunimi Sukunimi

2 Mitä on sosiaalihuolto? Sosiaalihuolto on osa sosiaaliturvajärjestelmää. Siihen kuuluvat: koko väestön yleiset sosiaalipalvelut eräiden väestöryhmien erityispalvelut sosiaalihuollon taloudellinen tuki ja toimeentuloturva. Sosiaalihuollon tavoitteena on edistää yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta. Tätä tehtäväänsä sosiaalihuolto hoitaa tiiviissä yhteistyössä eri sektoreiden ja toimijoiden kanssa

3 Sosiaalihuollon tehtäviä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista ja torjua syrjäytymistä turvata lapsille turvallinen kasvuympäristö ja tukea vanhemmuutta vahvistaa sosiaalista toimintakykyä ja osallistumismahdollisuuksia tukea pääsyä koulutukseen ja työhön ja niissä selviytymistä parantaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta edistää iäkkäiden toimintakykyä ja itsenäistä elämää Etunimi Sukunimi

4 Kokonaisvaltainen työote johtaa tuloksiin Muutokseen johtavat interventiot onnistuvat vain, kun lähtökohtana on ihmisen elämäntilanne kokonaisuutena ja hänen toimintakykynsä ja mahdollisuuksiensa aito parantaminen Etunimi Sukunimi

5 Syrjäytymisen ja terveysongelmien välillä on selvä yhteys Esimerkiksi kroonisesti syrjäytyneistä nuorista jopa 60 % käyttää mielenterveyslääkkeitä. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista lähes 60 % asui ennen sijoitusta perheessä, jossa vanhemmalla oli ollut mielenterveysongelmia ja näistä joka kolmannessa ongelmia oli paljon. (THL HuosTa ) Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä Nuoret luukulla tutkimuksessa (2015): Elämän kolhimat : tarve palvelujen kynnysten madaltamiselle ja pitkäjänteiselle ja sujuvalle yhteensovittamiselle Puolivalmiit : tarve motivoiville, kuntouttaville, joustaville palveluille ja tuelle Taantuman uhrit : tarve oikeisiin töihin! Etunimi Sukunimi

6 Etunimi Sukunimi

7 Asiakkaan näkökulma Etunimi Sukunimi

8 Erilaiset toimintamallit eri elämäntilanteissa VÄESTÖN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN (koko väestö): Maakunnan toimijoiden laajaalainen yhteistyö Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Digitaaliset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava neuvonta ja ohjaus SATUNNAINEN HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 60% väestöstä): Palvelut sotekeskuksesta ja hammashoitolasta, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö Digitaaliset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa palvelujen yhteensovittamisen tarvetta LAAJEMPI HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 30% väestöstä): KORKEA HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 10% väestöstä): Palvelut sotekeskuksesta, hammashoitolasta ja maakunnan liikelaitoksesta asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti Maakunta voi halutessaan tarjota asukkailleen laajempia valinnanvapauden palveluita kuin laki edellyttää Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoito ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Maakunnan liikelaitos vastaa palvelutarpeen arvioinnista, laajaalaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sotekeskuksen tai hammashoitolan kanssa.tolan kanssa Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

9 Mistä saan jatkossa sosiaalipalveluja? Sote keskuksesta saan: tietoa sosiaalipalveluista, neuvontaa ja ohjausta pulmatilanteessani tilapäisesti tai lyhytaikaisesti tarvitsemiani sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja, kuten kotipalvelua. toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia kotikäyntejä samasta paikasta sosiaali ja terveydenhuollon palveluja tietoa kunnan ja muiden alueen toimijoiden hyvinvointia edistävistä toiminnoista. Maakunnan liikelaitoksesta saan: laajemman palvelutarpeen arvioinnin, asiakassuunnitelman ja pitkäaikaisesti tarvitsemaani tukea ja sosiaalipalveluja, kuten sosiaalityötä ja asumispalveluja. vapauden valita, otanko palvelut vastaan liikelaitokselta vai valitsenko asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin ja niiden mukaiset palveluntuottajat. apua ja tukea valintojen tekemiseen Etunimi Sukunimi

10 Mitä sosiaalihuollon palveluja asiakas voi valita? SOTEKESKUS, MAKSUSETELI sosiaali ja terveydenhuollon ammattihenkilö samassa paikassa sosiaalipalvelujen ohjaus ja neuvonta tilapäisiä ja lyhytaikaisia sosiaalipalveluja yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta voi saada maksusetelin MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN OMAT PALVELUT päivystys ja suurin osa sosiaalipalveluja ja erikoissairaanhoitoa asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta asiakas voi valita palveluja antavan ammattihenkilön toiminnan mahdollistamassa määrin ASIAKASSETELI maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen. asiakasseteli on myönnettävä palveluissa, joissa maakunta on ottanut sen käyttöön asiakas voi valita haluamansa rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI tarkoitettu ensisijassa iäkkäille ja vammaisille henkilöille, jolla on pitkäaikaista, jatkuvaa ja laajaalaista palvelujen tarvetta asiakas voi suunnitella ja vaikuttaa palvelujen ja tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajat kolmannen sektorin tai yksityisen yrityksen joukosta Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

11 Sotekeskus ohjaa tai olen itse yhteydessä maakunnan liikelaitokseen Jos tarvitsen pitkäaikaisia tai monenlaisia sosiaalipalveluja, minut ohjataan maakunnan liikelaitokseen palvelutarpeen arvioon. Minulle tehdään tarvittaessa asiakassuunnitelma. Minun lisäkseni sen tekemiseen kutsutaan tarvittaessa omaiseni sekä muita toimijoita, esim. terveydenhuollon ammattilaisia. Palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman perusteella minulle myönnetään tarvittavat palvelut. Saan niistä oikaisuvaatimuskelpoisen hallintopäätöksen. Voin mahdollisuuksien mukaan toivoa tiettyä työntekijää

12 Asiakasseteli Maakunta päättää missä palveluissa asiakasseteliä käytetään. Asiakkaana voin halutessani saada asiakassetelin maakunnan päättämiin, asiakassuunnitelmaani perustuviin palveluihin voin itse valita haluamani palveluntuottajan tai paikan, mistä haluan palveluni saada maksan itse vain laissa määritellyn asiakasmaksun Asiakassetelien käyttöä on tarkoitus lisätä palvelutuotannossa. Tämä tuo lisää valinnanvapautta ja vaihtoehtoja sosiaalihuollon asiakkaalle Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

13 Henkilökohtainen budjetti On tarkoitettu henkilön palvelukokonaisuuden yksilölliseen järjestämiseen. Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhusja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista, jatkuvaa ja laajaalaista tuen ja avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan oman palvelukokonaisuutensa. Lisää asiakkaan valinnanvapautta. Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluja kolmannen sektorin ja yksityisten yritysten tuottamista palveluista. Asiakkaana voit asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa itse päättää, mistä hankit palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri sinua parhaiten. Näin saat yksilölliseen tilanteeseesi sopivia palveluja. saat tarvittaessa apua ja tukea henkilökohtaisen budjetin suunnitteluun ja valinnanvapauden käyttämiseen Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

14 Sosiaalihuollon ammattilaisen näkökulma Etunimi Sukunimi

15 Valinnanvapauden tavoitetila Tavoitteena on luoda jatkuvasti kehittyvä järjestelmä, jossa palvelujen ja niissä käytettävien menetelmien ja teknologian kehityksen myötä palveluita voitaisiin siirtää jatkuvasti enenevässä määrin sotekeskuksiin ja siten huolehtia perustason vahvistumisesta Etunimi Sukunimi

16 Maakunnalliset sosiaalipalvelut voidaan organisoida uudella tavalla Osa sosiaalipalveluista on lähipalveluja, jotka tuotetaan asiakkaan kotiin, liikkuvana palveluna tai lähellä olevaan toimipisteeseen. Erityistä osaamista vaativat palvelut voivat olla keskitettyjä tai koottuina tietyille paikkakunnille. esimerkiksi erityisosaamista edellyttävät tai harvoin tarvittavat vammaispalvelut tai lastensuojelun palvelut Tällöinkin palvelut tulisi tuottaa asiakkaan omaan elinympäristöön. Työtehtävät voivat vaihtua muutoksessa Etunimi Sukunimi

17 Palveluohjauksen merkitys korostuu Sosiaalityöllä on koordinoiva rooli tuen ja palvelujen yhteensovittajana siten, että asiakas saa tarpeitaan vastaavan palvelukokonaisuuden. Monituottajamallissa sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta tehdään laajaalaisena verkostotyönä. Tarvitaan keskitettyä palveluohjausta ja asiakaspalvelua, jotta kokonaisuus säilyy ja tieto kulkee mukana Etunimi Sukunimi

18 Miten sosiaalihuolto hyötyy soteuudistuksesta? Se saa isommat hartiat työn vahvistamiselle ja kehittämiselle, kun maakunta johtaa palveluja kokonaisuutena. Tämä luo uusia mahdollisuuksia jakaa ja kehittää osaamista ja erikoistumista. Maakunta saa järjestämisvastuulleen myös työllisyys ja kasvupalvelut. Tämä mahdollistaa uudenlaisten toimintamallien kehittämisen esim. aikuissosiaalityössä. Tarkoituksena on, että sosiaalihuollon ammattilaiset löytyvät jatkossa kaikissa sotekeskuksista. Keskeistä on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuen tarpeessa olevat henkilöt. Uudet lähipalvelut sosiaalihuollossa. Digitalisaatio tuo uudenlaisia mahdollisuuksia tavoittaa syrjäytyneitä ja syrjäseudulla asuvia Etunimi Sukunimi

19 Sosiaalihuolto tarvitsee kehittyäkseen uudistumista ja uudenlaista osaamista. Uudet rakenteet ja muuttuva yhteiskunta edellyttää uudenlaista tekemistä myös sosiaalihuollolta. Kentän osaajat tarvitaan mukaan valmisteluun. Tarvitaan ammattilaisten yhteistä osallistumista ja ideointia asiakkaan asemaa ja integraatiota parantavista toimintamalleista. Uudenlaisia työmalleja ja yhdessä tekemistä Uutta asennetta. Vanhan työn katsomista uusin silmin Etunimi Sukunimi

20

21 Rakenteellinen sosiaalityö 21

22 Mitä on rakenteellinen sosiaalityö? Sosiaalityön asiantuntemuksen tuomista politiikan ja päätöksenteon avuksi. Ratkaisukeskeistä yhteiskunnallista sosiaalityötä sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti. Tiedon tuottamista asiakkaiden tarpeista sekä palvelujen ja tukitoimien kyvystä vastata niihin (vaikuttavuus) Tavoitteellisten toimien määrittelyä ja tekemistä ongelmien korjaamiseksi ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi. 22

23 Miksi rakenteellista sosiaalityötä tarvitaan? Syrjäytyminen ja muut hankalat ongelmat liittyvät usein koko yhteiskunnan toimintaan ja rakenteisiin. Nämä ongelmat eivät ole ratkaistavissa yksittäisillä toimenpiteillä tai pelkästään sosiaali ja terveyspalveluissa. Palvelujärjestelmä osaa ratkaista kesyjä, yksinkertaisia ja selvärajaisia ongelmia. Kun monet ongelmat kietoutuvat yhteen, palvelujärjestelmä on usein tehoton ja avuton. Rakenteellinen sosiaalityö ja siihen sisältyvä sosiaalinen raportointi tuottavat todellisuuskuvaa ihmisten ja rakenteiden kohtaamisesta. Ne pyrkivät selkiyttämään ongelmia ja niiden vaatimia ratkaisumalleja Etunimi Sukunimi

24 Sosiaalinen raportointi pähkinänkuoressa: esimerkkinä Helsinki Järjestelmällinen tiedonkeruu asiakastyötä tekeviltä työntekijöiltä Pohjautuu asiakastyön dokumentointiin (esim. palvelutarpeen arvio) ja työntekijöiden asiantuntijuuteen Laadullista tietoa muokataan ja täydennetään tilasto ja tutkimustiedolla siten, että se on helposti hyödynnettävissä Yhteistyössä Tietokeskuksen kanssa, julkaisukanavana kaupungin internetsivu Sosiaalisen raportoinnin avulla tuotettua tietoa hyödynnetään päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä sekä virasto että kaupunkitasolla Tieto poliittisten päättäjien käyttöön ja osaksi kaupungin strategian suunnittelua

25 Esimerkkejä sosiaalisen raportoinnin teemoista

26 Miten kunnat ja maakunnat voivat parantaa asukkaiden osallisuutta? Asukkaille on tarjottava matalan kynnyksen tiloja ja toimintoja, jotka mahdollistavat yhteisen tekemisen ja sosiaalisten suhteiden luomisen. Edistämällä erityisesti vaikeassa asemassa olevien ihmisten toimintamahdollisuuksia ja toimintakykyä kaikissa palveluissa ja toiminnoissa. Järjestämällä kaikille lapsille mahdollisuudet harrastukseen ja sen mukanaan tuomiin sosiaalisiin suhteisiin. Vahvistamalla asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja päätöksentekoon Etunimi Sukunimi

27 27 Miten sotepalveluissa voidaan parantaa asiakkaiden osallisuutta? Asiakkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tulisi vahvistaa palvelujen suunnittelussa ohjaamalla vertaistukitoimintaan lisäämällä sosiaalista kuntoutusta ja ohjattua, monialaista ryhmätoimintaa Järjestöyhteistyön hyödyntäminen tukihenkilöt ja vapaaehtoistyö Etsivän työn muotoja pitäisi lisätä ja palveluiden reunamilla tai ulkopuolella olevat asiakkaat tunnistaa Yksinäisyys pitäisi tunnistaa ja ottaa puheeksi

28 Päivystysuudistuksen kautta kohti maakunnallisia sote rakenteita Etunimi Sukunimi

29 Sosiaalipalvelut sairaaloissa Sosiaalipäivystystä saa vuoden 2018 alusta myös 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikön yhteydestä: 5 yliopistollista sairaalaa 7 muuta laajan päivystyksen sairaalaa Lisäksi nykyisistä keskussairaaloista (Savonlinna, Hämeenlinna, Kotka, Vaasa, Mikkeli, Kokkola, Kajaani ja Kemi) Kiireellisiä sosiaalipalveluja saa myös sosiaaliasemilta ja muista alueellisista sosiaalipäivystyksistä

30 Kärkihankkeissa kehitetään palveluja uuteen toimintaympäristöön Etunimi Sukunimi

31 Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet Budjetit vahvistetaan vuosittain

32 Lapsi ja perhepalvelujen muutosohjelma Etunimi Sukunimi

33 Lapsiperheiden palvelut integroidaan kaikilla tasoilla Vaativimmat erikoissairaanhoidon palvelut Lastensuojelun vaativat erityispalvelut Vaativat päihdehuollon erityispalvelut Vaativat maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden palvelut Asiakaslähtöinen yhteistyö, sujuva tiedonkulku, yhteensopivat järjestelmät Päihdehuollon erityispalvelut Kolmannen sektorin erityispalvelut Vammaispalvelut Erikoissairaanhoito Perhekeskuksen palveluverkosto Lapsiperheiden sosiaali ja terveyspalvelut Kunnan varhaiskasvatus ml avoin varhaiskasvatus Järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja toiminta Lastensuojelu Etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta Varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset Koulu ja opiskeluterveydenhuolto Psykologit ja kuraattorit Yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnista huolehtiminen Vaativat perheoikeudelliset palvelut Rikosseuraamusten piiriin joutuneiden erityispalvelut Vaativat vammaispalvelut

34 Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 34

35 Iäkkäiden palvelukokonaisuus ja omais ja perhehoitoa tukevat palvelut maakunnassa Neuvontapalvelut Palveluohjaaja Palvelutarpeen arviointi Asiakassuunnitelma Keskitetty alueellinen palveluohjaus yhden luukun periaate Alueellinen omais ja perhehoidon keskus Erilaisten palveluntuottajien valikoima Asiakassegmentointi, tukien ja palvelujen myöntäminen Lähipalvelut lähellä asiakasta ja omaishoitajaa Asuminen Kotihoito ja kotikuntoutus Omaishoitajan tuki Järjestöjen toiminta ja palvelut Seurakunnat Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

36 Keskitetty alueellinen asiakas ja palveluohjaus KAAPO Järjestöt, vapaaehtoistyö, asuminen, kulttuuri, liikenne etc. tietoa Muisti ja monisairaat, useita tukia ja palveluja käyttävät iäkkäät

37 Osatyökykyisille tie työelämään 37

38 Osatyökykyisille tie työelämään OTEkärkihankeen tavoitteena on, että osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Kärkihankkeessa tehostetaan palvelujärjestelmän toimintaa toteutetaan kaikissa maakunnissa työkykykoordinaattorikoulutus aluellisissa kokeiluissa rakennetaan maakunnalliset toimintamallit osatyökykyisten henkilöiden hoitoon ja kuntoutukseen pääsyyn sekä työllistymiseen ja osallisuuteen lisätään vammaisten yrittäjyyttä madalletaan osatyökykyisten rekrytointikynnystä sekä parannetaan työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamista.

39 alueuudistus.fi twitter: STM_Uutiset Etunimi Sukunimi