Kasvatus- ja opetuslautakunta

Transkriptio

1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Sivistystoimen painopisteinä ovat olleet laadukkaat, uudistuvat ja monipuoliset palvelut, tasapainoinen talous, toimiva palveluverkko, ajanmukaiset tilat ja välineet sekä osaava, hyvinvoiva, innovatiivinen ja motivoitunut henkilöstö. Laadukkaat, uudistuvat ja monipuoliset palvelut Varhaiskasvatuksessa asiakaspalauteprosessi on laadittu ja henkilöstöä on koulutettu sen totuttamiseen. Prosessissa kiinnitetään erityistä huomiota palautteeseen vastaamiseen, ja varsinkin tästä osiosta on saatu asiakkailta hyvää palautetta. Uuden kaupungin esiopetussuunnitelman valmistuminen on edennyt hyvin yhteistyössä koulujen kanssa. Rinnan suunnitelman laatimisen kanssa on henkilöstöä koulutettu uuden suunnitelman toteuttamiseen. Varhaiskasvatuksen jokaiselta alueelta on edustus koulujen kanssa yhteisessä kestävän kehityksen työryhmässä. Ryhmä tuo kestävän kehityksen periaatteita toiminnalliselle tasolle. Uusien kohteiden rakennussuunnittelussa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaate mahdollisuuksien mukaan. Työttömyyden lisääntyminen ja epävakaa taloustilanne näkyi päivähoidossa: perheet lyhensivät lasten päivähoitoaikoja mahdollisuuksien mukaan hoitomaksujen pienentämiseksi. Päivähoitomaksutuloja kertyi arvioitua vähemmän. Yksityisen hoidon palvelusetelin käyttö lisääntyi vuoden aikana, koska setelijärjestelmään siirtyi asiakkaita varsinkin yksityisen hoidon tuen piiristä. Sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä otettiin käyttöön. Vuorohoitoon on rakenteilla ohjelma, jolla vanhemmat varaavat lasten hoitoajat. Samalla koostuu myös yksikön päivittäinen hoitoaikasuunnittelu henkilöstön työvuorojen laatimista varten. Koulun ja koululaisten iltapäivätoiminnan sähköistä ilmoittautumisprosessia on kehitetty hyödyntäen oppilashallinnon järjestelmää. Perusopetukseen ja lukiokoulutukseen käytettävää tunti- ja kurssimäärää vähennettiin yhteensä noin eurolla (195 tuntia ja 38 kurssia). Vähennystä kuitenkin tasapainotti opetusryhmien pienentämiseen saatu valtionavustus. Ryhmäkoon pienentämisrahalla on pienennetty luokkien ja ryhmien ryhmäkokoja, palkattu resurssiopettajia samanaikaisopetukseen ja lisätty jakotuntien käyttöä. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmatyötä on tehty eri työryhmissä. Prosesseja on edelleen kehitetty kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelujen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Sähköisen ylioppilastutkinnon käyttöönottoa syksystä 2016 vaiheittain on valmisteltu ja testattu. Lukioiden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille on hankittu toisena vuotena peräkkäin kannettavat tietokoneet yhteistyössä ulkopuolisen lahjoittajan kanssa. Verkkopedagogiikkaa kehitettiin edelleen. Perusopetuksessa digiagendaa toteutettiin varustamalla kouluja tieto- ja viestintäteknologialla irtaimen omaisuuden investointeihin varatulla määrärahalla. Valtionavustuksella on järjestetty kerhotoimintaa, koulujen välituntiliikuntaa ja osallistuttu kansainvälistymishankkeisiin sekä tehty yhteistyötä Kisakallion ja WAU ry:n sekä liikuntakeskuksen kanssa. Ns. koulutuksen tasa-arvorahalla on palkattu psykiatrinen sairaanhoitaja ja erityisnuorisotyöntekijä Ristin ja Järnefeltin kouluille ja erityisnuorisotyöntekijä Anttilan, Oinolan ja Nummi-Pusulan kouluille. Lisäksi on järjestetty ratkaisukeskeistä koulutusta. Perus- ja lukio-opetuksessa on keskitytty opetussuunnitelmatyöhön. Työtä on tehty hyvin laajalla rintamalla osallistaen koko henkilöstö. Työryhmiä on ollut lukuisia. Opetussuunnitelma-

2 työn ohella on kehitetty erityisopetuksen järjestämistä, tukijakso- ja etappiluokkatominta käynnistetään tulevana vuotena. Nuorten kesätyöllistämisen käytäntöjä kehitettiin järjestämällä Karjalohjan -mallin mukaista Kesäduuni toimintaa Karjalohjan lisäksi myös keskustan, Pusulan ja Nummen alueella. Kolmelle kahden viikon mittaiselle Kesäduunileirille osallistui yhteensä 22 nuorta. Nuorille opetettiin leirien aikana työelämätaitoja, ohjattua työharjoittelua, arjen taitoja ja vastuunottamista. Nuorten tuki- ja neuvontakeskus Linkki osallistui Osuuspankin mahdollistamaan kesätyökampanjaan, jossa nuorille tarjottiin kesätyömahdollisuuksia yrityksistä. Perinteisistä kesätyömuodoista kesäseteli oli myös käytössä. Kesäseteleitä haki yhteensä 221 nuorta ja kaikki kesäsetelit (yhteensä 35 kpl) käytettiin. Myös koulutustakuujärjestelmä onnistui 100 %:sti; kaikki koulutuksen ulkopuolelle jääneet 20 nuorta saatiin jatko-ohjattua opintoihin. Nuorisotyöpajan opinnollistamisen kehittämistyötä jatkettiin yhteistyössä Luksian ja Kanneljärven opiston kanssa. Nuorisotyöpajalla opinnollistettiin liiketalouden opiskelijoita erilaisiin asiakaspalvelutehtäviin. Koko opinnollistamisprosessin kehittämistyö monipuolistui ja kehittämistä jatketaan edelleen. Kehittämistyö nuorisokeskuksen perustamiseksi Lohjalle edistyi. Nuorisokeskus päätettiin perustaa Harjulaan, jonne tulee sijoittumaan iso osa nuorten erityispalveluista. Sosiaalisen median hyödyntämistä nuorisotyön välineenä kehitettiin yhteistyössä valtakunnallisen Verkkonuorisotyön kehittämiskeskuksen kanssa. Nuorisotyön rooli koulussa vahvistui edelleen. Jokaisella yläasteella toteutetaan joko koululaisten aamukahvilatoimintaa tai ns. Breikki-välituntitoimintaa. Toiminnan toteuttamiseen osallistuvat sekä erityisnuorisotyöntekijät että nuoriso-ohjaajat. Etsivän nuorisotyön ja nuorisotyöpajatoiminnan toimintamahdollisuuksien parantamiseen saatiin avustusta Aluehallintovirastolta yhteensä euroa, joilla saatiin palkattua 7 hanketyöntekijää. Myös lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen ja pienryhmätoiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen saatiin avustuksia yhteensä euroa. Tasapainoinen talous Varhaiskasvatuksessa Mäntynummen koko varhaiskasvatusalue on pilotoinut tuottavuushankkeena resurssijohtamisen mallia. Mukana on ollut kuusi päiväkotia sekä alueen perhepäivähoito. Yleissivistävään opetukseen myönnettiin euron lisämääräraha, koska yleissivistävän opetuksen eläkekulut oli virheellisesti budjetoitu: VaEL-maksuista on vähennetty työntekijän osuus, jota ei kuulu vähentää. Kasvatuksen ja opetuksen tukipalveluihin myönnettiin euron lisämäärä valtion erityisopetuksen kehittämiseen ja avustajapalveluiden järjestämiseen myöntämän avustuksen omavastuuosuuteen omavastuuosuudeksi neljän esikouluavustajan palkkaamiseen. Toimiva palveluverkko, ajanmukaiset tilat ja välineet Palveluverkkotyö valmistui loppuvuodesta. Kouluverkon osalta päätettiin, että Maksjoen koulun toiminta lakkaa ja oppilaat siirretään Rauhalan kouluun, josta 5-6 luokkien toiminta siirretään Järnefeltin kouluun alkaen. Virkby skolan toiminta siirretään Källhagens skolan yhteyteen lukien. Esiopetuksen osalta päätettiin, että esiopetusryhmien siirrot koulujen yhteyteen toteutetaan, kun siirron mahdollistavat ratkaisut kouluverkon osalta ovat toteutuneet. Tarkat toteutuksen ajankohdat määräytyvät sen mukaan, miten kaupunki osoittaa investointeihin ja korjauksiin suunnitelman edellyttämiä määrärahoja. Edellytyksenä siirroille

3 on, että vastaanottavan koulun tilojen riittävyys varmistetaan, kunto on hyvä (kuntoluokka noin 75%) ja ilmanvaihtokapasiteetti on riittävä. Päiväkotiverkon osalta päätettiin, että Antin Auringon vuorohoitoa tarjoava ryhmäperhepäiväkoti lakkaa ja toiminta siirretään päiväkotiryhmäksi Moision vuoropäiväkotiin ja Maksjoentien päiväkoti lakkautetaan Lukioverkkoselvityksen päätöksenä Lohjan lukion aikuislinja ja Lohjan yhteislyseon lukio säilyvät omina hallinnollisina yksikköinään. Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen osalta käynnistetään neuvottelut Länsi-Uudenmaan kuntien kanssa lukiokoulutuksen järjestämisestä seudullisesti sekä lakkautetaan Nummi-Pusulan lukio vaiheittain alkaen. Nuorisotoimen verkon osalta päätettiin, että tulevaisuuden nuorisotilat sijaitsevat monitoimijatalomaisissa ratkaisuissa, jolloin nuorisopalvelut sijaitsevat samassa kiinteistössä koulun, päivähoidon ja muun palvelutuottamisen kanssa. Vuonna 2015 Nummella aloitti 2-ryhmäinen uusi Oinolan päiväkoti Sammatista siirretyissä tilaelementeissä. Saukkolan päiväkodin esiopetusryhmä päivähoitoineen siirtyi Oinolaan. Tällä toimenpiteellä Saukkolan päiväkotiin saatiin päivähoidolle tilaa yhdelle uudelle päiväkotiryhmälle. Saukkolassa tehtiin pieniä muutostöitä, jotta päiväkotiin voitiin sijoittaa myös alle 3- vuotiaita lapsia. Sekä Pusulan että Saukkolan päiväkodeista lakkautettiin perhepäivähoidon varahoitoryhmät, ja tarvittava varahoito hoidetaan päiväkodeissa. Pusulan päiväkodin ilmanvaihdon lisäämisen myötä päiväkodissa voitiin ottaa käyttöön uusi ryhmätila. Päiväkoti Omppu on siirtynyt kokonaisuudessaan pienryhmätoimintaan. Karjalohjalla entisen kunnantalon yläkerrassa toiminut esiopetus päivähoitoineen muutti syksyllä Karjalohjan koululle. Neitsytlinnan koulun toiminta siirrettiin Ojamon koulun yhteyteen ja Hyrsylän koulun toiminta siirrettiin Oinolan koulun yhteyteen lukien. Neitsytlinnan ja Hyrsylän koulut päätettiin lakkauttaa. Anttilan ja Tytyrin koulujen väistöjen suunnittelu aloitettiin. Roution koulu purettiin ja siirryttiin väistötiloihin jo lakkautetulle Hiiden koululle. Monitoimijatalo-hankkeet etenivät Mäntynummen yhtenäiskoulussa, Nummi-Pusulassa, Ojaniitussa ja Routiolla.. Henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta huolehdittiin, mm. toteuttamalla koulujen peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet investointisuunnitelman mukaisesti. Nummi-Pusulan koulun ja lukion peruskorjauksen ja uudisrakentamisen hankesuunnittelutyö etenee, samoin kuin Routionmäen toteutussuunnittelu. Ojaniitun monitoimijatalo valmistuu helmikuussa Sisäilmatyöryhmä koordinoi koulujen sisäilmasta johtuvia korjaustarpeita. Teknisen työn tilat on kartoitettu ja korjaustyötä tehdään määrärahojen puitteissa. Vuonna 2015 korjattiin kiireellisimpiä ylä- ja alakoulujen teknisen työn laitepuutteita. Roution nuorisotalo Mesta oli Routionmäen rakentamisen vuoksi poissa käytöstä syksyn Toiminta väistötiloissa (Kokkokallio) käynnistyi joulukuussa Osaava, hyvinvoiva, innovatiivinen ja motivoitunut henkilöstö Hallintopalveluiden tiimikoulutus toteutettiin ja tiimityö on saatu toimivaksi osaksi hallintopalvelujen työtä. Resurssien käytössä on saatu hyviä tuloksia suunnittelemalla olemassa olevan resurssin käyttö yhdessä. Yhteisöllinen johtajuus on kehittynyt samalla. Yhteistyön ja prosessien tarkastelun pohjaksi on tehty kysely henkilöstölle varhaiskasvatuksessa, eritysvarhaiskasvatuksessa sekä esiopetuksessa. Kyselyllä on kartoitettu koettua erityisvarhaiskasvatuksen toimintatapojen vaikuttavuutta ja sen pohjalta on laadittu alustava suunnitelma prosessiin tehtävistä toimintatavan muutoksista. Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä väheni eläköitymisten myötä; vastaavasti yksityisiä

4 perhepäivähoitajia tuli yksityisiksi palveluntuottajiksi. Kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintatuottoja kertyi euroa eli noin euroa arvioitua vähemmän, koska päivähoitomaksut jäivät arvioitua pienemmiksi. Toimintakatteeksi muodostui euroa. Talousarvio alittui eurolla. Suurimmat alitukset ovat ateriapalveluissa ( euroa), puhtaanapitopalveluissa ( euroa) ja avustuksissa ( euroa). Ateriapalveluissa varhaiskasvatuksen osalta talousarvio on ollut liian suuri käyttöön nähden. Avustuksissa kotihoidontukeen varattua määrärahaa on kulunut arvioitua vähemmän.

5 Kasvatus- ja opetuslautakunnan tuloslaskelma Ta 2015 Käyttö 2015 Jäljellä Käyttö % TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate