KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2016

Transkriptio

1 YMLA KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2016 TEKNINEN TOIMIALA MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 1 (8)

2 KAAVOITUSKATSAUS Karkkila julkaisee kerran vuodessa kaavoituskatsauksen, jossa kerrotaan vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista kaupungin alueella tai maakunnan liitossa. Kaavoituskatsauksen lopussa on tiivis yhteenveto kaupungin kaavoitustilanteesta. Katsauksen lisäksi kustakin kaava-asiasta tiedotetaan erikseen kuntalaisille ja muille osallisille mm. virallisin kuulutuksin. Lisäksi vireillä olevista kaavoista on tietoa kaupungin verkkosivuilla Aloite kaavan laatimiseksi tulee maanomistajan anomuksesta / hakemuksesta tai kaupungin taholta. Ilmoitus vireilletulosta tehdään joko kaavoituskatsauksessa tai erillisellä kuulutuksella. Kaavahankkeen alkuvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, hankkeen etenemisestä kaikissa vaiheissa sekä miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. Luonnosvaiheessa laaditaan idealuonnoksia, selvityksiä ja arvioidaan luonnoksen tai luonnosvaihtoehtojen vaikutuksia, käydään neuvotteluja osallisten kanssa, järjestetään osallisten ennakko-kuuleminen sekä tarvittaessa järjestetään yleisötilaisuus. Luonnoksista voidaan jättää mielipide. Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, jonka suunnittelussa huomioidaan luonnoksesta saadut mielipiteet. Kaavaehdotus esitellään ympäristölautakunnalle. Lautakunnan puoltama kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 tai 14 (vähäinen kaavamuutos) päivän ajaksi. Ehdotuksista voidaan jättää muistutus. Jos muistutuksia ei ehdotuksen nähtävilläoloaikana jätetä eikä lausunnoissa ole huomautuksia, etenee kaavaehdotus kaupungin-hallituksen kautta valtuustoon hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen ja vähäiset asemakaavan muutokset hyväksyy kaupunginhallitus. Jos hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan valitusajan jälkeen kaupungin julkaisemalla lehtikuulutuksella. Mikäli kaavasta on valitettu, kaava tulee voimaan jos valitukset hylätään. 2 (8)

3 Vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan kuuluvat seuraavat kaavahankkeet: 1. Sudetti, asemakaavan muutos 2. Valtatie, asemakaavan muutos 3. Puhdistamontie, asemakaavan muutos 4. Nyhkälän koulu, asemakaavan muutos 5. Ratapiha, asemakaavan muutos 6. Nuijajoen ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos 7. Asemanranta, asemakaava ja asemakaavan muutos 8. Vattola I, asemakaava ja asemakaavan muutos 9. Palvelukeskus, asemakaavan muutos 10. Salimäki, asemakaavan muutos Kaavahankkeet esitellään lyhyesti seuraavilla sivuilla. Vuoden 2016 aikana saatetaan aloittaa uusia kaavahankkeita, joista ilmoitetaan kuulutuksin. VIREILLÄ OLEVAT KAAVAHANKKEET 1. SUDETTI, ASEMAKAAVAN MUUTOS (Kaava 202) Alueen asemakaavan muutoksella pyritään ajanmukaistamaan jo rakennetun alueen asemakaavaa siten, että puutarhakaupunkimaisen erillispientaloalueen kulttuurihistorialliset arvot ja väljyys säilyvät. Asukkaiden välinen vuorovaikutus, alueyhteistyö ja rakennussuojelukysymykset painottuvat alueen suunnittelussa. Uusien rakennusten sijoittelussa huomioidaan alueen mittakaava sekä pyritään muodostamaan selkeitä rakennusten ja kasvillisuuden rajaamia puutarhakaupungille ominaisia katu- ja piha-alueita. Tämän vuoden tavoite on Sudetin asemakaavamuutoksen yleisötilaisuuden pitäminen ja kaavaehdotuksen valmistelu. Alueelle laaditaan rakentamisohjeet. 2. VALTATIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS (Kaava 205) Alueen asemakaavan muutoksella pyritään kehittämään ja ajanmukaistamaan alueen kaupunkirakennetta sekä säilyttämään alueen kulttuurihistorialliset arvot. Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia Valtatien / Pusulantien liikenneristeyksen toteutusmahdollisuudet. Kortteleiden käyttötarkoituksia, tehokkuuksia, kerroslukua ja pysäköintiratkaisuja on tarkistettu. Vuoden 2016 tavoitteena on alueen rakennusselvityksen laadinta kulttuurihistoriallisen taustan perusteella sekä kaavaehdotuksen valmistelu. 3. PUHDISTAMONTIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS (Kaava 208) Puhdistamontien asemakaavan muutoksen kautta kaatopaikka-alueelle ja Pumppaamontien katualueelle rakennetut jätteen esikäsittely ja välipumppaamorakennus sekä sen laajennus ja sakokaivolietteen vastaanottorakennus sijoittuvat käyttötarkoituksen mukaisille tonteilleen. Kaava-alueeseen kuuluvan moottoriradan alueesta on tehty paljon muistutuksia. Vuoden 2016 tavoite on laatia uusi kaava-aluerajaus, johon kuuluu ainoastaan Puhdistamontien varrella olevaa toimintaa. Entisen kaatopaikan alueesta käynnistetään myöhemmin asemakaavan muutostyö. 4. NYHKÄLÄN KOULU, ASEMAKAAVAN MUUTOS (Kaava 214) Nyhkälän koulun asemakaavan muutoksella tutkitaan mahdollisuuksia poistaa asemakaavasta entistä Pyhäjärven kunnantaloa koskevia suojelumääräyksiä. Rakennuksen ympäristö on muuttunut merkittävästi koululaajennuksen rakennustyön takia ja asemakaavamuutoksen tavoite on rakennuksen purun ja uudelleen 3 (8)

4 pystyttäminen toiselle paikalle. Kaavamuutostyön käynnistäminen on hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa. Kaavaluonnos valmistuu vuonna RATAPIHA, ASEMAKAAVAN MUUTOS (Kaava 215) Entisen ratapihan alueen asemakaava on peräisin 1950-luvulta ja on ristiriidassa Karkkilan keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaavan kanssa. Vanhan asemakaavan mukaisella rautatie- ja varastoalueella sijaitsee lisäksi muuntamo ja voimaansiirtolinjoja. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat asuntojen lisärakentaminen Turuntien varrelle, virkistystoimintojen sijoitus Pyhäjärven rantaan sekä muuntamorakennuksen sijoittaminen käyttötarkoituksen mukaiselle tontille. Kaavaluonnos valmistuu vuonna NUIJAJOEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Ranta-asemakaavalla tutkitaan mahdollisuutta kaavoittaa rakentamattomat ranta-alueet Mustalammen, Nuijajoen ja Ahmoolammen osalta. Ranta-asemakaavan muutoksella pyritään täydentämään Ali-Paastonjärven rakennuspaikkoja niin, että Nuijajoen rantaviiva jäisi rakentamatta. Kaavaehdotus valmistuu keväällä VIREILLE TULEVAT KAAVAHANKKEET 7. ASEMANRANTA, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemanrannan aluetta suunnitellaan keskustatoimintojen alueena, jossa on asuin-, virkistys- ja toimitilarakentamista. Alueen asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella pyritään kehittämään ja ajanmukaistamaan alueen kaupunkirakennetta ja liikennejärjestelyjä. Alueelle laaditaan rakentamisohjeet. Vuoden 2016 tavoite on asemakaavamuutoksen yleissuunnitelman laatiminen asemakaavoituksen pohjaksi sekä kaavatyön käynnistäminen. 8. VATTOLA I, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Alueen asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella pyritään ajanmukaistamaan jo rakennetun alueen asemakaavaa siten, että alueen luontoon liittyvät ja kulttuurihistorialliset arvot sekä väljyys säilyvät. Eri osaalueiden käyttötarkoituksia, tehokkuuksia, kerroslukuja sekä korttelialueiden asemakaavoja tarkistetaan. Alueelle suunnitellaan pääasiallisesti virkistys- ja asuinrakentamista. Järven läheisyys pyritään huomioimaan alueen hulevesijärjestelmien ja alueen näkymien suunnittelussa. Asemakaavamuutoksen valmistelu alkaa loppuvuodesta ODOTTAVAT KAAVAHANKKEET 9. PALVELUKESKUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS (Kaava 211) Palvelukeskuksen asemakaavaa ajanmukaistetaan hankekaavana. Kaupungin sosiaali- ja terveysyksiköt yhdistetään toiminnallisesti ja yksiköitä rakennetaan lisää väestön ikääntymisestä johtuen. Alueen pysäköintijärjestelyt tarkastetaan. Kaava on ollut vireillä vuodesta Alueelle on toteutunut hoivakotihanke vuonna Palvelukeskuksen asemakaavan muutostyö on siirretty vuodelle 2017 resurssien vähäisyyden ja lähtökohtatietojen muutosten vuoksi. 4 (8)

5 10. SALIMÄKI, ASEMAKAAVAN MUUTOS (Kaava 212) Keskustan asemakaavan muutoksen avulla tutkitaan mahdollisuuksia tehostaa keskustan rakentamista torin läheisyydessä ja elävöittää kaupunkikeskustaa. Alueelle suunnitellaan asuinkerrostaloja, palveluja ja liiketilaa sekä tarkistetaan alueen käyttötarkoituksia, tehokkuuksia, kerroslukuja ja pysäköintiratkaisuja. Salimäen asemakaavan muutostyö on siirretty myöhempään ajankohtaan resurssien vähäisyyden ja lähtökohtatietojen muutosten vuoksi. Koska neuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa eivät johtaneet sopimukseen, kaavatyö on keskeytetty toistaiseksi. UUDENMAAN LIITON HANKKEITA Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt vuonna Tämän vaihemaakuntakaavan aikatähtäin on vuodessa 2040 ja kaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. Neljäs vaihekaava tulee olemaan aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima sekä viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. 4. vaihemaakuntakaavan luonnos on ollut vuoden 2015 alussa nähtävillä. Kaavan ehdotuksesta on pyydetty lausuntoja alkuvuonna 2016 ja kaavan ehdotus on nähtävillä vuonna Kaava tullaan hyväksymään vuonna 2017 maakuntavaltuustossa. Lisätietoa maakuntakaavasta saa Uudenmaan liitosta, MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Vireillä olevia muita maankäyttöön vaikuttavia suunnitelmia ja selvityksiä ovat mm: - Vesihuoltolaitoksen kehittämissuunnitelman päivittäminen haja-asutusalueiden osalta - Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan uudistamisen valmistelu jatkuu Uudenmaan liitossa vuonna Kyläsuunnitelma laaditaan Alimmaisen kylän osalta. KAAVOITUSTILANNE MAAKUNTAKAAVAT Maakuntakaavassa määritellään alueiden käytön periaatteet valtakunnallisista ja maakunnallisista tavoitteista ja sovitetaan yhteen useamman kunnan maankäyttöä. Lakisääteinen maakuntakaava toimii ohjeena kuntien yleis- ja asemakaavojen laatimisessa ja muuttamisessa. Uudellamaalla on voimassa useita vahvistettuja maakuntakaavoja: Vaihemaakuntakaavoilla täydennetään vahvistettua voimassa olevaa Uudenmaan maakuntakaavaa. Uudenmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavat ovat vahvistettu. YLEIS- JA OSAYLEISKAAVAT Yleis- ja osayleiskaavat ovat yleispiirteisiä maankäytön ja yhdyskuntarakentamisen suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kaupunki. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat Karkkilan alueella on yksi vahvistettu oikeusvaikutteinen yleiskaava: Karkkilan keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava, vahvistettu , johon kuuluu koko keskustaajama ympäristöineen sekä Porintien varsi keskustaajamasta etelään Vihdin rajalle asti. Muut yleiskaavat Valtuuston hyväksymiä yleiskaavoja ilman oikeusvaikutuksia on muutamia: Karkkilan yleiskaava (kaupunginvaltuusto hyväksynyt ) Rantayleiskaava vuodelta 1984: läntiselle järvi- ja lampialueelle laadittu lomarakentamista ohjaamaan tarkoitettu yleiskaava. 5 (8)

6 Harjuosayleiskaava vuodelta 1990: Ahmoon, Haaviston ja Vaskijärven kylien maa-ainesten ottoa ohjaava osayleiskaava. Karkkilan maaseudun osayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä vuonna 1995 mutta suunnittelu on sittemmin keskeytynyt. ASEMAKAAVAT Asemakaava ohjaa yksityiskohtaista maankäyttöä ja rakentamista. Asemakaava määrää rakennusoikeuden, alueen käytön, kerrosluvun sekä muita rakentamisen ehtoja. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kaupunki. Keskustaajaman alue on pääosin asemakaavoitettu. Taajama-alueen sisällä vailla asemakaavaa ovat vain Asemanrannan alue (oikeusvaikutteinen osayleiskaava), Vanhankylän lautatarha sekä Nahkionmäki. Keskustassa asemakaava on monin paikoin vanhentunut tai puutteellinen. Asemakaavoja uudistetaan jatkuvasti. RANTA-ASEMAKAAVAT Karkkilassa on 17 vahvistettua ranta-asemakaavaa (rantakaavaa). Ne sijaitsevat kaupungin länsiosassa olevien järvien rannoilla. Keski- ja itäosan vesistöjen rannoille ei ole laadittu ranta-asemakaavoja. RAKENNUSJÄRJESTYS Rakennusjärjestys antaa asemakaavaa täydentäviä määräyksiä ja asemakaava-alueen ulkopuolellisen alueen rakentamista koskevia määräyksiä. Karkkilan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan ja siihen sisältyy päätös erityisestä suunnittelutarvealueesta. Suunnittelutarvealueen piiriin kuuluvat pääosin kaikki kaava-alueen ulkopuoliset taajan asutuksen alueet ja vesistöjen rantavyöhykkeet. Näillä alueilla on noudatettava tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa, ja tarpeen mukaan on laadittava osayleiskaavoja tai ranta-asemakaavoja. Karkkilan kaupungin rakennusjärjestyksen uudistamistyö on aloitettu ja tavoitteen mukaan uusi rakennusjärjestys hyväksytään MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Kaavoitusta ja maankäyttöä ohjaavia muita suunnitelmia ja selvityksiä ovat mm: - Maa-ainesalueiden maisemaselvitys, Länsi-Uudenmaan tieliikenteen meluselvitys Karkkilan osalta, Karkkilan haja-asutusalueen vesihuollon yleissuunnitelma, Karkkilan luontoselvitys Karkkilan paikallisagenda 21, Karkkilan keskustan kehittämissuunnitelma, Länsi-Uudenmaan tulevaisuuskuva, Keskusta paremmaksi! Keskustan kehittämissuunnitelma Karkkilan maapoliittinen ohjelma, Keskustaajaman osayleiskaavan maisemaselvitys Keskustaajaman osayleiskaavan arkeologinen inventointi - Keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvitys Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto Järvenpään maisema-alue rakennusoikeuksien selvitys Keskustaajaman osayleiskaavan liikenneselvitys Keskustaajaman rakennetun kulttuuriympäristön selvitys Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt Karkkilan kaupungin strategia Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Karkkilan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Länsi-Uudenmaan jätehuoltomääräykset (8)

7 KARKKILAN KAAVOITUSORGANISAATIO Karkkilassa kaavoituksen valmistelusta vastaa ympäristölautakunta. Kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto ja vähäiset kaavamuutokset hyväksyy kaupunginhallitus. Kaupungin hallinnossa kaavoitusasioiden valmistelusta vastaa Tekninen toimiala. Teknisellä toimialalla maankäytöstä vastaa maankäytön ja ympäristön palvelualueen päällikkö. LISÄTIETOJA Maankäytön ja ympäristön palvelualueen päällikkö Nicole Ahtokivi, puh. (09) , gsm , Kaavoituskatsaus, kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, kaavaluonnokset ja kaavaehdotukset ovat nähtävillä kaupungintalon palvelupiste Serverissä ja kaupungin verkkosivuilla Nähtävilläolosta ilmoitetaan kuulutuksin ja lehti-ilmoituksin. Kaavojen nähtävilläolon yhteydessä järjestetään yleisöesittelytilaisuuksia. 7 (8)

8 8 (8)