VIPUVOIMAA EU:LTA KILPAILUKYKYYN JA TYÖLLISYYTEEN

Transkriptio

1 VIPUVOIMAA EU:LTA KILPAILUKYKYYN JA TYÖLLISYYTEEN ESR-VIESTINTÄSUUNNITELMA Huhtikuu 2008 Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirja Euroopan unionin alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite 1

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 LIITE 1: Rakennerahastoviestintä kohderyhmittäin ja strategisten painopisteiden mukaan...2 LIITE 2: Graafiset elementit...2 LIITE 3: Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA VALMISTELU U TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA VALMISTELU...3 Euroopan sosiaalirahaston viestinnän toimintaympäristö...3 Viestinnän arviointitulokset ohjelmakaudelta Yhteisen rakennerahastoviestinnän strateginen linjaus...3 Valmisteluprosessi VIESTINNÄN TAVOITTEET...4 ESR-viestinnän yleiset tavoitteet...4 ESR-viestinnän tavoitteet horisontaalisesti...5 ESR-viestinnän tavoitteet vertikaalisesti VIESTINNÄN AVAINVIESTIT JA SLOGAN...6 Avainviestit...6 Slogan...6 Euroopan sosiaalirahaston viestinnän avainviestit KOHDERYHMÄT VIESTINNÄN VÄLINEET JA KEINOT VASTUUT JA ORGANISOINTI SEURANTA, RAPORTOINTI JA ARVIOINTI TEKNISET PIIRTEET...12 Tuensaajien luettelo...12 EU-lipputunnus ja teksti...13 Hallintoviranomaisen liputus INDIKATIIVINEN AIKATAULUTUS INDIKATIIVINEN KUSTANNUSARVIO...13 LIITTEET:...14 LIITE 1: Rakennerahastoviestintä kohderyhmittäin ja painotusten mukaan LIITE 2: Graafiset elementit LIITE 3: Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille 2

3 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA VALMISTELU Euroopan sosiaalirahaston viestinnän toimintaympäristö Euroopan sosiaalirahaston viestintää ohjaa Komission asetus (EY) No 1828/2006, Suomen rakennerahastostrategia ja Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirja. Rakennerahastostrategia vaikuttaa uusien yritysten ja työpaikkojen syntyyn, työllisyyden kasvuun ja työttömyyden alenemiseen, aluetalouden kehitykseen, yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun, koulutustason nousuun ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääntymiseen. ESR-ohjelman tavoitteena on työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantaminen, työelämään pääsyn ja työmarkkinoille osallistumisen edistäminen, sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen, kumppanuuksien edistäminen ja osaamisrakenteiden kehittäminen. Edellä viitatut asiakirjat määrittelevät ESR-toimintakentän ja tavoitteet sekä hallinnolliset ratkaisut, joita tuetaan viestinnän keinoin. ESR-hallintoa ja toimeenpanoa hoitaviin virastoihin liittyvät kansalliset organisointiratkaisut vaikuttavat siihen, miten viestintää toteutetaan ohjelmakauden aikana. Muut toimintaympäristön ja viestintäkentän muutokset otetaan huomioon, kun viestintää arvioidaan. Muutokset kuvataan ESR-viestintää ohjaavissa asiakirjoissa. Viestinnän arviointitulokset ohjelmakaudelta Viestinnän suunnittelussa on otettu huomioon ohjelmakauden ESR-viestinnän arviointitulokset. Arviointiraportin mukaan rakennerahastoja ja tavoiteohjelmia koskeva viestintä toimi rakennerahastokaudella varsin hyvin, kun huomioidaan sen hyvin haasteellinen ympäristö. Toimijoita on paljon, tavoitteet ja kohderyhmät kovin erilaisia. Viestintäsuunnitelmia on tehty lukuisia, eritasoisina ja eri tavalla. Rahastojen strategiset painopistealueet eivät ole näkyneet riittävän selvästi viestintäsuunnitelmissa. Myös suunnitelmien ohjausvaikutus on ollut osin vähäinen ja monet suunnitelmat ovat jääneet mappeihin. Suunnitelmat ovat osittain olleet liian yleisiä ja niistä on saattanut puuttua konkreettiset toimintaohjeet. Viestinnän keskeisimpiä haasteita on arviointitulosten mukaan ohjelmalähtöisen ja rahastolähtöisen viestinnän aiheuttama epäselvyys. Viestinnän osaaminen on ollut joiltakin osin vähäistä tai vaihtelevaa. Byrokraattinen käsitys viestinnästä on johtanut heikkoon resursointiin ja sen jäämiseen muiden töiden jalkoihin. Onnistumista ovat heikentäneet myös epäselvät vastuut, kasvojen ja puolestapuhujien puute, kanavien lukuisuus ja käytettävän kielen kapulat. Yhteisen rakennerahastoviestinnän strateginen linjaus Arvioinnin ja muun toimintaympäristön analyysin perusteella Suomessa päädyttiin rakentamaan mahdollisimman yhdensuuntaista ja koordinoitua rakennerahastoviestintää ohjelmakaudelle Suomen rakennerahastostrategiassa on asetettu edellytyksiä toimivalle viestinnälle. Onnistunut rakennerahastoviestintä edellyttää avointa, kaikkien ohjelmaa toteuttavien tahojen yhteistyötä. Yhteistyö tähtää tehokkaampaan viestintään, resurssien optimaaliseen käyttöön ja kustannustehokkuuteen. Rakennerahastoviestinnän tavoitteena on, että suunnittelun tuloksena syntyy kaksi toiminnallisesti ja sisällöllisesti yhteensopivaa viestintäsuunnitelmaa, Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston viestintäsuunnitelmat. Niissä korostetaan tulosviestintää ja rakennerahastotoiminnasta saatavien hyötyjen kuvaamista eri kohderyhmille. Suunnittelun kulmakivenä on ohjelmien sisältöjen avaaminen ja muokkaaminen viesteiksi oikeille kohderyhmille. Rakennerahastoviestinnän suunnittelussa on kehitetty koko rakennerahastotoimintaa yhdistävät avainviestit ja slogan, Vipuvoimaa EU:lta , jota voidaan käyttää keskeisten rakennerahastoohjelmien teemojen kanssa siten, että sitä voidaan hyödyntää eri hallinnonalojen operatiivisessa rakennerahastoviestinnässä. EAKR-ohjelmissa viestinnän koordinointi alueilla on maakuntien liittojen vastuulla. ESR-ohjelman rakenne johtaa viestinnän toteutusmalliin, joka ottaa huomioon ESR-ohjelman alueelliset osiot ja valtakunnallisen osion. 3

4 Valmisteluprosessi Rakennerahastokauden ESR-viestintästrategian valmistelun tavoitteena on ollut laatia ESRhankkeiden onnistumista tukeva, hallinnonaloja yhdistävä, alueelliset erot ylittävä, konkreettisesti ohjaava viestintäsuunnitelma, johon kaikki voivat sitoutua. Viestinnän suunnittelua ovat ohjanneet arviointitulosten ja yhteisen rakennerahastoviestinnän strategisen linjauksen lisäksi viranomaistoiminnan julkisuudesta ja viestinnästä annetut kansalliset säädökset sekä avoimuuden, esteettömyyden ja saavutettavuuden periaatteet. Manner-Suomen ESR-ohjelman tiedottamisessa ja julkisuudessa noudatetaan yleisasetuksessa, toimeenpanoasetuksessa sekä komission päätöksissä ja suosituksissa esitettyjä periaatteita. Ohjelman viestintäsuunnitelma on laadittu hallintoviranomaisena toimivan työministeriön ( alkaen työ- ja elinkeinoministeriö) johdolla yhdessä muiden ministeriöiden ja niiden aluehallinnon, maakuntien liittojen ja sosiaalipartnerien kanssa. Viestintäsuunnitelman valmistelun tukena on käytetty ulkopuolisia viestinnän asiantuntijoita. Valmistelu käynnistettiin vuoden 2006 keväällä toteutetulla ESR-viestinnän arviointiprosessilla. Arvioinnin tuloksista ja sen pohjalta virinneestä yhteisen rakennerahastoviestinnän mahdollisuuksista keskusteltiin eri foorumeilla syksyllä Tämän vaiheen tuloksena syntyi rakennerahastoviestinnän strategiapohja, jota työstettiin vuoden 2006 loppupuolella ja 2007 alkupuolella rakennerahastojen viestintäverkostossa. ESR-tiedotuksen yhteistyöryhmä alkoi luonnostella ESR-viestintästrategiaa ohjelma-asiakirjaesityksessä kuvatun perustan mukaisesti kuluvan vuoden alussa. Viestintästrategialuonnos on käsitelty ESR-tiedotuksen yhteistyöryhmässä syyskuussa 2007 ja virkatyönä viimeistelty lausuntokierrokselle Manner-Suomen seurantakomiteassa edustettuina oleville tahoille. Lausuntojen jälkeen ESR-tiedotuksen yhteistyöryhmä laati strategian pohjalta esityksensä ESRviestintäsuunnitelmaksi seurantakomitean kokousasioita käsittelevälle koordinaatioryhmälle ESR-viestintäsuunnitelma käsiteltiin Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitean kokouksessa , jonka jälkeen hallintoviranomainen toimitti sen komission tarkasteltavaksi. Komissio palautti ESR-viestintäsuunnitelman korjauspyynnöin Hallintoviranomainen korjaa suunnitelmaa ja palauttaa sen komissiolle. 3. VIESTINNÄN TAVOITTEET ESR-viestinnässä on tunnistettu koko rakennerahastotoiminnan tai ESR-ohjelmatason yleisten tavoitteiden lisäksi teematason, hallinnonalatason, suuraluetason, alue- tai rahoittajatason ja hanketason viestinnän tavoitteita. Nämä tavoitteet eivät ole keskenään ristiriitaisia vaan korostavat kunkin toimijan ESRohjelmaan liittyviä erityistavoitteita. Niitä kuvataan tarkemmin kunkin välittävän toimielimen (rahoittajana toimivan viraston) hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvauksiin liitettävissä ESRviestintäsuunnitelmissa ja muissa organisaatioiden viestintäsuunnitelmissa. ESR-viestinnän yleiset tavoitteet Rakennerahastoviestinnän yleisenä tavoitteena on tehdä rakennerahasto-ohjelmat laajasti tunnetuksi suomalaisten keskuudessa. Ihmisiä ja organisaatioita kannustetaan hakemaan tukea kertomalla menestystarinoita. Projekteihin ja ohjelmiin liittyvien toimijoiden tietämys on myös varmistettava. Viestinnällä turvataan EU:n osarahoittaman toiminnan avoimuus, näkyvyys ja tehokkuus Suomessa. Viestinnän keinoilla kerrotaan selkeästi Euroopan unionin rakennerahastoista, Euroopan sosiaalirahastosta sekä saatavasta rahoituksesta ja Euroopan unionin roolista Manner-Suomen ESR-ohjelmassa. Tarkoituksena on lisätä ESR-toiminnan kannalta keskeisten kohderyhmien, potentiaalisten projektien toteuttajien ja osallistujien sekä suuren yleisön tietoisuutta ESR-toiminnan tavoitteista, rahoitusmahdollisuuksista ja toiminnan tuloksista. Kohdennetuin viestintätoimin on tarkoitus esitellä ESR- ja rakennerahastotoiminnan teemoja. Kohdennetut viestintätoimet määritellään tarkemmin suuralueiden viestintä- 4

5 suunnitelmissa ja tämän suunnitelman liitteenä olevissa kohderyhmittäin jaotelluissa viestintätoimien taulukoissa. Viestinnän tavoitteena on kertoa siitä, miten ESR tukee yrittäjyyttä, kehittää uusia tapoja edistää työllisyyttä ja hyvinvointia, kehittää oppimisen tapoja ja vastaa muuttuvien työmarkkinoiden haasteisiin siten, että saatavilla olevasta rahoituksesta tiedetään ja että hyviä kokemuksia voidaan levittää. Viestinnän tehtävä on parantaa toiminnan vaikuttavuutta kertomalla projekteissa kehitetyistä hyvistä toimintamalleista ja tuloksista. Näin ESR saa lisää myönteistä julkisuutta. ESR-rahoitteisen toiminnan tehostamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä varten rakennetaan verkostoitumista ja keskinäistä oppimista tukevia mekanismeja ja viestintäaineistoa. Tietoa hyvistä hankkeista ja käytännöistä saadaan muun muassa EU- RA tietojärjestelmään tallennetuista loppuraporteista. Virastot, jotka toimivat välittävinä toimieliminä, kuvaavat hallinto- ja järjestelmäkuvauksissaan menettelyjään projektitoiminnassa syntyvien hyvien käytäntöjen projektitoiminnassa tunnistamiseksi ja levittämiseksi ja siten luovat menettelyjä tulosviestinnän järjestämiseksi. ESR-viestinnän tavoitteet horisontaalisesti Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinjat, rakennerahastoviestinnän teemat ja hallinnonalojen sisältöpainotukset muodostavat viestinnästä matriisin, jota voidaan hyödyntää eri näkökulmista, kohderyhmittäin ja/tai viestijöiden mukaan siten, että varmistutaan ESR-ohjelman kannalta keskeisten sisältösanomien välittämisestä. Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinjat muodostavat ohjelman yleisten viestinnän tavoitteiden ohella pohjaa viestintätoimille. Ohjelman toimintalinjojen painopisteitä ja rahoitusmahdollisuuksia esitellään ja niissä rahoitettua toimintaa kuvataan koko ohjelmaa koskevassa viestinnässä ja kutakin toimintalinjaa koskevassa omassa viestinnässä. Näin voidaan toimia esimerkiksi tilanteissa, joissa on syytä ryhtyä vauhdittamaan ohjelman toteutumista jossakin toimintalinjassa tai on tärkeää kertoa ESRohjelmatyön lisäarvosta jonkin ESR-painopisteen mukaisessa kansallisessa toiminnassa. Rakennerahastoviestinnän keskeisiksi teemoista nostetut yrittäjyys ja yritystoiminta, osaaminen ja innovaatiot, työllisyys, kansainvälistyminen ja kilpailukyky sekä tasavertainen tulevaisuus (sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen koheesio) luovat pohjaa laajalle sekä ESR:n että EAKR:n näkökulmia toteuttavalle viestinnälle. Näitä teemoja hyödynnetään käyttäjäystävällisessä ja ohjelmatyöstä sisältöpainotuksilla tehtävässä viestinnässä, jota toteutetaan yhteisessä rakennerahastoviestinnässä ja ESR-ohjelman viestinnässä. Hallinnonalat (ministeriöt ja aluehallinto), jotka toteuttavat ESR-toimintaa, painottavat oman toimialueensa kannalta keskeisimpiä asioita kertoessaan rahoitusmahdollisuuksista ja toteutetusta toiminnasta. ESR-toiminnassa mukana eri rooleissa olevat järjestöt ml. työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöt nostavat omassa ESR:a koskevassa viestinnässä esiin toimialueensa mukaisia sisältöjä ja esittelevät rakennerahasto-ohjelmiin liittyvää kumppanuutta. ESR-viestinnän tavoitteet vertikaalisesti Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisen osion viestinnän tavoitteet heijastavat niiden toimintalinjojen viestintätavoitteita, joissa valtakunnalliset kehittämisohjelmat rahoitetaan sekä erityisesti kehittämisohjelmien sisällöllisiä tavoitteita ja kohderyhmiä. Valtakunnalliset kehittämisohjelmat laativat toimintaansa varten viestintäsuunnitelmat ja vastaavat viestinnästä projektirahoituksella. Manner-Suomen ESR-ohjelman alueelliset osiot heijastavat alueiden omia kehittämistarpeita ja painotuksia ohjelman painopisterakenteen sisällä. Hallintoviranomainen on nimennyt suuralueosioiden hallinnoimisen tueksi koordinoivia TE-keskuksia. Niiden kuuluu järjestää koko suuraluetta koskevaa ESR- 5

6 viestintää esimerkiksi koordinoimalla yhteisiä hakuaikoja ja kokoamalla tietoa suuralueen ESRtoiminnan tuloksista. Lisäksi ne osallistuvat viestinnän seurantaan ja raportointiin. Alueellisten rahoittajaviranomaisten (välittävinä toimieliminä toimivien virastojen) viestinnän tavoitteena on projektien ideoinnin ja projektien käynnistämisen aktivoiminen, toiminnan tehostaminen ja juurruttaminen esimerkiksi hyvien käytäntöjen leviämisen kautta sekä projektien välinen verkostoituminen. Näiden operatiivisten tavoitteiden lisäksi kunkin rahoittajaviranomaisen viestinnässä ovat näkyvissä hallinnonalan painotukset ja maakunnan strategia. ESR-projektien viestinnän tavoitteet liittyvät projektin käynnistymiseen, sen toteuttamiseen ja tulosten sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen ESR-projektihakemuksessa kuvattavalla tavalla. 4. VIESTINNÄN AVAINVIESTIT JA SLOGAN Rakennerahastotoiminnan keskeinen viesti on positiivinen ja yksinkertainen: Suomalaisilla on mahdollisuus saada EU:lta tukea entistä paremman Suomen ja sen eri alueiden kehittämiseksi. Avainviestit Avainviesteiksi on tunnistettu seuraavat: EU-ohjelmat kannustavat omaehtoiseen kehittämiseen EU-ohjelmien tarkoituksena on parantaa suomalaista osaamista, kilpailukykyä ja työllisyyttä EU-tukea kannattaa hakea kehitysideoiden toteuttamiseksi Alueiden kilpailukyky lisääntyy o alueellista kilpailukykyä, innovointia, yritystoimintaa ja tasapainoa tukemalla vaikutetaan koko maan hyvinvointiin Ihmisten tasavertaiset mahdollisuudet paranevat Ohjelmien tuloksena on entistä paremmin voiva Suomi o maassamme on työtä ja osaavia ihmisiä o yritykset menestyvät ja ilmapiiri on otollinen uusille ideoille o ihmisillä on hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä Slogan Rakennerahastoviestintää tukemaan valittu slogan kertoo ytimekkäästi rakennerahastotoiminnan ytimen ja innostaa hakemaan EU:lta tukea. EU:lta saa osarahoituksen projektiin - idea, suunnitelma, verkosto ja omaa rahoitusta on jo valmiina. Slogan: Vipuvoimaa EU:lta Slogania Vipuvoimaa EU:lta käytetään tekstimuodossa. Otsikossa sen voi yhdistää rakennerahastoviestinnän keskeisiin teemoihin, jotka ovat yritystoiminta ja yrittäjyys, osaaminen ja innovaatiot, työllisyys, kansainvälistyminen ja kilpailukyky tai tasavertainen tulevaisuus. Sen voi yhdistää myös rakennerahastokauteen , EU:n lipputunnukseen ja sitä seuraavaan tekstiin, jolla kerrotaan Euroopan unionin rakennerahastojen roolista. Slogania voi käyttää myös logomaisena, jolloin siinä lukee Vipuvoimaa EU:lta Suomen hallintoviranomaisten valitsemaa slogania käytetään yhdessä EU:n lipputunnuksen kanssa Komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artiklan ja liitteen 1 mukaisesti. 1 Komission asetus (EY) N:o 1828/2006 1, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 ja Euroopan aluekehitysrahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1080/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöistä 6

7 Rakennerahastoviestintää varten on laadittu visuaalinen ilme, jota hallintoviranomaiset ja muut rakennerahastotoimintaa toteuttavat viranomaiset soveltuvin osin noudattavat. Visuaaliseen ilmeeseen liittyvä graafinen ohjeistus on viranomaisten käytettävissä. Hankkeet voivat halutessaan käyttää visuaalista ilmettä tai sen osia sen lisäksi mitä velvoitetaan EU:n lipputunnuksen ja hallintoviranomaisen valitseman sloganin käytöstä. Keskeisiä graafisia elementtejä on koottu liitteeseen X (Rakennerahastokauden graafiset elementit). Kaikki graafinen aineisto on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteesta Euroopan sosiaalirahaston viestinnän avainviestit ESR-viestinnässä käytetään samoja yhdessä sovittuja rakennerahastoviestinnän avainviestejä ja slogania. Viestinnässä korostuvat erityisesti ohjelmasta nousevat teemat ja ESR:n horisontaalinen luonne. Lisäksi korostetaan ohjelman painotuksia, jotka ovat kestävä kehitys, tasa-arvo, kumppanuus, sosiaaliset innovaatiot ja pienten toimijoiden aseman turvaaminen. 5. KOHDERYHMÄT Rakennerahastoviestinnällä on seuraavia kohderyhmiä, joita täsmennetään toimijoiden viestintäsuunnitelmissa: Kansalaiset Projektit (nykyiset ja potentiaaliset toimijat, projektirahoitusta hyödyntävät organisaatiot, projekteista hyötyvät henkilöt ja organisaatiot) Sidosryhmät (järjestöt, kuntapäättäjät, rahoittajat) Media Alue- ja paikallistason toimijat (työvoima- ja elinkeinokeskukset, maakuntien liitot, kunnat, lääninhallitukset, muut alueelliset ja paikalliset toimijat, poliittiset päätöksentekijät) Valtakunnalliset toimijat (ministeriöiden avainhenkilöt, muut virkamiehet, poliittiset päätöksentekijät) EU (komissio, toimijat, poliittiset päättäjät, rahoittajat ja tarkastajat) Ohjelman hallintoviranomainen hoitaa rakennerahastoihin ja ESR-ohjelmaan liittyvää yleistä viestintää edellä mainituille kohderyhmille, kullekin parhaiten sopivien viestinnän välineiden ja kanavien kautta. Teemakohtaisessa ja/tai hallinnonalakohtaisessa viestinnässä tärkeimpiä kohderyhmiä ovat valtakunnalliset ja alue- ja paikallistasojen toimijat, sidosryhmät ja hanketoimijat. Suuralue- ja aluetason viestinnässä korostuvat kyseisen toiminta-alueen kohderyhmät. Rahoittajaviranomaisten viestinnässä korostuvat hanketoimijat, sidosryhmät ja alueen asukkaat. Projektitason kohderyhmää määrittelee projektisuunnitelman sisältö ja toimintaympäristö. Media on tärkeä kohderyhmä kullekin viestijälle eri ryhmien ja etenkin kansalaisten saavuttamisessa. Viestinnän kohderyhmiä, tavoitteita, välineitä, indikaattoreita, aikataulutusta ja arviointia on määritelty liitteen 1 taulukossa (Rakennerahastoviestintä kohderyhmittäin ja painopisteittäin ). 6. VIESTINNÄN VÄLINEET JA KEINOT Rakennerahastoviestinnässä toteutetaan kohdennettua viestintää, jossa avainviestit toistuvat kohdennettuina, mutta kuitenkin viestinnällisesti yhdenmukaisina kaikilla tasoilla ja kaikille kohderyhmille. Viestinnän sisältöjen painopisteinä ovat onnistuneet projektit ja niistä hyötyneet ihmiset sekä yritykset ja muut organisaatiot. 7

8 Viestinnän välineet suunnitellaan vastaamaan kunkin kohderyhmän tarpeita. Käytettäviä välineitä ovat: Digitaalinen viestintä - virtuaaliyhteisö Rakennerahastoille yhteinen verkkosivusto suomi, ruotsi, englanti: EURA tietopalvelu Tilaisuudet ja tapahtumat Yhteiset, kohdennetut vuosittaiset tilaisuudet Painetut materiaalit Rakennerahastojen perusesitteet: yleisesite, ohjelmaesitteet 5 kpl (ESR, EAKR-ohjelmat), teemaesitteet 5 kpl (yritystoiminta, työllisyys, tasaarvo, osaaminen ja innovaatiot, kansainvälistyminen) suomi, ruotsi, englanti Esitteet ja tiedotuslehdet Mediasuhteiden aktivointi Proaktiivisuus ja asioiden tarjoilu ymmärrettävästi medialle Mediatilan täyttäminen myönteisellä julkisuudella kielteisen sijaan Viestintävalmiuksien kehittäminen Ohjeistus ja koulutus Hallintoviranomaisen vastuualuetta ovat digitaalinen viestintä (rakennerahastojen yhteinen verkkosivusto rakennerahastot.fi ja EURA tietopalvelu), valtakunnalliset tilaisuudet, valtakunnallisten mediasuhteiden aktiivinen hoitaminen, valtakunnallisten esite- ja tiedotuslehtien tekeminen, viestintäohjeiden ja graafisen ohjeistuksen tekeminen sekä viestintävalmiuksien koulutusohjelmien suunnittelu ja tarjoaminen ydintoimijoille. Näitä tehtäviä hoitavat yhteistyössä rakennerahastojen tiedotuksen yhteistyöryhmä ja rakennerahastojen viestintäverkosto. Kukin rakennerahastojen ja ESR:n viestinnän kanssa toimiva taho, mukaan lukien järjestöt ja muut yhteistyökumppanit, hyödyntää tehokkaasti olemassa olevia viestinnän kanaviaan ja välineitään hallintoviranomaisten tarjoamien ESR- ja rakennerahastoviestinnän erityisvälineiden lisäksi. Rakennerahastojen verkkosivusto on suunniteltu toimimaan kaikkien kohderyhmien keskeisenä viestinnän välineenä. Se lisää toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kansalaisten silmissä kuvaamalla sekä rakennerahastotoiminnan sisältöjä ja rahoitettua toimintaa että selostamalla hallinnollisia menettelyä ja vaatimuksia. Rakennerahastojen verkkosivustolle kootaan viranomaisia varten laajasti hallintoa ja toimeenpanoa tukevia asiakirjoja. Ohjeistus ja muut asiakirjat ovat saatavilla myös ruotsiksi. Verkkosivusto on hakijoiden ja toteuttajien tiedon lähde, joka opastaa ja neuvoo projektien suunnittelussa, hakemisessa ja toteuttamisessa. Se myös ohjaa EURA tietojärjestelmään, jossa rahoitusta haetaan ja projektista raportoidaan. Sivustolle laaditaan tulosviestinnän välineitä mediaa ja intressitahoja varten sekä EURA tietopalvelu, josta saa myös sisällöllistä tietoa valituista projekteista. Tapahtumat ja tilaisuudet ovat pääosin jollekin kohderyhmälle suunnattuja tiedon vaihdon, keskinäisen oppimisen ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Eri rakennerahastojen teemoista järjestetään tilaisuuksia, joihin kutsutaan po. teemasta kiinnostuneita projektitoimijoita, organisaatioita ja viranomaisia. Esitteitä ja tiedotuslehtiä käytetään sekä yleistiedon jakamiseen että ajankohtaisten teemojen esille nostamiseen. Kaikki keskeiset esitteet ja tiedotusaineisto on saatavilla myös ruotsiksi. Aktiivisella mediatyöllä (tiedotteet, mediatilaisuudet, toimittajatapaamiset) nostetaan ESR:n ja rakennerahastojen toiminnan tuloksia ja vaikutuksia median kautta laajan yleisön tietoon. Edellä kuvatuilla välineillä tehostetaan ESR-toiminnan vaikuttavuutta ja hyvien käytäntöjen levittämistä viestinnän keinoin. Tulosviestintä lisää ESR-toiminnan tunnettuutta ja arvoa eri kohderyhmissä. 8

9 7. VASTUUT JA ORGANISOINTI Rahastokauden alkaessa on ensin luotu EAKR:lle ja ESR:lle yhteinen viestintästrategiapohja, josta johdetaan edelleen ohjelma-, alue- ja toimijakohtaiset suunnitelmat. Avainviestit, slogan ja logot sisältyvät näihin. Suunnitelmissa tunnistetaan kunkin toimijan keskeiset ESR-toiminnan painopisteet ja niistä johtuvat kohderyhmät ja viestintätoimet. Rakennerahastojen viestinnän perusvälineet (esitteet ja rakennerahastojen verkkosivusto) muodostavat rungon eri toimijoiden viestinnän välineistöön. Kukin viestintäsuunnitelma tukee hallintoviranomaisen laajassa yhteistyössä laatimaa ESR-viestintästrategiaa ja noudattaa siinä sovittuja menettelyjä ja viestejä. Viestintäsuunnitelmat ovat osa hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksia ja niitä päivitetään osana edellä mainittujen kuvauksien päivitysprosessia ja ottamalla huomioon Manner-Suomen ESR-viestintästrategian merkittävät seurantakomiteassa päätetyt muutokset, joiden pohjana on erityisesti arviointihavaintoja ohjelmakauden puolivälissä. Viestinnän rahoitus varataan ohjelmien teknisestä tuesta seurantakomiteoiden päätöksillä. ESRprojektien viestintä rahoitetaan projektirahoituksella. Viestinnän toimijoita ovat: Hallintoviranomainen (työ- ja elinkeinoministeriö) ESR-toteutukseen osallistuvat ministeriöt keskus- ja aluetoimijoineen Aluetason rakennerahastotoimijat (suuralue- ja maakuntataso) Yhteistyötahot (järjestöt ja intressitahot) Projektit Verkostot alkaen työ- ja elinkeinoministeriössä toimiva ESR- ja EAKR-ohjelmien hallintoviranomainen antaa rakennerahastoviestinnälle yleisohjeet ja graafisen ohjeistuksen sekä antaa toimijoiden käyttöön yleistason välineet kuten yhteiset rakennerahastojen internetsivut ja esitteet. Hallintoviranomainen myös varmistaa viestinnän toteuttamisen valvonnan ja mittauksen. Hallintoviranomainen kutsuu koolle valtakunnalliset viestintäverkostot ja muut foorumit sekä neuvoo tarvittaessa alueellisten verkostojen perustamisesta ja ylläpidosta vastaavia. Hallintoviranomainen vastaa ESR-viestinnän koordinaatiosta ja ohjelman yleistiedotuksesta. Yleistiedotuksessa painotetaan ohjelman ja sen tarjoamien rahoitusmahdollisuuksien tunnettuuden lisäämistä sekä sisällön, tulosten ja vaikutusten julkistamista. Sidosryhmiin ja asiakkaisiin kohdennetussa tiedotuksessa pyritään aktivoimaan ohjelman toteutusta ja vaikuttamaan hankkeiden laatuun. Hallintoviranomainen huolehtii toimenpideohjelman julkistamisesta ja sen laajasta saatavuudesta sekä ohjaa ESRviestintäsuunnitelman ja viestinnän ohjeistuksen avulla ESR-projektipäätöksistä vastaavien välittävien toimielinten ja ESR-hankkeiden tiedotustoimenpiteitä. Ohjelmatasolla ohjelman yleisestä tiedottamisesta vastaavat hallintoviranomaisen ohella ESR-toimintaa toteuttavat hallinnonalat ESR-tiedotuksen yhteistyöryhmän ja virkatyön puitteissa. ESR-toiminnassa mukana olevat ministeriöt ohjaavat ja tukevat hallinnonalansa toimijoiden ESR-viestintää. Hallintoviranomaisena toimivassa työ- ja elinkeinoministeriössä on nimetty EU-ohjelmien viestinnän vastuuhenkilö. 9

10 Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto Alueiden kehittämisyksikkö / rakennerahastopolitiikkaryhmä Projektineuvoja Leena Lyra leena.lyra@tem.fi Puh Fax Viestintäyksikkö Tiedottaja Anja Kolehmainen anja.kolehmainen@tem.fi Puh Tiedottaja Mauri Vieru mauri.vieru@tem.fi Puh Suuralue- ja maakuntatason toimijat vastaavat viestinnän operatiivisesta tasosta. Alueelliset viranomaiset (rahoittajina toimivat virastot) ohjaavat, tukevat ja valvovat projektien viestinnän toteutumista. Alueellinen tiedotustoiminta liittyy kiinteästi projektien haku- ja valintamenettelyihin aikatauluineen sekä tiedottamiseen ESR-toiminnan tukikelpoisuudesta ja toimenpideohjelman mukaisuudesta. Näiden asioiden tiedottamisesta vastaavat projektipäätöksiä valmistelevat välittävät toimielimet yhteistyössä hallintoviranomaisen ja tarvittaessa suuralueella koordinoivan TE-keskuksen kanssa. Rahoittavat viranomaiset tiedottavat rahoitusmahdollisuuksista ja rahoituspäätöksistään sekä haku- ja päätöksentekoprosessista. Maakunnissa maakuntien yhteistyöryhmät ja aluekehitysviranomaisina toimivat maakuntien liitot tiedottavat ohjelmien toimeenpanosta alueillaan. Suuralueiden koordinoivien TE-keskusten viestinnän vastuuhenkilöt toimivat yhteistyössä maakuntien liittojen viestintävastaavien kanssa. Alueelliset toimijat organisoivat alueellisen viestintäverkoston rakennerahastoviestinnän työvälineeksi. Etelä-Savon TE-keskus Mikonkatu 3 ja Mikkeli Fax Erikoissuunnittelija Jorma Vilhunen jorma.vilhunen@te-keskus.fi Puh ESR-koordinaattori Kati Torniainen kati.torniainen@te-keskus.fi Puh Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Huhtalantie Seinäjoki Fax ESR-suunnittelija Arttu Vainio arttu.vainio@te-keskus.fi Puh

11 ESR-koordinaattori Johanna Latvala Puh Hämeen TE-keskus Rauhankatu Lahti Fax ESR-koordinaattori Nea Leo Puh Tiedottaja Heljä Parkko Puh Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus PL 86 (Viestikatu 1) Oulu Fax Viestintäpäällikkö Tuula Pörhö Puh Kaikki rakennerahastoviestintää toteuttavat viranomaistahot saavat käyttöönsä operatiivista lyhyemmän aikavälin viestintäsuunnittelua varten laaditun suunnitelmapohjan, jossa kuvataan ja analysoidaan viestintätoimia yksityiskohtaisesti ja jonka perusteella voidaan laatia vuosittain viestinnän seurantaraportti. Rakennerahastojen viestintäverkosto koostuu rakennerahastovaroja käyttävien keskushallinnon ja aluetason viranomaisten edustajista. Viestintäverkosto kokoontuu yhteisiin työkokouksiin ja seminaareihin sekä työskentelee virtuaalisesti. Koordinoivat TE-keskukset järjestävät suuralueilla tarvittavaa verkostomaista viestinnän yhteistyötä. Viestinnän koordinoimiseksi suuralue- ja aluetasolla muodostetaan viestintäverkostoja ja yhteistyömenettelyjä ESR-toimintaa toteuttavien viranomaisten ja EAKR-ohjelmien viestintää toteuttavien tahojen kanssa. Manner-Suomen seurantakomiteassa edustettuina olevat järjestöt sekä Euroopan komission Suomen edustusto ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ESR-viestinnän osapuolina. Järjestöt seuraavat ESRviestintää seurantakomiteassa, viestivät ESR:stä aktiivisesti omilla kanavillaan ja soveltuvin osin yhteistyössä hallintoviranomaisen ja rahoittajina toimivien virastojen kanssa. Euroopan komission Suomen edustusto viestii ESR-toiminnasta myös yhteistyössä hallintoviranomaisen kanssa. Kunkin ESR-projektin velvollisuus on EU-tason asetusten ja niistä johdettujen hallintoviranomaisten määräysten mukaisesti viestiä aktiivisesti projektin käynnistymisestä, toiminnasta ja tuloksista sekä projektin kohderyhmälle että siitä todennäköisesti kiinnostuneille tahoille. Projektien viestinnän tueksi laaditaan viestinnän ohjeistus ja opastus viestinnän teknisiin piirteisiin. 11

12 ESR-viestintää toteuttavia tahoja on lueteltu edellä. Näiden joko ESR-hallintoon osallistuvien tai ESRrahoituksen myöntäjien ja sitä saavien toimijoiden lisäksi ESR-viestintää varten on perustettu ja muodostunut työryhmiä ja verkostoja, joista alueellisiin verkostoihin on viitattu aiemmin tässä kappaleessa. Kansainvälisiä viestintäverkostoja, joissa ESR- ja rakennerahastoviestintää käsitellään, ovat Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston organisoima rakennerahasto- ja koheesioviestinnän verkosto (IN- FORM) ja työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosaston organisoima ESR-tiedottajien verkosto (INIO). Manner-Suomen ESR-ohjelman hallintoviranomainen on edustettuna INIO-verkostossa. Rakennerahastojen viestintäverkoston kautta informaatio kulkee myös INFORM-verkoston työstä. 9. SEURANTA, RAPORTOINTI JA ARVIOINTI Määrällistä ja laadullista seurantaa ja mittausta tehdään viranomaisviestinnän eri tasoilla, projektien viestinnästä ja yhteistyötahojen viestinnästä. Seurattavia asioita ovat tiedon sisältö, sen saaminen ja ymmärtäminen; viestinnässä käytettyjen keinojen ja välineiden toimivuus, viestintätoimenpiteiden määrä ja laatu, palautteen ja kehitysehdotusten kerääminen ja analysointi, viestinnän resurssien käyttö sekä asetettujen viestinnän tavoitteiden toteutuminen. Arvioinnin välineinä käytetään mediaseurantaa, asiakaspalautetta ja tunnettuustutkimusta. Hallintoviranomainen vastaa näiden ja viestinnän kokonaisarvioinnin järjestämisestä. Rakennerahastoviestinnän yhteisen strategiatyön pohjalta on ESR- ja EAKR-hallintoviranomaisten johdolla päädytty järjestämään hanketason viestinnän seuranta ja raportointi rakennerahastojen tietojärjestelmässä ( EURA 2007). Rahoitusta hakevat tahot (pois lukien yritystukihankkeet) laativat hakemuksessa viestintäsuunnitelman ja sen perusteella arvioivat kustannusarvioon viestinnästä aiheutuvia kustannuksia. Näitä kustannuksia todennetaan EURA järjestelmän maksatushakemusosiossa sekä välija loppuraporteissa, joita projektit toimittavat tietojärjestelmään. Rakennerahastovaroja käyttävät viranomaiset seuraavat ja raportoivat yhteisesti sovituilla tavoilla toteuttamaansa viestintää. Viranomaisten viestintäraportissa kuvataan ja analysoidaan toteutettujen viestintätoimien ajoitus, toimenpiteet, kohderyhmä, käytetyt kanavat ja resurssit sekä tavoite ja tulokset. Seurantaraportit kootaan hallintoviranomaiselle, joka laatii vuosittain tämän ja muun aineiston perusteella tarkastelun seurantakomitealle osana vuosiraportin valmistelua. Rakennerahastojen viestintäverkosto osallistuu valmisteluun. Viestintään liittyvä kokonaisarviointi järjestetään siten, että sen tuloksia on käytettävissä vuoden 2010 vuosiraportoinnin ja ohjelmakauden loppuraportoinnin valmistelussa. Arvioinnin pohjana on tämän viestintäsuunnitelman toimivuuden ja tehokkuuden tarkastelu muun muassa edellä kuvattujen seurantaja raportointimenettelyjen tuottaman tiedon perusteella. 10. TEKNISET PIIRTEET Tuensaajien luettelo Komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artikla määrää, että hallintoviranomaisen tulee huolehtia siitä, että ESR-varoja käyttöönsä saaneiden projektiorganisaatioiden eli tuensaajien luettelo, projektien nimet ja projekteille osoitetun julkisen rahoituksen määrä julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla. Manner-Suomen ESR-ohjelman osalta tuensaajien luettelointi ja julkistaminen tapahtuu EURA2007- tietojärjestelmän projektikohtaisten perustietojen internetissä julkistamisen kautta. ESR:n osarahoitta- 2 Komission asetus (EY) N:o 1828/2006 2, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 ja Euroopan aluekehitysrahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1080/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöistä 12

13 miin toimiin osallistuvien nimiä ei mainita tässä luettelossa. EURA2007-järjestelmästä voidaan lisäksi ajaa vuosittain tai muuna soveltuvana ajankohtana listauksia rahoitusta saaneista projekteista esimerkiksi rahoittajittain. Nämä listat voidaan saattaa julki joko asiakirjojen julkisuudesta annettujen ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettujen säädösten mukaisesti kussakin viranomaisessa. EU-lipputunnus ja teksti Komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artikla määrää Euroopan unionin lipun ja sitä selittävän tekstin käytöstä. Hallintoviranomainen ohjeistaa ESR-varoja käyttäviä viranomaisia ja edelleen ohjeistuksen muodossa ESR-varoja käyttöönsä saavia projektiorganisaatioita tästä velvoitteesta ja Suomessa käytettävästä sloganista: Vipuvoimaa EU:lta EU-hankkeiden toteuttajille on laadittu tiedotusohje ja graafinen ohjeistus, joissa määritellään logojen käytön edellytykset. Hallintoviranomaisen liputus Komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 artikla 2. määrää, että hallintoviranomainen liputtaa tilojensa edustalla Euroopan unionin lipulla viikon ajan toukokuun 9. päivästä alkaen. Hallintoviranomainen järjestää liputuksen asetuksen määräämällä tavalla. 11. INDIKATIIVINEN AIKATAULUTUS Manner-Suomen ESR-ohjelman viestintätoimet ja painopisteet noudattavat ohjelmakauden sisältölogiikkaa. Ohjelmaa valmisteltaessa viestittiin perustietoa tiedotteilla, tilaisuuksissa ja internetin kautta vuosina Ohjelman käynnistysvaihetta varten on laadittu perusvälineitä kuten esitteitä ja järjestettiin koko rakennerahastotoiminnan kaudella kattava käynnistystilaisuus Helsingissä. Tällöin lanseerattiin rakennerahastoviestinnän slogan, logot ja visuaalinen ilme. Ohjelmakauden ensimmäisinä vuosina panostetaan perustiedon levittämiseen yleisölle, potentiaalisille hakijoille ja muille kohderyhmille. Vuoden 2007 lopulla ja vuoden 2008 aikana lanseerataan rakennerahastojen yhteinen portaali internetissä. Ohjelmakauden hyviä tuloksia ja käytäntöjä esitellään samalla kun kerrotaan uuden ESR-ohjelman mahdollisuuksista. Ohjelmakauden puolivälissä ja lopussa tarkastellaan rakennerahastotoiminnan etenemistä ja arviointihavaintoja sekä lopputuloksia. Kullekin vuodelle laaditaan rakennerahastojen viestintäverkostossa hallintoviranomaisen ja suuralueiden vuosisuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan. Kullekin vuodelle on alustavasti suunniteltu iso ja näyttävä, EAKR-ohjelmien kanssa yhteisesti järjestettävä tilaisuus rakennerahastoviestinnän teemojen ja alueiden erityispiirteiden ympärille. Vuoden 2007 tilaisuus oli käynnistystilaisuus. Vuonna 2007 juhlittiin ESR:n 50-vuotista toimintaa yhdistämällä Suomen vuosien kokemukset uuden ohjelman painotuksiin. 12. INDIKATIIVINEN KUSTANNUSARVIO Tässä kuvataan hallintoviranomaisen käyttöön osoitettujen viestinnän resurssien rakentumista. Kukin ESR-varoja käyttävä viranomainen varaa teknistä tukea käytettäväksi viestinnän resurssointiin ja niitä osoitetaan myös kullekin projektin toteuttajalle hyväksytyn projektisuunnitelman kustannusarvion mukaisesti. Hallintoviranomaisen ESR-viestinnästä aiheutuvia kuluja ovat muun muassa ESR-toiminnasta ja rahoitusmahdollisuuksista kertovat rakennerahastoviestinnän perusmateriaalit, jotka hankitaan pääosin yhteistyössä EAKR-ohjelmien kanssa. ESR-viestintään kuuluu Manner-Suomen ESR-ohjelman toteutuksen tukemiseen liittyvä viestintä sekä hyvien projektien ja projektityön esille nostaminen ja palkitseminen. Hallintoviranomainen huolehtii ESR-toiminnan näkyvyyteen ja tunnistettavuuteen liittyvien palvelujen ja tuotteiden hankinnasta sekä tarjoaa ESR-uutisia eri kohderyhmille välittäviä viestinnän välineitä 13

14 (esimerkiksi ESR- ja rakennerahastouutisia välittävät asiakaslehdet ja informaatiobulletiinit). Hallintoviranomainen järjestää vuosittain isoja tilaisuuksia mahdollisesti yhteistyössä EAKR-ohjelmien kanssa ja vastaa rakennerahastoportaalista yhteistyössä EAKR-ohjelmien hallintoviranomaisen kanssa. Hallintoviranomainen vastaa kuluista, jotka syntyvät ohjelmatason ESR-viestinnän seurannasta, raportoinnista ja arvioinnista sekä kansalliseen ja kansainväliseen viestintään liittyvän yhteistyön koordinoinnista. ESRtiedotuksen yhteistyöryhmän kulut kuuluvat osin hallintoviranomaisen vastattavaksi soveltaen teknisen tuen käytön tukikelpoisuuden määrittelyjä. Hallintoviranomaisen ESR-viestinnän indikatiivinen kustannusarvio on ohjelmakaudella euroa, josta Euroopan sosiaalirahaston osuus on euroa ja valtion kansallinen osuus euroa. Tämän indikatiivisen vuosittain osana teknisen tuen päätösmenettelyjä täsmentyvän kustannusarvion sisältämillä toimilla toteutetaan ESR-viestintää hallintoviranomaisen vastuulla yhteistyössä rakennerahastojen viestinnän yhteistyöryhmän, suuralueilla toimivien koordinoivien työvoima- ja elinkeinokeskuksien, ESR-toimintaa osallistuvien talous- ja sosiaalipartnerien EAKRviestintätoimijoiden ja muiden kumppanien kanssa. LIITTEET: Liite 1: Rakennerahastoviestintä kohderyhmittäin ja painotusten mukaan Liite 2: Rakennerahastokauden graafiset elementit Liite 3: Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille TIEDOKSI: Suuralueiden viestintäsuunnitelmat ohjelmakaudelle (ESR:n ja EAKR:n yhteiset viestintäsuunnitelmat) 14

15 LIITE 1: Rakennerahastoviestintä kohderyhmittäin ja painotusten mukaan Painopiste Kohderyhmä Viesti/tavoite Toimenpiteet Ajankohta Indikaattorit / tulokset Yleinen viestintä Hallintoviranomaisen viestintävastuut Kaikki kohderyhmät -EU:n rakennerahasto-ohjelmien tunnettuus, näkyvyys ja avoimuus (suomi, ruotsi, englanti) Koko ohjelmakausi Internetsivujen kävijämäärä, keskimäärin yhteensä 5000 käyntiä/kk Arviointi kaikki osa-alueet sisältyvät viestinnän kokonaisarviointiin Kävijämäärän seuranta -Ohjelmien tuloksista ja hyvistä käytännöistä tiedottaminen Yleisesitteet Ohjelmakauden alku, tarvittaessa päivityksiä Painosmäärät: yleisesitteissä kpl esitteestä ja kieliversiosta riippuen Levikki, varastotilanteen seuranta -Toteutuneista projekteista tiedottaminen Muut julkaisut Koko ohjelmakausi Painosmäärät: julkaisusta riippuen kpl Levikki, varastotilanteen seuranta EURA tietopalvelu Koko ohjelmakausi Kävijämäärät, 1000 / kk Kävijämäärän seuranta Kansalaiset EU-ohjelmien tuloksena on entistä paremmin voiva Suomi Vuosittainen tiedotustoimi Media: pyritään saamaan median välityksellä tietoa hyvistä ESRhankkeista Kerran vuodessa Koko ohjelmakausi Osallistujamäärä, noin 300 Näkyvyys ja myönteinen julkisuus mediassa EU:n ja/tai rahaston mainitseminen median toimesta Osallistujien palaute Mediaseuranta Internetsivujen kävijämäärä, nettipalaute, nettikyselyt Kävijämäärän seuranta, nettipalautteiden sisältö, kyselyjen tulokset 15

16 Painopiste Kohderyhmä Viesti/tavoite Toimenpiteet Ajankohta Indikaattorit / tulokset Projektitoimijat EU-ohjelmilta voi saada tukea hyvän hankeidean toteuttamiseen Hyvästä käytännöstä voi syntyä pysyvä toimintatapa Viranomaiset ohjaavat ja tukevat hankkeen toteuttajaa Projektien hakemisen ja toteuttamisen tukeminen (suomi, ruotsi): tietoa ohjelmista, hakuohjeet, linkki EURA tietojärjestelmään, ohjeistus, linkit suuralueiden internetportaaleihin Esitteet ja oppaat Media - Yleistietoa, ohjeistus, hyvät käytännöt, hakuajoista tiedottaminen Koko ohjelmakausi Koko ohjelmakausi Hyvän hankkeen markkinointi: pyritään saamaan hyviä hankkeita näkyvästi ja positiivisesti mediaan Koko ohjelmakausi Internetsivujen kävijämäärä, jätettyjen ja hyväksyttyjen hakemusten määrä Painosmäärät, kpl Saavutettu mediajulkisuus Internetsivujen kävijämäärä Arviointi kaikki osa-alueet sisältyvät viestinnän kokonaisarviointiin Kävijämäärän seuranta nettipalaute Levikki, varastotilanteen seuranta Mediaseuranta Kävijämäärän seuranta, nettipalaute Välittävät toimielimet Viestintäosaaminen osana työtä Rakennerahastojen hallinnoinnista ja toimeenpanosta tiedottaminen, asianmukaisen tiedon, säädöspohjan ja ohjeistuksen saatavuus Viestintäkoulutuksen järjestäminen Seminaarit ja muut tilaisuudet 2008 syksyllä, tarvittaessa myöhemmin uudelleen Koko ohjelmakausi Tilaisuuksia noin 2 kertaa vuodessa Osallistujien määrä Internetsivujen kävijämäärä Osallistujien määrä, pääosin noin 200 osallistujan tilaisuuksia Osallistujien palaute Kävijämäärän seuranta, nettipalaute Osallistujien palaute 16

17 Painopiste Kohderyhmä Viesti/tavoite Toimenpiteet Ajankohta Indikaattorit / tulokset Muut viranomaiset (ml. Alue- ja paikallisviranomaiset) ja sidosryhmät (mm. järjestöt) Rakennerahastojen hallinnoinnista ja toimeenpanosta tiedottaminen, asianmukaisen tiedon, säädöspohjan ja ohjeistuksen saatavuuden takaaminen, raportointi Seminaarit ja muut tilaisuudet Vuosiraportit Koko ohjelmakausi Tilaisuuksia noin 2 kertaa vuodessa Kerran vuodessa Internetsivujen kävijämäärä Osallistujien määrä, pääosin noin 200 osallistujan tilaisuuksia Raportit ajoissa valmiina Arviointi kaikki osa-alueet sisältyvät viestinnän kokonaisarviointiin Kävijämäärän seuranta, nettipalaute Osallistujien palaute Raporttien hyväksyminen seurantakomiteoissa, kokousten palaute Palaute, tarkastusraportit Viestintäverkostot ja työryhmät Tehokas viestintä koko maassa, viestinnän kehittäminen, Internetsivujen kehittäminen Kokoukset, sähköpostijakelut, viranomaisten nettiosa Sähköpostiviestintä Koko ohjelmakausi Koko ohjelmakausi Jatkuva Tiedonkulun toimivuus Kävijämäärät, verkostojen palaute Asioiden onnistunut hoitaminen sovitun aikataulun mukaisesti Verkostojen palaute Aikataulujen pitävyys Kokoukset ja muut tilaisuudet Tarpeen mukaan, useita kertoja vuodessa Osallistujien määrä, viestintäverkosto 20, laajennettu viestintäverkosto 50 Osallistujien palaute, sovittujen toimenpiteiden onnistuminen 17

18 Painopiste Kohderyhmä Viesti/tavoite Toimenpiteet Ajankohta Indikaattorit / tulokset Poliittiset päättäjät, avainasemassa olevat virkamiehet Euroopan unioni, komissio Muut jäsenmaat EU:n rakennerahasto-ohjelmien tunnettuus, näkyvyys ja avoimuus, rakennerahastotoiminnan tulosten saaminen pysyviksi käytännöiksi EU:n rakennerahasto-ohjelmien tunnettuus, näkyvyys ja avoimuus, komission vaatimusten täyttäminen Yhteistyö ohjelmien toimeenpanoon liittyvissä asioissa, Suomen EUohjelmien hyvien käytäntöjen levittäminen Proaktiivisuus, selkeä aineisto tilanteen mukaan, rakennerahastojen ABC, tulosbriifit Kaikki viestinnän välineet, viestintäsuunnitelma Vuosittainen tiedotustoimi (suomi, ruotsi, englanti) Seminaarit, mm. vuosittainen tiedotustoimi Koko ohjelmakausi, hyvistä hankkeista tiedottamisen yhteydessä Koko ohjelmakausi Kerran vuodessa Koko ohjelmakausi Vähintään kerran vuodessa Hyvien käytäntöjen juurtuminen kansalliseen toimintaan Viestintäsuunnitelman toteutuminen Osallistujien määrä (300), 5 komission edustajaa Kävijämäärät, nettipalaute Osallistujien määrä (300), 20 ulkomaista osallistujaa Arviointi kaikki osa-alueet sisältyvät viestinnän kokonaisarviointiin Viestinnän kokonaisarviointi Viestinnän kokonaisarviointi, komission palaute, tarkastusraportit Osallistujien palaute Kävijämäärien ja - tahojen seuranta, nettipalaute Osallistujien palaute Opintovierailut Tilausten mukaan Ohjelman sisältö, osallistujien määrä Osallistujien palaute 18

19 Painopiste Kohderyhmä Viesti/tavoite Toimenpiteet Ajankohta Indikaattorit / tulokset Yritystoiminnan edistäminen Viestinnän pääpaino alueilla Media Potentiaaliset projektien toteuttajat Yritystoimintaan suuntautuvat henkilöt, opiskelijat, työssä olevat, työttömät PK-yritykset Oppilaitokset Luovat alat Hyvinvointipalvelut Naisyrittäjyys Maahanmuuttajien yritystoiminta Maaseudun yritystoiminta EU:n rakennerahasto-ohjelmien tunnettuus, näkyvyys ja avoimuus, positiivisen julkisuuden tavoittaminen - Avoimista hauista ja ohjelmien sisällöistä tiedottaminen - Millä aloilla mahdollisuuksia, eri alojen yritystoiminnan ominaispiirteet - Alueen tuottavuuden paraneminen laadullisesti kestävällä tavalla - Alueen työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen - Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisääminen Proaktiivisuus, selkeän aineiston tuottaminen ohjelmien toiminnasta ja tuloksista media käyttöön: rakennerahastojen ABC, tulosbriifit Internetsivut Infotilaisuudet Lehti-ilmoitukset Käynnistyspalaverit Kohdennettu viestintä yrittäjäjärjestöille, sidosryhmille ja alan asiantuntijoille Ohjelmakauden alku (aineisto), jatkuva Hakuaikojen alussa, sisällöllinen tiedotus jatkuvaa, hyvistä hankkeista tiedottaminen Mediajulkisuus: määrä ja laatu (positiivinen / negatiivinen) Hakijoiden määrä, hyväksyttyjen hakemusten määrä, osallistujien määrä, viestinnän kokonaisarviointi Arviointi kaikki osa-alueet sisältyvät viestinnän kokonaisarviointiin Mediaseuranta, viestinnän kokonaisarviointi Itsearviointi, palaute kyselyt, viestinnän kokonaisarviointi 19

20 Painopiste Kohderyhmä Viesti/tavoite Toimenpiteet Ajankohta Indikaattorit / tulokset Innovaatiotoiminnan, verkostoitumisen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Viestinnän pääpaino alueilla Potentiaaliset projektien toteuttajat Yritystoimintaa, osaamis- ja innovaatiotoimintaa edistävät julkiset ja yksityiset organisaatiot, Yliopistot, korkeakoulut Tutkimus- ja koulutuslaitokset - Avoinna olevista hauista ja ohjelmien sisällöistä tiedottaminen - Alueen koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen, koulutuksesta työelämään siirtymisen tukeminen ja työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen kehittäminen - Osaamisrakenteiden vahvistaminen tutkimuksessa ja tuotekehityksessä - Teknologiaohjelmien hyödyntäminen - Uusien verkostomaisten toimintatapojen kehittäminen Ympäristökilpailukyvyn lisääminen Internetsivut Infotilaisuudet Lehti-ilmoitukset Käynnistyspalaverit Innovaatiopalvelujen ja palvelujen tarjoajien tunnettuuden lisääminen Julkisten palvelujen tarjoajien yhteistoiminnan lisääminen Innovatiivisuus yrityslähtöisten hankkeiden toteuttamisessa Kohdennettujen asiantuntijapalveluiden markkinointi ja tunnetuksi tekeminen Hakuaikojen alussa, sisällöllinen tiedotus jatkuvaa, hyvistä hankkeista tiedottaminen Hakijoiden määrä, hyväksyttyjen hakemusten määrä, osallistujien määrä, viestinnän kokonaisarviointi Arviointi kaikki osa-alueet sisältyvät viestinnän kokonaisarviointiin Itsearviointi, palaute kyselyt, viestinnän kokonaisarviointi 20

21 Painopiste Kohderyhmä Viesti/tavoite Toimenpiteet Ajankohta Indikaattorit / tulokset Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys Viestinnän pääpaino alueilla Alueen saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Viestinnän pääpaino alueilla Potentiaaliset projektien toteuttajat Työorganisaatiot Työmarkkinoiden palvelujärjestelmät Oppilaitokset Kunnat Järjestöt PK-yritysten henkilöstö Maahanmuuttajat Nuoret Ikääntyvä väestö Naiset Potentiaaliset projektien toteuttajat Kunnat Yhdistykset Järjestöt - Avoinna olevista hauista ja ohjelmien sisällöistä tiedottaminen - Rakenteellisen työttömyyden aleneminen alueella - Syrjäytymisen ehkäisy - Henkilöstö voimavarana yritystoiminnan kehittämisessä - Välityömarkkinat ja sosiaaliset yritykset vaikeasti työllistyville - Maahanmuuttajat työvoimana ja Suomen alueiden kansainvälistäjinä Avoinna olevista hauista ja ohjelmien sisällöistä tiedottaminen Elinvoimainen Suomi Hyvinvoiva ympäristö ja yhteiskunta Ympäristömyönteiset hankkeet Internetsivut Infotilaisuudet Lehti-ilmoitukset Käynnistyspalaverit Välityömarkkinoista kohdennettu tiedottaminen PK-yrityksiin kohdennettu tiedottaminen Maahanmuuttajajärjestöihin kohdennettu tiedottaminen Nuorille, ikääntyvälle väestölle, naisille ja ko. järjestöille kohdennettu tiedottaminen Internetsivut Infotilaisuudet Lehti-ilmoitukset Käynnistyspalaverit Kohdennettu tiedottaminen kunnille, järjestöille, yhdistyksille ja muille potentiaalisille hakijatahoille alueella Hakuaikojen alussa, sisällöllinen tiedotus jatkuvaa, hyvistä hankkeista tiedottaminen Hakuaikojen alussa, sisällöllinen tiedotus jatkuvaa, hyvistä hankkeista tiedottaminen Hakijoiden määrä, hyväksyttyjen hakemusten määrä, osallistujien määrä, viestinnän kokonaisarviointi Hakijoiden määrä, hyväksyttyjen hakemusten määrä, osallistujien määrä, viestinnän kokonaisarviointi Arviointi kaikki osa-alueet sisältyvät viestinnän kokonaisarviointiin Itsearviointi, palaute kyselyt, viestinnän kokonaisarviointi Itsearviointi, palaute kyselyt, viestinnän kokonaisarviointi 21