Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache

Transkriptio

1 Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014

2 HELSINGIN SAKSALAINEN KOULU SUOMI TOISENA JA VIERAANA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA LUKION ENSIMMÄISELLE, TOISELLE JA KOLMANNELLE VUOSIKURSSILLE Helsingin Saksalaisessa koulussa kaikki oppilaat opiskelevat suomen kieltä joko äidinkielenä tai vieraana kielenä joko alkeisryhmässä tai edistyneiden ryhmässä. Jos opiskelija opiskelee suomea vieraana kielenä, hänellä on opetusta kolme tuntia viikossa. Opetus ei ole kurssimuotoista, vaan lukuvuosi jakautuu kahteen lukukauteen, joiden päättyessä myös arvioidaan. Kun oppilaalla on suomi vieraana kielenä, tavoitteena on tutustua suomen peruskielioppiin, sanastoon ja kulttuuriin. Kun suomea opiskellaan kuin toisena kielenä, on tavoitteena syventää kielitaitoa ja laajentaa kulttuurituntemusta. Koska koulun opetus on pääosin saksankielistä, korostetaan suomen kielen opetuksessa suomen kielen ja kulttuurin erityislaatua. 1. Tasoryhmät ja tavoitteet Suomi vieraana kielenä -opetuksen ryhmät ja tavoitteet on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka ovat: FIF-ryhmä: alkeiskielitaito / auttava kielitaito (A1-A2) FFF-ryhmä: peruskielitaito / toiminnallinen kielitaito (B1-B2) ja FFF-ryhmä (S2-tasoiset): edistynyt peruskielitaito / ammatillinen kielitaitotaso(c1-c2). Tämä jaotus perustuu kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen. Suomen oppiminen vieraana kielenä etenee tasoittain, ei luokka-asteittain, oppilaat jaetaan ryhmiin suomen kielen taidon perusteella. Ryhmät jaetaan lukuvuoden alussa aloittelevien (FIF) ja edistyneiden (FFF) ryhmään. Siirtyminen FIFryhmästä FFF-ryhmään tapahtuu silloin, kun opettajan mielestä oppilas pärjää tarpeeksi hyvin pelkällä suomen kielellä tuntitehtävissä. FIF-, FFF- ja FIM-ryhmien välillä tehdään yhteisiä projekteja, jotta siirtyminen seuraavaan tasoryhmään olisi helpompaa. Mahdollinen äidinkielen ryhmään siirtyminen toteutetaan vaiheittain äidinkielen opettajan ja vieraan kielen opettajan yhteistyönä. Jos lähes FIMtasoinen oppilas on mukana FFF-opetuksessa, hänen tulee ryhmän mahdollisuuksien mukaan saada eriyttäviä tehtäviä FIM-opetussuunnitelmasta. Ryhmien taso vaihtelee vuosittain, ja tämä on huomioitava opetuksen suunnittelussa. Jos oppilaita tulee kesken lukuvuoden, heidät ohjataan tasonsa mukaiseen ryhmään. Heidän pitää opiskella itsenäisesti jo käsitellyt aiheet mahdollisuuksien mukaan ja osallistua muun ryhmän opetukseen alusta lähtien. Opettaja ohjaa itsenäistä työskentelyä.

3 2. Lukion tavoitteet ja käsiteltävät aihealueet: 3.1 Aloittelevien ryhmä FIF (taso A1-A2) Lukion päättyessä ryhmän opiskelijan, joka on aloittanut suomen opiskelun lukion ensimmäisenä lukuvuotena, tulee saavuttaa taitotaso A2.1-A2.2. Tavoitteena on hallita seuraavat aihealueet sekä suullisesti että kirjallisesti. Lukuvuoden aikana järjestetään sekä suullisia että kirjallisia kokeita. Ensimmäinen lukuvuosi Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelijan tulisi oppia sanastoa ja keskeisiä ilmaisuja seuraavilta osa-alueilta: - tervehtiminen - itsensä esitteleminen, perheestä kertominen - numerot: perusluvut, järjestysluvut ja päiväys - ajanilmaukset: vuorokaudenajat, viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat - sää - ruoka ja ruokailu - adjektiivit: värit, vastakohdat - vaatteet ja ulkonäöstä kertominen - kansalaisuudet, maat ja kielet - kouluympäristö ja lukujärjestys - suomalainen kulttuuri ja juhlaperinteet - koti ja asuminen - maantuntemus ja paikkakunnat - matkustaminen, kaupunkiympäristö ja kulkuvälineet - kaupassa ja kahvilassa asioiminen - työ ja ammatit - puhekielen ja kirjoitetun kielen peruserot Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelijan tulisi tutustua seuraaviin kieliopin osa-alueisiin ja hallita niiden perusteet: - persoonapronominit - olla-verbi - äänne kirjain-vastaavuus, tavutus ja vokaaliharmonia - demonstratiivipronominit - k-p-t-vaihtelu - kysymyssanat, -ko/-kö-kysymys - verbien persoonamuodot sekä myöntö- ja kieltomuodot - verbityyppi genetiivi - omistusrakenne - possessiivisuffiksi - yksikön partitiivi

4 - yleisimmät partitiivia vaativat verbit - objekti ja objektin sijat - paikallissijat ja eksistentiaalilause - tilalause - tavallisimmat nominityypit - demonstratiivipronominien taivutus - adpostitiot - persoonapronominien taivutus Toinen lukuvuosi Toisen lukuvuoden aikana kerrataan ja harjoitellaan jo opittua. Opiskelijan tulisi lisäksi oppia sanastoa ja keskeisiä ilmaisuja seuraavilta osa-alueilta: - huudahdukset ja dialogipartikkelit - aikataulujen ja suunnitelmien tekeminen, ehdottaminen - menneisyydestä kertominen - kehonosat, sairaudet, lääkärissä asiointi - vapaa-aika ja harrastukset - luonto - tien kysyminen ja neuvominen, suunnat - asiointisanastoa (ravintolassa, torilla, pankissa, rautatieasemalla, puhelimessa) - koulutus ja työ - tekstilajeja: sähköposti ja kirje Toisen lukuvuoden aikana opiskelijan tulisi harjaantua jo opitun kieliopin käyttäjänä ja lisäksi tutustua ja hallita seuraavien kieliopin osa-alueiden perusteet: - uusia nominityyppejä - myönteinen imperfekti - passiivi - imperatiivi sinä-persoona - nesessiivirakenne - relatiiviproniminit - negatiivinen imperfekti - minen-verbaalisubstantiivi - MA-infinitiivi - Transitiivi- ja intransitiiviverbejä - Verbityyppi 6 - tavallisimpien verbien rektiot (pitää, tykätä, käydä, lukea, ostaa, löytää, jättää) - perfekti - pluskvamperfekti - partisiipit - i-monikko

5 - modaaliapuverbit ja verbiketjut - puhekieli: pronominit, me-persoona, numerot Kolmas lukuvuosi Kolmannen lukuvuoden aikana kerrataan ja harjoitellaan jo opittua. Opiskelijan tulisi lisäksi oppia sanastoa ja keskeisiä ilmaisuja seuraavilta osa-alueilta: - konditionaalin preesens ja perfekti - uusia nominityyppejä - sti-adverbit - adjektiivit ton/tön ja llinen - passiivin objekti - nollapersoona - passiivin imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti - transitiivi- ja intransitiiviverbejä - imperatiivi te-persoona - passiivin konditionaali - transalatiivi - essiivi - tuloslause - adjektiivien vertailu - puhekieli: puheen partikkelit, ne menee-muoto, verbejä, ko/kö-kysymys, äänteiden katoaminen, sanasto - lausetyypit - adverbien vertailu - uusia rektioita - kumpi-pronomini Kolmannen lukuvuoden aikana opiskelijan tulisi harjaantua jo opitun kieliopin käyttäjänä ja lisäksi tutustua ja hallita seuraavien kieliopin osa-alueiden perusteet: - tekstilajeja: ohje, mainos - maantieto ja nähtävyydet - suomalainen kulttuuri ja taide - mielipiteiden esittäminen - historia ja yhteiskunta - ympäristönsuojelu ja kierrätys

6 2.2 Edistyneiden ryhmä FFF (taso A2) ja FFF/S2-tasoiset (taso B2) Edistyneiden ryhmässä voi olla kansalaisuudeltaan suomalaisia, jotka osallistuvat suomi vieraana kielenä -opetukseen (FFF/S2-tasoiset). Näillä oppilailla on kuitenkin saksan kieli äidinkielenä tai he ovat asuneet pitkään ulkomailla ja käyneet siellä koulua. He saattavat puhua suomea varsin sujuvasti, mutta eivät ole koskaan oppineet kunnolla kirjoittamaan suomea. Heidän tasonsa ei riitä lukion äidinkielen opiskeluun. Edistyneiden ryhmän tavoitteena on saavuttaa seuraavat taidot 12. luokan loppuun mennessä: Kielentuntemus Oppilas hallitsee kielen rakenteen pääpiirteet, tutustuu kielen muuttumiseen sekä alueellisen ja tilannekohtaisen vaihtelun pääpiirteisiin, hallitsee suomen peruskieliopin ja osaa hyödyntää sitä sekä hallitsee eri rekisterien (puhekieli- kirjakieli) käyttöalueet. Taito tuottaa ja tulkita tekstejä Oppilas pystyy tulkitsemaan ja tuottamaan erilaisia tekstejä, pystyy ilmaisemaan mielipiteensä ja perustelemaan ne, osaa suunnitella viestintäänsä ja edetä toiminnassaan tavoitteellisesti. Puhe- ja ilmaisutaidot Oppilas pystyy käyttämään kieltä erilaisissa puhe- ja esiintymistilanteissa sekä yksin että ryhmässä ja osaa suunnitella ja toteuttaa laajahkon puhe-esityksen. Kirjallisuus Oppilas tuntee suomalaista kirjallisuutta eri aikakausilta ja osaa käyttää tärkeimpiä kirjallisuustiedon käsitteitä. Tavoitteena on myös, että oppilas hallitsee perustiedot maantuntemuksessa ja paikkakuntatietoudessa. Reifeprüfung-tutkinnossa on mahdollisuus suorittaa suullinen FFF-koe. Opetuksen tavoitteena on valmistautua tähän kokeeseen. Suullinen RP-koe ei ole kuitenkaan pakollinen. Lukion aikana käsiteltäviä aihealueita ovat: Kirjallisuushistoria ja kirjallisuus Kirjallisuushistoriaosiossa tutustutaan Suomen kansaperinteeseen, suomalaisen kirjallisuuden eri aikakausiin ja merkittävimpiin kirjailijoihin sekä joihinkin eurooppalaisiin kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa. Kirjallisuutta pyritään lukemaan mahdollisimman paljon, ja sitä käsitellään monipuolisesti, siten että kirjallisuustunnit innostaisivat oppilaita myös omaehtoiseen lukemiseen. Kirjallisuutta käydään läpi

7 yhdessä ja sen lisäksi oppilaat lukevat vapaavalintaisia teoksia, joista he pitävät suullisen esitelmän. Opetuksessa voidaan käsitellä ryhmän tason mukaan esimerkiksi seuraavia romaaneja tai novelleja: 10. luokka Kalevala Nesser: Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä Shakespeare: Romeo ja Julia Poutanen: Ihana meri 11. luokka Canth: Anna Liisa Kivi: Seitsemän veljestä Härkönen: Häräntappoase Lander: Tummien perhosten koti 12. luokka Aho: Juha Hotakainen: Juoksuhaudantie Itkonen: Anna minun rakastaa enemmän Linna: Tuntematon sotilas Lundan: Ilman suuria suruja Lisäkirjallisuutta: Ibsen: Nukkekoti Joensuu: Harjunpää-sarjaa Waltari: Kuka murhasi rouva Skrofin? Runoja, novelleja Kielentuntemus

8 Oppilas kertaa peruskieliopin, opiskelee lauseenvastikkeen, tutustuu kielten maailmaan: suomen sukukieliin, murteisiin ja slangiin sekä suomen kirjakielen kehitykseen, perehtyy suomen kielen ominaispiirteisiin ja opiskelee kielenhuoltoa. Kielioppia opiskellaan ja kerrataan ryhmän tason mukaan ja kielenhuoltoon perehdytään erilaisten tehtävien ja tekstien avulla. Mahdollisuuksien mukaan kerrataan suomen kielen ominaispiirteitä ja tutustutaan kielen alueelliseen vaihteluun, slangiin ja murteisiin sekä puhe- ja kirjakielen eroihin. Taito tuottaa ja tulkita tekstejä Oppilas harjoittelee tuottamaan asia-ja mielipidetekstejä, kykenee laatimaan omia tekstejä ja käsittelemään muita tekstejä (esim. Internet, lehtiartikkelit, haastattelut) hyväksikäyttäen ja kykenee arvioimaan kriittisesti kuulemaansa ja näkemäänsä. Kaunokirjallisuuden tekstilajeista käsitellään suorasanaista kertomista, näytelmätekstiä ja runoja. Tietokirjallisuuden tekstilajeista tutustutaan tiivistelmään, määritelmään, median tekstilajeihin (uutinen, arvostelu, yleisönosastokirjoitus, artikkeli) ja arjen tekstilajeihin (työhakemus, esite, kirje, sähköpostiviesti, ohje). Puhe- ja ilmaisutaito Oppilas kehittää vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan erilaisten tehtävien (esim. kirjallisuusesitelmien, ryhmätöiden ja keskustelujen) avulla ja laatii ja esittää laajahkon puhe-esityksen, jossa voi käyttää apuna havaintovälineitä kuten power pointia. Maantuntemus ja paikkakuntatietous Opetuksessa voidaan käsitellä koko lukio-opetuksen ajan maantuntemusta ja paikkakuntatietoutta. Oppilaat valitsevat jonkin suomalaisen paikkakunnan, tutustuvat siihen ja sen nähtävyyksiin ja esittelevät tuotoksensa suullisesti. Valinnaisesta näkökulmasta tutustutaan Suomen eri maakuntiin/maantieteellisiin alueisiin ja niiden erityispiirteisiin. Lukion aikana voidaan toteuttaa ryhmätyönä myös Helsinki-projekti, jonka aikana tutustutaan pääkaupunkiseudun historiaan ja nähtävyyksiin. Oppilaat valitsevat tunnettuja sekä vapaavalintaisia kohteita pääkaupunkiseudulta ja laativat niistä suullisen esitelmän. Projektin aikana voidaan tehdä vierailuja lähistöllä sijaitseviin kulttuurikohteisiin. 3. Työtavat Oppiaineessa tulee käyttää suomen kielelle soveliaita menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Opetuksessa pyritäänkorostamaan oppilaskeskeisyyttä ja

9 oppilaan omia valintoja. Opetusjärjestelyissä pyritään ottamaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimistyylit sekä heidän yksilölliset kehityseronsa ja taustansa. Saksalaisessa koulussa nämä seikat korostuvat, koska oppilaiden suomen kielen taito ja heidän kykynsä vastaanottaa suomenkielistä opetusta vaihtelevat suurestikin. Tehtävät pyritään vaihtelevasti suorittamaan sekä yksin että ryhmässä tai parityönä. Myös elämyksellisyydelle ja yhteisille kokemuksille tulee opetuksessa antaa riittävästi tilaa. Yhteiset lukuhetket ja katselukokemukset, kuten teatteri- ja elokuvakäynnit, lisäävät oppilaiden yhteenkuuluvuutta ja motivoivat opiskeluun. 4. Arviointi ja koetehtävätyypit Kummassakin ryhmässä järjestetään lukukauden aikana kaksi kirjallista koetta. Suullinen osaaminen arvioidaan esimerkiksi suullisten esitelmien ja kokeiden avulla. Puolet lukukauden arvosanasta muodostuu kokeista ja puolet kaikesta muusta kuten tuntiaktiivisuudesta, kotitehtävistä, läksynkuulusteluista, puhetaidosta ja suullisista tehtävistä. FIF-kokeet rakentuvat kielioppiosuudesta, sanelusta, sanastokysymyksistä, lyhyestä tekstinymmärtämisestä ja lyhyestä kirjoitelmasta. Tunneilla tehdään lisäksi kuullunymmärtämistehtäviä ja pieniä suullisia kokeita. FFF-ryhmän kirjalliset kokeet muodostuvat sanojen ja ilmausten tai käsitteiden selitystehtävästä, tekstinymmärtämistehtävästä tai tekstilajitehtävästä. Tarvittaessa koe voi keskittyä myös kielioppiasiaan, kirja-analyysiin tai kirjallisuushistoriaan. Lukuvuoden aikana järjestetään FFF-ryhmässä myös suullisia kokeita, jotta oppilaat voisivat valmistautua suulliseen Reifeprüfung-kokeeseen. RP-kokeen taitotaso on A.2.1-B.2.1. On myös tärkeää, että oppilaita kannustetaan ja opastetaan itsearviointiin. Lukion ensimmäisellä luokalla (luokka 10) käytetään arvosteluasteikkoa 1-6 ja lukion toisella ja kolmannella luokalla (luokat 11 ja 12) asteikko on Kokeiden arviointi vaihtelee hieman koetyypistä riippuen, mutta yleensä käytetään koulun yleistä lukion arviointiasteikkoa: suomalaiset arvosanat (suurinpiirtein) arvosanat Pisteet Prosentit Arvioinnin tukena käytetään kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaista sovellusta kielitaidon tasoista.

10 5. Kielten opetuksen tavoitetasot Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan FFF-ryhmä, edistyneet (S2) = vastaavat taidot kuin äidinkielisellä (äidinkieli joku muu kuin suomi) FFF (B1,B2-kielet)= perusopetuksen vuosiluokilla alkanut oppimäärä, opiskeluvuodet huomioidaan FIF (B3-kieli) = lukiossa alkanut oppimäärä Kieli ja Kuullun Luetun Kirjoittaminen Puhuminen oppimäärä ymmärtäminen ymmärtäminen S2 B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 FFF A2.2 A2.2-B2.1 A2.1-A2.2 A2.1-A2.2 FIF A2.1-A2.2 A2.1-A2.2 A1.3-A2.1 A2.1