Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache

Transkriptio

1 Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

2 Suomi toisena ja vieraana kielenä (S2) 1. Johdanto ja opetuksen tavoitteet Helsingin Saksalaisessa koulussa kaksi kieltä ja kulttuuria kohtaavat. Tällaisessa kohtaamiskoulussa (Begegnungsschule) kaikki oppilaat opiskelevat saksan ja suomen kieltä. Suomea toisena ja vieraana kielenä (S2) opiskelevat ne oppilaat, joiden äidinkieli on jokin muu kieli kuin suomi. Oppimäärää valitessa huomioidaan seuraavat kriteerit: - oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin kielitaidon osaalueella, jolloin hänen osaamisensa ei ole riittävää yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa tai - oppilaan suomen kielen taito ei riitä suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opiskeluun Suomi toisena ja vieraana kielenä opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä ja antaa oppilaille sellaiset tiedot ja taidot suomen kielessä, että he tulevat toimeen niin suullisesti kuin kirjallisestikin jokapäiväisissä kielitilanteissa ja että heissä herää kiinnostus suomenkielisten viestimien tarjoamaa tietoa ja viihdettä kohtaan. Aineen opintoihin kuuluvat myös suomen kulttuurin ja kirjallisuuden sekä kielen rakenteen, tehtävän ja kielellisen vaihtelun perustuntemus. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osaalueilla, joita ovat kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Oppilaan itsetuntoa ja uskoa omiin kykyihinsä selviytyä vieraassa maassa ja vieraskielisessä kulttuurissa pyritään vahvistamaan. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden kokemuksia ja havaintoja suomenkielisessä ympäristössä elämisestä ja viestimisestä. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tukee usein uuden kielen oppimista ja uuteen ympäristöön sopeutumista. Suomi toisena ja vieraana kielenä -oppiaineessa yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja ottaa yhteyttä uuden oppilaan vanhempiin ja esittelee heille opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja käytäntöjä. Opetuksen tavoitteet määritellään eurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen mukaan.tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan kuitenkin huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulutausta. Opetuksen lähtökohta on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Opetusmenetelmät ja työtavat tulee valita niin, että oppilas saa mahdollisuuden omaksua oppimisstrategioita, joiden avulla hän pystyy aktiivisesti hyödyntämään koulussa ja sen ulkopuolella kohtaamaansa kielellistä ja kulttuurista ainesta. Erityisesti niille alakoululaisille, joille suomi on ensimmäinen vieras kieli, tulee opettaa kielenopiskelutaitoja. Suomi toisena ja vieraana kielenä opetuksen päämääränä on mahdollistaa oppilaan toimiminen kieliyhteisön täysivaltaisena jäsenenä, jolla on kielelliset valmiudet jatko-

3 opintoihin Suomessa. Jos oppilas opiskelee suomea vieraana kielenä eikä ole jäämässä pysyvästi maahan, opetuksen tavoitteena on saavuttaa kielitaito, jolla selviää arkipäivän tilanteista. S2-opetuksessa huomioidaan sekä suomalaiset laaja-alaisen osaamisen tavoitteet että saksalaiset oppimisen tavoitteet (Kompetenzen 1-4). Jotkut pitkään ulkomailla asuneet ja siellä koulua käyneet suomenkieliset ja kansalaisuudeltaan suomalaiset oppilaat osallistuvat suomi toisena ja vieraana kielenä - opetukseen, koska heidän kielitaitonsa ei riitä äidinkielen (FIM) opiskeluun. Tällainen oppilas saattaa puhua suomea varsin sujuvasti, mutta ei ole koskaan oppinut kunnolla kirjoittamaan suomea. Oppilas voi aloittaa suomen opiskelun S2-ryhmässä ja siirtyä myöhemmin FIM-opetukseen, kun hän on saavuttanut riittävän kielellisen tason. Joissakin tapauksissa S2-oppilaan kielitaidon kehittyminen edellyttää äidikielen aihealueisiin perehtymistä, jotta hänen kielitaitonsa kehittyisi. Tällöin hän osallistuu soveltuvin osin äidinkielen opetukseen. Tämä edellyttää äidinkielen ja S2-opettajien tiivistä yhteistyötä. 2. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt Suomea toisena ja vieraana kielenä opetetaan vuosiluokilla 1-6 neljä tuntia viikossa ja luokilla 7-9 kolme tuntia viikossa. Saksalaiseen kouluun tullessaan oppilas aloittaa aineen opiskelun välittömästi. Tämän vuoksi opetuksen sisältöjä ei kuvata kolmannesta luokasta lähtien vuosiluokittain vaan opiskeluvuosittain. Yksi opiskeluvuosi on lukuvuosi, jonka aikana oppilas opiskelee suomea toisena ja vieraana kielenä Helsingin Saksalaisessa koulussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kolmannen opiskeluvuoden sisältöjä voivat opiskella esimerkiksi niin ensimmäisen kuin kuudennen luokan oppilaat. Opiskeluvuoden sisältöjä ja työtapoja valittaessa on kuitenkin otettava huomioon oppilaan ikä ja opiskeluvalmiudet. Tämä tarkoittaa usein sitä, että suomen opinnot vanhempana aloittavat oppilaat etenevät opinnoissaan nopeammin kuin nuorempana aloittavat. Ensimmäinen ja toinen vuosiluokka kuvataan kuitenkin kokonaisuutena ja vuosiluokkakäsitettä käyttäen. 2.1 Vuosiluokkien 1 2 tavoitteet ja sisällöt Kielitaidon osa-alueet Oppilas kehittyy kaikilla kielen osa-alueilla, joita ovat puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen sekä puheen ja tekstin ymmärtäminen. Kehittyminen edellyttää sanavaraston kasvua sekä ääntämisen ja kielen rakenteiden oppimista.

4 Tavoitteet Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat oppilaiden ikä ja suomen kielen lähtötaso. Puhumisessa keskitytään aluksi arkipäivän fraasien käyttöön, nimeämiseen, kysymiseen ja vastaamiseen. Myöhemmin harjoitellaan myös kertomista ja kuvailua. Opetuksessa käytetään mahdollisimman paljon suomen kieltä mutta myös saksan kieltä apukielenä. Opetuksessa keskitytään suomen kielen kirjain-äännevastaavuuteen kaikilla kielen osaalueilla (kuunteleminen, lukeminen, kirjoittaminen, ääntäminen). Kirjoittamisessa edetään vähitellen yksittäisistä sanoista kohti yksinkertaisia lauseita. Puheen ja tekstin ymmärtämisessä on olennaista sanojen erotteleminen puhevirrasta sekä helppojen kysymysten ja ohjeiden ymmärtäminen. Vähitellen keskitytään myös siihen, että lapsi osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi. Muiden tavoitteiden lisäksi opetuksessa tulisi kiinnittää huomiota suomalaiseen kulttuuriin (esimerkiksi juhlaperinteisiin), kulttuurien väliseen erilaisuuteen, puutteellisen kielitaidon hyväksymiseen ja rohkeaan vieraan kielen käyttämiseen. Keskeiset sisällöt Ensimmäisellä luokalla oppimisen lähtökohta on minä itse. Sanastoa ja keskeisiä ilmaisuja opitaan seuraavilta lapsen arkielämää lähellä olevilta alueilta: perhe koti eläimet, luonto ajoneuvot luokkahuone ruoka ja ruokailu värit ja adjektiivit lukusanat persoona- ja demonstratiivipronominit tervehdykset ajanilmauksia ihminen ja ihmisen kehonosat vaatteet joitakin verbejä Ensimmäisen luokan loppupuolelta alkaen ja viimeistään toisella luokalla näiden osaksi samojen aihepiirien sanastoa pyritään laajentamaan ja harjoitellaan helppoja lauserakenteita. Käsiteltäviä aiheita ovat: lukusanoja itsestä ja muista kertominen perheestä kertominen olla-verbin preesens Mikä tämä on? Se on - - värit (Minkävärinen - - on?) Se on - - yksikön genetiivi (Kenen? Minkä?)

5 yksikön adessiivi (Kenellä on?) astevaihtelu (Mikko, Mikon) Millainen - - on? -kysymyksiä ja niihin vastauksia Yksikön ja monikon nominatiivi (Mikä/Mitkä? Millainen/Millaiset?) Onko? Ovatko? On. Ovat. Ei ole. Eivät ole. yksikön inessiivi (Missä?) ja kongruenssi (pitkässä rivitalossa) vuorokausi, viikonpäivät, vuosi ja kuukaudet vuodenajat ja sää verbien persoonataivutus tavallisimpien verbien astevaihtelu harrastuksia tervehdys- ja kohteliaisuusfraaseja liikenne ja yksikön adessiivi: Missä? (esim. kadulla) ja Millä? (esim. junalla) Opetusmenetelmät Ensimmäisellä vuosiluokalla opetus tapahtuu pääasiassa suullisesti, sillä varsinkin lukuvuoden alussa oppilailla ei ole luku- eikä kirjoitustaitoa. Kieltä harjoitellaan erilaisten leikkien, laulujen ja pelien mutta myös kirjallisten ja suullisten tehtävien avulla. Tarkoituksena on sanahahmojen ja kuvien yhdistäminen ja sitä kautta oppimisen vahvistaminen. Kirjoittamisen ja lukemisen voi ottaa opetusmenetelmäksi sitä mukaan, kun lapset etenevät omassa äidinkielessään. Toisella vuosiluokalla kirjoittamisen ja lukemisen merkitys lisääntyy. Muuten opetusmenetelmät pysyvät suurin piirtein samoina. 2.2 Opiskeluvuosien 1 4 tavoitteet ja sisällöt Opiskeluvuosina 1 4 oppilas omaksuu arkipäivän kielitilanteiden ja aihepiirien perussanaston sekä tärkeimmät rakenteet siten, että hän ymmärtää, kykenee reagoimaan ja vastaamaan puhutteluun sekä uskaltaa ilmaista itseään suomen kielellä. Oppilaalle kehittyy positiivinen asenne suomen kieltä ja kulttuuria kohtaan, ja hän kokee osaavansa ja haluavansa oppia sitä. Perusopintoihin kuuluu myös maan kulttuuriperintöön, kuten eri paikkoihin, tapoihin ja lauluihin tutustumista. (L2, L3) Tavoitteet Oppilas oppii suomen kielen perussanaston, ilmaisuvaraston ja perusrakenteet niin, että hän ymmärtää sekä reagoi ja kykenee vastaamaan puhutteluun, henkilökohtaisiin kysymyksiin, kehotuksiin ja toiveisiin ainakin rutiininomaisissa arkipäivän tilanteissa. kykenee keskustelemaan yksinkertaisin sanoin oppimäärän aiheista, teemoista, kuvista tai niihin liittyvistä tilanteista. osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään; selviytyy muutamista hyvin tavallisista jokapäiväisistä tilanteista, esimerkiksi tapaamisista ja puhelinkeskusteluista.

6 ymmärtää lyhyitä arkipäivän asioita käsitteleviä tarinoita ja dialogeja, tapahtumakuvauksia sekä hyvin yksinkertaisia ohjeita. osaa kirjoittaa viestejä ja lyhyitä tarinoita tutuista aihepiireistä sekä kirjoittaa sellaisia yksinkertaisia virkkeitä, kysymyksiä ja vastauksia, jotka ovat olleet esillä oppimistilanteissa. tietää mitä tavalliset sanat, sanonnat ja virkkeet tarkoittavat saksaksi; osaa tarvittaessa kääntää joitakin lyhyitä fraaseja ja virkkeitä suomesta saksaan ja saksasta suomeen tarvittavia apuvälineitä hyödyntäen. osaa laatia lyhyen tekstin valitsemastaan aiheesta tietotekniikkaa apuna käyttäen. osaa hankkia tietoa eri lähteistä. Keskeiset sisällöt Aihepiirit, tilanteet ja tehtävät kielen perustehtävät erityisesti puheessa, kuten tervehtiminen, kiittäminen, näyttäminen, kysyminen, toivottaminen, pyytäminen, kertominen sekä tunteiden ja mielipiteiden esittäminen suomen kielellä paikkoja ja tapahtumia kotona, koulussa ja lähiympäristössä ajanilmaukset luonto, liikunta ja harrastukset pukeutuminen, tavat, ravinto ja terveys liikennevälineitä ja ammatteja Rakenteet aktiivimuotoisen verbin perustaivutus ja nominityypit (1-4), myönteisiä ja kielteisiä lauseita, yksinkertaisia tapoja esittää kysymyksiä ja antaa vastauksia, verbin perusmuoto sekä joitakin objektin taivutuksen perussääntöjä kysymyssanat ja pronominit, teemamuodot ja paikallissijat yksikössä, lukusanat ja suomen partitiivin käyttö Yllä esitetyt sisällöt jakautuvat eri opiskeluvuosille seuraavasti: Ensimmäinen opiskeluvuosi Aihepiirejä: lukusanat, esittely, koti ja perhe, värit, eläimiä, koulu, ulkonäkö, kaupunki ja maaseutu, harrastuksia, kysyminen, tervehdykset ja kohteliaisuuden osoittaminen

7 Rakenteita: verbin myönteinen persoonataivutus, verbien ja nominien astevaihtelu, omistusrakenne, nominatiivi (ensimmäinen teemamuoto), genetiivi (toinen teemamuoto), inessiivi ja adessiivi, nominatiivin monikko Toinen opiskeluvuosi Aihepiirejä: luonto, vuodenajat, vuorokaudenajat, viikonpäivät ja kellonajat, puhelinkeskustelu, sairaala, ostoksilla, kouluaineet, tietoa Suomesta ja naapurimaista Rakenteita: objekti, ajanilmauksia adessiivissa ja essiivissä, verbin kielteinen ja kysyvä preesens, imperatiivi, ablatiivi ja allatiivi Kolmas opiskeluvuosi Aihepiirejä: matkailu, ilmasto, Suomen historiaa, ruumiinosat, harrastuksia, vuotuisjuhlia, luonto, kirjeen kirjoittaminen Rakenteita: imperfekti, sisä- ja ulkopaikallissijat, omistusliite, ainesanat, 1. infinitiivi, järjestyslukuja, persoonapronominien objektimuodot Neljäs opiskeluvuosi Aihepiirejä: urheilu, sairaudet, Helsinki, suomenkielistä kirjallisuutta, kirjasto, runoja, tunteet, oppilasvaihto, elokuvat, teatteri ja omat mielenkiinnon kohteet Rakenteita: kielteinen imperfekti, partitiiviobjekti, translatiivi, perfekti, tunneverbit, aiemmin opitun kertausta 2.3 Opiskeluvuosien 5 7 tavoitteet ja sisällöt Opiskeluvuosien 5 7 aikana sanavarasto ja kielellisten rakenteiden hallinta kehittyy niin, että oppilaat ymmärtävät erilaisia, pitkähköjäkin tekstejä ja rohkenevat keskustella suomeksi. He kykenevät ilmaisemaan ajatuksiaan, tarpeitaan ja toiveitaan aiempaa yksityiskohtaisemmin myös muodollisissa tilanteissa. Samanaikaisesti kehittyvät opetussuunnitelman eheyttäviin aihekokonaisuuksiin ja muiden aineiden opetukseen yhteydessä olevat kirjoitustaito, yleinen kielitaito sekä yhteiskunnallinen tietoisuus ja kulttuurituntemus. Tavoitteet Opiskeluvuosien 1-4 tavoitteiden saavuttamisen lisäksi seitsemän vuotta opiskeltuaan oppilas

8 seuraa autenttista suomenkielistä keskustelua tutuista aihepiireistä silloin, kun keskustelu ei ole liian nopeatempoista tai erityisen huolittelematonta tai murteellista sekä ottaa jossain määrin osaa keskusteluun. ymmärtää myös lyhyiden tekstien, dialogien, asiatekstien, ohjeiden ja tuttuja aiheita käsittelevien puhelinkeskustelujen keskeisen sisällön ja tärkeät yksityiskohdat sekä osaa reagoida niihin ja selostaa niiden keskeisen sisällön. osoittaa ymmärtävänsä suomenkielisten uutisten ja säätiedotusten, mainosten, ohjeiden ja tärkeiden tai häntä kiinnostavien ohjelmien tai helppojen artikkeleiden keskeisen sisällön. selviytyy jokapäiväisistä suullisista palvelutilanteista ja ilmaisee vähintään auttavasti omia toiveitaan ja mielipiteitään niissä. kirjoittaa viestejä ja kirjeitä, lyhyitä tarinoita, yhteenvetoja ja mielipidekirjoituksia henkilökohtaisista ja jokapäiväisistä aiheista; osaa sanakirjaa apuna käyttäen kääntää yksinkertaisia virkkeitä tai tutusta aiheesta kirjoitetun lyhyen tekstin suomesta saksaksi myös tietotekniikkaa apuna käyttäen. tuntee suomalaisen kulttuurin peruspiirteitä ja lukee helppoja kaunokirjallisia tekstejä ohjauksen avulla tai apuvälineitä hyödyntäen. Keskeiset sisällöt Aihealueet, tilanteet ja tehtävät luonto ja vapaa-aika, matkailu, elinympäristö ja nähtävyydet kauppa ja palvelu, työ ja tekniikka, kulutus, seurustelu ja terveys viestintä ja yhteiskunta eri kielimuodot, suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri käytännön kannalta tärkeitä kielen tehtäviä, kuten eri tapoja kysyä ja vastata, kertoa, kuvailla, epäillä, käskeä ja selostaa Rakenteet perusverbiopin kertaus, monikon taivutus, astevaihtelu, omistusliite, yhdysverbejä ja passiivimuotoisia verbejä, tavallisia tapoja ilmaista ehdollista, mahdollista ja pakollista toimintaa käytännön kielenkäyttötilanteissa adjektiivin ja adverbin vertailu ja III infinitiivi verbin nominaalimuodot ja tavallisimpia lauseenvastikkeita niin, että oppilas ymmärtää autenttista tekstiä suomen subjektin ja objektin perussäännöt Yllä esitetyt sisällöt jakautuvat eri opiskeluvuosille seuraavasti:

9 Viides opiskeluvuosi Aihepiirejä: harrastukset ja vapaa-aika, terveys ja ulkonäkö, ruoka ja ruokailutottumukset, ostoksilla, asiointikielen perusteita, kysyminen ja vastaaminen, kuvaileminen, runoja, loruja, näytteitä nuortenkirjallisuudesta Rakenteita: verbien taivutus, nominien monikkomuotoja, astevaihtelu, passiivin preesens ja imperfekti Kuudes opiskeluvuosi Aihepiirejä: suomalaiset viestimet: lehdet ja televisio-ohjelmat, lyhyen uutisen lukeminen, mielipiteen ilmaiseminen suullisesti ja kirjallisesti, selostamisen harjoittelua, nuortenkirjallisuutta, esimerkiksi lyhyitä novelleja ja romaanikatkelmia, runoja Rakenteita: adjektiivin ja adverbin vertailumuodot, rektioita, konditionaali ja imperatiivi, pronominien kertausta, omistusliitteitä Seitsemäs opiskeluvuosi Aihepiirejä: ammatteja, työharjoittelu, suomenkielistä kirjallisuutta, jännityskirjallisuutta, suomen kielen lajeja, puhutun ja kirjoitetun kielen lajeja, slangi, perusasioita suomen murteista Rakenteita: verbin nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeitten ymmärtäminen, subjektin ja objektin sijanvalinta, lauseoppi, peruskieliopin kertausta 3. Työtavat Helsingin Saksalaisessa koulussa a- ja c-luokkien oppilaat aloittavat englannin kielen opiskelun peruskoulun viidennellä luokalla. Jos oppilas, joka ei osaa suomea, tulee 1 4 luokalle, on suomen kieli ensimmäinen hänen opiskelemansa vieras kieli. Sen vuoksi on syytä erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että oppilaan ensikokemukset vieraan kielen opiskelusta olisivat myönteiset, ja kielenopiskelutaitoja tulee alusta lähtien kehittää. Näitä taitoja ja työtapoja, kuten uusien tekstien ja sanojen ääneen lukemista ja mieleenpainamista, opittujen asioiden kyselemistä pareittain ja ryhmissä sekä sanakirjan käyttöä, harjoitellaan tunneilla. Myös kotitehtävien tekemisestä annetaan mahdollisimman selkeät ohjeet, jotta oppilaille kehittyisivät varhaisessa vaiheessa mahdollisimman toimivat opiskelutavat. Koska suomi toisena ja vieraana kielenä -oppiaineen tärkeänä tavoitteena on tukea oppilaan selviytymistä suomenkielisessä ympäristössä, suullisen kielitaidon harjoittelu on erityisen tärkeää. Pari- ja ryhmätyötilanteet, erilaiset pelit ja leikit tarjoavat luontevan mahdollisuuden puhumiseen ja kuuntelemiseen. Mitä pienemmistä oppilaista on kyse, sitä tärkeämpää on

10 muistaa musiikin, teatterin ja elokuvien, tietotekniikan sekä visuaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa. Opettajan tulee pyrkiä käyttämään opetustilanteissa johdonmukaisesti suomen kieltä. On huolehdittava siitä, että alusta lähtien suomen kieltä opitaan myös kirjoittamaan oikein. Suomi vieraana kielenä -opetusryhmät ovat heterogeenisia, koska oppilaat aloittavat suomen opiskelun heti Saksalaiseen kouluun tultuaan ja koska opetuksen kokonaisjärjestelyt eivät salli yhtenäisten tasoryhmien perustamista. Samassa ryhmässä voi siis olla suomea toista, kolmatta tai neljättä vuotta opiskelevia. Tämän vuoksi oppilaat joutuvat aika ajoin opiskelemaan itsenäisesti, ja itseopiskelutaitojen ja vastuuntunnon kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Oppimateriaalina alaluokilla voidaan käyttä peruskoululaisille laadittuja suomen kielen oppikirjoja oheismateriaaleineen ja edistyneimmille äidinkielen oppikirjoja ja S2- tehtäväkirjoja. Kielenoppimispelit ja sähköinen oppimateriaali, kuten filmit ja tietokonesovellukset, ovat myös käyttökelpoisia. Peruskoulun ylemmillä luokilla suomen opiskelun aloittavat voivat käyttää suomi toisena kielenä oppimateriaaleja tai aikuisille laadittuja suomen oppikirjoja soveltuvin osin. Tarvittaessa opettaja laatii myös itse ryhmälleen soveltuvaa materiaalia. Tietoverkkojen tarjontaa on syytä hyödyntää opetuksessa ja opiskelussa 4. Kuvaus hyvästä osaamisesta neljän ja seitsemän opiskeluvuoden jälkeen Tämä kuvaus noudattelee yleiseurooppalaista vieraan kielen taitotasoluokitusta. Neljän opiskeluvuoden jälkeen hyvin osaavan (arvosana 3) oppilaan kielitaito on seuraavanlainen: Kuullun ymmärtäminen Oppilas pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Oppilas pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Puhuminen Oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Hän selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista, mutta tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Oppilas puhuu hyvin tutuista asioista melko sujuvasti. Muuten puheessa on taukoja ja katkoksia. Oppilaan ääntäminen voi joskus olla epäselvää.. Oppilas osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita.

11 Oppilaan alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Luetun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä, kuten yksityiskirjeitä, pikku-uutisia ja yksinkertaisia käyttöohjeita. Oppilas ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Hän osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Kirjoittaminen Oppilas selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Oppilas osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä, kuten postikortin, henkilötiedot ja sanelun. Oppilas osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin. Oppilas osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Seitsemän opiskeluvuoden jälkeen hyvin osaavan (arvosana 3) oppilaan kielitaito on seuraavanlainen: Kuullun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja. Hän tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. Oppilas pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Hän ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Oppilas osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Hän pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Hän voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. Puhuminen Puhe on välillä sujuvaa, mutta siinä esiintyy katkoksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. Oppilas osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Hän osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. Pitemmässä vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa, esim.

12 verbien aikamuodoissa, ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Luetun ymmärtäminen Oppilas pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. Oppilas pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. Kirjoittaminen Oppilas selviytyy tavanomaisista arkisista kirjoitustehtävistä. Oppilas osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). Oppilas osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. Oppilas kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. 5. Arviointi ja päättöarviointi Suomi vieraana kielenä -oppiaineen arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen tietoa oppilaan edistymisestä kielen oppimisessa. Opettaja arvioi oppilaan osaamista järjestämällä neljä kirjallista koetta lukuvuodessa. Koetehtävien tulee mahdollisimman monipuolisesti testata kielitaidon eri osa-alueita, kuten rakenteiden ja sanaston hallintaa, luetun ymmärtämistä ja kirjoitustaitoa. Suullista kielitaitoa arvioidaan jatkuvan näytön perusteella sekä erilaisilla suullista kielitaitoa mittaavilla tehtävillä, kuten pienillä keskustelukokeilla ja kuuntelutehtävillä sekä oppilaitten pitämillä esitelmillä. Myös näitä on lukuvuoden aikana vähintään neljä. Kirjallinen taito vaikuttaa noin 50 % todistuksen arvosanaan ja suullinen taito ja aktiivisuus (käyttäytyminen ja tuntityöskentely) vaikuttavat noin 50 % todistuksen arvosanaan. Myös oppilaan itsearviointia tulee käyttää arvioinnin tukena. Opettaja voi joutua laatimaan yhtä ryhmää varten useampia kokeita, koska heterogeenisissä ryhmissä oppilaat saattavat olla opintojen eri vaiheissa. Peruskoulun päättyessä FIF/FFF-oppilaat ovat opiskelleet suomea 1-9 vuotta. 9. luokan päättöarviointi suoritetaan yleiseurooppalaisen vieraan kielen taitotasoluokituksen mukaan. Kriteerit löytyvät kohdasta 4.