FITS-julkaisuja 2/2002. IP-järjestelmän kehittäminen osaksi

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 2/2002 IP-järjestelmän kehittäminen osaksi

2 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2002

3 Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Eija Aspelin (Oy EDI Management Finland Ltd) KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Loppuraportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi IP-järjestelmän kehittäminen osaksi Tiivistelmä Intermodal Portal (IP) -projekti on ollut osa EU:n Komission liikenteen ja energian pääosaston (DG TREN) tutkimus- ja kehitysohjelmaa 5. puiteohjelman mukaisesti. Komission lisäksi työtä on rahoittanut Suomessa toteutettujen sovellusten osalta liikenne- ja viestintäministeriö. IP-projektin tavoitteena on ollut integroida satamat entistä paremmin intermodaalisiin kuljetusketjuihin toteuttamalla eri telemaattisia internet-pohjaisia sovelluksia meriliikenteeseen. Projektin aikana toteutettiin kolme eri testipenkkiä; meriliikenteen palveluportaali hallinnollisten tietovirtojen välittämiseen, intermodaalikuljetuksia tukeva portaali, jossa integroitiin sataman tietojärjestelmiä muiden kuljetusmuotojen tietojärjestelmiin sekä vaarallisten aineiden lastitietojen välitykseen liittyvä portaali, jonka avulla voidaan vaarallisten aineiden lastitietoja välittää sähköisesti aluksen lastaus- ja purkaussataman välillä. Suomessa IP-portaali rakennettiin nykyisen valtakunnallisen meriliikenteen tietojärjestelmän päälle, jolloin mahdollistettiin erityyppisten tietojen vaihto muiden Itämeren satamien välillä elektronisesti. Tavoitteena on ollut pyrkiä mahdollisimman joustavaan, virheettömään ja nopeaan tiedonvaihtoon ilman tiedon uudelleentallennusta kuljetusketjun osapuolten järjestelmissä. IP-järjestelmä on vahvasti sidoksissa mutta tarjoaa samalla alustan, jonka päälle voidaan jatkossa rakentaa koko logistista ketjua tukevia lisäarvopalveluja. Suomessa toteutetut IP-sovellukset keskittyivät kahteen eri alueeseen; tiedonsiirtoon eri ulkomaisten satamien kanssa, millä alueella toteutettiin vaarallisten aineiden lastitietojen sähköinen välitys ulkomaisten satamien kanssa sekä edeltäviä ja jatkokuljetuksia tukevien sovellusten kehittämiseen. Jälkimmäistä edustavat kuljetustilaussovellus, jossa kuljetustilaukset ja rahtikirjat välitetään sähköisesti asiakkaalta kuljetusliikkeelle sekä valtakunnallinen, julkinen alusliikenteen aikataulusovellus, joka on vapaasti kaikkien alusten matkatietoja ja aikatauluja tarvitsevien tahojen käytettävissä. Avainsanat (asiasanat) meriliikenne, intermodaalikuljetukset, telematiikka, portaali, logistiikan tietojärjestelmät Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 2/2002 Kokonaissivumäärä 57 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

4 The publisher Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Eija Aspelin (Oy EDI Management Finland Ltd) DESCRIPTION Date of publication 2 nd January, 2002 Type of publication Final report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Development the IP applications as a part of the Port@Net system Abstract Intermodal Portal (IP) project has been a part of the research and development program of the EU Commission s Directorate General of Transport and Energy under the 5th Framework Programme. Besides the EU Commision, also the Ministry of Transport and Communications has financed the project regarding the development of the Finnish IP applications. The main goal of the IP project has been to improve the integration of the ports into the intermodal transport chains by developing different internet-based telematic applications. This was realised during the project by building up three different testbeds; the Waterborne Single Desk to cover the transfer of various administrative information flows relating to maritime transports, the Waterborne Intermodal Node, where the focus was on the integration of port information systems with the rail and road carriers IT systems and to the Hazmat Dangerous Goods testbed that covered the development of a portal solution for the exchange of dangerous goods notifications between the port of loading and discharge. In Finland the IP portal was developed to be interconnected with the national maritime information system Port@Net, enabling the Port@Net system to transfer electronically different information with the other IT systems of the Baltic Sea ports. The ultimate goal has been to make the information flow in a harmonised way, smoothly, efficiently and transparently through the transport chain without the unnecessary re-typing of data. In this way Port@Net system with the IP functionality offers a platform for the future development of value added solutions to support the logistic chain. The IP applications developed in Finland focused on two different areas; the exchange of dangerous goods data between the Finnish and foreign ports and the development of applications to support the intermodal transport. Within this latter area the transport order module that covers the exchange of transport orders and freight waybills electronically between the client and the road haulier was realised. Additionally this area included the development of the national vessel time schedule application, which is publically available to all those interest groups, that need information of incoming and outgoing vessels and their time schedules. Keywords maritime transport, intermodal transport, telematics, portals, logistics systems Miscellaneous Serial name and number FITS publications 2/ 2002 Pages, total 55 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 SISÄLTÖ TERMINOLOGIA YHTEENVETO Suomessa toteutetut IP-sovellukset Pilotoineet yritykset Jatkotoimenpiteet IP-PROJEKTIN TAUSTA JA YLEISET TAVOITTEET Portaalin käsite IP-projektin testipenkit IP-projektin työpaketit IP-PROJEKTIN TAVOITTEET SUOMEN KANNALTA Port@Net-järjestelmän kuvaus IP-projektille asetetut tavoitteet PROJEKTIN VAIHEET IP-PROJEKTIN LOPPUTULOKSET Kehittämistyön perusfilosofia Suomessa toteutetut sovellukset IP-järjestelmän arkkitehtuuri Suomen IP-kotisivut Valtakunnallinen alusten aikataulutoiminto Kuljetustilaussovellus Tiedonsiirto ulkomaisten satamien kanssa Muualla Euroopassa toteutetut sovellukset JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET

6

7 TERMINOLOGIA EDI, Electronic Data Interchange, Suomessa käytetään termiä OVT eli Organisaatioiden Välinen Tiedonsiirto. EDIllä tarkoitetaan tietojärjestelmien välistä sähköisesti tapahtuvaa määrämuotoisten sanomien siirtoa, yleensä määrämuotoisuus pohjautuu EDI- FACT-standardiin. EDIFACT, Electronic Data Interchange For Administration, Commerce and Transport. EDIFACT on kansainvälinen ISO-standardi, joka määrittelee sähköisesti siirrettävien tietojen tietosisältöä ja tiedonsiirron esitysmuotoa. Standardia kehittää UN/CEFACT. ETA, Estimated Time of Arrival, aluksen ennakoitu saapumisaika satamaan. ETS, Estimated Time of Sailing, aluksen ennakoitu lähtöaika satamasta. Extranet, suljettu internet-pohjainen tietojärjestelmä, jota voivat käyttää vain palveluntarjoajan valitsemat käyttäjät. Intermodaalikuljetus, tavarankuljetus niin, että kuljetettava tavara on koko kuljetuksen ajan samassa kuljetusyksikössä ja kuljetuksessa käytetään vähintään kahta eri kuljetusmuotoa. Internet, verkkojen verkko eli maailmanlaajuinen tietoverkkojen yhteenliittymä, jota määrittävät mm. TCP/IP-määrittelyt FTP- ja SMTP-protokollat. ITU, Integroitu Tullausjärjestelmä, jonka Suomen tulli ottaa asteittain käyttöön vuoden 2002 aikana, mahdollistaa mm. tuonnin sähköisen luovutuksen. Lasti-ilmoitus, meklarin antama ilmoitus alukseen lastatuista tai aluksesta puretuista lastieristä tavararyhmittäin. Ilmoitus on pakollinen ja se annetaan satamalle ja merenkulkulaitokselle aluksen tulon tai lähdön jälkeen. Vastaava termi on aiemmin ollut alusilmoitus. Manifesti, manifestilla tarkoitetaan aluksen lastiluetteloa, joka kattaa tavaraerät aluksen yhden lähtö- ja määräsataman välillä. Meklari, aluksen ja/tai varustamon edustaja (agentti). Portaali, verkkopalvelu, joka omien toimintojensa lisäksi tarjoaa pääsyn useisiin muihin palveluihin. Satamakäynti-ilmoitus, meklarin antama ennakkoilmoitus aluksesta, sen matkasta ja arvioidusta tulo- ja lähtöajasta, ilmoitus annetaan satamalle ja tullille. 7

8 Telematiikka, termi, jolla tarkoitetaan tietoverkkoja hyödyntävää tietojärjestelmien välistä viestintää. Se koostuu tietojärjestelmästä, tietoliikennejärjestelmästä sekä niiden varaan rakennetuista palveluista. Vaarallisten aineiden lasti-ilmoitus (VA-lasti-ilmoitus), meklarin antama ilmoitus aluksessa olevista vaarallisten aineiden lastieristä. Ilmoitus on annettava ennen aluksen tuloa etukäteen satamalaitokselle ja ns. Hazmat-direktiivin mukaisesti heti aluksen lähdettyä EU-satamasta tullille. VTS, Vessel Traffic Service, joka tarkoittaa alusten ohjaus- ja tukipalvelua. Järjestelmä perustuu VHF-puhelimen, tutkien, tietojärjestelmien ja kamerakuvan yhteiskäyttöön. WWW, World Wide Web, tällä tarkoitetaan tässä yhteydessä käyttäjän käyttöliittymää internet-pohjaiseen sovellukseen eli käyttäjä työskentelee järjestelmässä selainohjelmiston avulla. XML, Extensible Markup Language. XML on World Wide Web Consortiumin (W3C) suositus tiedon esitystavaksi, jolla kuvataan tiedon loogista rakennetta nimenomaan Internet-käyttöä ajatellen. 8

9 1 YHTEENVETO IP-projekti on ollut osa EU:n Komission liikenteen ja energian pääosaston (DG TREN) tutkimus- ja kehitysohjelmaa 5. puiteohjelman mukaisesti. Komission lisäksi työtä on rahoittanut Suomessa toteutettujen sovellusten osalta liikenne- ja viestintäministeriö. Projektista vastannut konsortio on koostunut Espanjassa, Italiassa, Ranskassa, Saksassa, Norjassa ja Suomessa toimivista tutkimuslaitoksista, konsulttiyrityksistä ja järjestelmätoimittajista. Projekti alkoi tammikuussa 2000 ja päättyi joulukuussa IP tulee sanoista Intermodal Portal ja tavoitteena on ollut integroida satamat entistä paremmin intermodaalisiin kuljetusketjuihin toteuttamalla eri telemaattisia sovelluksia meriliikenteeseen. Lähtökohtana projektille on ollut hyödyntää jo aiemmin toteutuneiden EU-projektien tuloksia ja työkaluja ja tältä pohjalta kehittää internet-pohjaisia portaaliratkaisuja niin, että ne tukisivat olemassa olevia satamien tai satamayhteisön tietojärjestelmiä. Portaalilla on tässä projektissa tarkoitettu varsinaisen internet-pohjaisen tietojärjestelmän rakentamista eikä yksittäistä www-sivustoa, joka tarjoaa pelkästään linkkejä muihin järjestelmiin. IP-projektissa keskityttiin kolmen eri testipenkin rakentamiseen, testipenkit olivat seuraavat testipenkki 1: meriliikenteen palveluportaali kattaen meriliikenteen hallinnollisten tietovirtojen standardoinnin ja näiden välittämistä koskevan järjestelmän rakentamista testipenkki 2: intermodaalikuljetusten solmupiste, jolla tarkoitetaan sataman tietovirtojen integroimista paremmin koko kuljetusketjuun kehittämällä tiedonvälitystä rautatie- ja maantieliikenteen kuljetusyritysten tietojärjestelmien ja sataman tietojärjestelmien välillä testipenkki 3: vaarallisten aineiden lastitietojen välitys käsittäen vaarallisten aineiden lastitietojen tietosisällön harmonisoinnin ja tietojen sähköisen toimittamisen. Suomessa on ollut käytössä suurimpien satamien, tullin ja merenkulkulaitoksen muodostaman Portnet-yhteisön kehittämä valtakunnallinen meriliikenteen tietojärjestelmä jo vuodesta 1994 alkaen. Järjestelmä uudistettiin extranet-järjestelmäksi vuonna 1999 ja se on tarkoitettu eri hallinnollisten tietojen kuten satamakäynti-ilmoitusten, VA-lastiilmoitusten sekä alusilmoitusten välittämiseen satamille ja viranomaisille. Järjestelmällä on tällä hetkellä yli käyttäjää, jotka edustavat satamien, tullin ja merenkulkulaitoksen lisäksi varustamoja ja varustamon edustajia eli meklareita. Suomen kannalta katsottuna ja Port@Net-kehitystä ajatellen tärkeimmiksi tavoitteiksi IP-projektissa muodostuivat tietojenvälitys lastaussatamasta seuraavaan ulkomaiseen 9

10 purkaussatamaan sekä mahdollisuus kehittää toimintoja, jotka tukevat edeltäviä tai jatkokuljetuksia. Molemmat ovat sellaisia tavoitteita, joita Portnet-yhteisö on järjestelmän toiminnalle asettanut jo alunperin. Tarkasteltaessa eri testipenkkejä voitiin todeta, että meriliikenteen palveluportaali tarjoaa samat toiminnot kuin nykyinen jolloin sen pilotointiin ei nähty tarvetta. VA-lastitietojen välitys sen sijaan lastaussatamasta purkaussatamaan todettiin tarpeelliseksi, jolloin päätettiin keskittyä näiden tietojen sanomanvälitystä tukevien toimintojen toteuttamiseen. Satamien välisen tiedonsiirron lisäksi haluttiin Suomessa toteuttaa IP-järjestelmään muita intermodaalikuljetuksia tukevia palveluja. Näitä ovat alusten ETA-tietojen julkaisu Suomen IP-järjestelmän kotisivulla sekä kuljetustilauksen ja rahtikirjan välittäminen sähköisesti edeltävää tai jatkokuljetusta hoitavalle yritykselle. Suomen kannalta tarkasteltuna IP-portaali rakennettiin nykyisen päälle, jolloin mahdollistettiin erityyppisten tietojen vaihto muiden Itämeren satamien välillä elektronisesti. Tavoitteena on ollut pyrkiä mahdollisimman joustavaan, virheettömään ja nopeaan tiedonvaihtoon ilman tiedon uudelleentallennusta kuljetusketjun osapuolten järjestelmissä. IP-järjestelmä on vahvasti sidoksissa mutta tarjoaa samalla alustan, jonka päälle voidaan jatkossa rakentaa koko logistista ketjua tukevia lisäarvopalveluja. Tällöin vältetään jatkuva muuttaminen eri käyttäjäryhmiltä tulevien muutosvaatimusten takia. Suomessa toteutetut IP-sovellukset keskittyivät siis kahteen eri alueeseen; tiedonsiirtoon eri ulkomaisten satamien kanssa sekä tiedonsiirtoon kotimaassa edeltäviin tai jatkokuljetuksiin liittyen ja alusten aikataulutietojen julkaisemiseen IP-kotisivulla. 10

11 1.1 Suomessa toteutetut IP-sovellukset www-käyttäjät IP-sovellukset ulkomaiset satamat kuljetustilaussovellus VA-lastiilmoitusten välitys VA-lastiilmoitukset VA-lastiilmoitukset alusten aikataulut kulj.liikkeen asiakkaat kuljetustilaukset rahtikirjat kuljetusliikkeet valtakunnallinen aikataulusovellus VTSkeskukset Kuva 1 esittää Suomessa toteutettuja IP-sovelluksia ja niiden liittymää Port@Netjärjestelmään. Kuva 1. Suomessa toteutetut IP-sovellukset ja liittymä Port@Net-järjestelmään Valtakunnallinen aikataulusovellus IP-järjestelmässä ylläpidetään valtakunnallista alusten aikataulutoimintoa, jota voi käyttää kuka tahansa tietoa tarvitseva yritys, jolla on internet-yhteys. Aikataulutoiminnon toteuttamisen perusteena oli se, että hyvin moni yritys, joka ei tarvitse Port@Netjärjestelmää, haluaisi kuitenkin saada tiedot saapuvista ja lähtevistä aluksista valtakunnallisesti yhdestä järjestelmästä. Tällaisia organisaatioita ovat mm. maantiekuljetusliikkeet, tuojat ja viejät ja tullitoimipaikat. Valtakunnallisen, julkisen aikataulutiedon tarvetta lisää vielä vuonna 2002 käyttöönotettava integroitu tullausjärjestelmä ITU, jolloin tullaajan on tiedettävä aluksen todellinen tuloaika luovutuspyyntöä varten sekä kyseisen aluskäynnin tulo/lähtönumero. Kaikki nämä tiedot löytyvät aikataulutoiminnosta. Alusliikenteen aikataulutiedot poimitaan Port@Net-järjestelmästä ja siirretään julkiseen IPsovellukseen, josta ne ovat kenen tahansa katsottavissa ilman erillistä käyttäjätunnusta. 11

12 Kuljetustilaussovellus IP-järjestelmän kuljetustilausmoduuli on internet-pohjainen sovellus, jonka avulla kuljetusliikkeen asiakas voi hoitaa kuljetustilaukset ja rahtikirjat eri kuljetusliikkeille. Asiakas voi IP-portaalissa tehdä kuljetustilauksen, lähettää sen kuljetusliikkeelle XMLmuotoisena, muokata kuljetustilauksesta tarvittavat rahtikirjat, tulostaa ne portaalista paperille ja välittää ne kuljetusliikkeelle. Kuljetusliike puolestaan saa rahtilaskun perustiedot XML-pohjaisesta rahtikirjasta, muodostaa rahtilaskun ja lähettää sen joko XML-muotoisena kuljetusliikkeen asiakkaalle tai vaikka sähköpostin liitetiedostona. Kuljetustilausjärjestelmä on yleinen, ts. asiakkaan tarvitsee vain kirjautua sisään IP-järjestelmään ja hän voi käyttää samaa käyttöliittymää kaikkiin niihin kuljetusliikkeisiin, jotka voivat vastaanottaa IPjärjestelmän tuottaman sähköisen kuljetustilauksen ja rahtikirjan. Tiedonsiirto ulkomaisten satamien kanssa Eräs keskeinen tavoite IP-projektissa suomalaisten käyttäjien kannalta oli tiedonsiirtoyhteyksien toteuttaminen ulkomaisten satamien välillä eli tietojen välittäminen lastaussatamasta ulkomaiseen purkaussatamaan ja päinvastoin. Tätä tarkoitusta varten toteutettiin VA-lasti-ilmoitusten tiedonsiirto niin, että ulkomainen varustamon edustaja voi välittää VA-lastierien tiedot sähköisesti suomalaiselle meklarille ja että suomalaisen meklarin välittämät VA-lasti-ilmoitukset voidaan automaattisesti siirtää seuraavan ulkomaisen purkusataman edustajalle. 1.2 Pilotoineet yritykset Kuljetustilaussovellusta pilotoivat kuljetusliikkeen asiakkaan ominaisuudessa Finnsteve ja Mann Lines Turussa sekä kuljetusliikkeenä Turun KTK, joka kuuluu Roadnetyhtiöihin. VA-lasti-ilmoitusten tiedonsiirtoa ulkomaisille satamille pilotoivat Viking Line ja Tukholman satama. Viking Linen Turussa, Helsingissä ja Maarianhaminassa tallennetut VA-lasti-ilmoitukset poimittiin automaattisesti ja välitettiin XML-sanomina Tukholman sataman PortIT-järjestelmään. Jatkossa myös Viking Line Tukholmassa ottaa käyttöönsä, jolloin Tukholman satama saa IP-sovelluksen kautta myös Tukholmasta lähteneiden alusten VA-lastitiedot. Lisäksi Tukholman satamalle toteutettiin tuottamien satamakäynti- ja tilastolasti-ilmoitusten tiedonsiirto. Kun Viking Linen tiedonsiirto on saatu riittävästi testattua tuotannossa, otetaan tiedonsiirron pariin myös Silja Linen 12

13 VA-lasti-ilmoitusten vastaanotto ulkomaisilta satamilta jäi sen sijaan muutaman kokeilun varaan norjalaisten IP-jäsenten kanssa. 1.3 Jatkotoimenpiteet IP-projektin päättyessä joulukuussa 2001 sovittiin Portnet-yhteisön johtoryhmässä IPsovelluksen ylläpidon jatkamisesta projektin päättymisen jälkeen. IP-projektin aikana on rakennettu perusta sähköiselle tiedonsiirrolle myös muiden maiden satamien kanssa ja tätä kannattaa tulevaisuudessa edelleen kehittää ja laajentaa kattamaan myös muita toimintoja kuin VA-lasti-ilmoitusten välittämistä. Kuljetustilaussovelluksen osalta on olemassa selvä tarve muodostaa vastaava yhteisö kuin Portnet-yhteisö on mutta pk-sektorin maantiekuljetuksia hoitavien yritysten kesken. IP-projektissa aktiivisena kuljetussektorin edustajana on ollut Roadnet Finland Oy, joka on hyvä esimerkki siitä, mitä pk-yritykset voivat aikaansaada verkottumalla. Vastaavaa verkottumista kannattaisi harkita myös yhteisten tietojärjestelmien kehittämisessä, mitkä helpottavat ja tukevat myös kuljetusliikkeiden yhteisten asiakkaiden toimintaa. 13

14 2 IP-PROJEKTIN TAUSTA JA YLEISET TAVOITTEET IP tulee sanoista Intermodal Portal ja IP-projekti on EU:n 5. puiteohjelman alainen tutkimus- ja kehitys- sekä demonstraatiohanke. Hanketta on rahoittanut EU:n Komission liikenteen ja energian pääosasto (DG TREN) sekä Suomessa toteutettujen sovellusten osalta liikenne- ja viestintäministeriö. Projektin konsortio on muodostunut seuraavista osapuolista Euromar EEIG, joka koostuu seuraavista yrityksistä; SET (Genovan satama), GYP- TIS (Marseillen satama), Portel (Valencian satama) ISL (Institute of Shipping Economics and Logistics), Saksa EDI Management, Suomi TFK (Transport research institute), Ruotsi ja Saksa Marintek, Norja Innovation Strategies, Espanja DBH (Datenbank Bremische Häfen), Saksa Bremen Ministry for Ports, Transport and Foreign Trade (HVA), Saksa Infoport Valencia, Espanja Projektin yleisenä tavoitteena on ollut saada satamat paremmin integroitua mukaan koko intermodaaliseen kuljetusketjuun harmonisoimalla toimintatapoja ja tietovirtoja sekä edelleen kehittämällä telemaattisia palveluja. Tähän on pyritty toteuttamalla yleinen portaaliratkaisu, jonka avulla satamien ja näiden sidosryhmien väliset tietovirrat standardoidaan sekä välitetään sähköisesti joko EDIFACT-sanomina, XML-sanomina tai käyttämällä www-käyttöliittymää. 2.1 Portaalin käsite Portaalilla on tässä projektissa tarkoitettu huomattavasti syvempää käsitettä kuin pelkästään yksittäistä www-sivustoa, joka tarjoaa linkkejä muihin internet-pohjaisiin järjestelmiin. Tässä projektissa on tavoitteena ollut nimenomaan pyrkimys paperittomaan satamaan ja sähköiseen tiedonsiirtoon eri osapuolten välillä kuten esimerkiksi lastaus- ja purkaussataman välillä tai sataman ja edeltäviä tai jatkokuljetuksia hoitavan yrityksen välillä. IP-projektin lähtökohtana on ollut hyödyntää jo olemassaolevia järjestelmiä ja muissa aiemmissa EU-projekteissa toteutettuja ohjelmistoja ja välineitä (mm. BOPCom ja sekä rakentaa toimiva intermodaalikuljetuksia tukeva portaali näiden päälle. Meriliikenteen osalta eri portaalitasot on esitetty kuvassa 2. 14

15 käyttäjä Alueelliset/kansalliset/kansainväliset portaalit Multimodaaliset Portaalit Satamaportaali Satamaportaali rautatieyhtiöiden/ maantieliikenneyritysten tietojärjestelmät Kuva 2. Erityypiset portaalit sataman A tietojärjestelmät sataman B tietojärjestelmät Satamaportaali yhden sataman tarjoama internet-palvelu, josta saa ko. satamaan liittyvää tietoa, kuten esimerkiksi ahtausliikkeistä, palveluista jne lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden hoitaa määrämuotoisen tiedon välitystä (esim. alusilmoitukset) satamalaitokselle esimerkkinä suomalaisesta satamaportaalista on Kotkan sataman www-palvelu Multimodaaliportaali satamaportaalien linkitys esim. edeltäviä tai jatkokuljetuksia hoitavien kuljetusliikkeiden internet-pohjaisiin tietojärjestelmiin Alueelliset/kansalliset/kansainväliset portaalit yksittäisten satama- tai multimodaaliportaalien kytkeminen yhdeksi harmonisoiduksi internet-palveluksi, jonka avulla osapuolet voivat hoitaa yhdenmukaisella tavalla tietojen välityksen esimerkiksi Port@Net omalla tavallaan edustaa kansallista meriliikenteen portaalia 15

16 2.2 IP-projektin testipenkit IP-projektin sopimuksessa määriteltiin rakennettavat testipenkit, joiden puitteissa eri sovellusten pilotointi on tapahtunut. Testipenkit ovat olleet seuraavat: Testipenkki 1: meriliikenteen palveluportaali meriliikenteen hallinnollisten tietovirtojen standardointi kuten esim. alusilmoitukset, lastiraportit, miehistöluettelot, matkustajaluettelot näiden tietovirtojen sähköistä toimittamista koskevan internet-pohjaisen järjestelmän rakentaminen, tavoitteena yhden luukun periaate Testipenkki 2: intermodaalikuljetusten solmupiste sataman tietovirtojen integroiminen paremmin koko kuljetusketjuun kehittämällä tiedonvälitystä rautatie- ja maantieliikenteen kuljetusyritysten tietojärjestelmien ja sataman tietojärjestelmien välillä eri telemaattisten sovellusten rakentaminen tukemaan paremmin sähköistä tiedonsiirtoa koko kuljetusketjussa Testipenkki 3: vaarallisten aineiden lastitietojen välitys vaarallisten aineiden lastitietojen tietosisällön harmonisointi vaarallisten aineiden lastitietojen sähköistä toimittamista tukevan internet-pohjaisen sovelluksen kehittäminen 16

17 2.3 IP-projektin työpaketit Projektin työpaketit (workpackages) ovat olleet lyhyesti seuraavat Työpaketti (Workpackage) WP1 Kuvaus IP-konseptin määrittelyn tarkennus, testipenkkien tarkennus ja näiden maantieteellinen ulottuvuus Työpaketista vastaava organisaatio Euromar WP2 toimintatapojen määrittely ja harmonisointi ISL WP3 käytettävissä olevien järjestelmämoduulien Innovation Strategies integrointi yhdeksi portaalijärjestelmäksi WP4 ulkoisten järjestelmien integrointi portaaliin EDI Management WP5 järjestelmän demonstraatio, käyttäjien toteuttama järjestelmän arviointi noin 20 merisatamassa Pohjoismaista Välimerelle Infoport Valencia WP6 implementoinnin toimintaperiaatteiden määrittely, juridisten seikkojen selvittäminen IPjärjestelmän käyttöönotolle TFK WP7 järjestelmän hyväksikäytön laajentaminen HVA WP8 projektinhallinta Euromar WP9 käyttäjäryhmän hallinta, käyttäjäryhmä toimii konsultatiivisena ryhmänä ja arvioijana ISL Projektin koordinaattorina on toiminut Innovation Strategies. IP-projekti alkoi vuoden 2000 tammikuussa ja se päättyi joulukuussa

18 3 IP-PROJEKTIN TAVOITTEET SUOMEN KANNALTA Suomessa meriliikenteen telematiikan eri kehittämisprojektit ovat monesti liittyneet tavalla tai toisella kansallisen kehittämiseen ja näin tapahtui myös IP-projektin osalta. Koska IP-projektin toteutus liittyy läheisesti edelleen kehittämiseen on seuraavassa lyhyesti kuvattu, mikä on ja kuinka se toimii. 3.1 kuvaus Suomen suurimmat satamat, tulli ja merenkulkulaitos aloittavat jo vuonna 1991 kehittämään kansallista meriliikenteen tietojärjestelmää tavoitteena luoda yhtenäiset toimintatavat ja yhteinen tietojärjestelmä, jonka avulla varustamo tai sen edustaja voi toimittaa sähköisesti viranomaisten vaatimat tiedot aluksesta, sen matkasta ja lastista. Syy siihen, miksi haluttiin kehittää yksi yhteinen tietojärjestelmä oli se, että Suomessa on noin 60 yleistä satamaa, joiden yhteenlaskettu tonnimäärä vuonna 2000 oli 80 miljoonaa tonnia. Jos tätä lukua verrataan esim. Rotterdamin kautta kuljetettuun tonnimäärään, joka vuonna 2000 oli 322 miljoonaa tonnia, on ymmärrettävää, että jokaisen sataman oma investointi ns. satamayhteisön tietojärjestelmään ei olisi ollut kannattavaa. Suomalainen poikkeaa siis toimintaperiaatteiltaan vastaavista eurooppalaisista ns. satamayhteisöjen tietojärjestelmistä, joista esimerkkinä Hampurin DAKOSY, Felixstowen MCP, Bremenin dbh ja Antwerpenin Seagha. Nämä toimivat yhden sataman yhteisenä tietojärjestelmänä, jonka taustalla on sidosryhmien yhteinen yritys ja yleensä ko. tietojärjestelmän käytöstä veloitetaan käyttäjiä. käyttö on puolestaan maksutonta tietoja toimittaville osapuolille kuten varustamoille. isännöi merenkulkulaitos, mutta järjestelmän kehittämisen taustalla on alusta asti toiminut laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöelin nimeltään Portnet-yhteisö. Tähän yhteisöön kuuluvat tällä hetkellä seuraavat organisaatiot Haminan, Kotkan, Loviisan, Porvoon, Helsingin, Inkoon, Hangon, Naantalin, Turun, Uudenkaupungin, Rauman, Porin, Kristiinankaupungin, Kaskisen, Pietarsaaren, Kokkolan, Oulun, Kemin ja Tornion satamat tullihallitus merenkulkulaitos liikenne- ja viestintäministeriö. Vuoden 2000 alussa korvattiin aiemmin kehitetty Portnet-järjestelmä uudella joka on yhteinen, extranet-pohjainen verkkoliiketoiminnan sovellus. tietoja voi toimittaa joko syöttämällä tiedot www-käyttöliittymän avulla, lähettämällä tiedot XML-tiedostona tai EDIFACT-sanomana. Eri tiedonantomuotoja voi myös yhdistää, esimerkiksi antamalla ennakkoilmoituksen wwwkäyttöliittymällä ja muut ilmoitukset sen jälkeen EDIFACT-sanomina. 18

19 Järjestelmään toimitettuja tietoja voidaan selata www-käyttöliittymällä tai siirtää omiin järjestelmiin XML-tiedostoina. Tietojen selaus ja poiminta perustuu käyttäjäoikeuksiin, satama voi nähdä ja poimia omaa satamaansa koskevat tiedot samoin kuin varustamon edustaja omat ilmoituksensa. Tullilla on puolestaan käyttöoikeus kaikkiin tietoihin, ja merenkulkulaitoksella tilastotietoihin. Lisäksi järjestelmä palvelee käyttäjiä mm. laivarekisterin tiedoilla, esimerkiksi aluksen merenkulkumaksujen tilanteen voi tarkistaa suoraan Tulli nimittäin tekee aluksen merenkulkumaksuja koskevat päätökset ja tallentaa tiedot Kuva 3 esittää Port@Net-järjestelmää yleisesti. XML-sanoma varustamot tai niiden edustajat www XML- tai EDIFACTsanoma Port@Net www XML-sanoma www satamalaitos merenkulkulaitos TIETOVIRRAT VARUSTAMOILTA: - satamakäynti-ilmoitus - vaarallisten aineiden lasti-ilmoitus - alusilmoitus - manifesti - jäteilmoitus www tullikamarit TIETOVIRRAT VIRANOMAISILTA: - lopulliset tulo- ja lähtöajat - vaarallisten aineiden lastiluvat - väylämaksupäätökset - manifestin jäädytykset - alustiedot Kuva 3. Port@Net-järjestelmä Seuraavassa on lyhyesti kuvattu Port@Net-järjestelmän toimintamalli ja siihen liittyvät eri ilmoitusten antamiset. Satamakäynti-ilmoitus Aluksen saapumisesta ja sen matkasta ilmoitettava tullille vähintään 24 tuntia ennen saapumista tai mikäli varustamo ei tätä vaatimusta voi noudattaa, on poikkeuksista sovittava määräsataman tullin kanssa. Tätä satamakäynti-ilmoitusta (ennakkoilmoitusta) tarvitsevat myös satamalaitokset sekä merenkulkulaitos. Varustamon tai sen edustajan kannalta toimintatapa on seuraava varustamo lähettää aluksen ja matkan tiedot joko EDI- tai XML-sanomana tai syöttää tiedot internetissä, aluksen satamakäynti saa tullin tulo/lähtönumeron, joka toimii koko satamakäynnin ajan ja kaikkiin ilmoituksiin liittyen asiointiviitteenä 19

20 satamakäynti-ilmoitus voi olla joko saapumista koskeva tai saapumista ja lähtöä koskeva ilmoituksella voi kertoa satamalle halutut alusta koskevat palvelut kuten esim. kiinnitys/irrotus, sähkö- ja puhelintilaus jne. satamalaitos puolestaan päivittää toteutuneet aluksen tulo/lähtöajat Tähän satamakäynti-ilmoitukseen voi liittyä useita muita ilmoituksia kuten vaarallisten aineiden (VA) lastitiedot, alusilmoitus, joka kattaa lastitiedot tilastotarkkuudella ja esimerkiksi jäteilmoitus. Jäteilmoitus Varustamo tai sen edustaja ilmoittaa satamaan ja/tai alukselle jäävien jätteiden määrät ja tyypit sekä kertoo mihin edeltävään satamaan jätettä on jätetty ja koska ja arvioi seuraavaan satamaan tuloon mennessä syntyvän jätteen määrän. Vaarallisten aineiden lasti-ilmoitus (VA-lasti-ilmoitus) Mikäli alus kuljettaa vaarallisten aineiden lasteja, tulee varustamon ilmoittaa näistä tavaraeristä 24 tuntia ennen aluksen saapumista satamaan. Samoin aluksen lähtiessä pitää varustamon Hazmat-direktiivin mukaisesti ilmoittaa alukseen lastatut vaaralliset aineet. Ilmoituksessa kerrotaan kyseisen vaarallisen aineen tarkat tiedot (YK-numero, vaaraluokka, Marpol-luokka, aineen brutto- ja nettomäärä, mihin aine on pakattu, aineen tekninen nimi jne). Lisäksi VA-lastierät eritellään purkaus- ja lastaussatamittain sekä kerrotaan myös kyseisen satamakäynnin osalta alukseen jäävien VA-lastierien tiedot. Tiedot voi toimittaa EDInä, XML:nä tai www-käyttöliittymän kautta. Ilmoituksessa viitataan satamakäynti-ilmoituksessa jo annettuun tullin tulo/lähtönumeroon. Lasti-ilmoitus Lasti-ilmoitus voi olla kahdentyyppinen; joko lastit ilmoitetaan manifestitason tarkkuudella tai vaihtoehtoisesti tilastotason tarkkuudella. Säännöllisessä reittiliikenteessä olevien alusten, jotka kuljettavat vain yhteisötavaraa, ei tarvitse toimittaa tullille lasti-ilmoituksia. Sen sijaan näidenkin alusten osalta varustamo on velvollinen toimittamaan tilastotasolla olevat lastitiedot tulo/lähtöilmoitusta varten. Varustamon tai sen edustajan kannalta toimintatapa on aluksen saapuessa seuraava ennen aluksen saapumista käyntisatamaan varustamo toimittaa manifestitiedot joko sanomamuodossa tai antaa tiedot www-käyttöliittymällä lasti-ilmoituksia voi olla useita yhtä ennakkoilmoitusta kohden (täydentävät konossementit) ilmoituksissa viitataan ennakkoilmoituksessa annettuun tullin tulo/lähtönumeroon lastitietoja voi päivittää tai lisätä ennen aluksen tuloa 20

21 alus saapuu käyntisatamaan minkä jälkeen lastitietoja voi vielä päivittää siihen asti kunnes lopullinen tuloaika on annettu, sen jälkeen kaikki muutokset on hoidettava suoraan tullin kanssa, manifesti on ts. jäädytetty tulli vahvistaa järjestelmässä manifestin ja antaa siten purkausluvan satamaoperaattori suorittaa aluksen purkauksen ja toimittaa purkausluettelon tullille jos lastitiedot annetaan tilastotarkkuudella, voi tiedot toimittaa aluksen tulon jälkeen Samoin kuin tuonnissa on viennissäkin ilmoitettava lastitiedot joko manifesti- tai tilastotasolla. Tällöin toimintamalli on seuraava aluksen lastauksen loputtua varustamo toimittaa manifestitiedot sanomamuodossa tai antaa tiedot www-käyttöliittymällä ilmoituksissa viitataan ennakkoilmoituksessa annettuun tullin tulo/lähtönumeroon lastauksen jälkeen manifestitiedot välitetään josta ne ovat tullin selattavina jos lastitiedot toimitetaan tilastotarkkuudella, lähetetään tiedot aluksen lähdön jälkeen. Jos varustamolla on hyväksytyn lähettäjän lupa, voidaan manifestitiedot toimittaa vielä aluksen lähdön jälkeen, samoin kuin reittiliikenteessä olevan aluksen manifestitiedot, mikäli tiedot ovat muuten tullin tarkistettavissa. Satamalaitoksille manifestitason lastitiedot toimivat tavaramaksulaskutuksen perustietoina. Mikäli lastitiedot lähetetään manifestitasolla, muodostaa merenkulkulaitos tilastotiedot tältä pohjalta. on tällä hetkellä valtakunnallisesti yli käyttäjää ja se on otettu hyvin vastaan eri sidosryhmissä. Järjestelmää kehittävät aktiivisesti edelleen Portnet-yhteisö ja järjestelmän toimittaja AtBusiness Communications. 3.2 IP-projektille asetetut tavoitteet Suomen kannalta katsottuna ja Port@Net-kehitystä ajatellen tärkeimmiksi tavoitteiksi IP-projektissa muodostuivat tietojenvälitys lastaussatamasta seuraavaan ulkomaiseen purkaussatamaan sekä mahdollisuus kehittää toimintoja, jotka tukevat edeltäviä tai jatkokuljetuksia. Molemmat ovat sellaisia tavoitteita, joita Portnet-yhteisö on järjestelmän toiminnalle asettanut jo alunperin. Tarkasteltaessa eri testipenkkejä voitiin todeta, että meriliikenteen palveluportaali tarjoaa samat toiminnot kuin nykyinen Port@Net-järjestelmä, jolloin sen pilotointiin ei nähty tarvetta. VA-lastitietojen välitys sen sijaan lastaussatamasta purkaussatamaan todettiin tarpeelliseksi, jolloin päätettiin keskittyä näiden tietojen sanomanvälitystä tukevien toimintojen toteuttamiseen. Satamien välisen tiedonsiirron lisäksi haluttiin Suomessa toteuttaa IP-järjestelmään muita intermodaalikuljetuksia tukevia palveluja. Näitä 21

22 ovat alusten ETA-tietojen julkaisu Suomen IP-järjestelmän kotisivulla sekä kuljetustilauksen ja rahtikirjan välittäminen sähköisesti edeltävää tai jatkokuljetusta hoitavalle yritykselle. Suomen kannalta tarkasteltuna IP-portaali rakennettiin nykyisen päälle, jolloin mahdollistettiin erityyppisten tietojen vaihto muiden Itämeren satamien välillä elektronisesti. Tavoitteena on ollut pyrkiä mahdollisimman joustavaan, virheettömään ja nopeaan tiedonvaihtoon ilman tiedon uudelleentallennusta kuljetusketjun osapuolten järjestelmissä. IP-järjestelmä on vahvasti sidoksissa mutta tarjoaa samalla alustan, jonka päälle voidaan jatkossa rakentaa koko logistista ketjua tukevia lisäarvopalveluja. Tällöin vältetään jatkuva muuttaminen eri käyttäjäryhmiltä tulevien muutosvaatimusten takia. keskittyy puhtaasti meriliikenteen vaatimien tietojen hallintaan, kun taas IP mahdollistaa muut kuljetusketjun tarvitsemat toiminnot kuten maantieliikenteen kuljetustilausten käsittelyn. Suomessa toteutetut IP-sovellukset keskittyivät siis kahteen eri alueeseen; tiedonsiirtoon eri ulkomaisten IP-sertifioitujen satamien kanssa sekä tiedonsiirtoon kotimaassa edeltäviin tai jatkokuljetuksiin liittyen ja alusten aikataulutietojen julkaisemiseen IPkotisivulla. 22

23 4 PROJEKTIN VAIHEET IP-projektin vaiheet jakaantuivat eri työpaketeittain seuraavasti WP1: IP-konseptin määrittelyn ja testipenkkien tarkennus IP-konseptin tarkennus sekä testipenkkien tarkka määrittely tehtiin tammimaaliskuussa 2000 WP2: toimintatapojen määrittely ja harmonisointi meriliikenteen palveluportaaliin ja vaarallisten aineiden lastitietojen välitykseen liittyvien testipenkkien toimintatavat määriteltiin ja tietovirrat alustavasti harmonisoitiin helmi-toukokuussa 2000 WP3: käytettävissä olevien järjestelmämoduulien integrointi yhdeksi portaalijärjestelmäksi kesä-lokakuussa 2000 päätettiin minkä aiempien EU-projektien työkaluja käytetään portaalin kehittämisessä hyväksi ja mitä toimintoja IP-portaalissa toteutetaan näihin työkaluihin pohjautuen lopputuloksena syntyivät testipenkkien järjestelmien raakaversiot WP4: ulkoisten järjestelmien integrointi portaaliin tämän projektinvaiheen tavoitteena oli integroida valitut nykyiset järjestelmät edellisessä työpaketissa toteutettuihin moduuleihin ulkoisten järjestelmien integraation toteutus käynnistyi marraskuussa 2000 ja päättyi heinäkuussa 2001 WP5: järjestelmän demonstraatio eri testipenkkien demonstraatiot eri maissa käynnistettiin vaiheittain elo-lokakuussa 2001 ja eri moduulien pilotointi jatkui joulukuun loppuun saakka WP6: implementoinnin toimintaperiaatteiden ja juridisten asioiden selvittäminen tämän työpaketin tavoitteena oli selvittää mitkä tulisivat olemaan IP-portaalin käyttöönoton kaupalliset toimintatavat sekä mitä juridisia seikkoja kaupallistamiseen liittyy ja miten ne otetaan huomioon projektinvaihe kesti lokakuusta joulukuuhun 2001 WP7: järjestelmän hyväksikäytön laajentaminen tämä työpaketti kattaa yleisesti tulosten jakelun myös muille kuin konsortion jäsenille, tavoitteena on ollut koko projektin ajan informoida eri meriliikenteen sidosryhmiä eri maissa projektin kehityksestä ja saavutetuista tuloksista kuten standardoiduista tietovirroista 23

24 WP8: projektinhallinta koko IP-projektin hallinnasta on vastannut Innovation Strategies projektin koordinaattorina projektin etenemisestä on kukin työpaketin vetäjä raportoinut kolmen kuukauden välein koordinaattorille ja kaikki konsortion jäsenet ovat tehneet edistymisraportin puolivuosittain WP9: käyttäjäryhmän hallinta projektin alusta asti pidettiin tärkeänä laajan käyttäjäryhmän mukaansaamista koko projektin ajaksi tässä onnistuttiinkin; mukana kommentoimassa ja pilotoimassa eri moduuleita on ollut useita kymmeniä käyttäjiä Pohjoismaista Välimerelle asti tämä työpaketti kesti koko projektin ajan eli tammikuusta 2000 aina joulukuuhun 2001 asti. Yhteenvetona on projektinvaiheiden aikataulu esitetty kuvassa 4. vuosineljännes/ 1Q Q Q Q Q Q Q Q 2001 työpaketti WP1 WP2 WP3 WP4 WP5 WP6 WP7 WP8 WP9 Kuva 4. IP-projektin aikataulu Suomen osalta EDI Managementin lisäksi projektiin on osallistunut aktiivisesti Suomessa toteutettujen sovellusten järjestelmätoimittaja AtBusiness Communications Oyj. Syy AtBusiness Communicationsin valintaan johtui siitä, että ko. yritys on jo toteuttanut ja koska kyseessä on vahvasti ollut edelleen kehittäminen, oli toimittajan valinta luonnollinen. AtBusiness Communications on osallistunut järjestelmämoduulien toteuttamiseen marraskuusta 2000 alkaen. 24

25 5 IP-PROJEKTIN LOPPUTULOKSET 5.1 Kehittämistyön perusfilosofia Tavoitteena oli luoda projektin kuluessa intermodaalikuljetuksia tukeva www-palvelu, joka pohjautuisi yhdenmukaisiin toimintatapoihin ja standardoituihin tietovirtoihin. Varsinainen portaaliratkaisu toteutettiin kahdella eri tavalla; Itämeren ja Pohjanmeren alueella IP toimii hajautetun mallin mukaisesti tiedonvälittäjänä eri operatiivisten järjestelmien välillä sekä tarjoaa kuljetusketjuun liittyviä muita palveluita varsinaisella web-sivustolla. Välimeren alueella IP toimii keskitettynä järjestelmänä, jonka avulla esimerkiksi aluksen matkatiedot välitetään kullekin satamalle. Kuva 5 esittää näitä kahta peruskonseptia. online online online Keskitetty ratkaisu Euroopan kattava Meriliikenteen palveluportaali alusilmoitukset Meriliikenteen palveluportaali va-lastien hallinta Meriliikenteen palveluportaali virtuaalimeklari paikallinen/ alueellinen Paikallinen IP solmu Paikallinen satamayhteisön tietojärjestelmä EDI sanomanvälitys Paikallinen IP solmu Paikallinen satamayhteisön tietojärjestelmä online Hajautettu ratkaisu omat tietojärjestelmät tietojärjestelmät tietojärjestelmät tietojärjestelmät tieto- tieto- tietojärjestelmät tietojärjestelmät viranomaiset tietojärjestelmät järjestelmät järjestelmät tietojärjestelmät meklarit huolitsijat kuljetusliikkeet varustamot teollisuus kauppa ahtausliikkeet Kuva 5. IP-projektin toteutuksen peruskonseptit Hajautetussa mallissa on pyritty siihen, että eri Itämeren ja Pohjanmeren satamat ovat ns. IP-sertifioituja solmuja, jotka voivat välittää keskenään ennaltamääriteltyjä sanomia. Tällä hetkellä seuraavat satamien väliset sanomat on määritelty (suluissa on kerrottu kyseisen sanoman nimi XML-alkuisena ja mihin EDIFACT-sanoman tietosisältöön XML-sanoma on pohjautunut) aluksen tulo/lähtöilmoitus (XML-CUSREP) aluksen reittisuunnitelma (XML-VOYPLAN, XML-VESDEP) aluksen laituri- ja palvelupyyntö (XML-BERMAN) aluksen VA-lasti-ilmoitus (XML-IFTDGN) 25

26 aluksen lasti-ilmoitus (manifestitaso) (XML-CUSCAR) Näiden sertifioitujen solmujen tavoitteena on yksinkertaisesti välittää lähtösatamasta määrämuotoisena sanomana aluksen matka- tai lastitietoja seuraavaan satamaan, jotta tieto seuraavaan satamaan saadaan alusta edustavalle yritykselle nopeasti ja jotta vältytään uudelleentallennukselta. Hajautettu malli käsittää siis XML-rajapinnan mukaisten sanomien lähetyksen ja vastaanoton ja Pohjois-Euroopan IP on eri satamien tietojärjestelmien muodostama verkko. Välimeren alueella toteutetut IP-sovellukset edustavat puolestaan keskitettyä ratkaisua; moduulit ovat internet-pohjaisia sovelluksia, joiden käyttö edellyttää tietojen syöttämistä www-liittymän kautta. Tallennetut tiedot voidaan portaalin kautta toimittaa sähköisesti kuljetusketjun seuraavalle osapuolelle, joka voi tietoja jatkojalostaa. Välimerellä tavoitteena on muodostaa näistä toteutetuista moduuleista kaupallinen, yhteinen internet-pohjainen järjestelmä, joka toimisi useassa eri maassa. Kaikki toteutetut sovellukset on koottu projektin ajaksi yhteisen www-sivuston alle, ne löytyvät osoitteesta Kuva 6 esittää IP-portaalin kotisivua. Kuva 6. Kaikkien IP-sovellusten kotisivu 26

27 5.2 Suomessa toteutetut sovellukset Suomessa järjestelmäkehitys keskittyi toisaalta tukemaan edeltäviä ja jatkokuljetuksia, mitä varten kehitettiin kuljetustilaussovellus sekä valtakunnallinen aikataulutoiminto ja toisaalta keskityttiin lastaus- ja purkaussataman väliseen tiedonsiirtoon, jossa toteutettiin VA-lasti-ilmoitusten tiedonsiirto. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu järjestelmän arkkitehtuuri sekä toteutetut moduulit lyhyesti päätoimintojen osalta IP-järjestelmän arkkitehtuuri Kuva 7 esittää IP-järjestelmän arkkitehtuuria ja liityntäpintaa Port@Net-järjestelmään. XML, EDI, WWW VTSkeskukset Port@Netpalvelin (MKL) palomuuri TCP/IP FTP www IP-palvelin (AtBC) - Oracle db - XML Message Importer/Extractor - ASM - Opalis IP-käyttäjät ulkomaiset satamat TCP/IP FTP XML-sanomat Port@Netkäyttäjät XMLsanomat kuljetusliikkeet Kuva 7. IP-järjestelmän arkkitehtuuri Port@Net-järjestelmän palvelin sijaitsee fyysisesti merenkulkulaitoksen tiloissa ja se on suojattu palomuurilla. IP-järjestelmän palvelin puolestaan sijaitsee AtBusiness Communicationsin tiloissa ja tiedonsiirto Port@Net-järjestelmän ja IP-moduuleiden välillä hoidetaan XML-sanomina ftp-yhteyksillä. Itse IP-järjestelmän tietokantaratkaisuksi valittiin Oracle, tietokannan rajapintatiedostojen tuottamisen ja sisäänluvun hoitaa XML Message Importer ja Extractor ohjelmisto, käyttäjähallinnan ASM-sovellus ja varsinaisen ajastetun tietoliikenteen Opalis-ohjelmisto. Valtakunnallinen aikataulutoiminto on vapaasti käytettävissä IP-järjestelmän Suomen kotisivuilta, sen sijaan kaikki muut sovellukset edellyttävät käyttäjätunnusta ja salasanaa. Tiedonsiirrot ulkomaisten satamien ja kotimaisten kuljetusliikkeiden kanssa hoidetaan ftp-yhteyksillä ja XML-sanomilla. 27

28 5.2.2 Suomen IP-kotisivut Koska Suomessa lähdettiin liikkeelle samasta näkemyksestä kuin muillakin pohjoiseurooppalaisilla konsortion jäsenillä oli eli hajautetusta konseptista, toteutettiin Suomelle oma IP-järjestelmän kotisivu, josta löytyvät kaikki Suomen IP-sovellukset. Kotisivun osoite on ja sivu näyttää kuvan 8 mukaiselta. Kuva 8. IP-järjestelmän päävalikko Päävalikko tarjoaa pääsyn valtakunnalliseen aikataulutoimintoon, VA-lasti-ilmoitusten vastaanottoon, Port@Net-järjestelmään sekä kuljetustilaussovellukseen. Lisäksi kotisivulla on useita linkkejä muihin järjestelmiin tai sidosryhmien omille kotisivuille Valtakunnallinen alusten aikataulutoiminto IP-järjestelmässä ylläpidetään valtakunnallista alusten aikataulutoimintoa, jota voi käyttää kuka tahansa tietoa tarvitseva yritys, jolla on internet-yhteys. Aikataulutoiminnon toteuttamisen perusteena oli se, että hyvin moni yritys, joka ei tarvitse Port@Netjärjestelmää, haluaisi kuitenkin saada tiedot saapuvista ja lähtevistä aluksista valtakunnallisesti yhdestä järjestelmästä. Tällaisia organisaatioita ovat mm. maantiekuljetusliikkeet, tuojat ja viejät ja tullitoimipaikat. Valtakunnallisen, julkisen aikataulutiedon tarvetta lisää vielä vuonna 2002 käyttöönotettava integroitu tullausjärjestelmä ITU, jolloin 28

29 tullaajan on tiedettävä aluksen todellinen tuloaika luovutuspyyntöä varten sekä kyseisen aluskäynnin tulo/lähtönumero. Kaikki nämä tiedot löytyvät aikataulutoiminnosta. Alusliikenteen aikataulutiedot poimitaan ja siirretään julkiseen IPsovellukseen, josta ne ovat kenen tahansa katsottavissa ilman erillistä käyttäjätunnusta. Alkuperäisenä tavoitteena oli tuottaa varustamon antaman aluksen ETA-ajan lisäksi myös VTS-keskuksen laskema ETA-tieto. Tällöin VTS-keskus päivittää ko. tiedolla josta tiedot poimitaan säännöllisin väliajoin julkiseen IPaikataulutoimintoon. VTS-keskusten tiedonsiirron toteuttaminen kuitenkin viivästyi alkuperäisestä aikataulustaan, mutta se tultaneen toteuttamaan vuoden 2002 aikana. IP-toimintoon on jo joka tapauksessa rakennettu valmiudet näyttää myös VTS-järjestelmän antamat ETA-tiedot, heti kun tämä toiminto on lisätty. Toteutuneiden alusten tulo- ja lähtöaikojen osalta toimintatapa on se, että satamat päivittävät nämä tiedot suoraan josta ne siirretään julkiseen IP-aikataulutoimintoon. Aikataulutoimintoon liittyviä tietovirtoja ja tiedonsiirtoa eri järjestelmien välillä esittää kuva 9. VTS-keskus IP tulli, satamat aluksen ETA tiedot aluksesta ja ennakoidusta saapumisesta jatkokuljettajat alusliikenteen aikataulutiedot ETA-päivityksellä tuojat, viejät, huolitsijat Kuva 9. IP-aikataulutoiminnon tietovirrat 29

30 Aikataulutoiminnon hakunäyttö Aikataulutoimintoon pääsee klikkaamalla otsikkoa valtakunnallinen alusliikenteen aikataulu, jonka jälkeen saa näytölle näkyviin kuvan 10 mukaisen hakuruudun. Kuva 10. Aikataulutoiminnon hakunäyttö Aikataulutietoja voi hakea seuraavilla hakukriteereillä satamakoodi = käyttäjä saa näkyviin suurennuslasilla suomalaisten satamien koodilistan satamanosan koodi = valitun sataman perusteella käyttäjä saa näkyviin satamanosakoodit aluksen kansallisuus = käyttäjä voi valita hakukriteeriksi joko suomalaiset tai ulkomaiset alukset aluksen nimi = hakutekijänä voi olla aluksen nimi, käyttäjä saa näkyviin listan alusrekisterissä olevista aluksista radio callsign = hakutekijänä voi olla aluksen radiokutsutunnus aluksen edustaja = käyttäjä voi hakea aluksen edustajan nimen valikosta varustamo = käyttäjä voi hakea aikataulutietoja varustamon perusteella päivämäärä = käyttäjä voi hakea päivämäärän välin perusteella ja lisäksi määritellä haetaanko saapumispäivän tai lähtöpäivän perusteella Annettuaan haluamansa hakukriteerit, käyttäjä painaa HAE-näppäintä, jolloin näytölle tulevat näkyviin kaikki ne aikataulutiedot, jotka täyttävät annetut hakutekijät. 30

31 Aikataulutietojen näyttö Kuvassa 11 on esimerkki haun perusteella saadusta aikataululistasta. Yhden aluksen osalta näytöllä näkyvät seuraavat tiedot aluksen nimi, alustyyppi ja kansallisuus edellinen satama käyntisatama ja sen satamanosa ETA ETA-tiedon antaja (meklari, VTS, satama) ETAn päivitysaika ETS ETS-tiedon antaja ETS:n päivitysaika aluksen edustaja purkaako vai lastaako alus tullin tulo/lähtönumero varustamo säännöllisen reittiliikenteen lupanumero matkanumero/tulo matkanumero/lähtö huomautus/tulo huomautus/lähtö 31

32 Kuva 11. Esimerkki Helsinkiin saapuvien ja Helsingistä lähtevien alusten aikatauluista Aikataulutoiminnosta saatavat hyödyt Julkisen ja valtakunnallisen aikataulutoiminnon aikaansaamat hyödyt ovat seuraavat alusliikenteen valtakunnallista aikataulutoimintoa on tarvittu jo pitkään, mutta sen toteuttaminen nykyiseen kuormittaisi raskaasti järjestelmän ylläpitoa ja hallintoa, koska jokaiselle satunnaisellekin käyttäjälle jouduttaisiin avaamaan oma käyttäjätunnus kun IP-aikataulusovellus on julkinen, voi sitä käyttää kuka tahansa tietoa tarvitseva taho ilman erillistä tunnusta lisäksi aikataulutoiminnosta on rajattu pois kaikki luottamuksellinen tieto, mikä olisi ollut yhteydessä hankalaa kun integroitu tullausjärjestelmä ITU otetaan käyttöön, tarjoaa IP-sovellus valtakunnallisesti yhden keskitetyn järjestelmän, josta saa tiedot aluksen tulo/lähtönumerosta sekä todellisesta tuloajasta jatkossa nämä tiedot voitaneen toimittaa suoraan tullaajan omaan tietojärjestelmään XML-sanomana. 32

33 5.2.4 Kuljetustilaussovellus IP-järjestelmän kuljetustilausmoduuli on internet-pohjainen sovellus, jonka avulla kuljetusliikkeen asiakas voi hoitaa kuljetustilaukset ja rahtikirjat eri kuljetusliikkeille. Asiakas voi IP-portaalissa tehdä kuljetustilauksen, lähettää sen kuljetusliikkeelle XMLmuotoisena, muokata kuljetustilauksesta tarvittavat rahtikirjat, tulostaa ne portaalista paperille ja välittää ne kuljetusliikkeelle. Kuljetusliike puolestaan saa rahtilaskun perustiedot XML-pohjaisesta rahtikirjasta, muodostaa rahtilaskun ja lähettää sen joko XML-muotoisena kuljetusliikkeen asiakkaalle tai vaikka sähköpostin liitetiedostona. Kuljetustilausjärjestelmä on yleinen, ts. asiakkaan tarvitsee vain kirjautua sisään IP-järjestelmään ja hän voi käyttää samaa käyttöliittymää kaikkiin niihin kuljetusliikkeisiin, jotka voivat vastaanottaa IPjärjestelmän tuottaman sähköisen kuljetustilauksen ja rahtikirjan. Kuljetustilaussovelluksen tiedonsiirtoa esittää kuva 12, varsinaisen rahtilaskun tiedonsiirron toteuttaminen jätettiin jatkokehityshankkeeksi. IP kuljetustilaus, rahtikirja (rahtilasku) (rahtilasku) kuljetustilaus, rahtikirja rahtikirja (pdf) kuljetusliike kuljetusliikkeen asiakas Kuva 12. IP-kuljetustilaussovelluksen tietovirrat 33

34 Kuljetustilausjärjestelmän päävalikko Kuljetustilaussovelluksen päävalikko näyttää kuvan 13 mukaiselta. Kuva 13. Kuljetustilausjärjestelmän päävalikko Päävalikon toiminnot ovat seuraavat Kuljetustilaukset: tässä toiminnossa käyttäjä syöttää uuden kuljetustilauksen tiedot IP-järjestelmään, josta ne siirtyvät XML-sanomina kuljetusliikkeen ohjausjärjestelmään Kuljetustilaukset ja rahtikirjat: tässä toiminnossa käyttäjä hakee haluamansa kuljetustilauksen tai kuljetustilausrivit rahtikirjan pohjatiedoiksi, minkä jälkeen rahtikirja voidaan tulostaa kuljettajalle sekä lähettää XML-sanomana Osapuolet: tämä on sovelluksen perustoiminto, jossa talletetaan kaikki kuljetustilauksia ja rahtikirjoja varten tarvittavat osapuolitiedot. Osapuolitiedot voi päivittää myös lennossa suoraan kuljetustilaukselta perusrekisteriin. Lopetus: tässä toiminnossa käyttäjä voi poistua järjestelmästä 34

35 Esimerkki kuljetustilauksesta Kuljetustilausjärjestelmässä voi käyttäjä tehdä kaksi erityyppistä kuljetustilausta; joko suuryksiköille tai kappaletavaralle. Seuraava esimerkki kuvaa kappaletavaran kuljetustilausta Kuljetustilauksen otsikkotiedot Kuljetustilauksen otsikkotietojen osalta syöttönäyttö on esitetty kuvassa 14. Kuva 14. Esimerkki kuljetustilauksen otsikkotiedoista Syötettävät tiedot ovat tilaajan viite tavara valmiina lastattavaksi ajoneuvo saapuu purkupaikalle ohjeteksti arvioitu kuljetusten (rahtikirjojen) määrä 35

36 Kuljetustilauksen osapuolet Osapuolitiedoista tarvitaan kuljetustilauksella tiedot lähettäjästä, nouto-osoitteesta, vastaanottajasta, toimitusosoitteesta sekä kuljetusliikkeestä. Osapuolten osalta näyttö on kuvan 15 näköinen. Mikäli osapuolitiedot on jo talletettu perusrekisteriin, voi ne poimia sieltä käyttämällä hyväksi suurennuslasitoimintoa, jolloin saa näkyviin listan kaikista niistä osapuolista, joilla kyseinen rooli on (esim. lähettäjä). Osapuolitiedoissa kopioituu lähettäjä automaattisesti nouto-osoitteeksi, samoin vastaanottajan tiedot kopioituvat automaattisesti toimitusosoitteeksi. Näitä tietoja voi toki muuttaa haluttaessa. Kuljetustilauksen rivitiedot Kuljetustilausrivit lisätään lomakenäytön alaosassa (ks. kuva 16). Syötettävät kentät ovat seuraavat kolli lkm = kollien lukumäärä pakkaustyyppi = valitse pudotuslistasta laji (esim. laatikko, rulla jne) bruttopaino = syötä kollien bruttopaino yksikkö = valitse bruttopainon mittayksikkö (esim. tn, tonni) tilavuus = syötä kollien tilavuus yksikkö = valitse tilavuuden yksikkö lavametrit = syötä koko kuljetustilausrivin lavametrit yksikkö = valitse lavametrien yksikkö tuotenimi/sisältö = syötä kollien tuotenimi tai sisältöä kuvaava teksti Käyttäjä voi syöttää useamman kuljetustilausrivin, mikäli tarpeen. Hän voi myös eritellä vielä tarkemmin kuljetustilausrivin tarvittaessa. 36

37 Kuva 15. Esimerkki kuljetustilauksen osapuolitiedoista Kuva 16. Esimerkki kuljetustilausrivin syötöstä 37

38 Vaarallisten aineiden lisääminen kuljetustilausriville Mikäli lastina on vaarallisia aineita, pitää näiden yksityiskohtaiset tiedot ilmoittaa myös kuljetusliikkeelle. IP-järjestelmässä on valmiina vaarallisten aineiden ainerekisterin perustiedot, joten käyttäjän tarvitsee vain syöttää aineen YK-numero, järjestelmä hakee aineen VAK-luokan ja nimen automaattisesti kuten kuvan 17 esimerkki osoittaa. Kuva 17. Esimerkki vaarallisen aineen hausta Vaarallisten aineiden syötön jälkeen käyttäjä voi palata takaisin kuljetustilaukseen, jolloin näytön alaosassa näkyvät syötetyt kuljetustilausrivit (kuva 18). Kuljetustilauksen lähettäminen Kun kuljetustilaus on käyttäjän mielestä valmis, sen voi lähettää kuljetusliikkeelle yksinkertaisesti valitsemalla painonapin Lähetä tilaus. 38

39 Kuva 18. Esimerkki kuljetustilauksen tilausriveistä 39

40 Esimerkki rahtikirjasta Rahtikirjojen luominen pohjautuu olemassaoleviin kuljetustilauksiin, jotka on jo lähetetty kuljetusliikkeelle. Rahtikirjojen tekemisessä toisin sanoen käytetään pohjana tehtyjä ja lähetettyjä kuljetustilauksia. Yhdestä kuljetustilausrivistä voi tehdä useita rahtikirjoja tai yhdistää saman kuljetustilauksen eri kuljetustilausrivit yhdeksi rahtikirjaksi. Rahtikirjan perustiedot Rahtikirja tehdään hakemalla ensin pohjaksi lähetetty kuljetustilaus ja sen tilausrivit. Tämän jälkeen saadaan näytölle näkyviin rahtikirjan täyttösivu, jossa on valmiina ko. kuljetustilausrivin pohjatiedot (kuva 19). Kuvan 20 näyttö näyttää tehdyn ja lähetetyn kuljetustilauksen, mutta tilausriviä koskevat rahtikirjat näkyvät näytön alaosassa. Vasemmanpuoleisesta valikosta valitaan toiminto Luo uusi rahtikirja, jolloin näytölle tulostuu rahtikirjan perustiedot. Syötettävät kentät ovat seuraavat päivämäärä = rahtikirjan päivämäärä/tulostuspäivämäärä annettu kuljetettavaksi päivämäärä kuljetusmuoto = valinta pudotusvalikosta toimitusehto reittinumero ohjeteksti osapuolitiedot = tulevat automaattisesti kuljetustilauksesta, tarvittaessa ne voi muuttaa kuljetusliike/ajoneuvon tunnus rahtikirjarivit = käyttäjä näkee ruudun alaosassa nyt yhden kuljetustilausrivin tiedot, jos halutaan tehdä koko kuljetustilausrivistä yksi rahtikirja, niin valitaan TALLEN- NA-näppäin, jolloin tiedot siirtyvät rahtikirjalle sellaisenaan 40

41 Kuva 19. Esimerkki kuljetustilauksesta rahtikirjan pohjatietona Kuva 20. Esimerkki kuljetustilausrivin rahtikirjaviittauksesta 41

42 Rahtikirjassa on erikseen maksutietoja, vaarallisia aineita ja yksityiskohtaisia kollitietoja koskevat toiminnot (kuva 21). Kuva 21. Esimerkki syötetystä rahtikirjarivistä Rahtikirjan tulostus Rahtikirjan voi tulostaa valitsemalla ruudun alaosasta painikkeen TULOSTA, jolloin järjestelmä tekee automaattisesti ns. pdf-tiedoston rahtikirjasta ja näyttää sen järjestelmässä (kuva 22). Rahtikirjan lähettäminen Rahtikirja lähetetään sähköisesti kuljetusliikkeelle valitsemalla ruudun alaosasta toiminto LÄHETÄ RAHTIKIRJA, jolloin se siirtyy suoraan kuljetusliikkeen järjestelmään. Kuljetusliikkeessä rahtikirjasanoma siirtyy laskutusjärjestelmään kyseisen asiakkaan laskun pohjatiedoiksi. 42

43 Kuva 22. Esimerkki tulostusvalmiista rahtikirjasta Pilotoineet yritykset Kuljetustilaussovellusta pilotoivat kuljetusliikkeen asiakkaan ominaisuudessa Finnsteve ja Mann Lines Turussa sekä kuljetusliikkeenä Turun KTK, joka kuuluu Roadnetyhtiöihin Kuljetustilaussovelluksesta saatavat hyödyt Kuljetustilaussovelluksen tuottamat hyödyt voidaan kiteyttää seuraavasti asiakkaalla on vain yksi rajapinta eri kuljetusliikkeiden omiin järjestelmiin, mikäli kuljetusliike kykenee vastaanottamaan IP-sovelluksen välittämän kuljetustilauksen ja rahtikirjan tällöin asiakasyrityksen ei tarvitse opetella useita eri nettisovelluksia aina käyttämästään kuljetusliikkeestä riippuen kuljetusliikkeen kannalta tiedot saadaan standardimuotoisesti suoraan kuljetusten ohjausjärjestelmään kuljetustilaukselta sekä laskutusjärjestelmään rahtilaskusanomalta tämä nopeuttaa kuljetusliikkeen operatiivista toimintaa sekä parantaa tiedon oikeellisuutta pienille ja keskisuurille kuljetusliikkeille, joilla ei ole omaa nettisovellusta, tämä IPmoduuli tarjoaa hyvän alustan yhdessä kehittää verkkoliiketoiminnan sovellus alhaisilla kustannuksilla. 43

44 5.2.5 Tiedonsiirto ulkomaisten satamien kanssa Toinen keskeinen tavoite IP-projektissa suomalaisten käyttäjien kannalta oli tiedonsiirtoyhteyksien toteuttaminen ulkomaisten satamien välillä eli tietojen välittäminen lastaussatamasta ulkomaiseen purkaussatamaan ja päinvastoin. Tätä tarkoitusta varten toteutettiin VA-lasti-ilmoitusten tiedonsiirto niin, että ulkomainen varustamon edustaja voi välittää VA-lastierien tiedot sähköisesti suomalaiselle meklarille ja että suomalaisen meklarin välittämät VA-lasti-ilmoitukset voidaan automaattisesti siirtää seuraavan ulkomaisen purkusataman edustajalle VA-lasti-ilmoitusten vastaanotto VA-lasti-ilmoitusten vastaanotossa on kyse siitä, että lastaussatamassa toimiva varustamon edustaja eli meklari voi välittää omasta järjestelmästään tiedot sähköisesti suoraan purkaussataman meklarille. Tällöin tiedon saaminen nopeutuu ja vältytään turhalta uudelleentallennukselta. Suomalaisen meklarin osalta ei myöskään välttämättä tarvitse rakentaa sovellusliittymää omasta tietojärjestelmästä Kuvassa 23 on tämän toiminnon perusperiaate esitetty. Meklari A Satama A, maa A IP-solmu Suomen 1 IP-järjestelmä 2 VA-lasti-ilmoitus paikallinen järjestelmä FTP 3 hyväksyttyjen VA-lastiilmoitusten siirto Port@Net-järjestelmään VA-lasti-ilmoitusten selailu muutokset ja hyväksyntä Meklari B Satama B, Suomi Port@Net Kuva 23. VA-lasti-ilmoituksen välitys suomalaiselle meklarille Toimintamalli on seuraava ulkomainen meklari syöttää VA-lastierien tiedot paikallisen sataman tai satamayhteisön tietojärjestelmään tämä tietojärjestelmä puolestaan siirtää ko. purkusatamaan tarkoitetun VA-lastiilmoituksen IP-solmun kautta Suomen IP-järjestelmään (1) 44