hallintoviranomaisen ohje _X_ maksuviranomaisen ohje

Transkriptio

1 hallintoviranomaisen ohje _X_ maksuviranomaisen ohje c Päivämäärä cohjeen numero cdiaarinumero Euroopan sosiaalirahasto ESR 21 O/33/2003 TM KOHDERYHMÄT Sisäasiainministeriö Opetusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työministeriö SÄÄNNÖKSET, joihin toimivalta määräysten/ohjeiden antamiseen perustuu Laki rakennerahastojen kansallisesta hallinnoinnista (1353/1999, muutettuna 1286/2000), 13 ASIASANAT Euroopan sosiaalirahasto, tukikelpoisuus, investoinnit VOIMASSAOLOAIKA Toistaiseksi KORVAA OHJEEN NUMERO O/14/2001 TM, OTSIKKO INVESTOINTIEN TUKIKELPOISUUS ESR-TOIMINNASSA Tätä ohjetta voi tilata X työministeriön kirjaamosta

2 SAATE OHJEESEEN ESR , O/33/2003 TM Jakelussa mainituille INVESTOINTIEN TUKIKELPOISUUS ESR-TOIMINNASSA Oheisena lähetetään ohje koskien Euroopan sosiaalirahaston osarahoituksella tehtyjä hankintoja ja investointeja. Ohje korvaa annetun ohjeen (O/14/2001 TM) investointien tukikelpoisuudesta ESR-toiminnassa. Edelliseen ohjeeseen nähden poistomenettelyn raja on muutettu markoista euroiksi valtiokonttorin määräyksen ( , 24/03/01) mukaan. Ohjeen antaminen perustuu lakiin rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1353/1999, muutettuna 1286/ ). Tukikelpoisten kustannusten asetus (EY) N:o 1685/2000 ja komission kirje tarkentavat ESRasetuksessa 1784/1999 ja yleisasetuksessa 1260/1999 määriteltyjä tukikelpoisten menojen laajuutta erityisesti investointimenojen laadun ja laajuuden kannalta. Komission kannanoton mukaan Euroopan aluekehitysrahasto on pääasiallinen väline rahoitettaessa tavoitteen 1 ja 2 kohdealueilla rakentamista ja suurimittaisia laitoksia. Euroopan sosiaalirahasto voi komission mukaan rahoittaa kaikkia muita kuin em. investointimenoja, kunhan ne ovat tukikelpoisia ESR-asetuksen 3 artiklan jonkin säännön mukaan ja edellytyksenä on se, että noudatetaan ESR-asetuksen 4 artiklan kohtaa 1 (tukitoimenpiteiden keskittäminen) sekä kaikkia muita asiaan sovellettavia säännöksiä ja erityisesti valtiontukia koskevia säännöksiä. ESR-projektien tukikelpoisten kustannusten ohje on annettu maksuviranomaisen ohjeena O/32/2003 TM Ohje ei koske teknisen tuen projekteja joita varten on tukikelpoisuusasetuksen 1685/2000 säännön 11 perusteella annettu erikseen ohjeistus (ESR:n tavoite 3-ohjelman teknisen tuen tukikelpoisuus ja seuranta O/6/2001 TM ja Ohjeet tavoite 1- ja 2-ohjelmien teknisen avun seurantaan SM /Ha-6, ). Johtajan po. neuvotteleva virkamies Ulla Jatila JAKELU TIEDOKSI Sisäasiainministeriö Opetusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työministeriö Työministeriö, RP-tiimi Työministeriö, CR-tiimi Työministeriö, RT-projekti Työministeriö, RTu-projekti Euroopan komissio, Suomen maayksikkö (B/3)

3 21 OHJE ESR , O/33/2003 TM INVESTOINTIEN TUKIKELPOISUUS ESR-TOIMINNASSA (Tämä ohje koskee ESR-varoilla tehtyjä hankintoja ja investointeja) Euroopan sosiaalirahastotoiminnan mahdollisuudet rahoittaa investointeja ovat rajalliset. Ensisijaisena rahoituskohteena on inhimillisten voimavarojen kehittäminen. Tämä soveltamisohje koskee tavoiteohjelmia sekä yhteisöaloitetta Equal rakennerahastokaudella (teknisen tuen projekteille on oma ohje tukikelpoisuudesta 1 ). Investointikustannusten sääntely ESR-toiminnassa perustuu ensisijaisesti EU -tasolla Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission antamiin asetuksiin 2. Tämän lisäksi komissio on antanut tulkintansa investointimenojen tukikelpoisuudesta rakennerahastojen yhteydessä. Tulkintaohjeet koskevat EAKR-toimintaa sekä ESR-toimintaa. Jäsenvaltiotasolla työministeriö ESR-maksuviranomaisena sekä tavoite 3-ohjelman hallintoviranomaisena voi antaa yksityiskohtaisemmat menettelyohjeet ESR-toiminnassa sovellettavista menettelytavoista 3. Tulkinnassa on otettava huomioon myös ohjelma-asiakirjoissa olevat ohjelmien sisällöstä syntyvät tarpeet investoinneille. EU-tason asetukset Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1260/1999 eli ns yleisasetuksessa säännellään artiklassa 30 rakennerahastotoiminnan tukikelpoisuudesta. Artiklan 30 kohdassa 3 sanotaan, että tukikelpoisiin menoihin sovelletaan asiaan liittyviä kansallisia sääntöjä, paitsi jos on tarpeen, että komissio vahvistaa menojen tukikelpoisuutta koskevat yleiset säännöt 53 artikan 2 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä noudattaen. Artikla 53 käsittelee soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä. Artiklan kohdassa 2 todetaan, että komissio antaa artiklan 30 soveltamista koskevat yksityiskohtaisemmat ohjeet. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1784/1999 ns ESR-asetuksessa tukikelpoiset toimet on artiklassa 3. Siinä säädetään, että Euroopan sosiaalirahastosta annetaan taloudellista tukea ennen kaikkea yksityishenkilöille annettavana apuna inhimillisten voimavarojen kehittämistä koskevia toimia varten. Näitä toimia ovat mm. erilaiset koulutusmuodot ja työllistämistuki ja tuki itsensä työllistämiseksi. Näiden tehokkuuden parantamiseksi voidaan tukea rakenteiden ja järjestelmien kehittämistä eli esimerkiksi työvoimapalvelujen uudistamista ja tehostamista, eri koulutusmuotojen kehittämistä, työelämän ja koulutus- ja tutkimuslaitosten välisten yhteyksien kehittämistä. Kolmantena esitellään lisätoimenpiteitä, joista on esimerkkinä valistus, tiedottaminen ja tietoiskut. Euroopan sosiaalirahasto rahoittaa myös yhteisöaloitteita (Equal), innovatiivisia toimia ja teknistä apua. Komission asetuksessa (EY) N:o 1685/2000 annetaan yksityiskohtaisemmat säännöt neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1260/1999 säännellystä tukikelpoisuudesta. Asetus koskee kaikkia rakennerahastoja ja sitä on tulkittava Euroopan sosiaalirahaston osalta ESR-asetuksen (EY) N:o 1784/1999 artikloja 2 ja 3 soveltaen. Asetuksen liitteenä on 12 sääntöä, joissa kussakin säännellään tiettyä asiakokonaisuutta. Ohjelma-asiakirjoista tulevia investointitarpeita ESR-toiminnan välittömästi ensisijaisena kohderyhmänä tuensaajina ovat yksityishenkilöt. ESRinvestointien tarpeet määräytyvät ohjelmien sisällöstä ja toimenpidekokonaisuuksien tavoitteenasetteluista. Investointitarpeita saattaa syntyä mm. alla mainittujen ESR-toimenpiteiden yhteydessä. Kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseen liittyvät kiinteästi erilaiset sähköiset työvoimapalvelut ja tietoverkot, joiden kautta yritykset saavat tietoa työnhakijoista ja työnhakijat avoimista työpaikoista. Syrjäytymisen ehkäisyyn liittyen 1 ESR:n tavoite 3 -ohjelman teknisen tuen tukikelpoisuus ja seuranta O/6/2001 TM ja Ohjeet tavoite 1- ja 2- ohjelmien teknisen avun seurantaan SM /Ha-6, Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1260/1999, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1784/1999 ja Komission asetuksessa (EY) N:o 1685/ Laki rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista 8 ja 13

4 edistetään uudenlaisten työnvälitys- ja rekrytointimallien sekä tukirakenteiden kehittämistä liittyen mm. vammaisten palveluihin. ESR-varoin kehitetään myös yhteistyömalleja mm. oppilaitosten ohjaustoiminnan ja työvoimatoimistojen työnvälitys-, ammatinvalinta- ja urapalvelujen kesken. Koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä uutta tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvaa opetusteknologiaa, virtuaalisia oppimismenetelmiä ja oppimateriaaleja sekä kouluttamalla kouluttajia vastaamaan uusiin haasteisiin. Lisäksi tuotetaan ja levitetään koulutukseen ja opiskeluun tarkoitettuja ohjelmistoja, internet- ja muita kommunikaatiopalveluja sekä multimediaa. ESRrahoituksella tuetaan myös mm. teknologiansiirtomekanismien kehittämistä ja näyttökoeaineistojen laatimista. ESR-varoin kehitetään ja tuetaan työelämäläheisiä osaamisen kehittämisen muotoja, joissa hyödynnetään mm. uutta tieto- ja viestintätekniikkaa. ESR-toiminnan tavoitteena on myös uusien yritysten perustamisneuvonnan tehostaminen ja yrityshautomotoiminnan aktivoiminen, mistä saattaa nousta pienimuotoisia investointitarpeita. Oleellinen ESR-toiminnan tavoite on myös tietoverkoissa työskentelyn edistäminen ja erityisesti etä- ja tietotyön kehittäminen mm tietotupia perustamalla. Uutta teknologiaa pyritään hyödyntämään myös kulttuuri- ja ympäristöhankkeissa. Tukikelpoisista investoinneista ESR-toiminnassa rakennerahastokaudella Tulkittaessa tapauskohtaisesti tukikelpoisia hankintoja/investointeja ESR-toiminnassa on otettava huomioon asetusten säännökset sekä ohjelma -asiakirjojen sisältö ja maksuviranomaisen ohje O/32/2003 TM Ensisijaisesti ESRtoiminnassa ei kuitenkaan rahoiteta investointeja eikä hankintoja. Jos projekteissa ilmenee erityistä tarvetta hankkia tarvikkeita, koneita tai laitteita, tulee ESR-varoin tehtyjen hankintojen sekä investointien liittyä välittömästi ESR-toiminnan tavoitteisiin, projektin tavoitteisiin ja toimintasisältöön. Investointien ja hankintojen tulee olla myös projektin toteuttamisen kannalta välttämättömiä sekä kohderyhmien tarpeista lähteviä eikä niiden hankintahinta saa ylittää kymmentä prosenttia hankkeen toimintamenotyyppisiin (ns. hallinnollisiin) kustannuksiin myönnetystä rahoituksesta. Hankinnat on aina kilpailutettava lain 1505/ ja asetuksen 380/ säännösten mukaisesti. Hankinnat tai investoinnit ESR-toiminnassa eivät voi kohdistua rakentamiseen, suurimittaisiin laitoksiin tai infrastruktuuriin. Myöskään keskustietokoneita ESR-varoilla ei voida hankkia 6. Kone- tai laitehankinnat sekä -investoinnit on aina esitettävä sekä perusteltava projektisuunnitelmassa. Varsinkin suurempien kone- tai laiteinvestointien kohdalla osto/hankinta tulee ajoittaa mahdollisuuksien mukaan projektin alkuun, jotta hyötykäyttö on paremmin perusteltavissa. Hankintojen ja investointien ajoittamisen suhteen on kuitenkin otettava huomioon projektin sisältö ja rakenne. Jos hankintameno on hyväksytty tukikelpoiseksi kustannukseksi ja kone tai laite myydään projektin toteuttamisaikana, tulee myynnistä aiheutuneet tulot ottaa huomioon projektin tulona ja vähentää viimeistään loppumaksatuspyynnössä maksettavasta rahoituksesta kuten muutkin projektin tulot. ESR-varoilla osarahoitetun koneen tai laitteen myynnin tai luovutuksen johdosta on rahoittajaviranomaisen harkittava voimassaolevien valtionapua koskevien säädösten perusteella myynnin tai luovutuksen seuraamukset. 7 Poistot Tukikelpoisuussääntöjen mukaisesti hankintojen poistot 8 ovat tukike lpoisia menoja ESR-toimenpiteissä ehdolla, että yhteisön varoja tai kansallisia julkisia varoja ei ole käytetty poistojen kohteena olevan käyttöomaisuuden hankkimiseen. Poistojen perustana pidetään kansallisia kirjanpitosäädöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitokäytäntöjä. Poistot ovat tukikelpoisia menoja kuitenkin vain projektin toteuttamisajan puitteissa. Koneen tai laitteen omistusoikeus projektin päätyttyä 4 Laki julkisista hankinnoista 1505/1992 muutoksineen 5 Asetus kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista 380/ Komission Työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosaston ja Aluepolitiikan pääosaston kirje Valtionavustuslaki 688/ Komission asetus (EY) N:o 1685/2000, sääntö 1.5

5 ESR-varoilla rahoitettu kone tai laite on projektin hallinnassa projektin keston ajan. Tämä tarkoittaa, että kone tai laite on sen tahon hallinnassa, joka on projektin toteuttaja eli joka on tehnyt projektihakemuksen (johon ko. hankinta/investointi on sisältynyt) ja joka vastaa projektin hallinnoinnista. Yleensä tämä taho on se, joka huolehtii projektin erilliskirjanpidosta, johon koneen tai laitteen hankintameno tai poistot on kirjattu. ESR-rahoittajaviranomaisen on viimeistään projektipäätöksen yhteydessä todettava, kenen omaisuudeksi projektille mahdollisesti hankittava käyttöomaisuushyödyke jää vai onko se myytävä ja tuloutettava projektille viimeistään viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä. Leasing Leasing 9 tarjoaa mahdollisuuden koneiden ja laitteiden käyttöön saamiseksi. Leasing-toiminnassa on kuitenkin otettava huomioon tukikelpoisuussääntöjen ehdot. Vertailtaessa koneen tai laitteen hankintaa ja liisaamista vuokraukseen tulee ottaa huomioon näiden kustannukset sekä tarkoituksenmukaisuus hankkeen kannalta. ESR-toiminnan investointien yleissääntönä voidaan pitää, että alle euron kone- tai laitehankinnat ovat sallittuja ehdolla, että ne ovat välttämättömiä projektille ja sen toteuttamiselle euron yli menevistä hankinnoista tulee hakemusvaiheessa tai poikkeustapauksessa projektin kuluessa esittää rahoittajaviranomaiselle perustelut. Hankintojen yhteissumma ei projektin keston aikana saa kuitenkaan ylittää kymmentä prosenttia projektin toimintamenotyyppisiin kustannuksiin (lähinnä hallinnollisiin kustannuksiin) myönnetystä rahoituksesta. Maksuviranomaisena työministeriö edellyttää, että kukin rakennerahastovaroja käyttävä ministeriö ohjeistaa oman hallinnonalansa tätä ohjetta vastaavasti. Kansliapäällikön sijaisena ohjelmajohtaja Harri Skog Johtajan po. neuvotteleva virkamies Ulla Jatila LIITE Euroopan komission Työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosaston ja Aluepolitiikan pääosaston pääjohtajien kirje JAKELU TIEDOKSI Sisäasiainministeriö Opetusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työministeriö Työministeriö, RP-tiimi 9 Komission asetus (EY) N:o 1685/2000, sääntö 10

6 Työministeriö, CR-tiimi Työministeriö, RT-projekti Työministeriö, RTu-projekti Euroopan komissio, Suomen maayksikkö (B/3)